sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Lähtöaamu


Lågskär B.O. - Mika Bruun


Herätys Lågsin "normiaamuun", pohjoistuuli ja lämpötila pudonnut alle kymmeneen.
Aikaistimme kaiken lisäksi lähtöämme koska tuuli on yltymässä päivää kohti. Aamulla kolmen tunnin pikakävely saaressa toi luonnollisesti pohjoisia lajeja. Päivän parhaat olivat Kirjosiipikäpylintu (eri yksilö kuin aiemmin), ja Muuttohaukka joka aiheutti kovaa panikointia siellä missä liikkuikin. Saaressa tuntui olevan ainoastaan Harmaasieppoja, joita ynnäsin hätäisesti kuitenkin vain 45. Muutama kultarinta ja Pikkulepinkäinen muistuttivat lämmöstä. Pajulintujakin havaitsin ainoastaan 5. Paremmista lajeista meinasi unohtua Luotokirvinen, pesii ilmeisesti ainoastaan muutaman parin voimalla koska sitä näkee niin harvoin. Aseman siivouksen Helstola hoiti antaumuksella. Jos olisi ollut vahaa, sitä olisi käytetty varmasti tässä siivouksessa. Seuraaville saapujille kesällä on siis tiedossa puhdas asema. Parin tunnin merimatkan jälkeen näkyi kesäinen manner Ahvenanmaa, käsittämättömän edellä on kevät mantereella. Piipahdin lauttaa odotellessa Nötö:n naturstigilla, mieletön kukkameri. Valitettavasti en tunne niitä juurikaan, ainoastaan eriväriset erotan toisistaan, no ehkä hieman enemmän. Edessä puuduttava matka Turkuun ja sieltä sivistykseen Espooseen. 13:ta tunnin matkustuksen jälkeen retki on ohi.

Kirjosiipikäpylintu - Lågskär - Mika Bruun

Lågskär - Mika Bruun

perjantai 25. toukokuuta 2012

Kesä jatkuu

Räystäspääsky - Lågskär - Mika Bruun

Jälleen tyyni ja kaunis aamu, itse asiassa koko päivä oli samaa upeaa säätä. Aamulla kuitenkin mukavia uusia lajeja kuten Pensassirkkalintu, Viitasirkkalintu, Sarvipöllö, Mehiläishaukka ja Punakylkirastas. Lintuja saaressa vähälukuisesti, runsaimpana ehkä Hernekerttu niitäkin ainoastaan noin 30. Hieman itäiseen viittaavaa oli paikallinen Tristis-tyyppinen Tiltaltti. Lintu kuvattiin ja äänitettiin, ehkä se jää vaihettumislinnuksi sillä laulu ei ihan täsmännyt. Päivällä ei juuri tapahtunut muuta kuin että kahlaajia muutti, pääosin Suosirrejä mutta mukana isompia (IK) sekä hieman tyllejä. Iltapäivällä kävin jälleen majakassa, nyt yrittämässä Räystäspääskyn kuvaamista. Jokunen kuva onnistuikin vaikka Canon ei tunnetusti pystynyt messiin. Vettä vasten tarkennus ei juurikaan toimi, onneksi keksin muutaman käytännön jipon että sain onnistumaan muutamia ruutuja. Lähtö sauna, pakkaaminen ja aseman siistiminen olivat illan teema. Aamulla noin ysin aikoihin asema tyhjenee tältä keväältä. Toivottavasti sää sallii sen, sillä on tulossa sadetta ja kohtalaista tuulta pohjoisen puolelta joka käy juuri satamaan.

