sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Rareja kenttäkerttusista amurinuunilintuun

Mennyt viikko oli sään puolesta jota kuinkin sellaista kuin pitikin. Tiistain (20.10) olikin viikon paras päivä. Haliaksen lintuasemalta verkosta poimittiin asemalle uusi laji, Kenttäkerttunen (Paddyfield Warbler), 43. havainto Suomesta. Haliaksen onni jatkuin lähes välittömästi kun agricola oli vapautettu, verkosta poimittiin tällä kertaa Pussitiainen. Kajaanista yhytettiin samana päivänä Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler), joka oli pienten vihreiden tavoin aluksi hankala saada lajilleen. Laji varmistui illalla kuvista, siis kuva kannattaa yrittää saada. Kainuulaisten toinen havainto lajista oli samalla Suomen 49. jos RK hyväksyy käsittelyssä olevat havainnot. Tiistaina Säpin lintuasemalla havaittiin vielä Taigakirvinen, 52. havainto Suomesta. Asemalle se oli jo 16. havainto 18:sta yksilöstä, siellä myös rengastettiin maan ensimmäinen yksilö 2.10.1978. Mistähän ne  rarikirviset porhaltaa Norjaan ja Briteille ? :)
Torstaina 22.10 Kalajoella, Vasankarilla Seppo Pudas havaitsi kaksi Valkopäätiaista (Azure Tit).
Vasta 28. havainto maastamme, samat linnut löytyivät Kalajoen Ämmästä uudelleen lauantaina.
Lauantaina myös löytyi tämän hetken kovimmasta rarisaaresta, Utöstä, maan 27. Tulipäähippiäinen.
Maamme ensimmäinen Amerikankurmitsa viihtyi koko viikon bongareiden iloksi Hailuodossa.
Pikkuharvinaisuuksista kannattaa mainita Espoon Viitakerttunen, joka löytyi viikon ainoana raripäivänä tiistaina. Lintu oli määrityksen varmistamiseksi lähes pakko verkottaa, sillä lokakuiset juovattomat acrot voivat aina sisältää määritys yllätyksen. Kaksi Hippiäisuunilintua yksi Taigauunilintu ja kolme Isokirvistä olivat melko tyypillisiä havaintoja tähän vuodenaikaan.
Viime viikolla (12.10) löytynyt maan 42. Kenttäkerttunen (Paddyfield Warbler) tuotti aluksi vaikeuksia Porilaiselle kovalle maastojyrällekin, mutta jälleen valokuvat varmistivat lajin.

Niin ikään myöhästynyt tieto tuli Ranskasta, Hietakurjesta (Sandhill Crane). Syyskuun lopussa Orkneyn saarella, Skotlannissa ollut lintu havaittiin viimeisen kerran 29. päivä Highlandilla, Skotlanissa sekin, matkalla lounaaseen. Seuraava havainto olikin Ranskasta, tarkemmin Reserve des Plaines, Landesista. Noin 1600 kilometriä Highlandista etelään, havainto oli Ranskan ensimmäinen. Tästä valtameren takaisesta lajista on vasta 8 havaintoa Euroopan puolelta, kuudesta eri yksilöstä. Ranskasta löytyi myös toinen jenkkilaji, Tiaiskerttuli (Northern Parula). Sein Island:n saarelta 20.10 löytynyt oli maan kolmas havainto lajista. Suurin osa Ranskassa havaituista harvinaisuuksista ovatkin juuri täältä tai Ouessant Island:lta, molemmat saaret sijaitsevat Ranskan läntisimmässä niemen kärjen edustalla. Syksyn toinen Mongoliankirvinen WP:lta havaittiin 23.10, maan 9. rengastettiin Regional des Cinq Tailles:ssa.

Kaspiantyllejä (Caspian Plover) oli liikkeellä muitakin kuin viime viikkoinen Hollannin lintu.
Sillä toinen lintu löytyi Norjasta Röstin saarelta löytyi maan 3. yksilö tiistaina, se rari päivä, 20.10. Norjaa taitaville linnusta löytyy lyhyt tiedonanto www.feltornitologene.no sivuilta.

