tiistai 29. lokakuuta 2013

Terceiran aamuretki

Tufted Duck - Tukkasotka - Mika Bruun
Aamun mummonhuutadus valot olivat hienot, hieman myösästyin niistä mutta sain raapaistua muiston. Muistoihin jäi myös Praia da Vitorian Surf Scoter - Pilkkaniska josta raapaisin Azorien pinnan, kuvia ei sen sijaan raapaistu sillä sen verran kaukana se viipotti. Myös Sandwich Tern - Riuttatiira lenteli lahdella, siitä olisi ollut hyvä saada kuvia. Se ehkä on meikaläistä muotoa, eikä jenkki? Capo da Praialle jäi vajaa tunti aikaa kun komppasin nopeasti vielä Paul da Praian. Siellä oli yllätyksekseni White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirri, tavallisesti tämä mesta on totutusti tyhjä. Capolla oli taas totutusti menoa kahlaaja puolella. Perusjenkit olivat mestoilla, Short-billed Dowitcher - Lyhytnokkakurppelo, Lesser Yellowlegs - Keltajalkaviklo, Semipalmated Plover - Kanadantylli, White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirrejä kuusi. Yllätyksiä ei valitettavasti ollut. Azoreiden retki loppui tältä vuodelta totaalisesti tähän. Ehkä samoin tämän vuoden ulkomaan retketkin. Retkipäiviä kertyi mukavat 93, sataan olisi vielä se viikko mutta lomat taitavat olla finaalissa. Vuosi oli muuten kirjattujen harrastusvuosieni 40. Niin ne vuodet vaan vierivät. Kiitoksia lukijoille, toivottavasti niitä on ollut? Väsyneenä kirjoittaminen on joskus hyvinkin vaikeaa, ja korjailut vieläkin vaikeimpia. Ehkä osa kuvista on miellyttänyt, ehkä se on parempaa osaamistani? Jatketaan tästä mahdollisimman pian. Over and out.

Mummon huudatuskuva - Mika Bruun

Capo da Praia - Terceira - Mika Bruun

The last picture - Vikakuva - Mika Bruun

maanantai 28. lokakuuta 2013

It´s over....

Chaffinch - Peippo - Mika Bruun

Jälleen se tapahtui, retken viimeinen ammu koitti. Kovaa yritystä kuitenkin oli vielä viimeisenäö aamuna. Lähdin hämärissä seitsemältä komppaamaan middle fieldseja, ei toivottua tulosta. Poco d´Aquaan pääsin liftillä, kävellen ja taxilla. Lähes koko yläosa tuli kompattua, samoin tullessa da Ponta. Mitään ei vaan irronnut. Paluu matkan ollessa jo lopuillaan, sendaria kukittaessa kiitokseksi sain päivän jenkin. White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirri lensi Karikukko parvessa Suokukon kera ohitse ylös Reservoirelle päin upeasti myötä valossa. Sendari siis muisti hyvän "asiakkaan" viime metreillä :) Lopulta tuli kamojen kasaaminen ja meno kentälle. Sitten se koitti, jäähyväiset Corvolle ja lento Hortaan. Vaihdolla Terceiralle jossa hämärissä kulkuneuvon vaihto autoon. Illalla mexicolainen illallinen hotellin viereisessä suositussa raflassa. Kuvasetissä päivän kulkuneuvot ja viimeisiä retkikohteita. Aamulla parin tunnin aamuretki Capolle.

Poco d´Aqua - Mika Bruun

Vehicle - Kulkuneuvo - Mika Bruun

Seuraava saari Satalla - Mika Bruun

Terceiralla - Mika Bruun

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Viimeinen kokonainen retkipäivä