Lapintiira - Lågskär - Mika Bruun

Lapintiira - Lågskär - Mika Bruun

torstai 24. toukokuuta 2012

Kesäisen hiljaista

Lågskär - Mika Bruun

Heikko tuulinen pohjoisvirtaus jatkuu, tarkoittaa jälleen hiljaista lintupäivää. Jotain pientä muutosta onneksi tapahtuu joka päivä ja yö. Aamulla Ruisrääkkä narskutti saunan takana lyhyesti. Muutama Luhtakerttunen oli tullut ilahduttamaan taitavilla matkinnoillaan. Päivän paras oli naaraspukuinen Kirjosiipikäpylintu joka pysähtyi hetkeksi saareen, jatkaakseen jälleen matkaansa johonkin pohjoisen suuntaan. Aamupäivällä muutti muutamia satoja Kuikkia ja muutama parvi kahlaajia. Pääosin kahlaajat olivat Suosirrejä ja Tundrakurmitsoja, mutta oli joukossa Isosirri ja muuutama Jänkäsirriäinen. Iltapäivä oli täysin tyyntä ja näkyvyys mieletön, Ruotsikin näytti olevan yllättävän lähellä tänään. Seurailin tänään kuinka julmaa on Haahkan alkutaipaleet. Haahka naaras hautoo ensin pari viikkoa, jonka jälkeen poikaset kuoriutuvat. Niitä on nyt kuoriutunut kolmisen päivää, poluilla taapertaa Haahka emoja poikaset perässään kohti merta ja lammikoita. Vaikka emot kerääntyvät pieneksi ryhmäksi ja hoitavat poikasia yhdessä se ei riitä. Joka päivä niitä ohkaa melkoinen vaara taivaalta, kaksi metrinen eteisen maton kokoinen Merikotkat haluavat välipaloja. On joka keväinen "seisovapöytä" aika. Katselin kuinka iso, noin 50 poikasen ja 10 emon ryhmä joutui 6:n Merikotkan hyökkäyksen kohteeksi. Emot joutuivat pakenemaan oman henkensä edestä jolloin poikaset joutuivat hajaantumaan. Jokaisen syöksyn alkaessa niiden oli pakko sukeltaa, ja vähitellen sukellukset käyvät lyhyemmiksi ja Merikotkan kynnet ovat aina lähempänä. Kunnes vahva jalka heilahtaa ja välipala on kynsissä. Ne syövät poikaset nopeasti lennossa ja ovat taas valmiita uuteen iskuun. Kaiken tamän ohella paikalle saapuu luonnollisesti kaikkein pahin veijari, Merilokki. Sitä ei haittaa edes poikasten sukellukset, koska se dyykkaa perään. Se saa näin helposti hajonneen Haahka perheen erillään olevat poikaset suihinsa, ja se nielaisee saaliinsa samantien. Tähän suureen hyökkäykseen osallistui lopulta 8 Merilokkia ja tulos oli masentava. 50:sta poikasesta tänään selvisi hengissä 20, miten menee huomenna tai yli huomenna? Toisaalla myöhemmin illalla viiden poikasen Haahka emolla kävi parissa minuutissa vielä huonommin, kaikki menivät parempiin suihin. Lopputuloksena on lähes sata varmasti se että vain muutama Haahkan poikanen selviää aikuiseksi täältä.
Kohta pitää ruveta suojelemaan Merikotkien sijasta Haahkoja, vai ruvetaanko ruokkimaan niitä?
Huomenna valitettavasti viimeinen kokonainen päivä täällä. Toivottavasti tyyni keli tuo jotain mukavaa, ainakin Sendari on kukitettu uusilla kukilla.