Irlannin Vaikertajakyyhky (Mourning Dove) oli maan paras havainto kuluneelta viikolta. Sunnuntaina 25.10 lounais Irlannista, Cork:sta Carinish Pointista löytynyt lintu on Irlannin toinen. Syystä tai toisesta lajista on ensimmäinen WP:n havainto vasta lokakuun 31. 1989 Englannista, Isle of Man saarelta. Valitettavasti lintu löytyi seuraavana päivänä kuolleena ja on nykyään Manx:n Museossa. Nyt löytynyt yksilö oli WP:n alueelta 9. havainto. Briteissä laji on havaittu kolme, Azoreilla kaksi kertaa ja Islannissa kerran sekä Tanskassa, Skagenissa viime vuoden keväällä. Paljoa huonommaksi havainnoksi ei jäänyt Irlannin Isohaukkakehrääjä (Common Nighthawk), maan toinen. Nuori lintu otettiin hoitoon heikko kuntoisena lauantaina 24.10 ja vapautettiin sunnuntai aamuna Reenard Pointissa, Kerryssä. Westernilta on 35 aiempaa havaintoa lajista, 21 Briteistä, 11 Azoreilta, Islannista ja Färsaarilta yksi havainto. 

Viikon paras havainto tulee Englannista, Durham:sta löydettiin 22. lokakuuta Amurinuunilintu (Eastern Crowned Warbler). Se oli maan ensimmäinen ja vasta viides Western Palearctiselta alueelta. Suomessa laji löytyi lähes päivälleen 5 vuotta sitten, Kokkolasta 23.10.2004. Muut havainnot ovat Saksasta, Helgolandilta 1843, Norjasta (2002) sekä Hollannista (2007). Hollannista löytyi perjantaina 23. päivä jälleen uusi laji maalle, toinen jo viikon sisällä. Nyt oli Siperiansirrin (Long-toed Stint) vuoro. Siitäkään ei ole kuin 9 aikaisempaa havaintoa WP:lta, mm  Suomesta 26.6.2007.

Ruotsissa vasta viikon loppupuoli toi parempia lajeja. Jolloin löytyi muutama Siperian- ja Ruskouunilintu  sekä Kashmirinuunilintu. Perjantaina 23.10 Skånelle saatiin uusi laji, Taigakirvinen, vasta 28. Ruotsista. Sunnuntaina 25.10 Södermanlandilla kuvattiin Nunnatasku, maalle 28. Samana päivänä Gotlannissa oli Aavikkotasku, 44. havainto lajista jos se hyväksytään RK:ssa.
Ruotsin viikon kohokohta oli lauantaina 24.10, Skånesta löytyi maan toinen Mustakurkkurautiainen (Black-throated Accentor), video fiiliksiä bongauspaikalta . Ensimmäinen oli Stora Fjädereggilla, Västerbottenilla 14. kesäkuuta 1988. Suomessa laji on havaittu 6 kertaa, WP:lla muualla ainoastaan Kroatissa 2007 ja Kuwaitissa 1995. Laji onkin varsin korkeassa huudossa läntisessä Euroopassa, esim Briteissä lajia ei ole havaittu. Brittien parhaimmistoon kuului 21.10 löydetty Sarasirkkalintu (Pallas´s Grasshopper). Muuten Englannissa oli rauhallinen viikko, tosin 5 Siperianuunilintua ja 3 Ruskouunilintua ja 3 Taigakirvista ehkä antaa ymmärtää toista. Mutta kyseiset lajit ovat pikkukiva statuksen puolella Englannissa.

Islantia ei tällä viikolla jenkkivirtaukset suosineet ja ainoa merkittävämpi havainto oli lauantaina 24.10 löytynyt Keltaperäkerttuli (Yellow-rumped Warbler), 11. Islannista.
Saksan Helgolandista löytyi tiistaina 20.10 syksyn ensimmäinen Mongoliankirvinen.
Unkarista löytyi lauantaina Pitkänokkakurppelo, maalle vasta toinen havainto.

Muuten kovemmat lajit olivatkin "vähissä", paitsi Azoreilla. Siellä on edelleen hirmu meno päällä, parhaimmillaan yksin Corvolla oli 29 ornia. Edelleenkin 20 etsijää, kovaa touhua, mutta ei siellä turhaan tarvitse tossuja kuluttaa. Viikon parhaimmistoa jälleen koostettuna www.tarsiger.com
ja tunnelmia Olof Jönssonin blogissa. Azoreiden paras oli kuitenkin Lehtokerttu, saarille uusi laji :)
Azoreiden parhaimmat:
Keltarintavireo (Yellow-throated Vireo), kolmas Azoreilta.
Idänlehtoturpiaali (Baltimore Oriole), 4. Azoreilta.
Tiaiskerttuli (Northern Parula), toinen Azoreilta.
Kenttäsirkkunen (Savannah Sparrow), kolmas.
Tulitangara (Scarlet Tanager)
Piippikiitäjä (Chimney Swift)

