maanantai 30. maaliskuuta 2015

Viimeisen päivän taikaa

Bonelli´s Eagle - Vuorikotka - Mika Bruun
Aloitimme aamun aavikolta tarkistamalla Sarvikiurun pesän, siellä oli kolme munaa. Mutta itse kohteita ei näkynyt taaskaan, ihme veijareita. Paikalta luultavasti poistui sen tyyppinen kiurulintu ja katosi kauas. Alueella näkyi myös villi aasi, ei sekään kovin yleinen. Matkalla S´de Bokeriin poikkesimme hieman kurssista ja tarkistimme Sinai Rosefinch - Siinainpunavarpusen juomapaikan. Kaksi kertaa koiras lintu ylitti paikan ja kerran naaras pukuinen istahti lyhyesti kukkulalle. Mutta kuvia tai patrempaa tarkastelua ei ehtinyt suorittamaan, harmi. Yhdessä pääkohteessa, S´de Bokerissa menimme kuvaamaan Bonelli´s Eagle - Vuorikotkaa. Koiras lintu leijaili hetken kuvattavissa, perusposea. Kun naaras tuli paikalle molemmat katosivat rotkon taakse, eikä lisäkuvia enää tullut. Mutta upea paikka ja lintu. Iltapäivällä suuntasimme Mitsumme kohti Ashkelon rannikko kaupunkiin josta oli löytynyt pari päivää sitten Grey Hypocolius - Hopeatilhi. Lintu olikin melko helposti löydettävissä, tosin melko piileskelevä. Mukava WP:n pinna napsahti plakkariin. Pitääköhän niitä ruveta keräämäänkin? Illalla perinteistä lentokenttä hölmöilyä Tel Avivissa, hidasta ja tarpeetonta mutta portille päästiin muutaman tunnin jonotuksilla.

Black-eared Wheatear - Rusotasku  -Mika Bruun

Semicollared Flycatcher - Balkaninsieppo - Mika Bruun

Grey Hypocolius - Hopeatilhi - Mika Bruun

Temminck´s Lark - Sarvikiurun pesä - Mika Bruun

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Ukkosmyrskyn tuomaa

Steppe Eagle - Arokotka - Mika Bruun
Aamu aloitettiin poikkeuksellisesti lintuasemalta, Noam Weiss´n vieraana. Valitettavasti tihuutti vettä ja verkot olivat auki ainoastaan hetken. Mutta se riitti siihen että niistä tuli mielenkiintoinen laji. Mahdollinen Stejneger´s Stonechat, lintu mitattiin, rengastettiin ja otettiin kuvat sekä hyöhennäyte josta saadaan mtDNA. Eiköhän se laji niillä irtoa ennenmin tai myöhemmin. Mikäli osoittautuu kyseiseksi lajiksi, olisi kuulema Israelin ensimmäinen. Kovin vain on hankalia. Paljon tuntomerkkejä viittaa Stejnegeriin mutta tämänpukuisista oli vähän tietoa tähän hätään. Muuten vierailu jäi lyhyeksi koska vettä satoi, aika ihmeellistä. Aamiaisen jälkeen lähdimme puolipilvisessä säässä kuitenkin vuorille. Petoja olikin ilmassa leppoisassa kelissä. Pääosin Hiirihaukkoja, noin 7000, mutta mukana ihan kiva määrä Arokotkia, 75. Niiden päämuuttohan on jo mennyt, nykyään niitä menee noin 10.000. Tämän vuoden parhaana päivänä meni 4000, joten siihen nähden tänään ei juurikaan mennyt niitä. Mutta se oli meidän paras kotka päivä. Kaikki menivät melko kivasti päältä tai myötävalossa. Puolelta päivin alkoikin tapahtumaan, nimittäin Egyptistä päin tuli myrsky. Jopa vuorilla satoi vettä ja salamat löivät. Mutta alhaalla oli lähes kaaos, vettä satoi kunnolla ja kaikki tulvivat sateen jälkeen. K20 altaille menokin onnistui vain maasturilla, vettä oli renkaan yläreunaan. Hyvä että päästiin sillä vaikeusastetta lisäsi vielä erittäin liukas savihiekka. Paikalla oli jotain uuttakin, mm kiva 85:n yksilön  Pääskykahlaaja parvi. Illalla retken viimeinen Norppa, lähes samat lajit kuin eilen, lukumäärät hieman parempia. Huomenna lähdemme jo aamusta lännen suuntaan, tulossa jälleen pitkä päivä joka päättyy lentokentälle.