Corvo tyhjenee, linnuistakin - Mika Bruun
Viimeinen täyspäinen aamu alkoi Cancelasta ylös, Fojosta alas, Picon kautta Da Ponteen josta Vinteen. Tulos oli nolla jenkkiä, ainoastaan jo perinteinen BtGW chippasi muutaman kerran. En jäänyt muiden tielle vaan jatkoin koska katsoin ettei linnusta saa kuvia koska siinä kohdassa tuuli liikaa, päätös oli oikea. Laaksoissa, varsinkin Cancelassa oli vettä tolkuttoman paljon, joistain kohdista oli jopa vaikea päästä yli. Mikään yllätys ei ollut se että rinteet olivat kuin luistinrata, ajoittain melko vaarallista touhua. Mutta kaikesta selvittiin ilman kommelluksia. Otin päivän teemaksi blogikuvissa sen että kaikki kuvat pitää ottaa 8mm fish-eyella, myös tuo perinteinen setin eka kuva joka pitää olla lintukuva. Näkyyhän siitä nyt jotain pisteitä, mutta aika hankala obiska lintukuvaukseen. Tänään se tapahtui, se matalapaine jonka piti tulla alempaa Atlantilla, siis täältä. Se aiheutti harmaita hiuksia, nimittäin Irlantiin eksyi Ruby-crowned Kinglet. Matis oli tilattu tänne, ei pohjoista reittiä. No homma on paketissa tältä vuodelta, ensi vuonna uudestaan. Löysinkin uuden mestan Corvolta, syvää tunnelia pitkin uuteen maailmaan jossa on ainoastaan jenkkejä, kuva alla. Aamulla kuitenkin vielä yritetään, Sendari lupaili vielä jotain extraa kun kukitin sen uusilla kukilla. Huomenna on the Aamu.

Pico - Mika Bruun

Cancelas - Mika Bruun

The New World - Mika Bruun

lauantai 26. lokakuuta 2013

Sumu pahenee

Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli - Mika Bruun
Aamun sumu oli pahin mitä saarella on viimeiseen mies muistiin ollut, näin kertoi Corvon keisari Manuel, 72. Tunnin Guesthousella pyörimisen jälkeen päätin lähteä ylös laaksoihin tarkistamaan onko ylhäälläkin sumu. Matkalla tarkistin White-crowned Sparrow - Juovapääsirkku mestan. Yllätyksekseni lintu hillui tiellä sumussa, tästä oli hyvä jatkaa kohti Picoa. Päätin mennä tarkistamaan oliko BtGW paikalla. Puolen tunnin haeskelulla kuulin vihdoin chip äänen ja löysin linnunkin. Valitettavasti sumu esti kuvaukset, ei ollut valoa tarpeeksi ja sumu näkyi kuvissa. Lintu oli kyllä kohtalaisesti paikoilla ja näkyvissä. Yllätys oli suuri kun metsästä alkoi kuulua meteliä ja eteen ilmaantui kolme norjalaista. En ollut muistanutkaan että saareen pitikin tulla Florekselta tyypit päiväretkelle. Hemmot hoitivat lajin melko nopeasti ja katosivat paikoilta. Tämän jälkeen siirryin luontevasti Poco d´Aquan alemmille osille näkemättä edes merta. päästyäni ylös tielle huomasin että sataa melko paljon, metsässä sitä ei huomannut. Takaisin talsimme Davidin ja Vincentin kanssa tietä pitkin kastuen aivan totaalisesti. Päivän lopuksi armoton bongaus Jannen löytämälle Ruff- Suokukolle, Corvon pinna tuli hoidettua. Bandiitoksilla illalla safkalla, nyt oli loistavat tsydeemit. Sendarin kukitus tapahtui kermanvärisillä kukilla höystettynä siemen heinillä. Huomenna on siis the Päivä. Kuvasetin lopussa muisto Polish birding teamin t-paidasta, hemmoilla uskomaton tuuri. Viimeisenä päivänä kova pinna ja tyypeillä oli paita valmiiksi painettuina.