Tylli - Lågskär - Mika Bruun

Tyllin poikanen - Lågskär - Mika Bruun

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Välipäivä

Sirittäjä - Lågskär - Mika Bruun

Valitettavasti ennustus kävi toteen, viileä kohtalainen pohjoistuuli piiskasi saarta. Positiivista oli se että sai nukkua tunnin kauemmin, odottelin että aurinko hieman lämmittäisi. Niin puolelta päivin tuuli jälleen lähes tyyntyi ja oli jälleen T-paita keli. Suurin osa eilisistä linnuista oli luonnollisesti jatkanut muuttoaan ja saari oli melko hiljainen. Kesä on tullut nopeasti saareen, koivun siitepölyä riittävästi, tuomikin aloitti tänään kukinnan. Kävellessä törmää tuo tuostakin Haahka poikueisiin joita emot vievät katajikosta mereen tai pieniin lampareihin. Myös Tukkasotkalla, Sinisorsalla ja Merihanhella on jo poikasia maastossa. Parhaimpina havaintoina kaksi Idänuunilintua lauleskeli etelälepikossa, kolme Suopöllöä istuskeli kalliolla jonossa. Iltapäivällä löytyi päivän paras, naaras Sepelsieppo. Se tosin näyttäytyi heikosti muille paitsi Tapulle. Päivällä oli leppoisaa istuskella, katsella vähäisiä sieppoja ja hernekerttuja. Jälleen tuli useampi onnittelusoitto kaukaasialaisesta, kiitos niistä. Pitää vain toivoa että status pysyy RK:n käsittelynkin jälkeen. Illalla jo uskalsi avata Champagne pullo, ranskalaista Taittiger Les Folles de la Marquetterie. Viiniopas aloittaa arvostelun lupaavasti; Keltainen......ja jatkaa.....hieno saavutus, hyvä arvostelu :). Pisteitä 91 ja 56 euroa köyhempänä, kyllä kannatti panostaa jo etukäteen Suomen Pinnalle ja mulle naurettiin kun toin pullon asemalle retken alussa. Tämähän oli muuten eka kerta kun yleensä ostan juhlapullon jotain raria varten. Täytyy ehkä jatkossa pitää perinteitä yllä.

