maanantai 21. joulukuuta 2009

Tundrakuikka - Espanja

Talvi tuli ryminällä ja linnut katosivat toistaiseksi. Oikeastaan mitään oikeasti kiinnostavaa lajia ei ole tällä hetkellä. Jos väkisin joutuu hakemaan jotain mielenkiintoista, niin viisi Kuningaskalastajaa (Common Kingfisher) on etelä-Suomessa paikallisena piristämässä talvilinnustoa.

Muualla Euroopassakin alku viikko meni hiljaisissa merkeissä, Norjassakin vanhat talvehtivat harvinaisuudet palasivat uskollisesti talvireviireilleen. Bergen´in Rengasnokkalokki (Ring-billed Gull) on jo viettänyt alueella 16 edellistä talvea, joten ei ollut yllätys että se jälleen palasi tutulle paikalle. Myös Irlannin, Cavanin Pikkulapasotka (Lesser Scaup) löysi itsensä tutulta paikalta. Ja mahdollisesti myös Norjan Pikkulapasotka (Lesser Scaup) saattaa olla viime talvinen lintu. Lauantai 19.12 olikin melko mukava päivä niin Norjassa kuin Espanjassa. Norjasta, Farsund´sta löytyi maan 3. Tuhkakirvinen (Buff-bellied Pipit), lintu tulkittiin japonicus alalajiksi. Espanjasta löytyi maan ensimmäinen Tundrakuikka (Pacific Diver), lintu oli ollut paikalla tosin jo 7.12 ensimmäisen kerran mutta se tulkittiin tavalliseksi kuikaksi. Onneksi linnusta otettiin kuvia ja ne saatiin lopulta varmistettua lajilleen oikeaksi. Ilmeisesti lintu on vasta neljäs Westernin puolelta, aiemmat kolme ovat Englannista. Ainakin kaksi vuoden 2007 linnuista on palannut talvehtimaan samoille merialueille Britti rannikolle niin viime talvena kuin tänäkin talvena.

Muita mielenkiintoisia olivat Portugalin 10. Arohyyppä (Sociable Plover) ja Espanjan Kenttäkerttunen (Paddyfield Warbler) joka rengastettiin Ebro Delta´lla 20.12.

Maailmalle puolestaa löytyi uusi laji Limestone Leaf Warbler (Phylloscopus calciatilis) ja mukana löytämässä oli kukas muu kuin P. Ahlström. Lintua on tutkittu jo pitemmän aikaan Vietnamissa ja Laosissa, ensimmäisen kerran jo 1994, mutta lopulliset DNA tutkimukset julkaistiin tällä viikolla Uppsalassa.  


- Tarsiger Team

maanantai 14. joulukuuta 2009

Hippiäisuunilintu

Viikon lopun lumisade taisi hyydyttää lopullisesti harvinaisuus toiveet tältä vuodelta. Tosin voisihan jokin arktinen laji vielä yllättää. Säätiedotus ei tosiaan lupaa mitään lämpöputkea, ainoastaan Siperiasta kylmää.
Kulunut viikko oli vielä yllättävän positiivinen, viime sunnuntai - maanatain kaakkoinen virtaus toi kuin toikin mukavaa lajistoa myös meille. Maanantaina 7.12 Haliaksen lintuasemalla "hyittäili" maamme toinen talvinen Hippiäisuunilintu (Palla´s Leaf Warbler).

Virosta löytyi 10.12 Häädemeesten niityiltä Kapustahaikara (Spoonbill), se oli ensimmäinen talvihavainto sekä 6. havainto Virosta. Lintu oli ollut paikalla jo 7.12, joten varsin mielenkiintoinen joulukuinen virtaus tuli pohjolaan. Varsinkin kun muistetaan vielä Upplandin´sta 6.12 löytynyt Arotasku (Isabelline Wheatear).
Ruotsista löytyi vielä lauantaina 12.12 Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler), lintu rengastettiin Falsterbo´ssa, Skåne´ssa.

Varsin hiljaista tuntui olevan koko euroopassakin, Islannista löytyi maan toinen Pikku-uikku 7.12, lintu oli huhujen mukaan ollut paikalla kuitenkin jo 4.12. Espanjasta, Pontevedra´sta löytyi 12.12 Pilkkaniska (Surf Scoter). Englannista löytyi niin ikään jenkkivesiäisiä, Pikkulapasotka (Lesser Scaup) 8.12 Wales, Glamorgan´sta. Sekä Scillyn saarelta, Tresco´sta Nokisorsa (Black Duck). Nokisorsa (Black Duck) palasi talvehtimis paikalleen Islannissa, veijari tuli viettämään jo neljättä talvea samalle paikalle. Myös Italian Aavikkotylli (Greater Sand Plover ) saapui talvehtimaan Sisiliaan, sekin oli ensimmäisen kerran paikalla jo talvena 2006-07. Joten varsin uskollisesti nämä normaalilta reitiltä harhautuneet yksilötkin palaavat talvehtimis paikoilleen.

Viikko taisi olla loppu vuoden hiljaisin tähän mennessä, luultavasti alkanut viikko voittaa vielä edellisen, valitettavasti.


- Tarsiger Team

maanantai 7. joulukuuta 2009

Pilkkaniska

Vaikka taövi tekee kovasti tuloaan, kelit ovat kuitenkin vielä kohtalaiset. Alkuviikon eteläiset tuulet eivät tuoneet meille  mitään mullistavaa tai ainakaan mitään ei löytynyt. Keskiviikkona lappalaiset repäisivät ja löysivät 2.12 Ylitorniosta ensimmäisen talven Pilkkaniskan (Surf Scoter), lintu uiskenteli Pessalompolossa yhdessä kahden pilkkasiiven kanssa. Lintu on 58. havainto Suomesta ja ensimmäinen talvihavainto, mikäli RK hyväksyy sen. Perjantaina 4.12 Utösta löytyi syksyn kolmas Pikkuruokki (Little Auk). Torstaista 3.12 lähtien Helsingin Seurasaaressa on ollut paikallisena Isolepinkäinen (Greater Grey Shrike) joka näyttää kovasti itäiseltä (sibiricus) alalajilta. Samantapainen Isolepinkäinen, mahdollinen sibiricus, havaittiin myös aiemmin syksyllä Utössä. Näistä Isolepinkäisten alalajeista on melko niukasti tietoa toistaiseksi. Hieman lisäinfoa voi lukea lyhyestä tiedonannosta, pinnatkin voivat vielä muuttua. Loppu viikon kaakkoistuulet toivat pientä indikaattorin poikasta Helsinkiin, Metsäkirvinen (Tree Pipit) yhytettiin 5.12 Lauttasaaresta. Valitettavasti varsinaisia suurharvinaisuuksia ei kuitenkaan löytynyt. Vaikka ympäri maata oli perinteisiä talviralleja ja lauantai sekä sunnuntai oli yksi loppusyksyn retkeillyimpiä viikonloppuja.

Ruotsalaisilla sen sijaan oli kohtalainen viikko, Arotasku (Isabella Wheatear) vetäisi hieman pitkäksi ja eksyi Tukholman lähistölle. Lintu on Ruotsin 13. ja ensimmäinen talvihavainto, mikäli hyväksytään.
Tiistaina 1.12 Ruotsista, Norrbotten, Hedenäset´sta löytyi Idänturturikyyhky (Oriental Turtle Dove), maalle 18.  Norjaan toivat samat tuulet myöhäisen Sitruunavästäräkin (Citrine Wagtail) 2.12, ensimmäinen talvihavainto lajista Norjasta. Myös Ruotsin Skånessa yrittää Sitruunavästäräkki (Citrine Wagtail) talvehtimista. Baltiassa harvinaisuusrintamalla on ollut hiljaista, mutta lintuja on siellä kuuleman mukaan paljon.

