Tarsiger

It´s over

2011-10-28T06:25:00.001+03:00

27.10.2011 Torstai

Tiira - Tern - São Miguel - Mika Bruun

Viimeinen aamu osoittautui tuuliseksi ja sateiseksi, valitettavasti niin. Olisi ollut mukava lopettaa kolmen tunin täysipainoiseen maastossa oloon. Nyt jouduin tyytymään lähinnä autossa istumiseen ja ikkunasta katselemiseen. Aloitin Killdeer paikalta, näin juuri ja juuri lehmien katokselta lätäkön rannalle jossa kaksi Spoonbill – Kapustahaikaraa pitelivät säälittävän näköisenä sadetta. Mitään muuta paikalla ei juuri näkynytkään. Siirryin pika vauhtia kohti Sete Cidadea ja Lagoa Azulia, näkyvyys oli matkalla erittäin huono. Onneksi kraaterin pohjalla näkyvyyttä oli kohtalaisesti ja paikalla oli selvästi tyynempää joten retkeily oli mahdollista. “Panouikku” patsasteli pulleana Nokikana parvessa, kuvia siitä ei saanut. Päivän lintukuvan saaminen saattaakin olla tänään vaikeaa. Seuraavassa pysähdyspaikassa sai uuden retkilajin, Northern Pintail – Jouhisorsan. Kaksi veijaria nökötti seka ankka parvessa, ja nekin liian arkoja kuvattavaksi. Onneksi pikkutien päässä oli muutama kuvaustilanne ja paineet kuvista hieman helpottivat. Kiertelin rannat Lagoa Azlulilta ja totesin ne melko tyhjiksi, peruskamaa ja sitäkin tänään vähän. Laskin että satamaan ajaessa jäisi aikaa vielä puolisen tuntia katsella tiiroja, joten lähdin lopettelemaan retkeä sinne. Sumu ja tihkusade hieman pilasivat suunnitelman vaikka tiiroja pyörikin mukavasti paikalla. Lopussa päätin vielä kastella retkivaatteet perin pohjin kun jouduin makaamaan laiturilla tiiroja kuvatessa. Onneksi on vaihtovaatteet, muuten olisi lentomatka mielenkiintoinen. Välilasku bongauksesta ei tietenkään tullut mitään, sillä kone oli jo lähtiessä myöhässä 40 minuuttia- Eli ei ollut mahdollista käydä edes ulkona. Jäi ikkuna staijaukseksi koko touhu, kaksi lajia Santa Marian pinnoiksi. Pulu ja Sanderling – Pulmussirri joita olikin koneen vieressä assulla peräti 60 yksilöä, hieno parvi.

Kokonaisuutena retki Azoreille oli myönteinen, vaikka lajimäärät ovat todella pieniä. Extra boostin komppaamiselle antavat koko ajan mahdollisuudet löytää jonkin mega-rarin WP´lle. Vaikka tällä kertaa onni ei ollutkaan matkassa. Kovia lajeja tuli kuitenkin nähtyä useita ja monet niistä jäivät hienoina muistoina elämään mieleen. Retken kokonaislajimäärä jäi kohdaltani mutaman lajin päähän siitä luvusta jota odotin. Nimittäin sata oli tähtäimessä ja nyt tuli 96 lajia. Päivittäinen lajimäärä pyöri 20-30 välillä, paras päivä oli 33. Kuvausmielessä olen retkeen melko tyytyväinen, sillä en oikein tiennyt mitä odottaa. Mutta sain muutaman hienon kuvan ja monta hyvää. Kiitokset suomalaispoppoolle (Janne ja Hanna Aalto, Petri Kuhno, Tero Linjama, Tero Toivanen ja Janne Kilpimaa) också tack Jan Kåre Ness för en riktigt lyckad vecka i Flores 2011. Corvo birding ansaitsee myös kiitokset target lajien hoidosta siellä vierailujen päivien aikana. Thanks all Corvo birders in October 2011. Ilman heidän apuaan homma olisi tuskin onnistunut. Kiitos Markku, Keijo, Hannu ja Seppo opastuksista ja neuvoista Corvolla. Seuraavaksi toivottavasti tälle legendaariselle saarelle.