Suopöllö - Lågskär - Mika Bruun

Tukkakoskelo - Lågskär - Mika Bruun

Kaukaasialaista tarinaa


Kaukaasianuunilintu - Lågskär - Mika Bruun


20.5.2012 Lågskär - Kaukaasianuunilintu – Green Warbler – Phylloscopus nitidus

Kuulin varhain aamulla että pohjoislepikolla oli havaittu Iduli (Idänuunilintu). No eipä ollut paikalla kun menin sinne. Lintuja tuntui liikkuvan saaressa etelä osaa kohti, niinpä ajattelin siirtyä vähitellen siihen suuntaan. Kohtalainen lounaistuuli pakotti jäämään suojan puolelle. Laitoin kameran jalustoineen maahan ja kenttäjakkara viereen, istahdin ja jäin odottelemaan. Miltei välittömästi edestäni läheltä maata kuului Idulimainen ääni, mietin sitä hieman voimakkaaksi ja epämääräiseksi. En päässyt selvyyteen oliko se laulu vai kutsuääni, useampi osainen ja ”sekava”. Kuitenkin Iduli rytminen ääni, myöhemmin asemalla asia kirkastui. Kaivoin heti iPhonen taskusta ja laitoin Idulin kutsuäänen lyhyesti soimaan, täällähän se oli ajattelin. Lintu vilahteli matalassa pihlajassa, jossa oli vain niukasti aukeavia lehtiä. En saanut otetta linnusta, kunnes se pysähtyi ja sain ensimmäisen kuvan. Siinä se on, siipijuovakin näkyy selvästi. Onpas keltainen naama oli ensimmäinen havaintoni, no nyt kuvataan. Ei muuta kuin kamera laulamaan, kuva pitää saada. Lintu oli äärimmäisen vilkas ja pysähtyi koko viiden minuutin aikana vain kolmesti niin, että pystyin tarkentamaan ja ottamaan sarjan. Kuvatessa aika kului lähinnä siihen että pystyi seuraamaan lintua kameralla sekä siihen että tarkennus osuu naamaan. En ehtinyt edes katsella lintua kiikarilla, eikä lintu edes välittänyt juurikaan atrapistani, vaikka se samassa puussa viihtyikin. Yhdessä vaiheessa kiinnitin huomioni siipijuovaan ja sillä näytti olevan toistakin. Mielestäni en ollut saanut tarpeeksi hyvää kuvaa, ja keskityin paremman kuvan saamiseen. Mutta yhtäkkiä se päätti siirtyä latvustoon, samaan tapaan kuin siihen oli tullutkin. Yritin seurata sitä mutta paikalla olleet noin kymmenen Pajulintua sekoittivat pakan pahemman kerran. Kuvailin samalla muutaman Pajulinnun pois ja samalla odottelin lintua tulevan uudelleen. Tässä vaiheessa unohdin katsoa kuvat, koska en ollut saanut tarpeeksi hyvää, mitä niitä B-luokan kuvia pläräämään kameran perästä. Atrappikaan ei pelittänyt, mutta niin tuntui olevan saaressa muutenkin. Linnut eivät reagoi samalla tavalla, koska niillä on muutto vaiheessa. Pienen odottelun jälkeen vaihdoin paikkaa ja törmäsin jossain vaiheessa Tapuun. Kerroin Idulista ja sen keltaisesta naamasta, vähän ihmeteltiin mutta asia jäi sikseen. Päivä kului, latasin kuvat kovalevylle turvaan. Katsoin nopeasti että kuvat olivat kunnossa ja samalla näytin yhtä Helstolallekin joka istui lounaspöydässä. Siipijuova hieman ihmetytti, mutta annettiin asian olla. Lintua ei näkynyt koko päivänä vaikka saarta kierrettiin ristiin rastiin, tosin ei sitä erityisesti etsitykään sehän oli vielä tässä vaiheessa tavallinen Iduli. Iltakierroksella Helstola kuitenkin löysi sen lähes samasta paikasta ja soitti Tapulle. Tapu oli jo menossa kohti asemaa eikä jaksanut kääntyä ympäri, sillä olihan kyseessä edelleenkin vain Iduli. Lopulta päädyimme kahdeksaksi kaikki iltahuutoon, itse tein kuvia samalla kun kuuntelin summia. Vihdoin iltahuutokin loppui ja Helstola pyysi saada katsomaan komeaa Idulia, samalla huutaen Tapun paikalle. Pienten teknisten ongelmien jälkeen sain kuvan ruudulle, tai olin vasta tekemässä sitä. Kun takaa kuului; näytäs vielä sitä kuvaa, eiks toi ole Nitidus. Tapu aprikoi hetken, ja samalla olimme kaikki ruudun ääressä. Eihän Iduli voi olla näin vihreä, eikä keltaista naamassa eikä skj:ssa. Ja toi siipijuovakin on ihan liian iso ja selkeä, sillähän on toinenkin. Missä kirjat? Nopeita tarkastuksia ja todettiin että siltä se nyt näyttää, Kaukaasianuunilinnulta! Voi #!=&#, valoisaa oli vielä hetki, nyt on kiire pelipaikalle. Josko se ei olisi ennättänyt vielä nukkumaan. Mutta valitettavasti kaikki pikkulinnut olivat jo nukkumassa ja jouduimme palaamaan takaisin tyhjjin käsin. Samalla luonnollisesti selvisi se että kaikki eivät olleet nähneet lintua, sehän oli aluksi vain Iduli, niitä kyllä kaikki havaitsivat. Mutta nimenomaan tätä yksilöä eivät kaikki nähneet. Takaisin käveltäessä olimme jo varmoja lajista kun kertasimme tuntomerkkejä kuvista ja kirjoista. Hämmästely ja verrokkikuvien tarkastelussa meni pitkälle seuraavaan päivään. Olisihan kyseessä Suomen Pinna, ensi havainto maasta. Laitoimme kuvan sähköpostilla eteenpäin, apua tarvitaan oli viesti. Kolmen tunnin unien jälkeen virkeänä takaisin pelipaikalle. Kahden tunnin atrapoinnin aikana paikalle ei ilmaantunut muuta kuin tavallinen oikea Iduli. Nyt sitä vasta tajusi kuinka erilainen Kaukaasianuunilintu olikin. Miten ihmeessä herätyskelloni ei kilkattaneet? Kuulin heti äänet joka ei sopinut lajiin, mietin että se on nyt vaan alkukankeutta laulussa. Keltainen naama oli outo, mutta kai näitä vaihteluja on Idulilla. Siipijuovan selvyyttä ja toisen alkua en enää nähnyt, keskityin niin totaalisesti kuvaamiseen.
Aina ei voi onnistua, mutta onnistuisi edes joskus.
Seuraavana aamuna alkoi mantereella tapahtua kun viesti linnusta meni lintutiedotukseen. Loppupäivä menikin puhelimessa, netissä jne. Onneksi sen pystyy hoitamaan nykyään maastossa, muuten olisi hermot menneet :)
Löysin Suomen Pinnan, mutta en tuntenut maastossa. Miten näin pääsi käymään vaikka olen nähnyt satoja Idänuunilintuja ja Kaukaasianuunilintujakin kymmeniä. Kuvaaminen ottaa määrityksestä näköjään hieman pois, mutta antaa takaisinkin, joskus jopa paljon. Kiitos tästä kuuluu erityisesti Tapu Aallolle sekä monille kuvia kommentoneille. 