Sumumetsää Picossa - Mika Bruun

Ruff- Suokukko - Mika Bruun

Vincent ja David - Mika Bruun

Polish Birding Team - Mika Bruun

perjantai 25. lokakuuta 2013

Sumujen saari

Cory´s Shearwater  - Mika Bruun
Heräsimme sateiseen ja sumuiseen aamuun. Ensimmäiset kaksi tuntia meni aamiaisella ja netissä, ja vettä tuli kaatamalla. Kun sade loppui Miradourosta ylös päin tuntui olevan erittäin tiheä sumu. Retkeilin siis alhaalla, viiden tunnin komppaus pelloilla ja reuna puskissa ei tuottanut positiivisia tuloksia. Iltapäivällä oli aika sanoa Petrille, briteille ja puolalaisille näkemiin. Kone pääsi vihdoin tulemaan ja pääsi myös lähtemään. Loppu aika menikin tuulimyllyillä merta ihmetellessä. Juuri lentoon selvinneitä Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjiä oli meri pullollaan. Monta laskeutumista meni harjoittelun merkeissä ja kuperkeikat olivat yllättävän yleisiä, hauskaa seurattavaa. Näin myös vilauksen hain evästä, valitettavasti ihailemaan ei päässyt. Toivottavasti huomenna olisi selkeä päivä ja pääsisi retkelle, sillä jäljellä on ainoastaan kaksi kokonaista päivää. Kuvasetin lopussa vanhoista Black-throated Blue Warbler - Sinikerttuli koiraista yhdistetty kuva, jossa näkyy pienet erot. Kyseessä siis kaksi eri yksilöä. Vasemman puolisella, eli ensimmäisellä yksilöllä on valkoinen kärki yhdessä tertiaalissa. Samalla linnulla on myös vaaleampi leuan yläosa. Naaman musta kuvio on myös erimuotoinen. Lisäksi muutamia pienempiä eroja, joita ei näy omissa kuvissani. Niitä on vertailtu muiden ottamien kuvien kanssa.

Old Corvo - Mika Bruun

Ruuhkaa - Mika Bruun

Päivän teema, sumu - Mika Bruun

Black-throated Blue Warbler - Sinikerttuli - Two individual - Mika Bruun

torstai 24. lokakuuta 2013

Btg Warbler

Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli - Mika Bruun
Aamun aloitin Poco d´Aquan alaosasta jossa en ollutkaan vielä käynyt, luulin että olin. Laakso jatkuikin vielä upeampana kuin luulinkaan. Kaksi kertaa kuulin tiksahduksen mutten saanut mitään esiin, mikä lie? Heti lähdössä meinasin juuttua tielle, koska paikallinen kuvaaja ei jättänyt rauhaan. Halusi kiikariposeerauksia ei aamuvaloissa tulevaan kirjaansa, se kertoo kuulema orneista Corvolla, mielenkiintoista. Mutta takaisin retkelle. Löysin neljä Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjän pesää joissa oli iso poikanen lähdössä kohta pesästä. Siinä olikin tämän hienon mestan havikset. Päätin jatkaa matkaa niittyjen yli Picoon, jossa en myöskään ollut ehtinyt käydä vielä. Kuljin tyynen puolella metsän reunaa, mutta päätin lähteä omasta mielestäni hienoon metsään syvemmälle. Ehdin kulkea vajaan sata metriä kunnes kuulin kaksi selvää chip ääntä, nyt löytyi ajattelin. Ja heti löytyikin, Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli pölähti eteeni vajaaseen kymmeneen metriin upeasti, avoimesti ja hienossa valossa. Mutta olin jättänyt kameran hieman alemmas, koska metsä oli vaikea kulkuista ja olin päättänyt tulla samaa reittiä takaisin. Niinpä niin. Onneksi ehdin paniikilla hakemaan kameran ja sain kuin sainkin pari pakollista kuvaa jotta määritys varmistui. Lintu nimittäin ei reagoinut oman lajin chip ääneensä, vaan Golden-cheeked Warblerin ääneen. No ehkä äänitys/kaiutin ei vastannut täysin samalta. Sain kävellä jälleen joitain satoja metrejä ennen kuin sain yhteyden muihin, tuntuu olevan aina ongelma täällä. Kaikki tulivatkin paikalle puolessa tunnissa ja aika monelle napsahti pinna linnusta. Lintu olikin vasta WP:n kuudes, joten ei ihme. Kaikki olivatkin hyvin tyytyväisiä, varsinkin britit joiden piti lähteä aamulla mutta kone ei tullutkaan. Kähmyilin vielä onnellisena Pontan läpi, näkemättä mitään uutta. Lapassa oli ollut juuri ennen Warbleria, Mourning Dove - Vaikertajakyyhky. Mutta se ei sattunut lentämään vaikka hieman odottelinkin niin käyvän. Illalla löytäjällä oli ilmaiset safkat, kiitos siitä. Kiitos myös Sendarille, eilinen vaaleankeltainen kukitus toimi. Tänään meni kiitoksena sinertävä, vaikkei se viimeksi toiminutkaan. Mutta huomenna se pelittää, koska on the Päivä.

Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli - Mika Bruun

Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli - Mika Bruun

Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli - Mika Bruun

Sendarin valot - Mika Bruun

Sendari road - Mika Bruun

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Myrsky

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä - Mika Bruun

Aamu alkoi opastuksen merkeissä. Janne, Potu ja Ilkka olivat aamulla hieman epätietoisia mihin pitää mennä ja niin lähdimme yhdessä tutustumaan paikkoihin. Aloitimme Cantinhon alaosista, hieman tutustumista Fojo´n ja Ponta´n kautta kohti kylää. Tulos oli säälittävä, nolla jenkkiä. Aamun sää oli kuitenkin kohtalainen ja aamupäiväkin oli ihan kelvollinen. Ei vaan iskenyt tänäänkään. Tyhjiä päivä on valitettavasti ollut jo liian monta peräkkäin. Mutta minkäs teet, pakko on kuitenkin yrittää kaivaa. Kylään saapuessa tuuli olikin jo muuttunut kovaksi, jopa niin kovaksi että lennotkin olivat peruutettu. Joten Daryl, Ernie ja Phil pysyvät toistaiseksi saaressa. Nähtyäni mainingit Miradourolta oli pakko mennä heti rantaan, upeat aallot ja tyrskyt. Jäin räpsimään myrsky kuvia, jopa niin innokkaasti että olin jäädä niiden jalkoihin. Yksi iso aalto pyyhkäisi pärskeet mukavasti päähäni kyykistellessäni kallion takana. Oli pakko siirtyä takaisin tielle, siellä ei vain ollut tuulen suojaa ja se hankaloitti kuvaamista. Saaren länsi päässä oli kävelykin jo vaikeaa, niin voimakkaasti tuuli puhalsi. Onneksi löysin suojaisan paikan josta sain katsella merelle ja kuvailla. Iltastaiji suoritettiin normaalisti windmilleiltä. Paremmaksi havainnoksi jäi suuri, noin sadan Common Dolphin´n parvi melko lähellä rantaa. Tänään selvisi myös että Middle fields´lla on kaksi Indigo Bunting – Indigokardinaalia. Huomenna on kaikkien yllätykseksi, the Päivä.

Myrsky - Mika Bruun

Myrsky - Mika Bruun

Myrsky - Mika Bruun

Windmill - Mika Bruun

tiistai 22. lokakuuta 2013

Välipäivien Isoäiti

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä - Mika Bruun
Suurin odotuksin taxilla Lighthouse valleyn pohjille, ja pohjille vajottiinkin nopeasti. Mitään ei löytynyt. Ei myöskään Poco dÁquan alaosista, eikä Ponta´sta, eikä myöskään Lapa´sta. Ainoastaan eiliset kolme jenkki koppanokkaa olivat paikalla. Ainut ”järkevä” teoria kaikelle on että heikommin lentävät tyypit päättivät päivänsä merelle, niin kova oli eilinen länsimyrsky. Siis se teoria että mitään ei tullut, on täysin pois suljettu. Toinen hyvä teoria on se että Sendari jäi kukittamatta myrskyn takia, ehkä tämä on oikeasti se järkevin. Tänään vein muuten sinisen ison kukan Sendarille, joten huominen Cerulean Warbler – mikäliesuomex on täysin varma. Ruksaan sen jo tänään valmiiksi. Tänään saimme uutta verta kehiin, kolme urhoollista suomalaista saapui veneellä Florekselta. Janne Aalto, Ilkka Sahi ja Miika Suojarinne. Joten taas ollaan kärkimaa miehittäjissä ja komppaus voimakin lisääntyy kun on uusia innokkaista vanhojen seuraksi. Päivän kuvaukset menivät tänään ihan poskelleen. En ottanut kuin yksitoista kuvaa ja nekin vain valotusta katsoen kun White-crowned Sparrow – Juovapääsirkku tuli puuhun, muttei sitten laskeutunutkaan ruokinnalle. Eli tänään kaikki blogikuvat ovat otettu iPhonella, tulipahan testattua sekin. Kuvissahan se tuskin näkyy, ihan samaa shittiä ne on kuitenkin. Aamuksi on taas luvattu myrskyä. Joten saa nähdä mitä tehdään ja minne päädytään. Sendari on kuitenkin kukitettu ja laji on varma, paikkaa ei ole kuitenkaan vielä tiedossa. Sen näkee aamulla, koska on the Päivä.