- Mika Bruun

Grey Heron - Harmaahaikara - São Miguel - Mika Bruun

Grey Wagtail - Virtavästäräkki - São Miguel - Mika Bruun

Hedgehog - Siili - Säo Miguel - Mika Bruun

Flores - São Miguel

2011-10-27T02:28:00.004+03:00

26.10.2011 Keskiviikko

Spoonbill - Kapustahaikara - São Miguel - Mika Bruun

Homma alkaa toistamaan itseään, kuin leffasta “päivä murmelina”. Aloitus Faja do Conde´sta, aika hiljaista ei tuntunut rarilta. Hieman kuvailin lopuksi Atlantic Canary – Kanarianhemppoja, mielestäni mulla ei ollut kuvaa tästä yleisimmästä lajista. Ei ole vaan ehtinyt kuvata, eipä mitään huippua tullut nytkään. Kuvailun ohessa sain retkelle uuden lajia ja samalla Azorien pinnan, Garden Warbler – Lehtokerttu. Todennäköisesti sama kuin mitä Linjama & co havaitsivat viikko sitten.

Aamulla oli jo erittäin varmaa että tänään on lento. Aamiaisella juttelin Carloksen kanssa, oli menossa käymään Corvolla. Näinkin satamasta kun speedboat painoi menemään, aika hurjia hyppyjä, mainingit olivat melkoiset vielä aamulla. Tuuli oli kuitenkin varsin heikkoa ja aurinko paistoi, täysin pain vastoin kuin eilen. Kentällä kaikki meni kuin pitikin, jopa enemmän. Auto oli muuten kuudelta päivältä 270 euroa, eli se on se perushinta Azoreilla noin 45 euroa päivältä. Lähtöselvelvityksessä aloin puhumaan São Miguelin majoituksesta, miksi mun pitäisi se maksaa? Pienen neuvottelun seurauksena päädyimmekin samaan tulokseen, SATA maksaa niin kuin illallisenkin. Näin sen pitikin mennä. Pöristeltiin 37 paikkaisella potkurivermeellä São Migueliin. Kentältä auto alle ja bongaamaan Killdeer´a, mutta eihän siellä lätäköllä enää mitään ollut. Ei ollut kuulema eilenkään, saksalais tietoa. Se oli sitten jo toinen hylsy tästä lajista, no kolmeen on mahdollisuus jos nuijaan Santa Mariankin. Aikani käkäiltyäni lehmälammikolla päätin siirtyä itään järville. Matkalla poikkesin teetehtaalla, ilman sitä pysähdystä olisi hankala mennä kotiin. Toinen targetti oli lätäkkö lähellä Lagoa dos Espraiados´sta, siellä piti olla yhtä sun toista mutta hiljaista oli. Ainoastaa Blue-winged Teal tuli juuri kun olin lähdössä paikalta. Kuvaus saldoksi jäi jokunen Red-necked Phalarope – Vesipääsky otos, että tänne asti piti tulla kuvaamaan sitä. Tein vielä ennen pimeän tuloa hätäisen käynnin Lagoa das Furnas´lle. Siellähän oli upeasti Spoonbill – Kapustahaikara, valitettavasti kuvaamiset jäivät vaiheeseen koska valo oli ihan lopuillaan. Olisi pitänyt olla puolta tuntia aiemmin, valo oli silloin hieno. Jäihän taas parantamisen varaa, huomennakaan ei ehdi koska ajattelin mennä Azul´n suuntaan kolmeksi tunniksi retkelle. Sitten kotimatka jatkuu Santa Maria ja Lissabonin kautta himaan. Yöllä kävin vielä tsekkaamassa yöpyvät tiirat, niitä oli 220. Suurin osa Kalatiiroja mutta mukaan mahtui ainakin 15 Ruusutiiraa. Ne yöpyvät siis uimalatsydeemin ympäristössä.