Kaukaasianuunilintu - Lågskär - Mika Bruun

Kaukaasianuunilintu - Lågskär - Mika Bruun

Kaukaasianuunilintu - Lågskär - Mika Bruun

tiistai 22. toukokuuta 2012

T-paita keli

Pikkulepinkäinen - Lågskär - Mika Bruun

Aamu näytti synkältä, pilviä ja tuuli kohtalaisesti koillisen puolelta. Onneksi se jäi hyvin lyhyt aikaiseksi, sillä jo heti kuuden jälkeen taivas repesi kokonaan ja tuuli heikkeni oleellisesti. Päivällä oli lähes tyyntä, siis täysin kesäkelit. Lintujakin kesäisen oloisesti: Ruisrääkkä, Viitakerttunen (3), Idänuunilintu (6), Pikkusieppo (6) ja Kirjokerttu. Oikeat harvinaisuudet uupuivat, yritys oli kovaa. Puolelta päivin kun tuuli lähes tyyntyi, lintuja alkoi tulemaan saareen. Runsaimpana ehkä Hernekerttu 400, muut runsaslukuiset olivat Harmaasieppo (80), Pikkulepinkäinen (35) ja Leppälintu (40). Kuvauspuolella oli aamupäivä hiljaista koska keskityi olemattomiin rareihin. Iltapäivällä pääsi pommittamaan mm Leppälintua ja Pikkulepinkäistä sekä Idulia. Jälleen oli linturikaspäivä ja bonuksena lämmintä. Valitettavasti illalla tuuli jälleen yltyi ja suunta on koillisesta. Ehkä huomenna on välipäivä, olisi ehkä paikallaankin sillä univelka on jo nyt kipurajalla.

Leppälintu - Lågskär - Mika Bruun

maanantai 21. toukokuuta 2012

Kesä

Pilkkasiipi - Lågskär - Mika Bruun

Eilinen hässäkkä aiheutti levottoman yön joka jäi lisäksi lyhyeksi. Heti aamusta Kaukaasiauunilintu mestalle, jossa pari tuntia atrapointia ja kovaa komppausta linnun uudelleen löytämiseksi. Tulos jäi laihaksi lintu oli kadonnut, mikä olikin melko odotettua sillä yö oli erittäin hyvä muuttosää. Aamulla oli myös vilkasta konsultointia laji statuksen suhteen. Kaikilta joilta pyydettiin kommentti, saatiin erittäin positiivinen vastaus. Nyt uskalsin jo iloita Suomen Pinnasta, tosin on olemassa pieni mutta.
Päivä oli erittäin hyvä jälleen, varpuslintuja muutti runsaasti. Runsaimpana Pajulintu ja Hernekerttu, currucaa oli mm koko saaren rauhallisella kävelyllä laskettuna 84 yksilöä. Paljonko niitä oikeasti oli koska muuttoakin oli havaitttavissa koko aamupäivän. Pajulintuja oli ehkä noin kolmin kertainen määrä. Muita mukavia olivat 3 Kehrääjää, 3 Idänuunilintua ja Viitasirkkalintu. Kesää toivat mm Kultarinnat (8), Tervapääskyt (75) ja Pikkulepinkäiset (25). Illalla tuuli kääntyi idän ja koillisen välille, saattaa olla muutamaksi päiväksi muutto seis. Toivotaan että joku ihme laji kuitenkin hiihtäisi saareen.