Maestro at work - Mika Bruun

Upper Lighthouse valley - Mika Bruun

Eastcoast at Corvo - Mika Bruun

maanantai 21. lokakuuta 2013

Päivä Vila Novassa

White-crowned Sparrow - Juovapääsirkku - Mika Bruun
Aamu oli luonnollisesti pakko aloittaa eilen löytyneeltä White-crowned Sparrow - Juovapääsirkku paikalta. Tosin keli oli hirveä, tuuli oli loistavasta suunnasta, länsiluoteesta. Mutta se oli melko voimakasta, kylän ympäristössä jopa kävely oli hankalaa. Yhden aikoihin päivällä kärsivällisyys loppui, lintua ei tullut kunnolla näkyviin. Näimme sen ainoastaan kahdesti lyhyesti puskassa, säälittävää touhua. Onneksi tuli hälyt Scarlet Tanager - Tulitangarasta ja Indigo Bunting - Indigokardinaali. Tosin kumpaankaan en lähtenyt koska havainnot olivat kovassa tuulessa havaittuja lyhyitä hetkiä, molemmissa tapauksissa lintu oli kadonnut saman tien. Myöhemmin lähdimme kuitenkin etsimään Indigoa ja siinä ohessa löytyi retken kolmas Rose-breasted Grosbill - Punarintakardinaali. Harmikseni lintu oli kaukana ja yläviistossa viikuna puissa, ei vieläkään kuvia. Indigokin näyttäytyi lyhyesti eikä siitäkään irronnut mitään kuvaa. Myöhään iltapäivällä tuli tieto että kone tulee kaikesta huolimatta Corvolle. Pojilla tuli hieman kiire pakata ja ehtiä koneeseen. Lähdin hyvästelemään kentälle äijät tältä vuodelta, ensi vuonna uudestaan. Saimme vielä kentällä tiedon että sirkku oli tullut näkyville pelipaikalle. Kovalla kiireellä takaisin ja vain hieman myöhemmin olimme räpsineet vihdoin kelpaavat kuvat kortille. Kyseessä on mahdollisesti WP:n ensimmäinen havainto tästä White-crowned Sparrow - Juovapääsirkun Western form gambelii sta. Linnulla on nimittäin oranssinkeltainen nokka, itäisellä pinkki. Ihan vain tiedoksi sitä varten kun tämä jossain vaiheessa splitataan :) Illalla ihmeteltiinkin Florekselta kuulunutta 10 sekunnin havaintoa Ruby-crowned Kinglet´sta, valitettavasti linnusta ei ole kuvia. Aamulla lähtee vene Florekselle, mutta kukaan ei lähde bongaamaan. Säännöt menevät seuraavasti: 1. älä ikinä poistu Corvolta, 2. älä koskaan poistu Corvolta, 3. älä koskaan unohda sääntöjä 1 ja 2. Huomenna päästään taas oikeasti maastoon, kovin odotuksin kohti laaksoja. Huomenna on the Päivä.