- Mika Bruun

Red-necked Phalarope - Vesipääsky - São Miguel - Mika Bruun

Atlantic Canary - Kanarianhemppo - São Miguel - Mika Bruun

Still - Flores

2011-10-26T00:45:00.010+03:00

25.10.2011 Tiistai

Azorean Herring Gull - Azorienharmaalokki - Flores - Mika Bruun

Aamulla kohtalainen vesisade, joka taukosi tunniksi. Vietin ajan Faja do Conde´ssa, peruslintuja riittämiin. Ainut hieman mukavampi laji oli nuori Roseate Tern – Ruusutiira joka kalasteli Santa Cruz´n satamassa. Yritin kuvata lintua kaatosateessa, mutta se oli syystä tai toisesta aivan liian arka. Kymmeneltä nopea pakkaaminen ja vauhdilla kentälle. Ei olisi ollut mitään kiirettä sillä lento oli jälleen siirretty, reilun tunnin päästä selviää kuinka myöhään. Toivottavasti kuitenkin tänään pääsisi pois, sillä muuten pitää fixata muutkin lennot. Tämähän ei mennyt kuin Strömsössa, lentoyhtiöiden mukaan pääsen heti perjantaiksi Suomeen. Mikäli pääsen täältä Florekselta huomenna São Migueliin. Sieltä Santa Maria´n kautta Lissaboniin, hmm Santa Maria´n kentällähän on Killdeer, ei huono vaihtoehto sittenkään. Hyvä että lentokenttävirkailija kysyi mitä olen tekemässä Floreksella, kerroin tietysti linnuista ja että sen kautta olisi hienoa päästä. Ehkä hoidan sen kuitenkin huomenna São Miguelilta. Arpa peliä tuntuu olevan missä ollaan seuraavana päivänä. Päivä meni hieman pakertaessa kentällä, vuokraamossa ja hotellilla. Kaikki hoitui kuitenkin melko kivuttomasti vaikka aikaa tuhraantuikin.

Iltapäivällä kyselin haviksia JK´lta, ei mitään ihmeitä. Sadetta ja rankkaa sellaista, onneksi iltapäivä oli selkeää mutta tuulista. Iltaa kohden tuuli heikkeni ja näyttää hyvältä huomista ajatellen. Aluksi kävin kaukokuvaamassa Wood Duck - Morsiosorsan, sen ihan oikean pinnakelpoisen. Valitettavasti lintu on piileskelevä eikä juuri tule järven pusikko puolelta mihinkään. Kierreltiin JK´n kanssa Faja Grandea, ala- että yläpellot sekä kompattiin pari tuntia Ponta da Faja´ssa. Ei edes Ovenbird mesta tuottanut mitään, keltanokkaista käkeä kovasti kaipailtiin. Taas kerran toivotettiin hyvää reissua, saa nähdä taasko huomenna nähdään, toivottavasti ei kuitenkaan tällä kertaa. Päivällä pääsin taas pelastus operaatioon, koululaiset saivat Keltanokkaliitäjän tieltä kiinni ja vapaaksi laskeminen tuotti ongelmia, hieman autoin, tämäkin tyyppi halusi kiven koloon, ei mereen. Ja illalla taas yksi tyyppi oli jäädä alle. En ollut koskaan ajatellut ajavani jonkin liitäjän kanssa kolaria, tämäkin pitää miettiä uudelleen. Käänsin tyypin nenän toiseen suuntaan, siis sinne missä tiessä oli pidempi suora. Pienellä lykkäyksellä hemmo laittoi räpylää toisen eteen ja pitkät siivet ottivat lopulta ilmaa alleen, ja hoplaa sinne se katosi meren pimeyteen.