Hollantiin kovat etelätuulet toivat marraskuun viimeisenä Kalliopääskyn (Crag Martin), se on maalle vasta 5. tai 6. havainto. Unkarista löytyi 5.12 maan toinen Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler).
Muuten itäiset harvinaisuudet ovatkin hyvin vähissä koko euroopasta. Atlantin takaiset lajit ovatkin tähän aikaan niitä näkyvimpiä harvinaisuuksia. Viikolla löytyi kaksi Preerianaurulokkia (Franklin´s Gull), toinen Briteistä ja toinen Islannista, maan neljäs. Yorkshiressä, Englannissa havaittiin vanha Nokisiipilokki (Laughing Gull). Muutama jenkkikahlaajakin eksyi euroopan puolelle, Irlannissa Amerikanvesipääsky (Wilson´s Phalarope) ja Scotlannissa Eskimosirri (Bairdi´s Sandpiper). Kyproksella havaittiin 3.12 Eskimosirri (Bairdi´s Sandpiper), mikäli havainto hyväksytään siitä tulee maalle uusi laji.

Näin pöllövaelluksen aikaan kannattaa olla tarkkana, jos vaikka jokin valkoinen pöllö sattuisi näkökenttään.


-Tarsiger Team

maanantai 30. marraskuuta 2009

Valkopäätiainen

Harvinaisuus tapahtumat ovat vähissä, niin kuin aina marraskuun lopussa. Vaikka historia kertookin marraskuussa löytyneistä Suomen pinnoista. Yhteensä 12 uutta lajia Suomelle on löytynyt marraskuussa: Virta-alli (Harlequin Duck) 26.11.2000, Nokiliitäjä (Sooty Shearwater) 28.11.1985, Harmaapääsirkku (Black-faced Bunting) 2.11.1981, Kafferikiitäjä (White-rumped Swift) 18.11.1968, Mäntysirkku (Pine Bunting) 4.11.1968, Pikkukiuru (Short-toed Lark) 18.11.1962, Pikkuruokki (Little Auk) 20.11.1950, Aavikkotasku (Desert Wheatear) 2.11.1950, Viiksitimali (Bearded Tit) 20.11.1949, Yöhaikara (Black-crowned Night-Heron) 6.11.1935, Lyhytvarvaskiuru (Greater Short-toed Lark) 2.11.1930 ja Isovesipääsky (Red Phalarope) 10.11.1851.

Tämän vuoden marraskuun viimeinen viikko ei ollut niitä parhaimpia. Viikko meinasi alkaa hyvin, Juvalta ilmoitettu Arotasku (Isabelline Wheatear) osoittautui lopulta ihan tavalliseksi Kivitaskuksi (Common Wheatear), valitettavasti. Viikon ainut oikea harvinaisuus löytyi sunnuntaina 29.11 kun kaksi Valkopäätiaista (Azure Tit) nähtii Siikajoen Munahiedalla. Ilmeisesti linnut ovat samoja kuin 22-24.10 Kalajoella olleet linnut, havaintopaikkojen välimatka on noin 70 kilometriä. Valkopäätiais havainnot ovat lisääntyneet mukavasti, sillä tämä oli jo 5. vuosi peräkkäin jolloin niitä on havaittu maassamme. Lisäksi moni yksilö on ollut bongattavissa loistavasti, toivottavasti nämäkin linnut asettuvat talveksi bongattavaan paikkaan.

Lähinaapuri maissamme on myös ollut syvä hiljaisuus, ainoastaan Norjasta löytyy mainitsemisen arvoista. Amerikantukkasotka (Ring-necked Duck) löytyi 28.11 Vest-Agderista. Tosin pohjoismaista harvinaisuutta päästiin ihmettelemään Tanskassa. Maan ensimmäinen Amerikanisolokki (Glaucous-winged Gull) löytyi 27.11 Aarhusista. 4cy lintu oli ihmeteltävänä hetken satamassa, linnusta on videokuvaa sekä kuvia, mikäli sitä ei tulkita jonkin asteiseksi hybridiksi siitä tulee vasta noin 5. havainto Western Palearctiselta alueelta. Ota tästä lokkisopasta sitten selvää :) sillä myös Irlannissa, Slicossa on ollut torstaista 26.11 asti nuori lintu ihmeteltävänä, viimeisen tiedon mukaan hybridi (saattaa muuttua hovissa).

Kovat, lämpöiset etelälounais tuulet ovat tuoneet paljon merilintuja Briteille. Esimerkiksi sunnuntaina Portlandista muutti yhdestä havaintopisteestä vähintää 600 Myrskykeijua (Leach´s Petrel). Lisäksi niitä on muuttanut koko viikon pitkin Brittien rannikkoa, ja osa linnuista on ollut erittäin huonokuntoisia. Lokeille tämä on ollut yhtä juhlaa, pikkuvälipaloja rantaviivassa, jokunen on saatu poimittua talteenkin huonokuntoisina. Varsinainen harvinaisuuspommi tuli 25.11 Glocestershiresta, Tummatyrskynpolkija (Black-bellied Storm-Petrel) muutti hieoosti rantaviivaa pitkin Severn Beachilla. Tämä "eteläisen jäämeren" lintu olisi ensimmäinen Western Palearctiselta alueelta jos se saadaan määritettyä lajilleen. Valitettavasti se on erittäin vaikea erottaa Vaaleatyrskynpolkijasta (White-bellied Storm-Petrel), lähes mahdoton. Eikä se helpota yhtään havainnoitsijoita etteivät he saaneet mitään dokumenttiä aikaiseksi, mitäs siitä kamerasta olikaan puhetta? Pientä tarinaa havaintotilanteesta Lee Evans´n blogissa. Vaaleatyrskynpolkija (White-bellied Storm-Petrel) on havaittu kerran  WP:lla, 17.8.1986 Kanarian saarten ja Kap Verden välisellä merialueella (23.48 N, 22.01 W).
Lisäksi lajiparista on komitean jo kertaalleen hylätty havainto 10.12.2007 Norfolkista, Britanniasta. Tämän löydön siitäkin tuli uudelleen kovin kiinnostava havainto, vaikka pari vuotta sitten se dumpattiin. Luonnollisesti näin kova laji pitääkin nähdä erittäin hyvin että se voidaan julkaista, sillä on olemassa esimerkiksi mielenkiintoisen värisiä Myrskykeijuja (Leach´s Petrel) jotka pitää ottaa huomioon myös näissä lajipareissa. Tummatyrskynpolkija (Black-bellied Storm-Petrel) on havaittu myös Atlantin toisella puolella kolme kertaa, Pohjois-Carolinassa 31.5.2004, 16.7.2006 ja 23.6.2007. Lajista on hyvä kuvasetti Punkbirder´n blogissa, jos vaikka Suomenlahdella :)
Briteillä oli viikolla pakkaa sekoittamassa myös mahdollinen Fregattilintu laji (Frigatebird species), määrittämätön lintu lensi Hudderfieldissa etelään. Siitäkin on käyty erittäin tuomitsevaa keskustelua, Brittien RK päättänee aikanaan senkin havainnon.

Amerikanrantasipit (Spotted Sandpiper) jatkavat Brittien valloittamista, viikolla löytyi jälleen pari uutta. Myös erittäin myöhäinen Viitakerttunen (Blyth´s Warbler) Shetlannissa 29.11 oli mielenkiintoinen havainto. Ranskasta löytyi 26.11 Kanadansirri (Semipalmated Sandpiper), muualta euroopasta ei löytynytkään juuri mainitsemisen arvoisia lajeja. Muutama myöhästynyt havainto sen sijaan löytyi. Espanjasta, Almeriasta löytyi koiras Sinipyrstö (Red-flanked Bluetail) 7.11, maan kolmas.
Maanantai iltana tuli vielä myöhästyneitä haviksia, Puolassa havaittiin lauantaina 28.11 myöhäinen Mustajalkatylli (Kentish Plover).
Virosta, Pöösaspealta löytyi sunnuntaina 29.11 maan 8. Ruskouunilintu (Dusky Warbler).

Jos katsoo jetstream tuulia, kannattaisi mennä maastoon (30.11 - 2.12).














