keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Viimeinen aamu

Kentish Plover - Mika Bruun
Taas se tuli, viimeinen aamu. Lyhyt retki Ville-Veikon ja Mikon kanssa North Beachilla. Aika perussettiä, paitsi että pohjois tuuli oli pysäyttänyt aamu muuton lähes kokonaan. Merellä seikkaili Anaksia, Tiiroja ja Lokkeja, nekin aika paikallisen oloisia. Rannoilla kahlaili kaksi Western Reef Heron, Butorides ja neljä lajia kahlaajia. Rantaviivaa pitkin meni jokunen Eastern Bonelli´s Warbler. Vaatimatonta. Hotelli alueella oli aavistuksen miellyttävämpää koska rakennukset estivät ikävän viileän tuulen. Peto muuttoa oli menossa heti aamusta. Onneksi kuljetus meni yläkautta ja matkalla näkyi muutamia Arokotkia ja satoja Hiirihaukkoja. Ovdan kentällä ei lintuja näkynyt, lukuun ottamatta pihassa olevaa Desert Larkia. Turvatarkastus oli hämmentävä myös pois lähtiessä. Laukut ja kaikki tarkastukset menivät kuin kotimaassa. Ainoastaan kymmenen kohdan kysymys setti heitettiin eteen. Siitä selvisi hyvin kun kertoi ettei puhu englantia juurikaan. Kysymykset tulivat paperilla suomeksi ja monivalinnan vastaukset pystyi vain näyttämään sormella. Aikaa tähän meni vajaat 10 minuuttia. Ovat ajat muuttuneet siitä kun tarkastuksiin saattoi mennä 3 tuntia. Hyvä niin. Retki oli lyhyt mutta loistava. Viikossakin ehti näkemään melko hyvin lintuja. Tosin loppu puolella oli aika kivasti lintuja. Esimerkiksi Holland Parkissa mielettömät määrät Rüppell´s Warblereita. Kuviakin tuli kohtalaisesti. Petoja en ehtinyt katsoa oikeastaan ollenkaan, enkä edes käynyt perinteisellä staijipaikalla vuorilla. Kiitokset Stefanille useamman päivän retkiseurasta. Samoin myös Mikolle ja Ville-Veikolle.

Common Ringed Plover - Mika Bruun

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Eilatin lähialueet

Little Crake - Mika Bruun
Aamun aloitus Holland Parkista. Tarkoitus oli saada kuvia hieman muistakin kuin Rüppeleista, mutta aina ei mene kuin elokuvissa. Ylimmässä punakukkaisessa pensaassa riitti kyllä kuhinaa, mutta pääosissa olivat juuri Rüppells herrat. Pitivät agressiivisesti huolen siitä ettei juurikaan muilla ollut asiaa kukkapensaaseen. Jokunen harhautus muilta onnistui koska aina silloin tällöin pensaasta löytyi muitakin lajeja. Parhaimmillaan tässä pienehkössä pensaassa oli vähintään 30 Rüppellsia. Kokonaisuudessaan laskin puistossa olevat noin 60 lintua, aika mukavasti tätä lajia. Muuten oli lintuja aavistuksen eilistä vähemmän, tosin uusia lajeja oli tullut ja oletettavasti myös osa vain vaihtunut. Puiston paras oli Cyprus Warbler, kuvia ei tosin irronnut koska lintu katosi johonkin mustaan aukkoon tai vastaavaan. Iltapäivä sujui lintuaseman ja altaiden välimaastossa. Siellä paras kuvattavana ollut laji oli Little Crake. Iltapäivä oli ensimmäinen oikeasti helteinen päivä, lämpö huiteli 27:n paikkeilla. Tarkoitti sitä ettei lintuja hirveästi ollut näkyvillä. Illan alkaessa päätin mennä vielä kertaalleen Holland Parkiin. Tyypit olivat vähentyneet noin puoleen päivän aikana, tosin ihan hyvä pössis oli kuitenkin päällä. Yläpuolella oli myös melkoinen meno, peto muutto oli alkanut. Laajalla rintamalla, altailta rantaan asti taivaalla meni peto "matto". Pääosin Hiirihaukkoja, mutta seassa luonnollisesti kaikkea muutakin. Kuten Arokotkia, Milkkareita ja Pennareita. Oli hankalaa kuvata maassa ja alaoksilla olevia kerttuja ja katsella samanaikaisesti zeniittiin. Viimeinen koko päivä olikin tässä, aamulla pakollinen lyhyt retki North Beachille jonka jälkeen suuntana Espoo.