- Mika Bruun

Wood Duck - Morsiosorsa - Flores - Mika Bruun

Ovenbird and Swainson´s Thrush place - Flores - Mika Bruun

Faja Grande waterfall - Flores - Mika Bruun

Dominica

2011-10-25T01:33:00.005+03:00

24.10.2011 Maanantai

American Golden Plover - Amerikankurmitsa - Flores - Mika Bruun

Auringon nousua odottelin Ponta Delgadassa, samoin Nighthawk´n aamulentoa. Toinen oli varma, toinen jäi tulematta. Ensimmäisenä tehtävänä oli pelastusoperaatio. Cory´s Shearwater – Keltanokkaliitäjä oli katollaan sataman betonilla. Siinä se heilutteli epätoivoisesti jalkojaan kun käänsin sen oikein päin, no tietenkään mitään ei tapahtunut. Taisi tyypillä olla ajatuskin vielä ylös alaisin. En oikein tiennyt mitä tehdä, joten siirsin sen mereen, omaan elementtiinsä. No ei ollut tyypistä yhtään hyvä idea, äijä pyrki ihan kuin olisi hukkumassa takaisin alatasanteelle, betonille. Aikani katselin touhua ja nappasin siivestä kiinni ja nostin sen uudelleen kuivalle. Näytti tyytyväiseltä ja jäi kyyhöttämään kulmaan, mutta viiden mituutin päästä se oli taas meressä. Yhtä epätoivoisesti pyrkimässä jälleen kuiville. Näytti ettei sillä ollut missään hyvä, aikani siirtelin sitä ja yritin kuvailla Pulmussirriä. Hetken päästä tyyppi oli tehnyt täydellisen katoamisen, joko se upposi tai sitten se kiipesi pysty suoraa kalliota ylös. Ehkä se kuitenkin kaahaili jostain takaisin ulapalle. Ainakin sen kavereita oli sadoittain liikenteessä. Komppaaminen Ponta Delgadan ja Albarnazin välissä oli tavallaan tuloksellista, mutta linnut olivat kaikki vanhoja tuttuja. Ring-billed Gull – Rengasnokkalokki, Upland Sandpiper – Preeriakahlaaja ja White-rumped Sandpiper – Valkoperäsirri. Mistään näistä ei tullut kuvia, tosin hieman muutin retkeilyä pois kuvaamisesta että löytäisin jonkun kivan lajin viimeisenä päivänä. Oikaisin huipun kautta kohti Faja Grande´en, matkalla taas muutama hyvä laji. Toinen vanha tuttu Northern Harrier – Amerikansuohaukka, jälkimmäinen taas retkelle uusi laji Lapland Longspur – Lapinsirkku. JK oli löytänyt aamulla Faja Grande´sta Bobolink – Heinäturpiaalin, ajoin vasta paikalle puolen päivän aikoihin. Lintu lensikin kamoja purkaessa hienosti auton viereen ja putosi heinikkoon. Ajattelin ettei ole mitään kiirettä, rauhoittukoon hetken koska JK oli juuri lopettanut kuvauksensa. Aikani käkäiltyäni ja mennessäni paikalle tyyppiä ei enää ollutkaan laskeutumispaikassa. Eikä sitä löytynyt yli tunnin komppaamisellakaan pelloilta, vaikka saksalainen pappakin yritti komppailla sivussa. Se katosi totaalisesti. Päätin lopettaa, hermo ei pitänyt enää. Siirryin Fajazinha´n yläosiin komppaamaan pusikoita, aika tuloksetta. Myöskään Tropiikkia ei näkynyt tänäänkään, viimeisin havainto on neljän päivän takaa. Suhailin Lagooiden kautta kohti Santa Cruzia, juuri kun olin kääntymässä Lagoa Lomba´lle tuli textari että siellä oli American Golden Plover – Amerikankurmitsa. Lintu oli korkealla mäellä, lehmien ja valtavan härän takana. JK ei lähtenyt komppaamaan, härän tuijotus oli kuulema liian painostavaa. Erittäin varovasti kiersin lähellä aitaa mäen toiselle puolen ja pääsin lähestymään hieman lintua. Varsinaisesti kuvaamaan sitä ei päässyt, varsinkin kun koko karjalauma oli kiinnostunut meikäläisestä enemmän kuin tarpeeksi. Oloni alkoi käydä todella painostavaksi kun noin 40 elikkoa alkaa piirittämään. Melko rivakoin askelin päätin poistua takaisin autolle, kaikkien seuratessa. Syystä tai toisesta auto olikin yht´äkkiä melko turvallinen paikka. JK vitsaili vain jostain breaking new´sta jos olisi videot, onneksi ei ollut.