Kaukasianmäki - Lågskär - Mika Bruun

Sendari - Lågskär - Mika Bruun

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Lintupäivä

Pilkkasiipi - Lågskär - Mika Bruun

Tuuli oli kääntynyt yön aikana etelään, ehkä jopa aavistuksen kaakkoon. Jake yhytti jo verkon pystytys kierroksella Idänuunilinnun ja Kehrääjän, mukavia indikaattoreita. Ensimmäisen tunnin aikana verkosta tuli Viitakerttunen ja maastossa oli satoja Pajulintuja. Koko päivä meni joutuisasti koska lintuja oli paljon. Välillä ehdin toki kuvatakin jotain targetteja, aika meni tosin pääosin rarin etsintään. Ehkä jotain löytyikin, sen näkee myöhemmin kuvista :) Illalla Tapu löysi vielä Kirjokertun, myös Kyhmyhaahka oli edelleen innokkaana Haahka parvessa. Huomenna on sitten se useamman rarin päivä, Sendari kukitetiin eilen keltaisella kevätesikolla, enteellisesti. Tänään laitoin punaisen kukan, innolla odotan huomista.

Riskilä - Lågskär - Mika Bruun
Alla kuva eilisestä Nitiduksesta, jonka määritys "varmistui" yöllä. Lintuhan on Suomen ensimmäinen, mikäli RK hyväksyy sen ilman mittoja ja DNA:ta. Alla myös kuva Idänuunilinnusta seuraavalta aamulta vertailun vuoksi. Nitidus pilvisellä säällä ja Iduli aurinkoisessa aamuvalossa.
Kirjoitan myöhemmin tarinaa löytö tilanteesta ja sen jälkeisestä elämästä.

Kaukaasianuunilintu - Lågskär - Mika Bruun

Idänuunilintu - Lågskär - Mika Bruun

lauantai 19. toukokuuta 2012

Kyhmyhaahka

Kyhmyhaahka - Lågskär - Mika Bruun
Tuuli oli hieman tyyntynyt ja kääntynyt hieman eteläisemmäksi, onneksi. Aamu alkoi mukavasti kun steppailin kotilahden ohi. Eilinen Kyhmyhaahka oli Haahka parvessa keskellä lahtea. Hiippailin myötävalon puolelle ja jäin odottelemaan tapahtumia. Kärsivälisyys palkittiin uinti kuvalla, äksöniä ei valitettavasti ollut. Pikkulintuja on edelleen yllättävän vähän, ehkä odotukset olivat liian suuret? Myös eilinen Sepelsieppo oli aamulla edelleen etelälepikolla. Uutena hieman mielenkiintoisempana oli paikallinen Suopöllö joka seikkaili koko päivän saaressa lokkien ja tiirojen ahdistelemana. Iltapäivällä perustimme kisastudion, ei olisi kannattanut. Malkin tuli ja näytti kuka on tällä hetkellä maailman paras. Aamulla tulleet Åffolaiset palasivat mantereelle jo iltapäivällä ja loput lähtevät illalla. Huominen onkin revityspäivä sillä saaressa ei ole enää muita. Illalla puhdistus menot saunoen ja Sendarille kukkia, jospa se siitä.