Kevennyslinkistä voi ihmetellä Short-tailed Albatross´n kohtalaisen pitkää merimatkaa, 4,5 kuukautta ja 26.000 kilometriä.


- Tarsiger Team

maanantai 23. marraskuuta 2009

Lopun alkua

Mennyt viikko oli hieman lopun alkua, harvinaisuudet loistivat poissa olollaan. Salosta tiistaina 17.11 löytynyt Turturikyyhky (Turtle Dove) oli ainut harvinaisuuksiin viittava laji. Jotain lohtua on ehkä ainakin toistaiseksi pieni Tunturipöllö (Snow Owl) vaellus. Viimeisen kuukauden aikana eteläisessä Suomessa on havaittu neljä yksilöä, toivottavasti niitä löytyy vielä lisää. Talvipinnojen kerääjät puolestaan toivovat kiihkeästi että Turun Pikkusieppo (Red-breasted Flycatcher) selviää joulukuulle saakka. Viikko on pitkä aika tähän aikaan vuodesta, vaikka poikkeuksellisen lämmintä onkin luvattu.

Baltiassa vaivuttiin täydelliseen talvilepoon, mitään perempaa ei havaittu sielläkään. Ruotsissa puolestaa vietettiin jo toista hiljaista viikkoa, ainut mainitsemisen arvoinen havis oli Norrbotten, Kalixin oletettu Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) joka löytyi kuolleena sunnuntaina 22.11. Norjassa sentään oli jotain, Ruskouunilintu (Dusky Warbler) 17.11 Telemarkissa ja Amerikanhaapana koiras sunnuntaina 22.11.

Muualla Euroopassa onneksi oli vielä jotain, maanantaina 16.11 keskisestä Espanjasta löytyi maan ensimmäinen Sepelkalastaja (Belted Kingfisher). Havainto on tiettävästi 19. Westernin puolelta, mikäli yksilö sijoitetaan oikeaan kategoriaan. Ainakin Britit syystä tai toisesta yrittävät tyrmätä lajin E-kategoriaan, kateelliset. Muualla ei muka saisi nähdä jenkkejä, höpö-höpö meininkiä sanoo Tarsiger team. Mutta myös kateelliset kolonialistit nauttia saivat nauttia Amerikanherkkuja, sillä Corwallista löytyi Tundrakuikka (Pacific Diver). Tämä 19. marraskuuta löytynyt vanha lintu saattaa tosin olla se sama yksilö joka viettää kyseisellä merialueella jo neljättä talveaan. Brittien RK tutkii ja käsittelee havainnon aikanaan, ja viimeistään silloin selviää tuleeko linnusta Westernin 4. yksilö vai tulkitaanko se samaksi.
Myös Gloucestershiressa havaittiin Tundrakuikka (Pacific Diver), lintu on ollut paikalla keskiviikosta 18.11 lähtien, kuvia linnusta ei ole ollut nähtävillä eikä sitä oltu saatu varmistettua vielä täysin lajilleen.
Irlannissa viikko oli myös jenkki painotteinen, tiistaina 17.11 Waterfordista löytyi Keltajalkaviklo (Lesser Yellowlegs). Lisäksi talvea viettämään olivat palanneet, Cork´n Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) ja Galway´n Amerikanharmaalokki (American Herring Gull), joka vietti ensimmäisen talven alueella jo tammikuussa 2004. Edellisen yksilön lisäksi Kerry´ssa havaittiin 1. talven Amerikanharmaalokki (American Herring Gull) 20.11.

Azoreilta löytyi niin ikään vanha Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) 19. marraskuuta. Tämä terceiran lintu oli  saariryhmän 16. havainto lajista. Sao Miquelin Amerikanmerimetso (Double-crested Cormorant) oli saanut kaverikseen 18.11 toisenkin yksilön, siitä tuli lajin 29. havainto Azoreilta. Viikolla tuli julki myös myöhästynyt Ruskosuula (Brown Booby) havainto. Vanha lintu oli havaittu 8.11 Sao Miquelilla, se oli vasta Azoreiden toinen.

Perjantaina 20. marraskuuta Italiasta, Milanosta löytyi maan 6. Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler). Unkarin paras havainto oli Isovesipääsky (Red Phalarope). Ranska puolestaan Amerikankurmitsa (American Golden Plover) 17.11. Puolasssa havaittiin kaksi Aavikkohaukkaa (Saker Falcon), molemmat maan keskiosissa.


- Tarsiger Team

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Nunnatasku

Alku viikosta lounaasta tullut matalapaine porhalsi maamme etelä puolelta ohitse, se riitti kun tuuli puhalsi hetkellisesti kaakosta. Välittömästi tapahtui, tiistaina 10.marraskuuta Taigakirvinen (Olive-backed Pipit), maan 55. mikäli hyväksytään, havaittiin Lågskärin lintuasemalla. Samana päivänä Hangosta löytyi syksyn 28. Isokirvinen (Richard´s Pipit). Seuraavana päivänä, 11. marraskuuta Espoosta löytyi Kirjosieppo (Pied Flycatcher), mainio indikaattori laji tähän aikaan vuodesta.
Myöhemmin päivällä Korppoon (virallisesti Länsi-Turunmaa) Utöstä rastasparvesta löytyi Mustakaularastas (Black-throated Thrush), joka on ainakin toistaiseksi kautta lajina Puna/Mustakaularastas. Lintu määritettiin jälkikäteen vasta kuvista. Suomessa Mustakaularastaita on havaittu aiemmin 40 kertaa, Punakaularastasta ei ole havaittu maassamme, Western Palearctisen alueella se on kovan luokan harvinaisuus. Lajista on neljä vanhaa (1800-luvun) havaintoa Saksasta ja yksi Puolasta. Tuoreita havaintoja on ainoastaan 10, Puolasta, Ranskasta, Italiasta, Ruotsista ja Briteistä. Norjan kaikki kolme 1980-luvun havainnot hylättiin syystä tai toisesta, myös Madeiran vuodelta 1903 havainto on hylätty.

Syksyn 11. Aroharmaalokki (Caspian Gull) dyykattiin Tampereen Tarastejärven kaatopaikalta perjantaina 13. päivä ja 12. lintu Kouvolasta 15.11. Perjantaina 13.11 syksyn toinen Pikkuruokki (Little Auk) uiskenteli havainnoitsijoiden riemuksi Pyhäjoen Elävisluodolla. Liekö alkuviikon kaakon tuliaisia Turun Danossa havaittu Pikkusieppo (Red-breasted Flycatcher). Ainakin kirjoittajalle oli pettymys kun lintu osoittautuikin ihan perus Pikkusiepoksi eikä Idänpikkusiepoksi, joka olisi ollut jopa todennäköisempi vaihtoehto tähän aikaan vuodesta.  Lauantaina 14.11 Hangosta löytynyt Rautiainen (Dunnock) aiheutti löytäjälle kovaa verenpaineen nousua, linnulla oli mm valkoinen kurkku. Onneksi jälleen kerran linnusta saatiin kuva.
Hässäkkää aiheutti myös Nokialta samana päivänä löytynyt Nunnatasku (Pied Wheatear). Tämä naaras pukuinen lintu oli 33. havainto Suomesta. Lintu näyttikin aluksi liian punertavalta, rusotaskumaiselta, mutta määritys selvisi heti kun kamerasta saadut kuvat katsottiin isommalla näytöllä uudelleen. Nopean tilanteen jälkeen lintua ei enää havaittu alueella, tilanteesta hieman juttua ja kuvia löytäjän sivuilla. Sunnuntaina 15.11 löytyi jälleen kirjosieppo, nyt Helsingin Lauttasaaresta, mistä näitä sieppoja oikein riittää?