Collard Pratincole - Pääskykahlaaja - Mika Bruun

Common Buzzard - Hiirihaukka - Mika Bruun

Possible Stejneger´s Stonechat - Mika Bruun

Noam Weiss ja määrityspähkinä

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Hellettä ja hiekkaa

Lichstenstein´s Sandgrouse - Pitsihietakyyhky - Mika Bruun
Tehtiin perinne päiväretki Eilatin alueelle. Aloitettiin Norpalta (North beach), käytiin altailla josta aamiaiselle yhdeksitoista. Iltapäivällä Uvdan ja Neo´t Smadarin kautta Yotvataan josta lopetus jälleen Norppaan. Päivän paras oli yllä oleva Lichstenstein´s parvi, koiras ja kolme naarasta. Kiva oli myös kevään eka White-cheeked Tern - Arabiantiira Norpalla illalla. Kahlaajia oli tullut jonkin verran lisää altaille, kuten parisen kymmentä Lampivikloa ja neljä Vesipääskyä. Petoja meni niukasti, paitsi iltapäivällä kevyessä hiekkamyrskyssä ja 34 asteen helteessä Ruskosuohaukkoja Yotvatassa noin 25. Menossa mukanna myös kolme muuta suohaukka lajia. Illalla törmäsimme sisämaan ihmeisiin Norpalla; Lindroos, Willman, Vesanen ja Kyllönen. Äijät olivat tulleet yöllä, päätyen pirteänä Kuolleenmeren kautta Eilatiin. Kohtalaista petomuuttoa oli ollut perinteisellä Dead Sea staijissa. Illalla loistava pihvi Eilatin parhaassa ravintolassa, hah nyt en muista nimeä. Dementia iski, nyt pitää keskittyä ettei unohda mennä nukkumaan. Aamulla pitäisi suunnistaa lintuasemalle ihmettelemään rengastusta.

Laughing Dove - Palmukyyhky - Mika Bruun

Pied Kingfisher - Kirjokalastaja - Mika Bruun

Mourning Wheatear - Surutasku - Mika Bruun

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Toipumista

Dead Sea Sparrow - Tamariskivarpunen - Mika Bruun
Eilinen juhlaillallinen vaikutti negatiivisesti vielä aamullakin ja peitto ei päästänyt irti, joten nukuin aamun ekat tunnit. Kun vihdoin vapauduin, pääsin ihailemaan Hiirihaukka muuttoa. Niitä meni noin 15.000, eikä oikeastaan kuvattavissa ollenkaan. Seassa meni vielä 15 Arokotkaa muttei juuri muuta. Iltapäivä autoiltiin altailla, Kahlaajapääskyjä oli tullut 17 linnun parvi ja Aavikkotylli oli edelleen paikalla. Muuten aika samaa lajistoa kuin ennenkin, tosin määrät hieman nousussa. Keisarikotka leijaili yhä altaiden lähistöllä, valitettavasti vastavalossa. Ilta päättyi bongaus yritykseen, lintuaseman altailta löytyi Kaspiantylli, myöhästyimme vajaat kymmenen minuuttia. Kuuman, 39 astetta, päivän retkeily oli kuitenkin yllättävän hyvä. Toivottavasti kuuma virtaus kaakosta tuo jotain ylläreitäkin.

