maanantai 30. marraskuuta 2009

Valkopäätiainen

Harvinaisuus tapahtumat ovat vähissä, niin kuin aina marraskuun lopussa. Vaikka historia kertookin marraskuussa löytyneistä Suomen pinnoista. Yhteensä 12 uutta lajia Suomelle on löytynyt marraskuussa: Virta-alli (Harlequin Duck) 26.11.2000, Nokiliitäjä (Sooty Shearwater) 28.11.1985, Harmaapääsirkku (Black-faced Bunting) 2.11.1981, Kafferikiitäjä (White-rumped Swift) 18.11.1968, Mäntysirkku (Pine Bunting) 4.11.1968, Pikkukiuru (Short-toed Lark) 18.11.1962, Pikkuruokki (Little Auk) 20.11.1950, Aavikkotasku (Desert Wheatear) 2.11.1950, Viiksitimali (Bearded Tit) 20.11.1949, Yöhaikara (Black-crowned Night-Heron) 6.11.1935, Lyhytvarvaskiuru (Greater Short-toed Lark) 2.11.1930 ja Isovesipääsky (Red Phalarope) 10.11.1851.

Tämän vuoden marraskuun viimeinen viikko ei ollut niitä parhaimpia. Viikko meinasi alkaa hyvin, Juvalta ilmoitettu Arotasku (Isabelline Wheatear) osoittautui lopulta ihan tavalliseksi Kivitaskuksi (Common Wheatear), valitettavasti. Viikon ainut oikea harvinaisuus löytyi sunnuntaina 29.11 kun kaksi Valkopäätiaista (Azure Tit) nähtii Siikajoen Munahiedalla. Ilmeisesti linnut ovat samoja kuin 22-24.10 Kalajoella olleet linnut, havaintopaikkojen välimatka on noin 70 kilometriä. Valkopäätiais havainnot ovat lisääntyneet mukavasti, sillä tämä oli jo 5. vuosi peräkkäin jolloin niitä on havaittu maassamme. Lisäksi moni yksilö on ollut bongattavissa loistavasti, toivottavasti nämäkin linnut asettuvat talveksi bongattavaan paikkaan.

Lähinaapuri maissamme on myös ollut syvä hiljaisuus, ainoastaan Norjasta löytyy mainitsemisen arvoista. Amerikantukkasotka (Ring-necked Duck) löytyi 28.11 Vest-Agderista. Tosin pohjoismaista harvinaisuutta päästiin ihmettelemään Tanskassa. Maan ensimmäinen Amerikanisolokki (Glaucous-winged Gull) löytyi 27.11 Aarhusista. 4cy lintu oli ihmeteltävänä hetken satamassa, linnusta on videokuvaa sekä kuvia, mikäli sitä ei tulkita jonkin asteiseksi hybridiksi siitä tulee vasta noin 5. havainto Western Palearctiselta alueelta. Ota tästä lokkisopasta sitten selvää :) sillä myös Irlannissa, Slicossa on ollut torstaista 26.11 asti nuori lintu ihmeteltävänä, viimeisen tiedon mukaan hybridi (saattaa muuttua hovissa).