Iltastaiji parvekkeelta kamoja pakatessa, harmi että tämäkin loppuu. Nyt olisi voinut siirtyä vaikka Corvolle, sää nimittäin näyttää erittäin rariselta loppu viikosta.

Illalla safkalta tullessa vielä yksi keltanokkaliitäjä hölmöili tiellä, ilmeisen yleistä täällä. Vähän kun lykkäsin selästä vauhtia niin alkoihan räpylät sutia ja tyyppi pääsi kuin pääsikin 100 metrin suoralla ilmaan, onneksi ei ollut mutkaa siinä kohdalla.

- Mika Bruun

Morning in Flores - Mika Bruun

Morro Alto - Flores - Mika Bruun

Fajazinha - Flores - Mika Bruun

Ovenbird

2011-10-24T01:14:00.003+03:00

23.10.2011 Sunnuntai

Ovenbird - Tulipääkerttuli - Flores 2011 - Mika Bruun

Aamulla herätys suurin odotuksin, olihan Corvolla jo eilen Yellowthroat. Haaveet saivat kolahduksen nopeasti kun raotin pimeässä parvekkeen ovea, joku suihkutti vettä reilun annoksen. Sää oli suunnilleen sama kuin eilen. Aamupäivän yritin koluta Lajeksen tyyntä puolta. Löysinkin hienoa metsää jossa voisi olla vaikka sata Warbleria enkä löytäisi niitä. Ainut joita löysin olivat paikalliset Lehtokurpat, niitä näinkin yhteensä peräti neljä. Päivällä sää selkeni ja sateet olivat enää muisto, tuuli sen sijaan hieman koveni. Järville oli turha katsoa edes autosta koska auto heilui aivan liikaa tuulessa. Tapasin Jan-Kåren sattumalta Lagoa´lla, päätimme siirtyä alas koska tuuli aikoi heikkenemään, onneksi. Aloitin Fajazinha´sta komppaamalla ison alueen puolessa välin rinnettä, eikä mitään. Taas tuli tietoa Corvo´lta, äh pari jenkkiä lisää. Pakkohan niitä on täälläkin olla, mutta etsimässä on ainakin yksi puusilmä. Niinpä mitään ei löytynyt, usko alkaa mennä kun mitään ei löydy. Siirryin Ponta´n vanhaan Swainson´s mestaan. Pari tuntia meni mukavasti, puiden suojassa oli lämmintä ja tyyntä. Istuskelin puolisen tuntia katselemassa marjapensaita, josko rastas olisi edelleen tai jotain uutta olisi tullut hyville puskille. Mitä vielä, peruskamaa paljon mutta paremmat lajit olivat kateissa. Takaisin Fajazinhaan, jospa saisin viimeiset kuvat Tropicbird´sta. Paikalla oli jo Mr. R.Bonser, WP´n pinna mielessä. Ehdin olla paikalla puolisen tuntia, Richard oli ollut jo yhdestä lähtien. Tyyppi tullut ollenkaan tänään paikalle, onkohan tuulella vaikutusta? Kirkon kellon soidessa sanoin että tämä oli tässä, kun samassa Jan-Kåre´lta tuli viesti; Ovenbird Ponta now. Pari askelta ja autoon, kymmenessä minuutissa olin Swainson´s parkkiksella, sillä ajattelin että siellä on JK´kin. Sieltä mies tallusteli varman oloisesti ja totesi että kesy lintu oli polulla. Niinpä niin juuri sillä paikalla jossa olin istuskellut hetki sitten. Onneksi en ollut astunut päälle :) Paikalla oli myös kaksi kissaa bongaamassa lintua, onneksi on kiviä ja paljon tällä saarella. Saa nähdä kuinka lintu elää kissalandiassa, veikkaus on että hyvin vähän aikaa. Selviytyä nyt valtameren ylityksestä vain päätyäkseen kissan ruuaksi. Saattaa olla monen väsyneen linnun kohtalo, tämä onkin kilpajuoksua kissojen kanssa. Loistava lopetus päivälle. Huomenna on viimeinen kokopäiväretki tällä saarella toistaiseksi. Lopetus lajiksi olisi kiva saada ihan oikea elis, joku varpuslintu, Sendarille terveisiä. Ps. Aikaisemmin ilmoitettu Snow Egret – Lumihaikara on ilmeisesti kuitenkin Little Egret – Silkkihaikara, jotain hämärän näköistä sakkia. Eli siinä kävi vähän niin kuin ounastelinkin.