Cretzschmar´s Bunting - Mika Bruun

Woodchat Shrike - Mika Bruun

Eastern Subalpine Warbler - Mika Bruun

Rüppell´s Warbler - Mika Bruun

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Yotvata ja Holland Park

Rüppell´s Warbler - Mika Bruun
Aamulla suuntasimme Stefanin kanssa nokat kohti Yotvatan pusikoita ja peltoja. Kuivuus oli selvästi heikentänyt vanhoja paikkoja. Yotvatan Sewage oli kuivunut ja Arabian Warbler mesta näytti myös heikentyneen, ja ainakin muutama iso puu oli kaatunut. Lintuja, etenkin sylvioita edelleen kivasti. Myös muuttoa vihdoin havaittavissa, Lyvakeja, Phyllareita, Sylvioita, Caesioita ja Pääskyjä liikkui pohjoiseen. Myös muutama uusi laji havaittiin, Metsäkirvinen ja Käenpiika. Yotvatan pelloilla meitä odotti mukava yllätys, reilu 200:n parvi Apuksia oli pellon päällä saalistelemassa hyönteisiä. Tunti meni leppoisasti, lopulta käsi oli aika puutunut kuvauksesta. BigSix tuntui lopussa raskaalta. Parvessa oli Alpine, Pallid, Common ja Little Swift sekä kaikki tavalliset pienet pääskyt. Tämän lisäksi vähän väliä 250 Keltaväiskiä ja 50 Lyvakia nousivat säikähtäen pääskyjen sekaan. Soppa oli valmis. Nyt ymmärrän petolintujen vaikeutta valita saalis kohde kun lintuja on paljon yhdessä. Vaaleakiitäjä oli targettina, ja muutama onnistunutkin välittyi kovalevylle asti ja blogiin. Iltapäivän alku sujui leppoisasti Holland Parkissa istuskellen, Sylvioita hillitön määrä; 40 Rüppell´s Warbler, 15 Eastern Subalpine Warbler, 4 Eastern Orfeus Warbler ja 200 Lesser Whitethroat sekä paljon muuta. Huomenna aamupaikka on varmistuunut, kiitos Mikon ja Ville-Veikon laskujen.

Mika Bruun

Mika Bruun

Mika Bruun

Mika Bruun
Dorgas Gazelle - Mika Bruun

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Ovda - Neot Smadar

Common Redstart (ssp samamisicus) - Mika Bruun
Hämärissä Ovdan perinteiselle "kiuru paikalle". Lintuja oli edelleen talven jäljiltä ihan kivasti. Tosin esimerkiksi Temminckii Lark´n määrät ovat murto-osa siitä mitä oli kuukausi takaperin. Silloin paikalla oli huimat 500 yksilöä, nyt näimme vaatimattomat 6 lintua. Onneksi saimme ihailla edes näitä. Paikalla oli runsaasti muitakin lintuja, kuten taskuja sekä oikeastaan kaikkia aavikon lajeja. Oli mukava kävellä tasankoa koleahkossa aamussa. Huomasin muutaman tunnin komppaamisen jälkeen villi aasin horinsontissa seisoskelemasta. Päätin lähteä yrittämään vasta tuuleen josko tyyppiä pääsisi lähestymään. Tunnetusti heillä on huonohko näkö ja pidin lisäksi auringon selkäni takana. Ajattelin pääseväni riittävän lähelle näillä eväillä. Puolessa välissä tuli mukava hidaste. Nimittäin edestäni lähti Hoopoe Lark, harmikseni en löytänyt lintua tarpeeksi ajoissa ja se ehti melko kauas ennen kuin sain kuvattua sitä. Eikä kaveri ollut yhteistyö kykyinen. Pienen viivytyksen jälkeen jatkoin lähestymistäni aasia kohti. Lopulta pääsin kuin pääsinkin riittävän lähelle sitä ja sain raapaistua muutaman kuvan. Lopulta se raahautui riittävän kauas enkä viitsinyt häiritä tätä vähälukuista lajia sen enempää. Vielä lähtiessämme alueelta tyyppi jäi seisoskelemaan samoille paikoille. Hieno kaveri. Iltapäivän aluksi "aamiainen" Neot Smadarin kahviossa Humeita katsellessa, sama lintu kuin pari päivää sitten. Iltapäivä pyörittiin Neot Smadarin ympäristössä ja Kippuzilla. Lintuja melko paljon, mm 30 Eastern Bonelli´s Warbler, kaksi Eastern Olivaeous Warbler ja perussälää. Tiltaltteja paljon, mm lammikon ympäristössä lähes 100 yksilöä. Iltaretki Yotvatan "sylvia" paikalle. Targettia eli Arabian Warbleria ei löytynyt, mutta esim Rüeppell´s ja Eastern Subalpine Warbler oli useita. Erittäin mukava lintupäivä.