Kovat, lämpöiset etelälounais tuulet ovat tuoneet paljon merilintuja Briteille. Esimerkiksi sunnuntaina Portlandista muutti yhdestä havaintopisteestä vähintää 600 Myrskykeijua (Leach´s Petrel). Lisäksi niitä on muuttanut koko viikon pitkin Brittien rannikkoa, ja osa linnuista on ollut erittäin huonokuntoisia. Lokeille tämä on ollut yhtä juhlaa, pikkuvälipaloja rantaviivassa, jokunen on saatu poimittua talteenkin huonokuntoisina. Varsinainen harvinaisuuspommi tuli 25.11 Glocestershiresta, Tummatyrskynpolkija (Black-bellied Storm-Petrel) muutti hieoosti rantaviivaa pitkin Severn Beachilla. Tämä "eteläisen jäämeren" lintu olisi ensimmäinen Western Palearctiselta alueelta jos se saadaan määritettyä lajilleen. Valitettavasti se on erittäin vaikea erottaa Vaaleatyrskynpolkijasta (White-bellied Storm-Petrel), lähes mahdoton. Eikä se helpota yhtään havainnoitsijoita etteivät he saaneet mitään dokumenttiä aikaiseksi, mitäs siitä kamerasta olikaan puhetta? Pientä tarinaa havaintotilanteesta Lee Evans´n blogissa. Vaaleatyrskynpolkija (White-bellied Storm-Petrel) on havaittu kerran  WP:lla, 17.8.1986 Kanarian saarten ja Kap Verden välisellä merialueella (23.48 N, 22.01 W).
Lisäksi lajiparista on komitean jo kertaalleen hylätty havainto 10.12.2007 Norfolkista, Britanniasta. Tämän löydön siitäkin tuli uudelleen kovin kiinnostava havainto, vaikka pari vuotta sitten se dumpattiin. Luonnollisesti näin kova laji pitääkin nähdä erittäin hyvin että se voidaan julkaista, sillä on olemassa esimerkiksi mielenkiintoisen värisiä Myrskykeijuja (Leach´s Petrel) jotka pitää ottaa huomioon myös näissä lajipareissa. Tummatyrskynpolkija (Black-bellied Storm-Petrel) on havaittu myös Atlantin toisella puolella kolme kertaa, Pohjois-Carolinassa 31.5.2004, 16.7.2006 ja 23.6.2007. Lajista on hyvä kuvasetti Punkbirder´n blogissa, jos vaikka Suomenlahdella :)
Briteillä oli viikolla pakkaa sekoittamassa myös mahdollinen Fregattilintu laji (Frigatebird species), määrittämätön lintu lensi Hudderfieldissa etelään. Siitäkin on käyty erittäin tuomitsevaa keskustelua, Brittien RK päättänee aikanaan senkin havainnon.

Amerikanrantasipit (Spotted Sandpiper) jatkavat Brittien valloittamista, viikolla löytyi jälleen pari uutta. Myös erittäin myöhäinen Viitakerttunen (Blyth´s Warbler) Shetlannissa 29.11 oli mielenkiintoinen havainto. Ranskasta löytyi 26.11 Kanadansirri (Semipalmated Sandpiper), muualta euroopasta ei löytynytkään juuri mainitsemisen arvoisia lajeja. Muutama myöhästynyt havainto sen sijaan löytyi. Espanjasta, Almeriasta löytyi koiras Sinipyrstö (Red-flanked Bluetail) 7.11, maan kolmas.
Maanantai iltana tuli vielä myöhästyneitä haviksia, Puolassa havaittiin lauantaina 28.11 myöhäinen Mustajalkatylli (Kentish Plover).
Virosta, Pöösaspealta löytyi sunnuntaina 29.11 maan 8. Ruskouunilintu (Dusky Warbler).

Jos katsoo jetstream tuulia, kannattaisi mennä maastoon (30.11 - 2.12).














Kevennyslinkistä voi ihmetellä Short-tailed Albatross´n kohtalaisen pitkää merimatkaa, 4,5 kuukautta ja 26.000 kilometriä.


- Tarsiger Team

maanantai 23. marraskuuta 2009

Lopun alkua

Mennyt viikko oli hieman lopun alkua, harvinaisuudet loistivat poissa olollaan. Salosta tiistaina 17.11 löytynyt Turturikyyhky (Turtle Dove) oli ainut harvinaisuuksiin viittava laji. Jotain lohtua on ehkä ainakin toistaiseksi pieni Tunturipöllö (Snow Owl) vaellus. Viimeisen kuukauden aikana eteläisessä Suomessa on havaittu neljä yksilöä, toivottavasti niitä löytyy vielä lisää. Talvipinnojen kerääjät puolestaan toivovat kiihkeästi että Turun Pikkusieppo (Red-breasted Flycatcher) selviää joulukuulle saakka. Viikko on pitkä aika tähän aikaan vuodesta, vaikka poikkeuksellisen lämmintä onkin luvattu.