Red-backed Shrike - Punapäälepinkäinen - Mika Bruun

Collard Pratincole - Pääskykahlaaja - Mika Bruun

Cattle Egret - Lehmähaikara - Mika Bruun

CotF tulokset

Common Kestrel - Tuulihaukka - Mika Bruun
Aamulla koomailemaan North Beachille ja ryhmäkuvaan. Ainoa mielenkiintoinen tapahtuma oli kuvausryhmän kuvauskopterin katoaminen taivaalta. Oli tietysti myös jännittävää katsoa kun kaksi jenkkiä kävelee piikkilankojen sisällä, alueella jossa lukee englanniksi miinakenttä. No hemmot pääsivät pois sieltä, mutta kopteria ei löytynyt koskaan. Victory juhlassa ei ollut juurikaan jännitettävää. Odottettu joukkue voitti, the CMBO American Dippers. Yllätys oli sen sijaan se että he voittivat ainoastaan yhdellä lajilla. Toiseksi tullut Arctic Redpoll hävisi ainoastaan yhdellä lajilla. Äärimmäisen tiukkaa siis. Itse pääsimme kuitenkin podiumille, joten ei huono sijoitus ollenkaan. Voittajan lajimäärä oli 168, RP 167 ja meillä sekä Espanjalaisilla 164. Israelin ilmavoimat veivät voiton meiltä taistelussa voitosta. Sillä juuri taistelukentän reuna alue oli juuri meidän pohjustettu paikka kaikille aavikkolajeille. Tällainen ralli tällä kertaa. Muita tuloksia ei ole tiedossa vielä, eikä myöskään lajien yhteismäärää jne. Tilaisuuden jälkeen katosimme nopeasti Yotvataan, sieltä oli löytynyt Black Bush Robin - Mustaruostepyrstö. Lintu olikin paikalla kun pääsimme sinne, tosin arka eikä juurikaan kuvattavissa. Iltapäivän retkeilimme siellä, Heliaca tai kaksi oli iltapäivän paras. Illalla suomalaisryhmien yhteisillallinen, vahvistettuna brittien RK:lla.