- Mika Bruun

Ovenbird - Tulipääkerttuli - Flores 2011 - Mika Bruun

Sanderling - Pulmussirri - Flores 2011 - Mika Bruun

Kahlaajia

2011-10-23T00:48:00.001+03:00

22.10.2011 Lauantai

Osprey - Kalasääski - Flores 2011 - Mika Bruun

Aamun keli oli hirveä, aivan kuin olisi seisonut suihkussa siihen malliin vettä tuli vaakatasoon. Tuulikin oli riittävä, nyt tajusin miksi tien varressa on tuulipussi merkit. Niillä kohtaan pikku Clio nytkähteli ja huojui huolestuttavasti. Ylhäällä oli vielä ns hernerokkasumu, 20 metriä näkyvyyttä. Onneksi meren tasossa oli kuitenkin hieman näkyvyyttä ja suojaisissa paikoissa tuulikin vei sateen yli penkereiden. Soccer field´lla oli lupaavasti White-rumped Sand – Valkoperäsirri, joka ei päästänyt kuvaamaan, vaan katosi huimaa vauhtia myötätuuleen. Ponta Delgada´n satamassa värjötteli Osprey – Kalasääski, juuri kun olin saanut linnun mukavasti ja odottelin sen liikkeitä tuli textari. Greater Yellowlegs – Isokeltajalkaviklo Faja Grande´ssa, oli aika paha keli ajella kun on kiire. Pääsin turvallisesti perille ja Jan-Kåre olikin odottamassa, ehdin katsella autosta putkella lintua pari minuuttia kunnes se katosi. Eikä sitä löytynyt mistään, kunnes saksalainen isompi papparainen tallusteli paikalle ja kertoi että mahdollisesti sellainen laji oli lähtenyt sitä pakoon tien vierestä, noussut korkeuksiin ja kadonnut. Se siitä kuvauksesta, taisi gtyypillä olla meno halut edelleen kovat. Faja Grande´n komppailut jäivät reiluun tuntiin kunnes taas alkoi kunnon tihkusade. Päätin siirtyä takaisin pohjoiseen, oikaisin hiekkatietä pitkin suoraan Albarnaz´in. Valinta oli oivallinen sillä noin kilometriä ennen majakkaa juuri sumu rajassa tiellä oli Spotted Sandpiper – Amerikansipi. Kuvaaja tumpuloi sen verran lahjakkaasti ettei saamut kuin tiestä kuvan. Jouduin liian lähelle lintua huonon näkyvyyden vuoksi ja sehän ei kestänyt isoa etulinssiä joka hyökkäsi sivulasista. Lintu katosi etelän suuntaan hurjaa vauhtia, myöhemmin Jan-Kåre näki samaisen lajin Faja Grande´ssa, mahtoiko olla sama lintu?

Sade ajoi pohjois-osan komppaamisen jälkeen taas liikkeelle, suuntasin Santa Cruz´n satamaan. Siellä olikin mukavasti lokkeja ja tiiroja. Jopa yksi nuori Roseate Tern – Ruusutiira. Sitä hieman jaagaillessa taivaalta molskahti eteeni Osprey – Kalasääski, sain jopa kuvia tilanteesta. Kalansa se meni syömään suojaan lokeilta, mutta palasi heti syötyään staiji paikalleen. Tähän olin jo hieman osannut varautua ja etsinyt paremman kuvauspaikan. Erittäin mukava yllätys vaikka valoa olikin hyvin vähän. Satamassa sain vielä kuvattua Cory´s Shearwater – Keltanokkaliitäjää. Ilman niitä päivän kuvat olisivatkin jääneet hyvin vaatimattomiksi. Illan päätteeksi jälleen take away pizza, täti oppi nopeasti sillä tilaus huudettiin jo valmiiksi kun astuin ovelle. Käännyin ympäri ja sanoin tulevani vartin pasta, pääsin tutkailemaan merilintu tilanteen sillä aikaa. Kuuman pizzan kanssa hotellin terassille staijaamaan ja nauttimaan portugalilaista 92 pisteen punaviiniä – Cabeca de Toiro, 2007. Leppoisaa.