Baltiassa vaivuttiin täydelliseen talvilepoon, mitään perempaa ei havaittu sielläkään. Ruotsissa puolestaa vietettiin jo toista hiljaista viikkoa, ainut mainitsemisen arvoinen havis oli Norrbotten, Kalixin oletettu Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) joka löytyi kuolleena sunnuntaina 22.11. Norjassa sentään oli jotain, Ruskouunilintu (Dusky Warbler) 17.11 Telemarkissa ja Amerikanhaapana koiras sunnuntaina 22.11.

Muualla Euroopassa onneksi oli vielä jotain, maanantaina 16.11 keskisestä Espanjasta löytyi maan ensimmäinen Sepelkalastaja (Belted Kingfisher). Havainto on tiettävästi 19. Westernin puolelta, mikäli yksilö sijoitetaan oikeaan kategoriaan. Ainakin Britit syystä tai toisesta yrittävät tyrmätä lajin E-kategoriaan, kateelliset. Muualla ei muka saisi nähdä jenkkejä, höpö-höpö meininkiä sanoo Tarsiger team. Mutta myös kateelliset kolonialistit nauttia saivat nauttia Amerikanherkkuja, sillä Corwallista löytyi Tundrakuikka (Pacific Diver). Tämä 19. marraskuuta löytynyt vanha lintu saattaa tosin olla se sama yksilö joka viettää kyseisellä merialueella jo neljättä talveaan. Brittien RK tutkii ja käsittelee havainnon aikanaan, ja viimeistään silloin selviää tuleeko linnusta Westernin 4. yksilö vai tulkitaanko se samaksi.
Myös Gloucestershiressa havaittiin Tundrakuikka (Pacific Diver), lintu on ollut paikalla keskiviikosta 18.11 lähtien, kuvia linnusta ei ole ollut nähtävillä eikä sitä oltu saatu varmistettua vielä täysin lajilleen.
Irlannissa viikko oli myös jenkki painotteinen, tiistaina 17.11 Waterfordista löytyi Keltajalkaviklo (Lesser Yellowlegs). Lisäksi talvea viettämään olivat palanneet, Cork´n Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) ja Galway´n Amerikanharmaalokki (American Herring Gull), joka vietti ensimmäisen talven alueella jo tammikuussa 2004. Edellisen yksilön lisäksi Kerry´ssa havaittiin 1. talven Amerikanharmaalokki (American Herring Gull) 20.11.

Azoreilta löytyi niin ikään vanha Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) 19. marraskuuta. Tämä terceiran lintu oli  saariryhmän 16. havainto lajista. Sao Miquelin Amerikanmerimetso (Double-crested Cormorant) oli saanut kaverikseen 18.11 toisenkin yksilön, siitä tuli lajin 29. havainto Azoreilta. Viikolla tuli julki myös myöhästynyt Ruskosuula (Brown Booby) havainto. Vanha lintu oli havaittu 8.11 Sao Miquelilla, se oli vasta Azoreiden toinen.

Perjantaina 20. marraskuuta Italiasta, Milanosta löytyi maan 6. Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler). Unkarin paras havainto oli Isovesipääsky (Red Phalarope). Ranska puolestaan Amerikankurmitsa (American Golden Plover) 17.11. Puolasssa havaittiin kaksi Aavikkohaukkaa (Saker Falcon), molemmat maan keskiosissa.