White-crowned Sparrow - Juovapääsirkku - Mika Bruun

Vincent ja hiiri - Mika Bruun

Sata hoitaa hommat - Mika Bruun

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Taas mennään

White-crowned Sparrow - Juovapääsirkku - Mika Bruun
Aamu innokkaana Lighthouse valleyssa, tosin säätiedotuksen mukaan jenkit saapuvat vasta iltapäivällä. No aamu meni kymmenen komppaajan toimesta hienosti, vain linnut puuttuivat. Herra Sää iski ilkeästi takaa päin yhdeltätoista, älytön sade alkoi. Eikä ilmeisesti loppunut ylhäällä ollenkaan tänään. Painuimme täysi sadevarustus päällä alas päin tunnin jälkeen. Kylässä totesimme että sää on ollut hieno täällä koko ajan. Retki jatkui siis alhaalla. Tuuli vain oli yltymässä, onneksi edelleen oikeasta suunnasta. Näin muuten pitäisi jatkua torstaihin saakka, jippii. Kiersimme tamariskejä ja peltojen reunoja ja ympyrän sulkeutuessa tuulimyllyillä, jossa piti aloittaa armoton meristaiji, keskeytyi lälläri viestiin. Scarlet Tanager - Tulitangara miradouron vieressä, Sendari pelittää uudella patsaalla ja keltaisilla kukillaan sekä tuoreilla siemen heinillä joita muutkin jenkin ovat syöneet :) Tosin vain kaksi löytäjää näkivät linnun, tuuli oli aivan liian kova ylhäällä. Huomenna se löytyy alhaalta. Onni onnettomuudessa, sillä etsinnöissä löytyi White-crowned Sparrow - Juovapääsirkku. Lintu löytyi aivan ilta hämärissä, osa valitettavasti missasi linnun juuri tämän takia. Toivotaan että sekin on aamulla mestoilla. Siitä ainakin aloitetaan, tai oletettavasti lähes kaikki jäävät alas, sillä on myös vaihtopäivä ja noin kymmenen miehittäjää joutuun lähtemään. Kolme tulee tilalle ja jäljelle jää 16 etsijää. Aamusta odotan paljon, sillä se on ennusteen mukaan kovan viikon alkusoittoa. Valitettavasti monta kovaa komppaajaa ja kokenutta Corvon kävijää poistuu saaresta huomenna. Pitää ilmeisesti tsempata enemmän. Ps tänään saattoi varmistua lopullisesti että löytämäni Black-throated Blue Warbler - Sinikerttuli on eri yksilö kuin aiemmin saaressa ollut. Kuvia vertailtiin tänään urakalla, laitan jossain vaiheessa kuvat esille.

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä - Mika Bruun

Lighthouse valley - Mika Bruun

Lighthouse valley - Mika Bruun

lauantai 19. lokakuuta 2013

Kaikkien välipäivien Äiti

White-throated Sparrow - Valkokurkkusirkku - Mika Bruun
Säätiedotus piti valitettavasti paikkansa ja jo aamulla huomattiin tilanne. Oli siis tilaisuus painua montun pohjalle, Caldeiraan. Olihan siellä Corvon pinna odottamassa, aina niin upea Valkoposkihanhi. No tietysti toivottiin myös jotain oleellistakin. Ainoat mielenkiintoiset olivat kaksi Lapland Longspur - Lapinsirkkua. Näyttäisivät olevan jenkki rotua, mutta pitänee vielä varmistaa. Myös Jouhisorsasta ja Tavi sp´sta tuli Corvon pinna, siinä olivatkin kaikki oleellinen Caldeiraosta tällä käynnillä. Paluumatkalla tsekkasimme vielä vanhan White-throated Sparrow - Valkokurkkusirkku mestan, ja lopulta herra päätti tulla lyhyesti näytille kunnes katosi jälleen huomaamattomasti. Loppumatka talsittiinkin lähes tietä pitkin Sendarille. Matkalla löysin uuden upean patsaan jonka pystytin Miradourin reunaan. Huomenna ovat uudet keltaiset peruskukat testissä, samoin kuin itse patsaskin. Iltaretki Windmilleille, Common Dolphin ja Manx Shearwater olivat parhaat. Illallisen jälkeen P.A.C.n esitys Venäjältä, kuulosti hyvältä reissulta jossa pitää poiketa jossain vaiheessa.

Lapland Longspur - Lapinsirkku - Mika Bruun

Sendari at Corvo - Mika Bruun

Sendari katselee luoteeseen - Mika Bruun

Seawatching at Windmill - Mika Bruun