Baltiassa lintuharrastajat ovat menneet jo talvihorrokseen, ainoastaan Liettuasssa ollaan vielä maastossa.  Maalle löytyi sunnuntaina 15.11 uusi laji, Taigakirvinen (Olive-backed Pipit). Kuurin kyntäällä seikkaillut lintu lähti myöhemmin muutolle Itämerelle. Lisäksi Liettuan 4. Amerikanjääkuikka (Great Northern Diver) havaittiin 10.11 Kauno merellä. Puolasta löytyi Pikkutelkkä (Bufflehead) tämä keski-Puolasta löytynyt oli maalle 3. havainto. Villi tai ei, lintu on kategoria D kamaa näillä näkymin. Vaikka suurin osa loppu syksyn ja talven havainnoista ja osa keväisistäkin WP:n alueella ovat todennäköisesti ihan villejä lintuja. Ehkä jossain vaiheessa myös Suomen havainto siirretään sinne minne se oikeasti kuuluu - A kategoriaan !

Ruotsissa mennyt viikko oli melko hiljainen, maan 13. Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) löydettiin Norrbottenista, Kalix-Nyborg, luultavasti 4.11 itä-kaakkois virtauksen jämiä. Norjassa oli sitäkin hiljaisempaa, ainoastaan edellis viikon rarit olivat edelleen paikalla, mitään uutta ei löytynyt.
Saksassa, Helgolandissa löytyi tiistaina 10.11 Nunnatasku (Pied Wheatear). Samana päivänä löytyi Irlannista jo kauan maalle odotettu Sinipyrstö (Red-flanked Bluetail), Corkista, Durseyn saarelta yhytetty lintu oli rengastettu. Ehkä Briteissä, ehkä jossain muualla? Irlannissa, Kerryssa havaittin myös vanha Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) 11.11. Englannissa viikon harvinaisuudet tulivat myös jenkeistä, Amerikanvesipääsky (Wilson´s Phalarope), Pitkänokkakurppelo (Long-billed Dowitcher), Amerikansipi (Spotted Sandpiper) ja Keltajalkaviklo (Lesser Yellowlegs).  Azoreillakin alkaa meno hyytymään, muutaman jenkki kahlaajan ohella havaittiin saarilla ainoastaan Keltaperäkerttuli (Yellow-rumped Warbler), Azoreiden 10. havainto.

Muutama myöhästynyt havainto tuli vasta kuluneella viikolla julki. Englannissa, Corwallissa havaittiin 6.11 maan 4. Idänpikkusieppo (Taiga Flycatcher) mikäli se hyväksytään. Kuwaitista löytyi maan ensimmäinen Intianriisihaikara (India Pond Heron) 7.11, toivottavasti määritys saadaan varmistettua.

Kevennys linkistä voi katsella millä laivalla jenkki maalinnut saapuvat WP:n puolelle, liitteeksi kuponkiin voi laittaa vaikka laivan nimen. Siitä huolimatta - Azorit rulettaa.

- Tarsiger team

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Mongoliankirvinen

Maanataina tulollaaan ollut kaakkoinen virtaus toi välittömästi lintuja maahan. Hyvät indikaattorilajit; Pikkulepinkäinen, Punavarpunen ja Kirjokerttu tähän aikaan vuodesta kertovat paljon. Keskiviikkona 4. marraskuuta löytyikin Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) Taivalkoskelta, maan 21. havainto. Samana päivänä nähtiin myös Pietarsaaressa määrittämätön suuri kirvinen. Seuraavana päivänä, 5.11 nähtiin Raahessa hyvin todennäköinen Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit). Lintu onnistui piileskelemään kaikki kolme päivää kohtuullisen hyvin ruohikossa ja oli hyvin arka. Linnusta nähtiin kuitenkin melko paljon tuntomerkkejä sekä ääni kuultiin hyvin. Rariteettikomitea päättänee aikanaan hyväksytäänkö lintu listoille, jos hyväksetään se olisi 22. havainto Suomesta. Lauantaina ilmoitettiin Töyhtökiuru (Crested Lark) Järvenpäästä, maan 47. jos hyväksytään. Porista paikallinen "veneilijä" löysi syksyn ensimmäisen Pikkuruokkin (Little Auk). Lokkidyykkarit käänsivät Tampereella sunnuntaina 8.11. Harmaalokki massasta kaksi Aroharmaalokkia, vuoden 9. ja 10. havainto Suomesta.

Baltiasta löydetään nykyään jo vuosittain Vuorikirvisiä (Water Pipit), ensimmäinen löytyi maanantaina 2. marraskuuta Nemunas joen niityiltä, Uostasdvaris. Vaikka se oli vasta maan toinen, luulen että maasta löytyisi enemmänkin niitä, mutta orneja on vain tosi vähän komppaamassa niitä. Torstaina 5. päivä marraskuuta löytyi Latviasta maan 6. Vuorikirvinen (Water Pipit) läheltä Riikaa. Suomessa etelä tuulien jälkeen kannattaa varmasti mennä etsimään kosteilta niityiltä maalle uutta lajia, ehkä Utösta kompataan se ensimmäinen.

Tiistain rarivirtaus toi Puolaan maan ensimmisen Kalliopääskyn (Crag Martin), kaksi lintua havaittiin Krynica Morska, Pomoprskiem maakunnassa. Samana päivänä löytyi myös maan 13. ja toinen sisämaan Pikkuruokki (Little Auk) läheltä Varsovaa. Ruotsi jäi pahasti paitsioon menneellä viikolla. Ainoastaan Gislaved, Smålandin Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler) 6. marraskuuta pelasti lähes nolla viikon. Tosin hyviä indikaattoreita sinnekin eksyi, mm Ottenbyn Viitakerttunen sekä sitruunavästäräkki ja Punajalkahaukka tulivat viikon rarivirtauksessa.

Norja sen sijaan ei jäänyt paitsioon, keskiviikkona 4. marraskuuta löytyi Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) ja perjantaina 6. päivä löytyi sekä Aavikkotasku (Desert Wheatear) että Nunnatasku (Pied Wheatear). Ensimmäinen maan 21. ja jälkimmäinen maalle 12. Sunnuntaina löytyi vielä toinen Aavikkotasku (Desert Wheatear), joten varsin mukava myöhäisyksyn setti tuli kasaan. Lauantaina 7.11 löytyi maan 10. Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) Rogaland:sta. Joten norjalaisia orneja herkuteltiin myös jenkki lajilla.

Myös Englanti jäi viime viikolla hieman paitsioon itäisistä lajeista, ainoastaan kaksi Ruskouunilintua (Dusky Warbler) ja kolme Taigakirvista (Olive-backed Pipit) havaittiin. Lauantain hyvä läntinen jetstream toi myös Britaniaan heti mielenkiintoisia lajeja, Eskimosirrin (Bairdi´s Sandpiper) ja Amerikanvesipääskyn (Wilson´s Phalarope). Azoreille ei osunut sopivia tuulia kuin vasta loppuviikosta, torstaina 5. marraskuuta löytyi Floreselta saarille uusi laji, Tummajunkko (Dark-eyed Junco). Mielenkiitoista että Tummajunkosta on 35 havaintoa Briteistä, mutta vasta nyt ensimmäinen Azoreilta. Laji on havaittu muuten myös Puolassa, vuonna 1963. Azoreiden syksyn kovin laji löytyi 6. marraskuuta niin ikään Florekselta, Preeriakardinaali (Dickcissel). Havainto on vasta toinen Western Palearctiselta alueelta, lintuja oli peräti kaksi yksilöä. WP:n ensimmäinen oli Norjassa 29.7.1981, havaintoa on hieman outoon vuoden aikaan, mutta ilmeisesti hyväksytty Norjan RK:ssa A-kategoriaan?

Israelista, Hula Valleysta löytyi maalle uusi laji, Siperiantavi (Baikal Teal), naaras pukuinen lintu lymyili Hula Lakella perjantaina 6. marraskuuta.