Black Bush Robin - Mustaruostepyrstö - Mika Bruun

Crezschmar´s Bunting - Ruostekurkkusirkku - Mika Bruun

Ryhmäkuva - North Beach - Mika Bruun

Victory Ceremony - Mika Bruun

torstai 26. maaliskuuta 2015

Champions of the Flyway

White-crowned Wheatear - Stuidu - Mika Bruun
Tiketit saimme käteen 00:03 ja pääsimme ensimmäisenä matkaan. Kisa alkoi, lähtö kuvattiin ja heitimme pikaisen keikan sallitulle altaalle. Sieltä lähdettyämme peräämme ilmestyi auto, oikaisin viitisen kilometriä huonoa autiomaa tietä ja tyypit taistelivat perässä. Ihmettelimme vielä moottoritielläkin ketä meitä seuraa, kunnes tajusimme auton tullessa vierelle että kyseessä on Israelilaiset paparazzit. Ajoimme Yotvataan asti jossa teimme ensimmäisen stopin, hemmot ryntäsivät heti haastattelemaan ja yksi halusi mukaan autoon. Aikamme keilailtua valolla peltoja pitkin ja poikin hän halusi onneksi jo pois. Vartin kuluttua auton lattialta kuului tekstiviestin ääni, kaveri oli kadottanut puhelimensa. Saimme heidät kiinni toisesta numerosta ja puhelin palautui. Mystinen alku rallille, niin ja mitään oleellista lajia ei tullut tässä ensimmäisen tunnin sekoilussa. Lähdimme ajelemaan kohti aamu paikkaamme, järveä pohjoisessa. Sinne päästyämme plakkarissa olikin jo muutama oleellinen laji, Sarvari ja Scops. Aloituspaikkana se oli mitä monipuolisin, pikkulinnuista Syyriantikkoihin sekä vesilintuja että pientä muuttoa. Tästä oli hyvä jatkaa. Toiseksi target kohteeksi valitsimme Sde Bokerin jossa tuhlaantuikin koko aamupäivä. Osittain olimme liian laiskoja mutta toisaalta paikkaa oli hankala jättääkin koska kivoja lajeja tuli tasaisesti. Mutta huomasimme olevamme tunnin myöhässä aikataulusta, kapteeni ottaa tästä vastuun. Keltapäähaukka, Vuorikotka ja mahdollinen Kyproksenkerttu häly sekoittivat pään. Kaksi ensimmäistä nähtiin mutta kolmas oli Brittien sekoilua. Aavikkopaikaksi tarkoitettu Nahal Meishar oli suljettu sotilasharjoituksen vuoksi. Tässä meni mahdollisuudet voittoon, ja mieliala hieman putosi. Olihan meiltä pohjustettuna sieltä 4-5 lajia, mm Sarvikiurun pesä. Jouduimme lähtemään kohti Yotvataa, sillä sinne alkoi jo olla kiire. Matkalla saimme muutaman pohjustuslajin helposti, joten mieliala hieman piristyi. Kiire kuitenkin aiheutti sen ettemme menneet Yotvatassa ihan kaikkiin paikkoihin mihin oli tarkoitus. Valitettavasti sillä samalla missasimme taas kaksi lajia. 15 km etelämpänä ollessamme päätien yllä rundaili Heliaca. Hah, se olisi oletettavasti rundaillut siinä juuri silloin, jos olisimme käyneet tsekkaamassa viimeisen Yotvatan paikan. Näin se rallissa menee, yksi virhe johtaa toiseen. Joskus tosin käy myös toisin päin, ei vaan nyt. Altailta poimittiin autosta ne mitkä pitikin ja kiiruhdimme North Beachille. Sieltä peruslajit plakkariin, lukuun ottamatta Kirjokalastajaa. Tyypit eivät vaan haluneet näyttäytyä, vaikka normaalisti niitä on useampi yksilö näkyvissä. Näkyi muuten pari minuuttia siitä kun poistuimme paikalta. Oli ehdittävä K19 altaalle odottamaan Pitsihietakyyhkyjä, myös 60 muuta rallaajaa oli tehnyt saman päätöksen. Yllätykseksi linnut tulivatkin paikalle jo normaalia valoisammassa ja kaikki näkivät linnut hienosti. Valoisa loppui ja päätimme mennä Agamimiin seisovaan pöytään ahmimaan ja miettimään tilannetta. Tunnin ahmimisen jälkeen suuntasimme auton vielä Lotanin suuntaan, tarkoituksena löytää viime öinen Tornipöllö. Eipä nähty, mutta sen sijaan matkalla poikkesimme lyhyesti Yotvataan jossa yhytimme rallin viimeisen lajin, Viiriäinen pomppasi valoista lentoon ja sain sen vielä hienosti teholampun valokeilaan. Hauska lopetus. Puoliunessa ajoimme takaisin hotellille. Lajilistan palautuksessa järjestäjien naamasta huomasi heti että emme voittaneet. Tosin voittohaaveet karsiutuivat jo päivän kommelluksissa, joten asiaan oli jo ehtinyt tottua. Uni taisi tulla jo ennen kuin pää osui tyynyyn. Aamulla nähdään sijoitus, toivotaan podium paikkaa.

House Crow - Mika Bruun

Wood Sandpiper - Metsäviklo - Mika Bruun

Ryhmien iltapaikkana K19 - Mika Bruun

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Hektinen hetki ennen H-hetkeä

Western Reef Heron - Riuttahaikara - Mika Bruun
Viimeinen pohjustus päivä aloitettiin rauhallisesti kaupungista. Tarkistimme muutaman valmistellun paikan, kaikki kunnossa huomista varten. Mitään uutta ei löydetty aamuretkellä, ainoastaan moni ryhmä tuli vastaan. Ihmettelimme vielä hetken perus peto muuttoa, Arokotkia meni 10 tunnissa. Ihan kivasti koska niiden päämuutto on jo ohitse. Tosin tarkoittanee sitä että kohta niitä ei mene enää yhtään, toivottavasti se ei ole huomenna. Iltapäivän aluksi Jonathan Meyrav & co kertoivat oleellisen tapahtumasta. Säännöt ja mihin ei ole suotavaa mennä, niitäkin paikkoja on täällä rajan pinnassa, ainakin miinakenttä. Pieni iltaretki antoi ehkä muutaman viime hetken vinkin, niistä aloitetaan. Toivottavasti kisa menee mukavasti ja ennen kaikkea että meillä on hauskaa seuraava vuorokausi. Kuvat saattavat olla aika hakusessa huomisen blogissa, otsikkokuva voisi olla vaikka podium kuva.