Lopuksi suojeluosio, 350

- Tarsiger team

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Maalle uusi laji

Rariviikko alkoi mukavasti Ulkokrunnilta löytyneellä Taigakirvisellä. Havainto oli jo syksyn neljäs, maalle se oli jo 51. mikäli vuoden aikaisemmat hyväksetään RK:ssa. Muutaman viime vuoden aikana havainnot tästäkin harvinaisuudesta ovat lisääntyneet kiitettävästi. Viimeisen kolmen vuoden ajalta on 16 havaintoa, kun aiemmin laji ei ollut edes joka vuotinen. Ehkä lajia osataan etsiä oikeaan vuoden aikaan ja tuntomerkit sekä äänet ovat käyneet tutuimmaksi. Alkuviikon sää valitettavasti oli juuri sellainen kuin olikin odotettavissa, kylmä ja melko tuulinen, siis tuuli vain väärästä suunnasta. Torstai yönä alkanut heikko kaakkois tuuli, jonka lounaasta tullut matalapaine aiheutti. Se toikin välittömästi mukavia lajeja maahan. Helsingin Kyläsaaresta löytyi Töyhtökiuru, 46. havainto Suomesta. Perjantaina puolen päivän aikoihin Lågskäriltä löytyi loistava indikaattori laji, Hippiäisuunilintu sekä heti perään oikea rarikin, Siperianuunilintu. Se on maalle vasta 25. havainto, laji onkin nykyään lähes joka vuotinen, tosin määrät ovat luonnollisesti pieniä. Jo seuraavana aamuna Lågsilta kuului mukavia, saaresta löytyi vasta 15. Arotasku Suomelle. Sunnuntaina Hailuodosta jysähti, tosin kaakkois tuulilla ei ollut tällä kertaa mitään tekemistä sen kanssa että maalle löytyi uusi laji. Amerikankurmitsa löytyi iltapäivällä Hailuodon Tömpästä, määritys oli aluksi hieman auki, kyseessä on vaikea lajipari. Mutta määritys aukeni ilmeisen nopeasti linnun löytäjälle Hailuotolaiselle Veijo Nissilälle. Tuoreita kuvia linnusta on Harri Taavetin sivuilla. Laji olikin jo melko pitkään odotettujen listalla, sillä esimerkiksi Ruotsissa siitä on jo 19 havaintoa, joista peräti 7 Itämeren puolella. Sunnuntai iltana löytyi vielä Tampereen Vilusenharjulta maan 32. Nunnatasku, syksyn toinen. Kannattaakin ilmeisesti mennä etsimään lisää taskuja, alkuviikko voisi olla kohtalaista rari säätä, ainakin heikko tuulista.

Indikaattori eli pikkurarien puolesta viikko oli melko rauhallinen. Ainoastaan kaksi Hippiäisuunilintua ja viisi Taigauunilintua kertovat paljon tähän aikaan. Loppuviikon Mustaleppälinnut ja Turturikyyhkyt ovat myös hyviä indikaattoreita vaikkeivat varsinaisia harvinaisuuksia olekaan.
Pienestä tämä rari touhu on kiinni, pitää vain tuulla kaakosta, etelä ja itäkin tietty on kohtalainen tuuli. Sama jatkuu aina tammikuun alkuun nykyään, eli aina kun tuulee kaakosta jotain kivaa tulee. Ongelmahan on se että jonkun pitää löytää se rari, aika rankkaa on tietty retkeillä kun mitään muutakaan ei tahdo näkyä. Ei muuta kuin toivomaan että matalapaineet menevät oikealta kohdalta.

Virosta, Saarenmaan Harilaidista löytyi sunnuntaina 18.10 maan 3. Tiiralokki.
Viikon yllätyslaji löytyi Hollannista, uusi laji maalle oli Kaspiantylli joka löytyi 17. päivä Texelistä.
Se olikin vasta 9. havainto läntisestä euroopasta, Suomessakin laji on myös havaittu kerran, Rovaniemellä 3. kesäkuuta 2005.