Keskiviikon 4.11.2009 - NE euroopan virtaukset:
 





















Alla klassinen lähtö jenkeistä, 5.11.2009











- Tarsiger team

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Mustakurkkurautiainen

Lokakuun loppu alkaa näkyä myös harvinaisuuksien määrässä, vähiin ne käyvät ennen kuin loppuvat.
Varsin nihkeää alkaa jo raririntamalla olemaan, kuitenkin tiistaina 27. lokakuuta löytyi Raahesta, Ulkopauhasta maamme 53. Taigakirvinen (Olive-backed Pipit). Viikon toinen Taigakirvinen löytyi, mistäs muualtakaan kuin Säpin lintuasemalta. Viikon raripommi löytyi Hangosta, Haliaksen lintuasemalta löytyi maan 7. Mustakurkkurautiainen (Black-throated Accentor) torstaina 29.10. Lintu oli hyvin lyhyen aikaan esillä, asemamiehittäjät onnistuivat kuitenkin kaikki näkemään sen. Linnun löytäjä Jörgen Palmgren onnistui saamaan pikaisesti kuvankin linnusta. Hätä keinot keksii, sillä Jösse kuvasi linnun nopeasti kiikarin läpi puhelimellaan. Haastava kuvaustapa antoi kuitenkin lajilleen tunnistettavan kuvan, ja tämähän riittää dokumentiksi. Lintu katosi melko pian tämän jälkeen eikä sitä enää löydetty kovasta etsinnästä huolimatta. Viikon viimeinen harvinaisuus löytyi "entisestä" kulttisaaresta, Lågskäriltä. Suomen 50. Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler) piileskeli aseman pihan juhannusruusussa sunnuntaina 1.11. Mielenkiintoista on se miksi Lågskär on tavallaan menettänyt podium paikkansa maamme raripaikkkojen sarjassa. Ehkä se johtuu osittain retkeily tapojen muuttumisesta tai siitä että harvinaisuuksia osataan nykyään etsiä muualtakin. Mutta yllättävän vähän niitä on viime syksyinä löytynyt, vai hämäävätkö tilastot ja muistot?

Sveitsistä löytyi maanantaina 26.10 uusi laji maalle Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit). Myös Norjasta löytyi seuraavana päivänä Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit), maalle noin kymmenes. Sunnuntaina 1.11. löytyi Norjan 12. Idänturturikyyhky (Oriental Turtle Dove). Ruotsin parhaimpia oli "Aroisolepinkäinen" (Lanius meridionalis pallidirostris), maan 10. sekä samana päivänä (28.) Hallandista löytynyt maan 29. Nunnatasku (Pied Wheatear). Torstain (29.10) Ölannin Taigakirvistä (Olive-backed Pipit) voidaan myös pitää hyvänä havaintona, olihan se vasta maan 29.

Saksan Helgolandilla oli hieno päivä keskiviikkona 28.10. Silloin asemalla nähtiin Nunnatasku (Pied Wheatear), Aavikkkotasku (Desert Wheatear) sekä Ruskouunilintu (Dusky Warbler), taisi tuulla kaakosta. Jo edellisenä päivänä löytyi saaresta Taigakirvinen (Olive-backed Pipit) ja torstaina 29.10 saaressa lenteli Vaaleatervapääsky (Pallid Swift). Hollannin viikon paras havainto oli 29.10 löytynyt maan 7. Mustakaularastas (Black-throated Thrush).

Myös Englannista löytyi Mustakaularastas (Black-throated Thrush), päivää aiemmin kuin Hollannin lintu. 26.10. löytynyt Nunnatasku (Pied Wheatear) ilahdutti orneja koko viikon ajan Skotlannissa, se oli 58. havainto Briteistä. Maassa nähtiin viikolla mm 5 Taigakirvistä (Olive-backed Pipit) sekä 4 Siperianuunilintua (Radde´s Warbler). Myös vanha Nokisiipilokki (Laughing Gull) oli mainitsemisen arvoinen viime viikolta. Lauantain 31.10 kova "jetstream" toi Shetlantiin Sinisiipitavin (Blue-winged Teal). Sekä Irlantiin maan kuudennen Korpirastaan (Swainsson´s Thrush), se olikin Irlannin ainut mainittava havainto viikolta.

Azoreillakin meno on hieman hiljentynyt, vaikkakin saarille saatiinkin jälleen kaksi uutta lajia. Kuparisorsa (Ruddy Duck) löytyi 30.10 Flores:lta, lintu on luultavasti ihan villiä kantaa, eikä mikään eurooppalaisista tarhoista karannut jälkeläinen. Toinen uusi laji oli Sepelrastas (Ring Ouzel) joka löytyi Corvolta sunnuntaina 31.10. Muita mukavia havintoja olivat mm Amerikanmerimetso (Double-crested Cormorant), kolme Paksunokkauikkua (Pied-billed Grebe), kaksi Amerikankurppaa (Wilson´s Snipe), Amerikanharmaahaikara (Great Blue Heron) ja Piippukiitäjä (Chimney Swift).
Azoreiden havaintoja koostetusti Tarsiger.com:sta tai Birding Azores .

Luonnonsuojeluosiossa muutama linkki korppikotkien puolesta:
Aika huonosti menee niilläkin, ongelmana tällä kertaa tuulimyllyvekotin ja kemikaalit.

Lopuksi palataan 50-luvulle, ja tämä on edelleen todellista suuressa maailmassa.



- Tarsiger team

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Rareja kenttäkerttusista amurinuunilintuun

Mennyt viikko oli sään puolesta jota kuinkin sellaista kuin pitikin. Tiistain (20.10) olikin viikon paras päivä. Haliaksen lintuasemalta verkosta poimittiin asemalle uusi laji, Kenttäkerttunen (Paddyfield Warbler), 43. havainto Suomesta. Haliaksen onni jatkuin lähes välittömästi kun agricola oli vapautettu, verkosta poimittiin tällä kertaa Pussitiainen. Kajaanista yhytettiin samana päivänä Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler), joka oli pienten vihreiden tavoin aluksi hankala saada lajilleen. Laji varmistui illalla kuvista, siis kuva kannattaa yrittää saada. Kainuulaisten toinen havainto lajista oli samalla Suomen 49. jos RK hyväksyy käsittelyssä olevat havainnot. Tiistaina Säpin lintuasemalla havaittiin vielä Taigakirvinen, 52. havainto Suomesta. Asemalle se oli jo 16. havainto 18:sta yksilöstä, siellä myös rengastettiin maan ensimmäinen yksilö 2.10.1978. Mistähän ne  rarikirviset porhaltaa Norjaan ja Briteille ? :)
Torstaina 22.10 Kalajoella, Vasankarilla Seppo Pudas havaitsi kaksi Valkopäätiaista (Azure Tit).
Vasta 28. havainto maastamme, samat linnut löytyivät Kalajoen Ämmästä uudelleen lauantaina.
Lauantaina myös löytyi tämän hetken kovimmasta rarisaaresta, Utöstä, maan 27. Tulipäähippiäinen.
Maamme ensimmäinen Amerikankurmitsa viihtyi koko viikon bongareiden iloksi Hailuodossa.
Pikkuharvinaisuuksista kannattaa mainita Espoon Viitakerttunen, joka löytyi viikon ainoana raripäivänä tiistaina. Lintu oli määrityksen varmistamiseksi lähes pakko verkottaa, sillä lokakuiset juovattomat acrot voivat aina sisältää määritys yllätyksen. Kaksi Hippiäisuunilintua yksi Taigauunilintu ja kolme Isokirvistä olivat melko tyypillisiä havaintoja tähän vuodenaikaan.
Viime viikolla (12.10) löytynyt maan 42. Kenttäkerttunen (Paddyfield Warbler) tuotti aluksi vaikeuksia Porilaiselle kovalle maastojyrällekin, mutta jälleen valokuvat varmistivat lajin.