Pied Kingfisher - Kirjokalastaja - Mika Bruun

Black-eared Wheatear - Rusotasku - Mika Bruun

Water Pipit - Vuorikirvinen - Mika Bruun

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Gulgula

Hooded Wheatear - Hupputasku - Mika Bruun
Lähiretkeilypäivä alkoi Aravan laaksosta. Matkaamme tuli heti aamusta toimittaja, Saara, jonka kanssa komppailimme laaksoa. Kevyessä pohjoistuulessa heti auringon noustessa petoja ja pikkulintuja alkoi muuttaa matalalla laaksoa ylös päin. Mukavasti alkanut muutto kuitenkin hiljeni nopeasti, paitsi Hiirihaukkojen osalta, niitä virtasi tasaisesti koko aamupäivän. Auringon alkaessa lämmitämään kunnolla vaihdoimmekin paikaksi Eilan Mountainin. Ainoastaan muutama Arokotka ja Pikkukotka valui ylitsemme Hiirihaukkojen lisäksi. Paikalla tehtiin myös elokuvaa, siis linnuista kertovaa. Osittain onnistuimme välttämään kiperät kysymykset. Päivällä Eilatin oletettuja kisapaikkojen tarkastusta, matkalla hoitui allekirjoittaneelle myös WPn pinna, lämpöväreilykuva alla. Myöhään iltapäivällä lähtö kohti Neot Hakkikar´iin. Champions of the Flyway yöretki Kuolleenmeren etelä osiin. Tavoitteena hoitaa entinen Hume´s Owl - Aavikkopöllö ja Nubian Nightjar - Nubiankehrääjä. Molemmat näkyivät läheltä mutta varsin nopeita tilanteita. Nubialaisesta en ehtinyt saada edes kuvaa. Menomatkalla näimme lyhyellä pysähdyksellä Arabian Warbler - Arabiankertun. Täsmäretki oli siis erittäin onnistunut ja kaikki kohdelajit hoituivat helposti. Pitkä retkipäivä päättyi vasta seuraavan päivän puolella. Aamulla olisi viimeinen pohjustuspäivä, olisi tarkoitus ottaa lunkisti ja kerätä voimia keskiviikon koitokseen.

Oriental Skylark - Aasiankiuru - Mika Bruun

Black-winged Stint - Pitkäjalka - Mika Bruun

Desert Tawny Owl (Hume´s Owl) - Aavikkopöllö - Mika Bruun

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

S´de Boker

Temminck´s Lark - Sarvikiuru - Mika Bruun
Hyvin aikainen lähtö S´de Bokerin jylhiin maisemiin. Päätiellä muutama pakollinen stoppi. Lintuja tänään kohtalaisesti, muuttoa on selvästi tullut enemmän kuin alkuviikosta. Hyvä niin, mutta valitettavasti pohjoistuuli puhaltaa edelleen viileästi. Ehkä tästä tulee vielä hyvä, kunhan vain lämpöaalto saapuu. Tänään oli mm Arotaskuja ja Pensaskerttuja kivasti liikkeellä. Petoja meni todella heikosti aavikon puolella, kun taas Eilatissa niitä meni hienosti vielä iltapäivälläkin. Sain jälleen eliksen, nyt Semicollared Flycatcher - Balkaninsieposta. Lajinsa vanha koiras ilahdutti vihdoin minuakin, vihdoin tämäkin laji. Huomenna tsekataankin hieman jos niitä sattuisi tulemaan enemmänkin. Aamupäivällä myös Maaseudun tulevaisuus lehden vierailu staijipaikalla. Allekirjoittanut toivoo helppoja kysymyksiä, väsymys painaa ja vastaaminen ei ehkä ole parasta mahdollista. Siis normi linturetki tilanne. Illalla juhlaillallinen Eilatin lintuasemalla.

Arabian Babbler - Arabian Timali - Mika Bruun

Semicollared Flycatcher - Balkaninsieppo - Mika Bruun

Syrian Woodpecker - Syyriantikka - Mika Bruun



lauantai 21. maaliskuuta 2015

Lähiretkeilyä

Pied Kingfisher - Kirjokalastaja - Mika Bruun
Aamu jälleen kevyehkösti Yotvatan alueella. Lintuja niukasti, tosin retkeilykin aika väsynyttä. Uusia lajeja ei juurikaan löytynyt vaikkakin yöllä oli ollut selvä muutto. Ehkä se tästä lähtee, tuulen vain pitäisi kääntyä. Hivuttauduimme vähitellen altaille ja lopulta North Beachille. Päivän saldo oli vaatimaton. Ainoastaan muutamia kuvaustilanteita ja ehkä 5 uutta lajia. Illalla pari esitelmää ja suurin osa joukkueista oli saapunut paikallekin. Huomiselle muutama tärppi joita joudutaan tarkistamaan.