Norjan viikon lajit olivat lepinkäisiä. Parhaana Valko-otsalepinkäinen, se löytyi 18. lokakuuta Vest-Agder:sta, Farsundista. Jälkikorjauksena: Norjasta tulikin korjaus, lintu on sama vanha naaras joka rengastettiin 10. elokuuta Listassa. Toinen kova lepinkäinen löytyi 16.10 Akerhus:sta nuori phoenicuroides alalajin Punapyrstölepinkäinen. Maassa havaittin lisäksi myös Etelänisolepinkäinen ssp pallidirostris, joka oli maalle 7. Joten varsin kohtalaisesti oli Norjassa lepinkäisiä kuluvalla viikolla.
Ruotsista 14.10 löytynyt Rusotasku oli maalle 14. havainto. Sunnuntaina Upplandin Horsstenilla että Ölannin Näsbyssa havaittin Siperianuunilintu, joten varsin yksiin lajit tuntuvat lähi maissa menevän.
Irlannin ylivoimaisesti kovin laji oli Amerikantilhi, havainto oli vasta 5. Western Palearctiselta alueelta. Jenkkitilhi on havaittu ainoastaan kahdesti sekä Islannissa että Englannissa.
Ornimisen emämaassa, Englannissa, kohokohta oli Surreyssa josta löytyi maan 8. Siperianlepinkäinen.
Muita mainitsemisen arvoisia ovat myös maan 10. Aavikkokultarinta, josta tieto tuli leppoisasti viisi päivää myöhässä. Kyllä Briteissäkin osataan pimittää :)
Lisäksi havaittiin tukku mukavia lajeja, viikon rarilistaa linkissä.  
Islannissa puolestaan viikon huippu oli Erakkorastas, Heimaey:ssa, maalle 11. havainto.
Saksassa, Helgolandissa puolestaa kompattiin esiin maalle uusi laji, Kivikkosirkku 13. lokakuuta.
Havainto on vasta kolmas pohjois-euroopasta, aiemmat havainnot Suomen Porista ja Hollannista, Castricum:ssa jossa laji rengastettiin 16.10.2004.
Ranskasta löydettiin myös maalle uusi laji, Kastanjasirkku. Siitäkään ei ole hyväksyttyjä havaintoja WP:n alueelta kuin 4, Hollannista, Norjasta ja Suomesta.
Ranskassa viikolla oli myös vielä tarkistamaton Harmaakurkkurastas, 17. lokakuuta Morbihan:ssa.

Azoreiden havainnot painivatkin ihan omassa sarjassaan, pääosin havainnot tulivat Corvolta.
Saarille löytyi uusina lajeina: Viirukerttuli, Canada Warbler (Wilsonia canadensis), 3. Westernilta.
Ruskokylkikerttuli, Chestnut-sided Warbler (Dendroica pensylvanica), myös 3. WP:lta.
Valkosilmävireo, White-eyed Vireo (Vireo griseus), sekin kolmas Western Palearctiselta alueelta.
Lähes loputtomalta tuntuvan listan voit lukaista tarsiger.comista tai tunnelmia paikan päältä,
Olof Jönssonin erinomaisesta blogista. Kateeksi käy hemmoa, pinnaa pukkaa aina kun käy ulkona.

Viikon linnuston suojeluosio tulee Norjasta ja Hawajilta.
Eirik Gronningsater puhuu tuulimyllypuistoa vastaan, reilu 2 min videolinkki NRK:n sivulle.
Ja Hawaijilta häpeä huudot muoville ja kalastajille, ei mene hyvin Albatroseillakaan.
Midway atollit, videoita ja tarinaa meressä kelluvista mm muoveista, verkoista sekä aika mieleen painuva Chris Jordanin kuvasarja kuolleista Albatrosseista, kannattaa katsoa ja miettiä.

- Tarsiger team

maanantai 12. lokakuuta 2009

Jenkkejä ja mahdollisia rareja

Viikko 41 alkoi verkkaisella tahdilla, niin kuin lännen puoleisista tuulista saattoikin päätellä. Syksyn ensimmäinen hippiäisuunilintu löytyi kuitenkin tiistaina 6.10 Lahdesta. Kashmirinuunilintu löytyi Haminan Hevossaaresta 8. lokakuuta ja toinen lintu löytyi tämän hetken Suomen parhaalta rarisaarelta, Utöstä seuraavana päivänä. Rariteettikomitean mahdollisen hyväksynnän jälkeen linnuista tullee Suomen 47. ja 48. havainto Kashmirinuunilinnusta. Sitten vuoden 1998 lajia on havaittu lähes vuosittain, ainoastaan vuonna 2001, 2004 ja 2006 sitä ei havaittu. Ennen vuotta 1993 sitä ei ollut havaittu kuin 11 kertaa Suomessa, sama trendi on ollut koko WP:n alueella. Ilmeisesti laji tunnetaan paremmin ja samalla sitä osataan myös etsiä maastosta, mahdollisesti se myös "levittäytyy" länteen. Sunnuntaina 11. lokakuuta Espoon Kulmakorven maankaatopaikalta löytyi Töyhtökiuru, lajista tuntuu olevan havaintoja nykyään vuosittain. 1980- ja 1990-luvulla laji oli melko harvinainen, ainoastaan 11 havaintoa.