Niin ikään myöhästynyt tieto tuli Ranskasta, Hietakurjesta (Sandhill Crane). Syyskuun lopussa Orkneyn saarella, Skotlannissa ollut lintu havaittiin viimeisen kerran 29. päivä Highlandilla, Skotlanissa sekin, matkalla lounaaseen. Seuraava havainto olikin Ranskasta, tarkemmin Reserve des Plaines, Landesista. Noin 1600 kilometriä Highlandista etelään, havainto oli Ranskan ensimmäinen. Tästä valtameren takaisesta lajista on vasta 8 havaintoa Euroopan puolelta, kuudesta eri yksilöstä. Ranskasta löytyi myös toinen jenkkilaji, Tiaiskerttuli (Northern Parula). Sein Island:n saarelta 20.10 löytynyt oli maan kolmas havainto lajista. Suurin osa Ranskassa havaituista harvinaisuuksista ovatkin juuri täältä tai Ouessant Island:lta, molemmat saaret sijaitsevat Ranskan läntisimmässä niemen kärjen edustalla. Syksyn toinen Mongoliankirvinen WP:lta havaittiin 23.10, maan 9. rengastettiin Regional des Cinq Tailles:ssa.

Kaspiantyllejä (Caspian Plover) oli liikkeellä muitakin kuin viime viikkoinen Hollannin lintu.
Sillä toinen lintu löytyi Norjasta Röstin saarelta löytyi maan 3. yksilö tiistaina, se rari päivä, 20.10. Norjaa taitaville linnusta löytyy lyhyt tiedonanto www.feltornitologene.no sivuilta.

Irlannin Vaikertajakyyhky (Mourning Dove) oli maan paras havainto kuluneelta viikolta. Sunnuntaina 25.10 lounais Irlannista, Cork:sta Carinish Pointista löytynyt lintu on Irlannin toinen. Syystä tai toisesta lajista on ensimmäinen WP:n havainto vasta lokakuun 31. 1989 Englannista, Isle of Man saarelta. Valitettavasti lintu löytyi seuraavana päivänä kuolleena ja on nykyään Manx:n Museossa. Nyt löytynyt yksilö oli WP:n alueelta 9. havainto. Briteissä laji on havaittu kolme, Azoreilla kaksi kertaa ja Islannissa kerran sekä Tanskassa, Skagenissa viime vuoden keväällä. Paljoa huonommaksi havainnoksi ei jäänyt Irlannin Isohaukkakehrääjä (Common Nighthawk), maan toinen. Nuori lintu otettiin hoitoon heikko kuntoisena lauantaina 24.10 ja vapautettiin sunnuntai aamuna Reenard Pointissa, Kerryssä. Westernilta on 35 aiempaa havaintoa lajista, 21 Briteistä, 11 Azoreilta, Islannista ja Färsaarilta yksi havainto. 

Viikon paras havainto tulee Englannista, Durham:sta löydettiin 22. lokakuuta Amurinuunilintu (Eastern Crowned Warbler). Se oli maan ensimmäinen ja vasta viides Western Palearctiselta alueelta. Suomessa laji löytyi lähes päivälleen 5 vuotta sitten, Kokkolasta 23.10.2004. Muut havainnot ovat Saksasta, Helgolandilta 1843, Norjasta (2002) sekä Hollannista (2007). Hollannista löytyi perjantaina 23. päivä jälleen uusi laji maalle, toinen jo viikon sisällä. Nyt oli Siperiansirrin (Long-toed Stint) vuoro. Siitäkään ei ole kuin 9 aikaisempaa havaintoa WP:lta, mm  Suomesta 26.6.2007.

Ruotsissa vasta viikon loppupuoli toi parempia lajeja. Jolloin löytyi muutama Siperian- ja Ruskouunilintu  sekä Kashmirinuunilintu. Perjantaina 23.10 Skånelle saatiin uusi laji, Taigakirvinen, vasta 28. Ruotsista. Sunnuntaina 25.10 Södermanlandilla kuvattiin Nunnatasku, maalle 28. Samana päivänä Gotlannissa oli Aavikkotasku, 44. havainto lajista jos se hyväksytään RK:ssa.
Ruotsin viikon kohokohta oli lauantaina 24.10, Skånesta löytyi maan toinen Mustakurkkurautiainen (Black-throated Accentor), video fiiliksiä bongauspaikalta . Ensimmäinen oli Stora Fjädereggilla, Västerbottenilla 14. kesäkuuta 1988. Suomessa laji on havaittu 6 kertaa, WP:lla muualla ainoastaan Kroatissa 2007 ja Kuwaitissa 1995. Laji onkin varsin korkeassa huudossa läntisessä Euroopassa, esim Briteissä lajia ei ole havaittu. Brittien parhaimmistoon kuului 21.10 löydetty Sarasirkkalintu (Pallas´s Grasshopper). Muuten Englannissa oli rauhallinen viikko, tosin 5 Siperianuunilintua ja 3 Ruskouunilintua ja 3 Taigakirvista ehkä antaa ymmärtää toista. Mutta kyseiset lajit ovat pikkukiva statuksen puolella Englannissa.

Islantia ei tällä viikolla jenkkivirtaukset suosineet ja ainoa merkittävämpi havainto oli lauantaina 24.10 löytynyt Keltaperäkerttuli (Yellow-rumped Warbler), 11. Islannista.
Saksan Helgolandista löytyi tiistaina 20.10 syksyn ensimmäinen Mongoliankirvinen.
Unkarista löytyi lauantaina Pitkänokkakurppelo, maalle vasta toinen havainto.

Muuten kovemmat lajit olivatkin "vähissä", paitsi Azoreilla. Siellä on edelleen hirmu meno päällä, parhaimmillaan yksin Corvolla oli 29 ornia. Edelleenkin 20 etsijää, kovaa touhua, mutta ei siellä turhaan tarvitse tossuja kuluttaa. Viikon parhaimmistoa jälleen koostettuna www.tarsiger.com
ja tunnelmia Olof Jönssonin blogissa. Azoreiden paras oli kuitenkin Lehtokerttu, saarille uusi laji :)
Azoreiden parhaimmat:
Keltarintavireo (Yellow-throated Vireo), kolmas Azoreilta.
Idänlehtoturpiaali (Baltimore Oriole), 4. Azoreilta.
Tiaiskerttuli (Northern Parula), toinen Azoreilta.
Kenttäsirkkunen (Savannah Sparrow), kolmas.
Tulitangara (Scarlet Tanager)
Piippikiitäjä (Chimney Swift)

Lopuksi suojeluosio, 350

- Tarsiger team

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Maalle uusi laji

Rariviikko alkoi mukavasti Ulkokrunnilta löytyneellä Taigakirvisellä. Havainto oli jo syksyn neljäs, maalle se oli jo 51. mikäli vuoden aikaisemmat hyväksetään RK:ssa. Muutaman viime vuoden aikana havainnot tästäkin harvinaisuudesta ovat lisääntyneet kiitettävästi. Viimeisen kolmen vuoden ajalta on 16 havaintoa, kun aiemmin laji ei ollut edes joka vuotinen. Ehkä lajia osataan etsiä oikeaan vuoden aikaan ja tuntomerkit sekä äänet ovat käyneet tutuimmaksi. Alkuviikon sää valitettavasti oli juuri sellainen kuin olikin odotettavissa, kylmä ja melko tuulinen, siis tuuli vain väärästä suunnasta. Torstai yönä alkanut heikko kaakkois tuuli, jonka lounaasta tullut matalapaine aiheutti. Se toikin välittömästi mukavia lajeja maahan. Helsingin Kyläsaaresta löytyi Töyhtökiuru, 46. havainto Suomesta. Perjantaina puolen päivän aikoihin Lågskäriltä löytyi loistava indikaattori laji, Hippiäisuunilintu sekä heti perään oikea rarikin, Siperianuunilintu. Se on maalle vasta 25. havainto, laji onkin nykyään lähes joka vuotinen, tosin määrät ovat luonnollisesti pieniä. Jo seuraavana aamuna Lågsilta kuului mukavia, saaresta löytyi vasta 15. Arotasku Suomelle. Sunnuntaina Hailuodosta jysähti, tosin kaakkois tuulilla ei ollut tällä kertaa mitään tekemistä sen kanssa että maalle löytyi uusi laji. Amerikankurmitsa löytyi iltapäivällä Hailuodon Tömpästä, määritys oli aluksi hieman auki, kyseessä on vaikea lajipari. Mutta määritys aukeni ilmeisen nopeasti linnun löytäjälle Hailuotolaiselle Veijo Nissilälle. Tuoreita kuvia linnusta on Harri Taavetin sivuilla. Laji olikin jo melko pitkään odotettujen listalla, sillä esimerkiksi Ruotsissa siitä on jo 19 havaintoa, joista peräti 7 Itämeren puolella. Sunnuntai iltana löytyi vielä Tampereen Vilusenharjulta maan 32. Nunnatasku, syksyn toinen. Kannattaakin ilmeisesti mennä etsimään lisää taskuja, alkuviikko voisi olla kohtalaista rari säätä, ainakin heikko tuulista.