Common Redstart - Leppälintu - ssp samamisicus - Mika Bruun

Squacco Heron - Rääkkähaikara - Mika Bruun

Sandwich Tern - Riuttatiira - Mika Bruun

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Ovda desert

Mourning Wheatear - Surutasku - Mika Bruun
Koko päivän retki Ovdan ylängön kuivaan maailmaan. Aavikkoa tuli kompattua ristiin rastiin, näkyi lintuja, eläimiä ja käärmekin. Lintuja tosin hieman enemmän kuin muita, mutta niitäkin melko niukasti. Aavikon peruskamat olivat kaikki hoidettavissa, toiset hankalia ja toiset taas helppoja. Vaikeaa päättää mitä tehdä Champions of the Flyway kisassa. Ilta oli mielenkiintoinen, sain nimittäin eliksen. Thick-billed Lark - Paksunokkakiurun, kolme tyyppiä lähti edestämme ja lensi ylitsemme kadoten horisonttiin. Kuvia ei valitettavasti syntynyt tästä nopeasta tilanteesta. Mutta päivän kuvaussessio oli Mourning Wheatear - Surutasku pariskunnan reviirillä, tosin ihan perus pönöä pukkasi. Iltapäivän alkuun nautimme Cappucinoa ja juustokakkua useamman palan Neot S´madarin kibbuzilla. Illallisella ihmeteltiin paikallisten kanssa hieman lintujen vähyyttä, ehkä se tästä. Illan presentaationa oli Digiscoping, eli Swarovskin mainos. Hyvä paketti sitä harrastaville. Aamulla pohjustukset jatkuvat täydellä miehistöllä, E. Valsta saapuu kaikkine paikka tietoineen.

Sinirinta - Bluethroat - Mika Bruun

Rock Martin - Afrikankalliopääsky - Mika Bruun

Ovda desert - Mika Bruun

torstai 19. maaliskuuta 2015

Yotvata

Cyprus Wheatear - Kyproksentasku - Mika Bruun
Aamu oli poikkeuksellisesti pilvinen, ihmeellinen fiilis. Suuntasimme pohjoiseen, Yotvatan peltojen ympäristöön. Sinne päästyämme taivas alkoikin näyttää jälleen siniseltä ja aurinko porotti hetkessä jälleen kuumana. Pelloilla oli ihan hyvä meno, petoja meni kohtalaisesti ilmatilassa ja pelloilla oli kiurulintuja ja muuta sekalaista mukavaa. Hiirihaukka oli valtalaji, vaihtelevalla laskuilla niitä meni sieltä 2.500. Seassa muutama Kiljukotka, 15 Arokotkaa, 7 Pikkukotkaa ja 2 Käärmekotkaa. Maalinnuista mielenkiintoisimpia olivat 6 Isokiurua, erilaiset Saxicolat (kuvat vielä tsekkaamatta) ja päivän paras havainto Cyprus Wheatear - Kyproksentasku. Iltapäivällä tarkistimme matkalla takaisin kaupunkiin muutaman oleellisen Champion of the Flyway kohteen. Päädyimme perinteisesti North Beachille. Paikalla oli poikkeuksellisesti White-eye Gull - Valkosilmälokit rannassa ja kerrankin niitä pääsi jopa kuvaamaan. Päivän lajimäärä pyörii niukasti alle sadassa. Siitä on mukava matka todennäköiseen voitto lajimäärään joka pyörinee noin 170 kieppeissä. Riippuu paljon pikkulintujen mahdollisesta pudotuskeleistä.

Little Green Bee-eater - Pikkumehiläissyöjä - Mika Bruun

Booted Eagle - Pikkukotka - Mika Bruun

White-eyed Gull - Valkosilmälokki - Mika Bruun