- Tarsiger Team

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Nunnatasku

Alku viikosta lounaasta tullut matalapaine porhalsi maamme etelä puolelta ohitse, se riitti kun tuuli puhalsi hetkellisesti kaakosta. Välittömästi tapahtui, tiistaina 10.marraskuuta Taigakirvinen (Olive-backed Pipit), maan 55. mikäli hyväksytään, havaittiin Lågskärin lintuasemalla. Samana päivänä Hangosta löytyi syksyn 28. Isokirvinen (Richard´s Pipit). Seuraavana päivänä, 11. marraskuuta Espoosta löytyi Kirjosieppo (Pied Flycatcher), mainio indikaattori laji tähän aikaan vuodesta.
Myöhemmin päivällä Korppoon (virallisesti Länsi-Turunmaa) Utöstä rastasparvesta löytyi Mustakaularastas (Black-throated Thrush), joka on ainakin toistaiseksi kautta lajina Puna/Mustakaularastas. Lintu määritettiin jälkikäteen vasta kuvista. Suomessa Mustakaularastaita on havaittu aiemmin 40 kertaa, Punakaularastasta ei ole havaittu maassamme, Western Palearctisen alueella se on kovan luokan harvinaisuus. Lajista on neljä vanhaa (1800-luvun) havaintoa Saksasta ja yksi Puolasta. Tuoreita havaintoja on ainoastaan 10, Puolasta, Ranskasta, Italiasta, Ruotsista ja Briteistä. Norjan kaikki kolme 1980-luvun havainnot hylättiin syystä tai toisesta, myös Madeiran vuodelta 1903 havainto on hylätty.

Syksyn 11. Aroharmaalokki (Caspian Gull) dyykattiin Tampereen Tarastejärven kaatopaikalta perjantaina 13. päivä ja 12. lintu Kouvolasta 15.11. Perjantaina 13.11 syksyn toinen Pikkuruokki (Little Auk) uiskenteli havainnoitsijoiden riemuksi Pyhäjoen Elävisluodolla. Liekö alkuviikon kaakon tuliaisia Turun Danossa havaittu Pikkusieppo (Red-breasted Flycatcher). Ainakin kirjoittajalle oli pettymys kun lintu osoittautuikin ihan perus Pikkusiepoksi eikä Idänpikkusiepoksi, joka olisi ollut jopa todennäköisempi vaihtoehto tähän aikaan vuodesta.  Lauantaina 14.11 Hangosta löytynyt Rautiainen (Dunnock) aiheutti löytäjälle kovaa verenpaineen nousua, linnulla oli mm valkoinen kurkku. Onneksi jälleen kerran linnusta saatiin kuva.
Hässäkkää aiheutti myös Nokialta samana päivänä löytynyt Nunnatasku (Pied Wheatear). Tämä naaras pukuinen lintu oli 33. havainto Suomesta. Lintu näyttikin aluksi liian punertavalta, rusotaskumaiselta, mutta määritys selvisi heti kun kamerasta saadut kuvat katsottiin isommalla näytöllä uudelleen. Nopean tilanteen jälkeen lintua ei enää havaittu alueella, tilanteesta hieman juttua ja kuvia löytäjän sivuilla. Sunnuntaina 15.11 löytyi jälleen kirjosieppo, nyt Helsingin Lauttasaaresta, mistä näitä sieppoja oikein riittää?

Baltiassa lintuharrastajat ovat menneet jo talvihorrokseen, ainoastaan Liettuasssa ollaan vielä maastossa.  Maalle löytyi sunnuntaina 15.11 uusi laji, Taigakirvinen (Olive-backed Pipit). Kuurin kyntäällä seikkaillut lintu lähti myöhemmin muutolle Itämerelle. Lisäksi Liettuan 4. Amerikanjääkuikka (Great Northern Diver) havaittiin 10.11 Kauno merellä. Puolasta löytyi Pikkutelkkä (Bufflehead) tämä keski-Puolasta löytynyt oli maalle 3. havainto. Villi tai ei, lintu on kategoria D kamaa näillä näkymin. Vaikka suurin osa loppu syksyn ja talven havainnoista ja osa keväisistäkin WP:n alueella ovat todennäköisesti ihan villejä lintuja. Ehkä jossain vaiheessa myös Suomen havainto siirretään sinne minne se oikeasti kuuluu - A kategoriaan !