Indikaattori eli pikkurarien puolesta viikko oli melko rauhallinen. Ainoastaan kaksi Hippiäisuunilintua ja viisi Taigauunilintua kertovat paljon tähän aikaan. Loppuviikon Mustaleppälinnut ja Turturikyyhkyt ovat myös hyviä indikaattoreita vaikkeivat varsinaisia harvinaisuuksia olekaan.
Pienestä tämä rari touhu on kiinni, pitää vain tuulla kaakosta, etelä ja itäkin tietty on kohtalainen tuuli. Sama jatkuu aina tammikuun alkuun nykyään, eli aina kun tuulee kaakosta jotain kivaa tulee. Ongelmahan on se että jonkun pitää löytää se rari, aika rankkaa on tietty retkeillä kun mitään muutakaan ei tahdo näkyä. Ei muuta kuin toivomaan että matalapaineet menevät oikealta kohdalta.

Virosta, Saarenmaan Harilaidista löytyi sunnuntaina 18.10 maan 3. Tiiralokki.
Viikon yllätyslaji löytyi Hollannista, uusi laji maalle oli Kaspiantylli joka löytyi 17. päivä Texelistä.
Se olikin vasta 9. havainto läntisestä euroopasta, Suomessakin laji on myös havaittu kerran, Rovaniemellä 3. kesäkuuta 2005.

Norjan viikon lajit olivat lepinkäisiä. Parhaana Valko-otsalepinkäinen, se löytyi 18. lokakuuta Vest-Agder:sta, Farsundista. Jälkikorjauksena: Norjasta tulikin korjaus, lintu on sama vanha naaras joka rengastettiin 10. elokuuta Listassa. Toinen kova lepinkäinen löytyi 16.10 Akerhus:sta nuori phoenicuroides alalajin Punapyrstölepinkäinen. Maassa havaittin lisäksi myös Etelänisolepinkäinen ssp pallidirostris, joka oli maalle 7. Joten varsin kohtalaisesti oli Norjassa lepinkäisiä kuluvalla viikolla.
Ruotsista 14.10 löytynyt Rusotasku oli maalle 14. havainto. Sunnuntaina Upplandin Horsstenilla että Ölannin Näsbyssa havaittin Siperianuunilintu, joten varsin yksiin lajit tuntuvat lähi maissa menevän.
Irlannin ylivoimaisesti kovin laji oli Amerikantilhi, havainto oli vasta 5. Western Palearctiselta alueelta. Jenkkitilhi on havaittu ainoastaan kahdesti sekä Islannissa että Englannissa.
Ornimisen emämaassa, Englannissa, kohokohta oli Surreyssa josta löytyi maan 8. Siperianlepinkäinen.
Muita mainitsemisen arvoisia ovat myös maan 10. Aavikkokultarinta, josta tieto tuli leppoisasti viisi päivää myöhässä. Kyllä Briteissäkin osataan pimittää :)
Lisäksi havaittiin tukku mukavia lajeja, viikon rarilistaa linkissä.  
Islannissa puolestaan viikon huippu oli Erakkorastas, Heimaey:ssa, maalle 11. havainto.
Saksassa, Helgolandissa puolestaa kompattiin esiin maalle uusi laji, Kivikkosirkku 13. lokakuuta.
Havainto on vasta kolmas pohjois-euroopasta, aiemmat havainnot Suomen Porista ja Hollannista, Castricum:ssa jossa laji rengastettiin 16.10.2004.
Ranskasta löydettiin myös maalle uusi laji, Kastanjasirkku. Siitäkään ei ole hyväksyttyjä havaintoja WP:n alueelta kuin 4, Hollannista, Norjasta ja Suomesta.
Ranskassa viikolla oli myös vielä tarkistamaton Harmaakurkkurastas, 17. lokakuuta Morbihan:ssa.

Azoreiden havainnot painivatkin ihan omassa sarjassaan, pääosin havainnot tulivat Corvolta.
Saarille löytyi uusina lajeina: Viirukerttuli, Canada Warbler (Wilsonia canadensis), 3. Westernilta.
Ruskokylkikerttuli, Chestnut-sided Warbler (Dendroica pensylvanica), myös 3. WP:lta.
Valkosilmävireo, White-eyed Vireo (Vireo griseus), sekin kolmas Western Palearctiselta alueelta.
Lähes loputtomalta tuntuvan listan voit lukaista tarsiger.comista tai tunnelmia paikan päältä,
Olof Jönssonin erinomaisesta blogista. Kateeksi käy hemmoa, pinnaa pukkaa aina kun käy ulkona.

Viikon linnuston suojeluosio tulee Norjasta ja Hawajilta.
Eirik Gronningsater puhuu tuulimyllypuistoa vastaan, reilu 2 min videolinkki NRK:n sivulle.
Ja Hawaijilta häpeä huudot muoville ja kalastajille, ei mene hyvin Albatroseillakaan.
Midway atollit, videoita ja tarinaa meressä kelluvista mm muoveista, verkoista sekä aika mieleen painuva Chris Jordanin kuvasarja kuolleista Albatrosseista, kannattaa katsoa ja miettiä.

- Tarsiger team

maanantai 12. lokakuuta 2009

Jenkkejä ja mahdollisia rareja

Viikko 41 alkoi verkkaisella tahdilla, niin kuin lännen puoleisista tuulista saattoikin päätellä. Syksyn ensimmäinen hippiäisuunilintu löytyi kuitenkin tiistaina 6.10 Lahdesta. Kashmirinuunilintu löytyi Haminan Hevossaaresta 8. lokakuuta ja toinen lintu löytyi tämän hetken Suomen parhaalta rarisaarelta, Utöstä seuraavana päivänä. Rariteettikomitean mahdollisen hyväksynnän jälkeen linnuista tullee Suomen 47. ja 48. havainto Kashmirinuunilinnusta. Sitten vuoden 1998 lajia on havaittu lähes vuosittain, ainoastaan vuonna 2001, 2004 ja 2006 sitä ei havaittu. Ennen vuotta 1993 sitä ei ollut havaittu kuin 11 kertaa Suomessa, sama trendi on ollut koko WP:n alueella. Ilmeisesti laji tunnetaan paremmin ja samalla sitä osataan myös etsiä maastosta, mahdollisesti se myös "levittäytyy" länteen. Sunnuntaina 11. lokakuuta Espoon Kulmakorven maankaatopaikalta löytyi Töyhtökiuru, lajista tuntuu olevan havaintoja nykyään vuosittain. 1980- ja 1990-luvulla laji oli melko harvinainen, ainoastaan 11 havaintoa.

Pikkurareista Taigauunilintuja havaittiin viikon aikana 7 yksilöä, Harjalintuja havaittiin kaksi. Utön Mustapääsirkku löytyi jälleen uudelleen, linnun ollessa kateissa jokusen päivän. Laji ei liene vielä 100-varma, nuorien/naaraiden lintujen määritys syksyllä on ajoittain hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Lintu on kylläkin kovin Mustapääsirkun oloinen, mutta se ei riitä kuitenkaan määritykseksi. Jalohaikarat tekevät edelleen tuloa Suomeen, tämän vuoden summa on jo 48. Laji pesi tänä vuonna ensimmäisen kerran Virossa, tällä viikolla Häädemeestessä havaittiin jo 63 yksilön parvi. Viiden vuoden päästä laji todennäköisesti pesii meilläkin.