Temminckii Lark - Mika Bruun

Hoopoe Lark - Mika Bruun

Spotted Sandgrouse - Mika Bruun
Onager - Villi Aasi - Mika Bruun

lauantai 18. maaliskuuta 2017

KM 82

Rüppells Warbler - Mika Bruun
Aamu alkoi viileästä KM 82´sta. Wadi on kukkivassa tilassa, joten lintuja on mukavasti. Paikalla on Sylvioita, Laniuksia, Sirkkuja ja Kiuruja sekä sekalaista sakkia. Ilmeisesti paras mesta tällä hetkellä Eilatissa. Tosin kevät on vasta alullaan, eikä lintuja ole vielä tullut kovinkaan runsaasti. Kohde lajina oli aamulla Cyprus Warbler, tosin suunniteltu paikka oli toisaalla. Mutta havaitsimme heti aamulla peräti kaksi koirasta sekä naaraan samassa parvessa ja myöhemmin Wadin toisessa päässä vielä yhden naaraan. Myös Rüppells ja Eastern Orfeus Warblereita havaittiin samoin luvuin tällä hienolla paikalla. Crassitrostris jäi tosin vielä kuvaamatta ajan puutteen vuoksi. Oli ehdittävä jälleen maisema retkelle vuorille. Iltapäivällä ihmeteltiin Red Canyonia kuuden kilometrin verran. Ihan hieno paikka mutta luulen että tuli samalla tehtyä kaksi reissua, ensimmäinen ja viimeinen. Lintuja nimittäin oli liian vähän, vaikka sainkin kuvattua Scrub Warblerin siellä. Illan viimeiset valot vietimme poikkeuksellisesti South Beachilla. Parhaaksi jäi Striated Heron erään laivan kaiteella ja paljon värikkäitä fisuja kaffe mestassa.

Cyprus Warbler - Mika Bruun

Scrub Warbler - Mika Bruun

Rock Hyrax - Mika Bruun
 
Eilat Mountains - Mika Bruun

KM 82 - Mika Bruun

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Mizpe Ramon - S´de Boker

White-crowned Wheatear - Mika Bruun
Aamulla pientä käkäilyä vuorilla, ihmettelemässä kohtalaista petomuuttoa. Jätettiin petomuutto Maijun kanssa väliin ja pysyttiin suunnitelmassa. Päivästä tuli maisemaretki luoteen suuntaan. Upeita maisemia, sitä ei voi kieltää. Onneksi peruslintuja oli joka paikassa ja sain kuvattua jokusen vähän kuin ohimennen kävellessä. Jostain syystä linnut olivat kesyjä tänään. Ainahan niin ei todellakaan ole. Ben Gurionilla oli mukavasti paikallisia petoja, kuten Vuorikotka, Gypsejä, Neophroneja ja hieman muuttaviakin siinä sivussa. Illallinen Mizpe Ramonilla huikein ilta näkymin. Hieman väsymys painaa koska en muistanut edes mainita päivän parasta havaintoa, Hume´s Warbler Neot Smadarin kaffe paikassa. Toivottavasti ei muuta oleellista unohtunut.