Ruotsissa mennyt viikko oli melko hiljainen, maan 13. Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) löydettiin Norrbottenista, Kalix-Nyborg, luultavasti 4.11 itä-kaakkois virtauksen jämiä. Norjassa oli sitäkin hiljaisempaa, ainoastaan edellis viikon rarit olivat edelleen paikalla, mitään uutta ei löytynyt.
Saksassa, Helgolandissa löytyi tiistaina 10.11 Nunnatasku (Pied Wheatear). Samana päivänä löytyi Irlannista jo kauan maalle odotettu Sinipyrstö (Red-flanked Bluetail), Corkista, Durseyn saarelta yhytetty lintu oli rengastettu. Ehkä Briteissä, ehkä jossain muualla? Irlannissa, Kerryssa havaittin myös vanha Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) 11.11. Englannissa viikon harvinaisuudet tulivat myös jenkeistä, Amerikanvesipääsky (Wilson´s Phalarope), Pitkänokkakurppelo (Long-billed Dowitcher), Amerikansipi (Spotted Sandpiper) ja Keltajalkaviklo (Lesser Yellowlegs).  Azoreillakin alkaa meno hyytymään, muutaman jenkki kahlaajan ohella havaittiin saarilla ainoastaan Keltaperäkerttuli (Yellow-rumped Warbler), Azoreiden 10. havainto.

Muutama myöhästynyt havainto tuli vasta kuluneella viikolla julki. Englannissa, Corwallissa havaittiin 6.11 maan 4. Idänpikkusieppo (Taiga Flycatcher) mikäli se hyväksytään. Kuwaitista löytyi maan ensimmäinen Intianriisihaikara (India Pond Heron) 7.11, toivottavasti määritys saadaan varmistettua.

Kevennys linkistä voi katsella millä laivalla jenkki maalinnut saapuvat WP:n puolelle, liitteeksi kuponkiin voi laittaa vaikka laivan nimen. Siitä huolimatta - Azorit rulettaa.

- Tarsiger team

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Mongoliankirvinen

Maanataina tulollaaan ollut kaakkoinen virtaus toi välittömästi lintuja maahan. Hyvät indikaattorilajit; Pikkulepinkäinen, Punavarpunen ja Kirjokerttu tähän aikaan vuodesta kertovat paljon. Keskiviikkona 4. marraskuuta löytyikin Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) Taivalkoskelta, maan 21. havainto. Samana päivänä nähtiin myös Pietarsaaressa määrittämätön suuri kirvinen. Seuraavana päivänä, 5.11 nähtiin Raahessa hyvin todennäköinen Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit). Lintu onnistui piileskelemään kaikki kolme päivää kohtuullisen hyvin ruohikossa ja oli hyvin arka. Linnusta nähtiin kuitenkin melko paljon tuntomerkkejä sekä ääni kuultiin hyvin. Rariteettikomitea päättänee aikanaan hyväksytäänkö lintu listoille, jos hyväksetään se olisi 22. havainto Suomesta. Lauantaina ilmoitettiin Töyhtökiuru (Crested Lark) Järvenpäästä, maan 47. jos hyväksytään. Porista paikallinen "veneilijä" löysi syksyn ensimmäisen Pikkuruokkin (Little Auk). Lokkidyykkarit käänsivät Tampereella sunnuntaina 8.11. Harmaalokki massasta kaksi Aroharmaalokkia, vuoden 9. ja 10. havainto Suomesta.

Baltiasta löydetään nykyään jo vuosittain Vuorikirvisiä (Water Pipit), ensimmäinen löytyi maanantaina 2. marraskuuta Nemunas joen niityiltä, Uostasdvaris. Vaikka se oli vasta maan toinen, luulen että maasta löytyisi enemmänkin niitä, mutta orneja on vain tosi vähän komppaamassa niitä. Torstaina 5. päivä marraskuuta löytyi Latviasta maan 6. Vuorikirvinen (Water Pipit) läheltä Riikaa. Suomessa etelä tuulien jälkeen kannattaa varmasti mennä etsimään kosteilta niityiltä maalle uutta lajia, ehkä Utösta kompataan se ensimmäinen.