Kovin on nykyään rari-ilmoitukset herkässä, tälläkin viikolla on havaittu Palsasirri, Kashmirinuunilintu ja Kaitanokkalokki. Ymmärtäähän sen kun on rari aikaa ja niitä on liikkeellä, niin pitäisihän niitä myös löytää. Valitettavasti rari sattuu olemaan samalla myös harvinainen, eikä niitä ihan joka viikkokaan löydy. Harvinaisuuksien löytäminen vaatiin hyvän onnen tai vastaavasti hirveän määrän komppausta. Aina tosiaan ei kannata sitä pihahdusta tai kaukana lentävää lintua pitää heti harvinaisuutena, todennäköisyys siihen tavalliseen kun on niin kamalan paljon suurempi. Maltti on valttia tässäkin.

Baltian havainnot olivat myös melko jäissä tämän viikon, ainoastaan Liettuan Etelänpuukiipijä ylittää harvinaisuus ilmoituksen. Juodkrantessa lauantaina rengastettu lintu olikin maalle vasta 6. havainto. Valitettavasti lintua ei saatu Curonian Lagoon 2009 linturallin lajilistalle joka käytiin lauantaina. Rallin muuten voitti Suomalainen ryhmä - Perkele, Svyturys lovers - 114 lajilla. Ryhmän kantaviin voimiin kuului myös jäsen Tarsiger teamista, tunnelmia rallista.

Jos viikko oli hiljainen meillä, sitä se ei suinkaan ollut muualla. Uusia lajeja "maille" löytyi mutama, Färsaarille Sinipyrstö ja Tundrakirvinen ja Norjalle Amerikanharmaalokki. Englannissa viikon lajeina olivat siellä pikkuharvinaisuutena esiintyvät Tundrakirvinen, Taigakirvinen ja Siperianuunilintu kaikkija lajeja havaittiin useita yksilöitä. Hieman parempi havainto oli Shetlannista löytynyt maan 19. havainto Harmaakurkkurastaasta. Ranskan rari-saaressa Ouessant Islandilla löydetty Tundrakirvinen oli maalle toinen havainto. Irlannissa havaitiin meille niin "tuttu" Viirukerttuli, se oli maalle vasta maan 8. havainto. Myös Norjassa havaittiin samana päivänä, 11. lokakuuta, Viirukerttuli. Se oli maalle vasta toinen havainto, valitettavasti lintu kuoli muutaman tunnin päästä rengastuksesta. Viikon tapahtuma Norjassa oli toki maan ensimmäinen Amerikanharmaalokki, joka näyttää vielä kuvissakin hyvältä. Kerttulit olivat pääosassa myös Islannissa, jossa havaittiiin maan 4. Keltakerttuli. Western Palearktisen ylivoimaisesti paras lintu paikka oli Azoreilla, ja sen läntisimmässä kolkassa - Corvon saarella. Olof Jönssonin blogista voi lukaista tapahtumista enemmän. Mutta lyhyesti, Azoreilla havaittiin viime viikolla mm. Kiipijäkerttuli, Seetrikerttuli, Kenttäsirkkunen, Juovapääsirkku, Magnoliakerttuli, Kanadanvireo, Isohaukkakehrääjä, Punarintakardinaali, Idänlehtoturpiaali, Tulipääkerttuli ja Heinäturpiaali. Siinä on jenkkilistaa kerrakseen kun on virtaukset kohdallaan, taitavat olla edelleen aika kivasti loppu viikkoon saakka.
Kirjoittaja on muuten ihan yhtä ymmällään nimistä kuin osa lukijoista, pitäisikö ne olla lontooksi ?

Alkanut viikko näyttää karmealta, talvelta. Hetkellisesti harvinaisuudet taitavat olla kateissa, kyllä kaakosta vielä lämmintä puskee ja taas saadaan suut messingille.

- Tarsiger team

maanantai 5. lokakuuta 2009

Tarsiger blog avattu

Lokakuun ensimmäinen viikko toi Suomeen hieman itäisiä harvinaisuuksia sekä jäämeren herkkua.
Pirkanmaan veljekset Rantala&Eisher yhyttivät Västra Norrskärilta naaras Nunnataskun.
Se on 31. havainto lajista Suomesta, ensimmäinen oli legendaariselta Lågskäriltä 19. lokakuuta 1979. Nunnatasku havainnot Suomesta. Merellisiä herkkuja porhalsi maamme vesille voimakkaan luoteisvirtauksen aikana, lauantaina 3. lokakuuta Lågskärilla muutti etelän suuntaan nuori Tiiralokki.
Se on vasta 11. havainto maasta, muut Tiiralokki havainnot Suomesta.

Syyskuun viimeisenä päivänä löytynyt Eskimosirri oli viimeisen kerran näytillä 4.10.
Loistavasti kuvaajien iloksi esillä ollut lintu oli hyvin peloton ja kuvaajien kennot paloivat punaisena useana päivänä. Hyväksyttyjä Eskimosirri havaintoja Suomesta on vasta 5, tältä syksyltä on tämän linnun lisäksi yksi jota RK käsittelee aikanaan.
Nykyään pikkurariksi lukeutuva Sinipyrstö kompattiin esiin 2.10 Utösta. Maassamme pesikin ennätysmäärä Sinipyrstöjä, vähintään 50 paria. A. Rajasärkän johdolla Kainuun taigametsistä
kompattiin noin 380 reviiriä, joten ei mikään ihme että niitä näkyy jo syksylläkin.
Viikon pikkuharvinaisuuksista Taigauunilintuja nähtiin ainoastaan 3, myöhäinen nuori Arosuohaukka näyttäytyi Parikkalassa. Samaisessa paikassa näyttäytyi myös Punakaulahanhi, laji tuntuu tosin kärsinyt jo pahan inflaation muutaman kesyn linnun voimalla. Lajia on vaikea enää kuitata harvinaisuutena, uskottavuuskin on kadonnut tästä lajista lähes täysin.

Baltiasta kuului mukavia, sekä Virosta että Liettuasta. Uku Paal löysi maalle uuden lajin, Tundrakurppelon Haapsalun etelä puolelta Pögarinlahdelta, Ridalasta. Liettuassa verkkoihin pelmahti maan toinen Sinipyrstö. Norjassa ja Englannissa on päästy ihailemaan niin Sarasirkkalintujen kuin Tundrakirvisten määriä. Gustaveja on havaittu jo 12 yksilöä ja Certhiolia 5. Sieltä ne ilmeisesti pohjois-Suomen oli lentelevät, luultavasti. Jostain ne kuitenkin aina keski-Norjasta löytyvät ensiksi, lopulta päätyvät Shetlantiin. Viikonloppuna löytyi Sarasirkka Hollaninsta, maan ensimäinen bongattava jonka noin 30 bongaria ehti hoitamaan listoilleen. Faroeltakin laji löytyi sunnuntaina, se oli saarelle uusi laji. Lokakuun alun kovin havainto tuli kuitenkin Norjasta,
Juovapääsirkku (White-crowned Sparrow) löytyi Ona, Sandøylta. Tämä jenkki vieras oli luonnollisesti maalle uusi laji, WP:n alueellakaan lajia ei ole havaittu kuin 11 kertaa aiemmin.

Alkava viikko tuskin tuo Suomeen mitään mullistavaa, sen verran voimakas länsivirtaus ravistelee maatamme. Tosin koskaan ei voi tietää, jos vaikka kovat tuulet pyyhkäisevät jotain merilintu tyyppistä Itämeren puolelle. Etelä-Ruotsista havaittiin viikonlopun aikana kovat määrät mm, tiiralokkeja, nokiliitäjiä, myrskykeijuja ja pikkuliitäjiä.

- Tarsiger team