Kyhmyhaahka - Lågskär - Mika Bruun

perjantai 18. toukokuuta 2012

Sepelsieppo

Sepelsieppo - Lågskär - Mika Bruun

Lounais tuuli oli yltynyt sitten eilisen, lähenteli aamulla jo 10m/s. Lännen puolelta lähestyvä saderintama ei tehnyt aamulähdöstä mitenkään miellyttävää. Kaksi kertaa yritin mutta aina juutuin aseman seinustalle. Majakalta tullut Kyhmyhaahka häly sai mieheen pikkuisen liikettä ja raahauduin kaatosateessa majakalle. Jotta aamu olisi ollut lähes täydellinen, specta oli uinut piiloon luodon taakse. Jee, olin edelleen väsynyt ja yskäinen huonosti nukutun yön jäljiltä. Nyt olin lisäksi sateen jäljilyä märkä. Ei siis alkanut hyvin, onneksi pilvirintama näytti repeävän ja pääsin lopulta maastoon. Ja kun selvisin niitylle asti Tapu soitti että verkosta oli tullut kirjosieppo x sepelseippo koiras risteymä, vekkulin näköinen. Ihmettelyn jälkeen suuntasin Pottumaalle, aika hiljaista totesin ja samalla kuusikolta kuului loxiamaista ääntelyä. Kas latvassa istui vanha koiras Kirjosiipikäpylintu, aika jännä havis näin toukokuulta mereltä.
Aamupäivällä lepikon verkoista pelmahti vanha koiras Sepelsieppo. Komea mustavalkoinen ilmestys, lintu oli rengastettu Ruotsissa, CL56112 Riksmuseum Stockholm. Se viihtyi saaressa iltaan asti jolloin se oli myös kuvattavissa. Lintuja oli määrällisesti melko vähän mutta muutama pikkukiva piti mielenkiintoa yllä koko päivän. Ai niin näin sen Kyhmyhaahkan myöhemmin samoilla mestoilla. Tämä oli hieman ennen kuin jouduin lähtemään lepäilijälaskentaan. Tästä aiheesta ei sen enempää, mutta kaikkea ei voi ymmärtää. Ehkä huomenna on the päivä?

Kirjosiipikäpylintu - Lågskär - Mika Bruun


Kirjosieppo - Lågskär - Mika Bruun

Kirjo x Sepelsieppo - Lågskär - Mika Bruun

Sepelsieppo - Lågskär - Mika Bruun

torstai 17. toukokuuta 2012

Lågskär

Käki - Lågskär - Mika Bruun
Eilen illlalla starttasin Olympiaterminaalista kohti Maarianhaminaa. Rasittavan 12 tunnin matkustamisen jälkeen saavuin Marikseen, josta heti puolen tunnin säädöillä kohti Lågsia. Mariksen kalasatamassa odottelivat Tapu Aalto ja Jake Korhonen, lastasimme kamat kalastusbotskiin ja suuntasimme suurin odotuksin tihkusateiselle merelle. Puolentoista tunnin keikkumisen jälkeen saavuimme Lågsin satamaan. Paikalla oli J. Helstola sekä Åffon yhdeksän hengen kevät retki seurue. Ennen kahdeksaa olimmekin jo komppaamassa selkenevässä säässä. Päivästä tulikin lähes pilvetön ja lämmin ja saaressa oli miellyttävä komppailla. Lintuja oli melko kivasti, tosin ihan niitä tavallisia pikkulintuja. Pajulintuja, Sinirintoja, Leppälintuja ja Hernekerttuja. Parhaiksi havainnoiksi jäivät vaatimattomasti pikkusieppo ja turkinkyyhky. Suhailimme iltaan asti saaressa ja jouduimme poistumaan sumun tultua ilta kuuden jälkeen. Ehkä se pelastaa huomisen, sillä valvotun yön jälkeen on ehkä kuitenkin hyvä päästä nukkumaan ajoissa. Illalla piiittttkääää iltahuuto, onneksi pystyin tekemään samalla kuvat ja blogin.

Turkinkyyhky - Lågskär - Mika Bruun