Tiistain rarivirtaus toi Puolaan maan ensimmisen Kalliopääskyn (Crag Martin), kaksi lintua havaittiin Krynica Morska, Pomoprskiem maakunnassa. Samana päivänä löytyi myös maan 13. ja toinen sisämaan Pikkuruokki (Little Auk) läheltä Varsovaa. Ruotsi jäi pahasti paitsioon menneellä viikolla. Ainoastaan Gislaved, Smålandin Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler) 6. marraskuuta pelasti lähes nolla viikon. Tosin hyviä indikaattoreita sinnekin eksyi, mm Ottenbyn Viitakerttunen sekä sitruunavästäräkki ja Punajalkahaukka tulivat viikon rarivirtauksessa.

Norja sen sijaan ei jäänyt paitsioon, keskiviikkona 4. marraskuuta löytyi Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) ja perjantaina 6. päivä löytyi sekä Aavikkotasku (Desert Wheatear) että Nunnatasku (Pied Wheatear). Ensimmäinen maan 21. ja jälkimmäinen maalle 12. Sunnuntaina löytyi vielä toinen Aavikkotasku (Desert Wheatear), joten varsin mukava myöhäisyksyn setti tuli kasaan. Lauantaina 7.11 löytyi maan 10. Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) Rogaland:sta. Joten norjalaisia orneja herkuteltiin myös jenkki lajilla.

Myös Englanti jäi viime viikolla hieman paitsioon itäisistä lajeista, ainoastaan kaksi Ruskouunilintua (Dusky Warbler) ja kolme Taigakirvista (Olive-backed Pipit) havaittiin. Lauantain hyvä läntinen jetstream toi myös Britaniaan heti mielenkiintoisia lajeja, Eskimosirrin (Bairdi´s Sandpiper) ja Amerikanvesipääskyn (Wilson´s Phalarope). Azoreille ei osunut sopivia tuulia kuin vasta loppuviikosta, torstaina 5. marraskuuta löytyi Floreselta saarille uusi laji, Tummajunkko (Dark-eyed Junco). Mielenkiitoista että Tummajunkosta on 35 havaintoa Briteistä, mutta vasta nyt ensimmäinen Azoreilta. Laji on havaittu muuten myös Puolassa, vuonna 1963. Azoreiden syksyn kovin laji löytyi 6. marraskuuta niin ikään Florekselta, Preeriakardinaali (Dickcissel). Havainto on vasta toinen Western Palearctiselta alueelta, lintuja oli peräti kaksi yksilöä. WP:n ensimmäinen oli Norjassa 29.7.1981, havaintoa on hieman outoon vuoden aikaan, mutta ilmeisesti hyväksytty Norjan RK:ssa A-kategoriaan?

Israelista, Hula Valleysta löytyi maalle uusi laji, Siperiantavi (Baikal Teal), naaras pukuinen lintu lymyili Hula Lakella perjantaina 6. marraskuuta.

Keskiviikon 4.11.2009 - NE euroopan virtaukset:
 





















Alla klassinen lähtö jenkeistä, 5.11.2009











- Tarsiger team

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Mustakurkkurautiainen

Lokakuun loppu alkaa näkyä myös harvinaisuuksien määrässä, vähiin ne käyvät ennen kuin loppuvat.
Varsin nihkeää alkaa jo raririntamalla olemaan, kuitenkin tiistaina 27. lokakuuta löytyi Raahesta, Ulkopauhasta maamme 53. Taigakirvinen (Olive-backed Pipit). Viikon toinen Taigakirvinen löytyi, mistäs muualtakaan kuin Säpin lintuasemalta. Viikon raripommi löytyi Hangosta, Haliaksen lintuasemalta löytyi maan 7. Mustakurkkurautiainen (Black-throated Accentor) torstaina 29.10. Lintu oli hyvin lyhyen aikaan esillä, asemamiehittäjät onnistuivat kuitenkin kaikki näkemään sen. Linnun löytäjä Jörgen Palmgren onnistui saamaan pikaisesti kuvankin linnusta. Hätä keinot keksii, sillä Jösse kuvasi linnun nopeasti kiikarin läpi puhelimellaan. Haastava kuvaustapa antoi kuitenkin lajilleen tunnistettavan kuvan, ja tämähän riittää dokumentiksi. Lintu katosi melko pian tämän jälkeen eikä sitä enää löydetty kovasta etsinnästä huolimatta. Viikon viimeinen harvinaisuus löytyi "entisestä" kulttisaaresta, Lågskäriltä. Suomen 50. Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler) piileskeli aseman pihan juhannusruusussa sunnuntaina 1.11. Mielenkiintoista on se miksi Lågskär on tavallaan menettänyt podium paikkansa maamme raripaikkkojen sarjassa. Ehkä se johtuu osittain retkeily tapojen muuttumisesta tai siitä että harvinaisuuksia osataan nykyään etsiä muualtakin. Mutta yllättävän vähän niitä on viime syksyinä löytynyt, vai hämäävätkö tilastot ja muistot?