- Mika Bruun

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä - Flores 2011 - Mika Bruun

Storm - Myrsky - Flores 2011 - Mika Bruun

Haikaroita

2011-10-22T00:39:00.011+03:00

21.10.2011 Perjantai

Northern Wheatear - Kivitasku - Flores - Mika Bruun

Aamulla edelleen tyyntä, tosin heti auringon noususta alkaen lämmintä länsiluode tuulta. Tuoksui harvinaisuuksilta, tosi aika hiljakseen sain ihmetellä vanhoja tuttuja Ponta Delgada´ssa. Snow Bunting – Pulmunen oli ihastuttamassa brittejä, ei hirveesti jaksanut innostua. Myös Northern Wheatear – Kivitasku oli paikalla, se on onneksi edes kanadalainen tai grönlantilainen, hieman mielenkiintoisempi. Nokisorsa hybridit olivat tällä kertaa Moinholla, viisi. Mukana oikea Black Duck – Nokisorsa naaras. Ahnehdin pahasti, putkella päästiin Staffanin kanssa ihmettelemään tosi hienosti tieltä. No pitihän sitä kuva saada, jotenkin luulin että ne on pullasorsia ja marssin ihan rauhassa kohti. 200 metrin päästä "sekasikiöt" päättivätkin ottaa siivet alleen, se siitä. Oikea tyyppi jäi, ja taas luulin. Raivasin kuvaus tilaa kasvistoon että olen suojassa ja näen kuvata ojaan hyvin. Juuri kun olin lopettamassa hommia tyyppi lähti lentoon viidestä metristä, luulin että se oli siellä missä muutkin aiemmin. Ei mennyt putkeen – taaskaan. Päätinkin siirtyä White-tailed Tropicbird – Pikkutropiikkilintuun, se oli ajallaan. Mutta ihan ihme seikkailut jatkuivat, ei käynnyt kuin kerran lähitalon vieressä. Muuten se tutkaili kallioita pohjoisrannassa, pesä paikkaa näyttää selvästi etsivän. Noinkohan se saa puolison, olisi kova veto jos jonain päivänä olisi kaksi tyyppiä. Iltaretki suuntautui Santa Cruz´n satamaan, pari valkoista haikaraa. Great Egret – Jalohaikara, jenkkiversio oli hotellini edustalla. Seuranaan Snowy Egret – Lumihaikara, mikäli siksi osoittautuu. Ainakin allekirjoittaneelle se on ei tyypillinen, rehellisesti sanottuna vaikka olen niitä nähnyt satoja/tuhansia en ole katsonut niitä määritys mielessä tarpeeksi. Nyt siitä saa sitten maksaa, ei ole ihan varmaa lajista. Eiköhän se tuosta kuvasta määrity jonkun toimesta.

Peruspizzeriassa jotkin pippalot, onneksi sain hieman vääntämällä take away pizzan. Laitoin rahan tiskiin ja sanoin tulevani 20 minuutin päästä, no olihan se pizza onneksi siellä. Suomi kannattaa ottaa aina käyttön puheeseen silloin kun asiat eivät mene haluamalla tavalla. Ja mitä nopeammin pystyy puhumaan, aina parempi. – se toimii aina reissussa:)