Chukar Partridge - Mika Bruun

Griffon Vulture - Mika Bruun

Desert Lark - Mika Bruun

Mizpe Ramon

Nubian Ibex - Mika Bruun

torstai 16. maaliskuuta 2017

Yotvata

Desert Finch - Mika Bruun
Aamun lähiretkeilyä N Beachillä ja Holland Parkissa. Merellä ei perinteisesti mennyt juurikaan mitään, hirveä väreily oli piste iin päälle. Jotain pientä tietysti piristi aikaista aamua, kuten kolme Cretzschmar´s Bunting ja paikallinen Greater Sand Plover. Nopeasti kuitenkin päivitimme Stefanin kanssa suunnitelmat ja siirryimme Holland Parkin kätköihin. Siellä olikin hieman enemmän tapahtumia, kuvat jäivät tosin vaiheeseen. Paikalla oli kivasti Sylvioita jotka perinteisesti pysyivät puskien suojissa. Siellä oli mm kolme Eastern Orphean Warbler, kuusi Rueppel´s Warbler, 7 Eastern Bonelli´s Warbler ja pari kymmentä Alpine Swift pyöri taivaalla. Petoja ei mennyt ainoatakaan aamulla, eikä edes aamupäivällä. Tosin muutama tunti aamupäivästä kului pakollisiin menoihin. Aamiaista, rahan vaihtoa ja sim kortin hankintaa. Nyt Google maps pelittää ja pääsee nettiin, ilman mapsia ei voi tulla enää toimeen, eläköön kehitys. Iltapäivän aluksi tsekkailimme 19-21km altaita. Aika vaatimatonta, kolme Sittistä, pari vuorikirvistä ja muutama Ruokosirkka. Kahlaajia oli niukasti vielä, vain pari Stagnaa. Myöhemmin ilta päivällä siirtyminen Yotvatan pelloille, ehkä kuitenkin päivän paras paikka. Vaikka kovin hiljaista on sielläkin. Kiuruja ei ole, taskut aivan kateissa. Petoja ihan yksittäisiä, tosin arosuo ja naumanni piristivät hieman petorintamaa. Illan selvästi paras oli makea 70 linnun parvi Desert Finch - Peltotulkkuja. Itse olen nähnyt ainoastaan muutaman linnun parvia, joten tämän oli hämmentävä. Kun parvi tuli matalalla kohti huusin lyvaki parvi tulossa. Kuului ääni, totesin eikun viherpeippoja. Mutta kun nostin kiikarit tajusin vasta sitten että ne olivat koko parvi Peltotulkkuja. Onneksi linnut jäivät pellon keskelle oleviin puihin, joissa ne jopa lauloivat. Lopulta koko parvi tuli puoli avoimelle pellolle syömään ja sain otettua muutaman semiposen. Myöhemmin sama parvi oli siirtynyt hieman pohjoisemmaksi seuraavalle peltoaukealle.
Päivälle mukava lopetus, aamulla

Citrine Wagtail - Mika Bruun

Lesser Kestrel - Mika Bruun

Greater Sand Plover - Mika Bruun
Yotvata - Mika Bruun


keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Eilat

Aikainen aamu Latvian yllä, suuntana Eilat - Mika Bruun
Aamulla lähtö Eilatin huumaan. Samalla koneella 15 muutakin suomalaista ornia, hyvä että Eilat on jälleen alkanut kiinnostaa. Mukava päästä taas välivuoden jälkeen ihmettelemään petomuuttoa sekä mielenkiintoisia lajeja. Kone saapuikin kivasti hieman ennen yhtätoista jo Ovdan kentälle. Kentällä tapahtui ihme. Tullessamme passin tarkastukseen käytäntö oli kuin Suomessa, ei ollut kuulusteluja tai laukkujen pöyhimisiä. Ihan vain näytettiin passi ja odotettiin laukkuja sekä nopeasti ulos. Ainoa asia jota minulta kysyttiin oli että saanko passin. Outoa, ehkä lähdössä joudumme erilliseen halliin jossa kaikki avataan ja niin edelleen. Ulkopuolelta nappasimme heti taxin jolla hotellille. Ennätys oli tehty. Koneen laskeutumisesta tasan 50 minuuttia ja olimme Eilatin keskuksessa kirjautumassa hotelliin. Sitten alkoivatkin ongelmat. Huonetta ei oltu siivottu, ja jouduimme odottamaan reilut kolme tuntia allasbaarissa. Jatkuvan kyselyjen jälkeen lopulta saimme huoneen ja pääsin hakemaan autoa vuokraamosta. Matkalla pikainen puistokierros, altaiden kautta North Beachille. Ei mitään kummempaa, vähän sylvioita, nubicus ja riuttahaikara. Päästyämme rannalle yllämme pohjoiseen liikkui hitaasti Kurki parvi jossa mukana oli Pelikaani. Sitä ihmetellessä joku huusi Neitokurki. Todellakin siinä hiipi kurjen pikkuserkku matkalla pohjoiseen. Laitoin äkkiä viestiä eteen päin että muutkin suomalaiset näkisivät parven. Eikä mennyt kauan kun Roni ja Wilu ryhmineen kuittasivat parven. Samalla varmistivat parvessa olevan toisenkin Neitokurjen. Ihan mukava alku. Pian tämän jälkeen pitikin hämärän saapuessa poistua suunnittelemaan huomista.

Jossain Ovdan eteläpuolella - Mika Bruun

Parveke näkymät pohjoiseen - Mika Bruun