Pikkurareista Taigauunilintuja havaittiin viikon aikana 7 yksilöä, Harjalintuja havaittiin kaksi. Utön Mustapääsirkku löytyi jälleen uudelleen, linnun ollessa kateissa jokusen päivän. Laji ei liene vielä 100-varma, nuorien/naaraiden lintujen määritys syksyllä on ajoittain hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Lintu on kylläkin kovin Mustapääsirkun oloinen, mutta se ei riitä kuitenkaan määritykseksi. Jalohaikarat tekevät edelleen tuloa Suomeen, tämän vuoden summa on jo 48. Laji pesi tänä vuonna ensimmäisen kerran Virossa, tällä viikolla Häädemeestessä havaittiin jo 63 yksilön parvi. Viiden vuoden päästä laji todennäköisesti pesii meilläkin.

Kovin on nykyään rari-ilmoitukset herkässä, tälläkin viikolla on havaittu Palsasirri, Kashmirinuunilintu ja Kaitanokkalokki. Ymmärtäähän sen kun on rari aikaa ja niitä on liikkeellä, niin pitäisihän niitä myös löytää. Valitettavasti rari sattuu olemaan samalla myös harvinainen, eikä niitä ihan joka viikkokaan löydy. Harvinaisuuksien löytäminen vaatiin hyvän onnen tai vastaavasti hirveän määrän komppausta. Aina tosiaan ei kannata sitä pihahdusta tai kaukana lentävää lintua pitää heti harvinaisuutena, todennäköisyys siihen tavalliseen kun on niin kamalan paljon suurempi. Maltti on valttia tässäkin.

Baltian havainnot olivat myös melko jäissä tämän viikon, ainoastaan Liettuan Etelänpuukiipijä ylittää harvinaisuus ilmoituksen. Juodkrantessa lauantaina rengastettu lintu olikin maalle vasta 6. havainto. Valitettavasti lintua ei saatu Curonian Lagoon 2009 linturallin lajilistalle joka käytiin lauantaina. Rallin muuten voitti Suomalainen ryhmä - Perkele, Svyturys lovers - 114 lajilla. Ryhmän kantaviin voimiin kuului myös jäsen Tarsiger teamista, tunnelmia rallista.

Jos viikko oli hiljainen meillä, sitä se ei suinkaan ollut muualla. Uusia lajeja "maille" löytyi mutama, Färsaarille Sinipyrstö ja Tundrakirvinen ja Norjalle Amerikanharmaalokki. Englannissa viikon lajeina olivat siellä pikkuharvinaisuutena esiintyvät Tundrakirvinen, Taigakirvinen ja Siperianuunilintu kaikkija lajeja havaittiin useita yksilöitä. Hieman parempi havainto oli Shetlannista löytynyt maan 19. havainto Harmaakurkkurastaasta. Ranskan rari-saaressa Ouessant Islandilla löydetty Tundrakirvinen oli maalle toinen havainto. Irlannissa havaitiin meille niin "tuttu" Viirukerttuli, se oli maalle vasta maan 8. havainto. Myös Norjassa havaittiin samana päivänä, 11. lokakuuta, Viirukerttuli. Se oli maalle vasta toinen havainto, valitettavasti lintu kuoli muutaman tunnin päästä rengastuksesta. Viikon tapahtuma Norjassa oli toki maan ensimmäinen Amerikanharmaalokki, joka näyttää vielä kuvissakin hyvältä. Kerttulit olivat pääosassa myös Islannissa, jossa havaittiiin maan 4. Keltakerttuli. Western Palearktisen ylivoimaisesti paras lintu paikka oli Azoreilla, ja sen läntisimmässä kolkassa - Corvon saarella. Olof Jönssonin blogista voi lukaista tapahtumista enemmän. Mutta lyhyesti, Azoreilla havaittiin viime viikolla mm. Kiipijäkerttuli, Seetrikerttuli, Kenttäsirkkunen, Juovapääsirkku, Magnoliakerttuli, Kanadanvireo, Isohaukkakehrääjä, Punarintakardinaali, Idänlehtoturpiaali, Tulipääkerttuli ja Heinäturpiaali. Siinä on jenkkilistaa kerrakseen kun on virtaukset kohdallaan, taitavat olla edelleen aika kivasti loppu viikkoon saakka.
Kirjoittaja on muuten ihan yhtä ymmällään nimistä kuin osa lukijoista, pitäisikö ne olla lontooksi ?