Sveitsistä löytyi maanantaina 26.10 uusi laji maalle Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit). Myös Norjasta löytyi seuraavana päivänä Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit), maalle noin kymmenes. Sunnuntaina 1.11. löytyi Norjan 12. Idänturturikyyhky (Oriental Turtle Dove). Ruotsin parhaimpia oli "Aroisolepinkäinen" (Lanius meridionalis pallidirostris), maan 10. sekä samana päivänä (28.) Hallandista löytynyt maan 29. Nunnatasku (Pied Wheatear). Torstain (29.10) Ölannin Taigakirvistä (Olive-backed Pipit) voidaan myös pitää hyvänä havaintona, olihan se vasta maan 29.

Saksan Helgolandilla oli hieno päivä keskiviikkona 28.10. Silloin asemalla nähtiin Nunnatasku (Pied Wheatear), Aavikkkotasku (Desert Wheatear) sekä Ruskouunilintu (Dusky Warbler), taisi tuulla kaakosta. Jo edellisenä päivänä löytyi saaresta Taigakirvinen (Olive-backed Pipit) ja torstaina 29.10 saaressa lenteli Vaaleatervapääsky (Pallid Swift). Hollannin viikon paras havainto oli 29.10 löytynyt maan 7. Mustakaularastas (Black-throated Thrush).

Myös Englannista löytyi Mustakaularastas (Black-throated Thrush), päivää aiemmin kuin Hollannin lintu. 26.10. löytynyt Nunnatasku (Pied Wheatear) ilahdutti orneja koko viikon ajan Skotlannissa, se oli 58. havainto Briteistä. Maassa nähtiin viikolla mm 5 Taigakirvistä (Olive-backed Pipit) sekä 4 Siperianuunilintua (Radde´s Warbler). Myös vanha Nokisiipilokki (Laughing Gull) oli mainitsemisen arvoinen viime viikolta. Lauantain 31.10 kova "jetstream" toi Shetlantiin Sinisiipitavin (Blue-winged Teal). Sekä Irlantiin maan kuudennen Korpirastaan (Swainsson´s Thrush), se olikin Irlannin ainut mainittava havainto viikolta.

Azoreillakin meno on hieman hiljentynyt, vaikkakin saarille saatiinkin jälleen kaksi uutta lajia. Kuparisorsa (Ruddy Duck) löytyi 30.10 Flores:lta, lintu on luultavasti ihan villiä kantaa, eikä mikään eurooppalaisista tarhoista karannut jälkeläinen. Toinen uusi laji oli Sepelrastas (Ring Ouzel) joka löytyi Corvolta sunnuntaina 31.10. Muita mukavia havintoja olivat mm Amerikanmerimetso (Double-crested Cormorant), kolme Paksunokkauikkua (Pied-billed Grebe), kaksi Amerikankurppaa (Wilson´s Snipe), Amerikanharmaahaikara (Great Blue Heron) ja Piippukiitäjä (Chimney Swift).
Azoreiden havaintoja koostetusti Tarsiger.com:sta tai Birding Azores .

Luonnonsuojeluosiossa muutama linkki korppikotkien puolesta:
Aika huonosti menee niilläkin, ongelmana tällä kertaa tuulimyllyvekotin ja kemikaalit.

Lopuksi palataan 50-luvulle, ja tämä on edelleen todellista suuressa maailmassa.



- Tarsiger team