Alkanut viikko näyttää karmealta, talvelta. Hetkellisesti harvinaisuudet taitavat olla kateissa, kyllä kaakosta vielä lämmintä puskee ja taas saadaan suut messingille.

- Tarsiger team

maanantai 5. lokakuuta 2009

Tarsiger blog avattu

Lokakuun ensimmäinen viikko toi Suomeen hieman itäisiä harvinaisuuksia sekä jäämeren herkkua.
Pirkanmaan veljekset Rantala&Eisher yhyttivät Västra Norrskärilta naaras Nunnataskun.
Se on 31. havainto lajista Suomesta, ensimmäinen oli legendaariselta Lågskäriltä 19. lokakuuta 1979. Nunnatasku havainnot Suomesta. Merellisiä herkkuja porhalsi maamme vesille voimakkaan luoteisvirtauksen aikana, lauantaina 3. lokakuuta Lågskärilla muutti etelän suuntaan nuori Tiiralokki.
Se on vasta 11. havainto maasta, muut Tiiralokki havainnot Suomesta.

Syyskuun viimeisenä päivänä löytynyt Eskimosirri oli viimeisen kerran näytillä 4.10.
Loistavasti kuvaajien iloksi esillä ollut lintu oli hyvin peloton ja kuvaajien kennot paloivat punaisena useana päivänä. Hyväksyttyjä Eskimosirri havaintoja Suomesta on vasta 5, tältä syksyltä on tämän linnun lisäksi yksi jota RK käsittelee aikanaan.
Nykyään pikkurariksi lukeutuva Sinipyrstö kompattiin esiin 2.10 Utösta. Maassamme pesikin ennätysmäärä Sinipyrstöjä, vähintään 50 paria. A. Rajasärkän johdolla Kainuun taigametsistä
kompattiin noin 380 reviiriä, joten ei mikään ihme että niitä näkyy jo syksylläkin.
Viikon pikkuharvinaisuuksista Taigauunilintuja nähtiin ainoastaan 3, myöhäinen nuori Arosuohaukka näyttäytyi Parikkalassa. Samaisessa paikassa näyttäytyi myös Punakaulahanhi, laji tuntuu tosin kärsinyt jo pahan inflaation muutaman kesyn linnun voimalla. Lajia on vaikea enää kuitata harvinaisuutena, uskottavuuskin on kadonnut tästä lajista lähes täysin.

Baltiasta kuului mukavia, sekä Virosta että Liettuasta. Uku Paal löysi maalle uuden lajin, Tundrakurppelon Haapsalun etelä puolelta Pögarinlahdelta, Ridalasta. Liettuassa verkkoihin pelmahti maan toinen Sinipyrstö. Norjassa ja Englannissa on päästy ihailemaan niin Sarasirkkalintujen kuin Tundrakirvisten määriä. Gustaveja on havaittu jo 12 yksilöä ja Certhiolia 5. Sieltä ne ilmeisesti pohjois-Suomen oli lentelevät, luultavasti. Jostain ne kuitenkin aina keski-Norjasta löytyvät ensiksi, lopulta päätyvät Shetlantiin. Viikonloppuna löytyi Sarasirkka Hollaninsta, maan ensimäinen bongattava jonka noin 30 bongaria ehti hoitamaan listoilleen. Faroeltakin laji löytyi sunnuntaina, se oli saarelle uusi laji. Lokakuun alun kovin havainto tuli kuitenkin Norjasta,
Juovapääsirkku (White-crowned Sparrow) löytyi Ona, Sandøylta. Tämä jenkki vieras oli luonnollisesti maalle uusi laji, WP:n alueellakaan lajia ei ole havaittu kuin 11 kertaa aiemmin.

Alkava viikko tuskin tuo Suomeen mitään mullistavaa, sen verran voimakas länsivirtaus ravistelee maatamme. Tosin koskaan ei voi tietää, jos vaikka kovat tuulet pyyhkäisevät jotain merilintu tyyppistä Itämeren puolelle. Etelä-Ruotsista havaittiin viikonlopun aikana kovat määrät mm, tiiralokkeja, nokiliitäjiä, myrskykeijuja ja pikkuliitäjiä.

- Tarsiger team