- Mika Bruun

Traffic jam - Ruuhkatilanne - Flores - Mika Bruun

Little Egret - Silkkihaikara - Flores - Mika Bruun

Great Egret - "Amerikan"jalohaikara - Flores - Mika Bruun

Välipäivä

2011-10-21T01:09:00.008+03:00

20.10.2011 Torstai

Common Starling - Kottarainen - Flores - Mika Bruun

Viimeinen aamu yhdessä, muut lähtevät tänään São Migueliin ja sieltä takaisin himaan. Aamuretki vietettiin Faja do Conde´ssa näkemättä mitään ihmeitä. Ainoastaan Osprey – Kalasääski istui upeasti kuivassa puussa. Muuten linnusto oli sitä samaa peruskamaa, peippo, satri, canary-hemppo, merula ja regulus että pulu. Muiden lähtö, oma lippujen vaihto ja auton sekä hotellin säätö vei koko aamupäivän. Retki jäi hieman niukkaan koko päivältä, mutta kaahailin itseni järvien kautta Fajazinha´n “tropiikkiin”. Matkalla tapasin D.Mitchelin, valitteli myös väärää tuulen suuntaa, joka onneksi vaihtuu piakkoin. Lagoa Lomba´lta löytyi Garganey – Heinätavi, kertonee paljon mistä lajeja saapuu.

Fajazinha´ssa oli niin Daniel että Jan Kåre, Italia-Norja-Suomi kerho kokoontui White-tailed Tropicbird – Pikkutropiikkilintua vastaan ottamaan. Tänään tyyppi oli sovitusti paikalla, katosikin sovitusti ilta viideltä, ihme tyyppi. Tilanteita hieman niukasti ja homma meni Canon´n haukkumiseksi kaikkien yhteisestä suusta. Uusi runko ilmestyikin sopivasti pari päivää sitten, hintaa vaatimattomat 6.000. Kova hinta jos ei ole rahaa :)

Toimisiko se jo niin kuin pitää? Tänäänkin oli hyvä esimerkki, tummaa taustaa vasten valkoinen liikkuva iso kohde ja ruudun täydeltä. Miksi Mark IV löytää taustametsän sen liikkuvan valkoisen linnun sijasta, häh? Tai miksi kymmenen ruudun setistä vain joku keskikohdalta on tarkka, kaikki muut ihan mitä sattuu. No niin lähti lapasesta…

Illan staijailin hotelli Ocidental´n parvekkeelta merilintuja, aika yksitoikkoiseksi Cory´s Shearwater – Keltanokkaliitäjiä ja Great Shearwater – Isoliitäjiä. Onhan ne toki mukavampia kuin isokoskelot ja kalalokit. Illalla safka Danielin kanssa pizzeriassa, pitää lähteä käymään Firenze´ssa joku kevättalvi. Kuulema paljon lintuja kuvattavana.

- Mika Bruun

Alagoas Creek - Flores - Mika Bruun

Osprey - Kalasääski - Flores - Mika Bruun

Harrier

2011-10-20T02:05:00.002+03:00

19.10.2011 Keskiviikko

Upland Sandpiper - Preeriakahlaaja - Flores - Mika Bruun

Aamulla suuntana Ponta Delgada, ylänkö alueen lopussa takapenkiltä kuului huuto - suohaukka. Nopea pakitus ja vieressämme saalisteli matalalla peräti kaksi Northern Harrier - Amerikansuohaukkaa. Sitä ei ole vielä virallisesti splitattu, mutta kohta siitä tulee oma laji. Kyseessä siis vielä tällä hetkellä Circus c. hudsonius. Linnut saalistelivat hienosti, valo olisi voinut olla erittäin paljon parempi. Sillä aurinko ei ollut vielä noussut, kuvatkin jäivät hieman vaiheeseen valon takia. Mutta jotain määristystä tulevaa niistäkin saa irti. Linnut selvästi etsivät "ulospääsyä" saaresta kiertäen ylänkö aluetta myötäpäivään. Sisämaat näkivät linnut saaren eteläosassa paria tuntia myöhemmin. Samalla paikalla myös Taiga Merlin - Ampuhaukka, ilmeisesti myös jenkki alalajia. Loistavaa aamua jatkoimme pohjoiskärjessä, Upland Sandpiper - Preeriakahlaaja oli vihdoin ja viimein kuvattavissa. Ei tähti kuvia, mutta hyviä lajikuvia sai räpsittyä. Viereisellä pellolla oli ilmeisesti sama Ring-billed Gull - Rengasnokkalokki kuin aiemmin. Iltapäivän aluksi kiertelimme järvi aluetta, kaikki aiemmin ilmoitetut lajit ja yksilöt löytyivät. Lisäksi paikalle oli tullut kaksi uutta tavia, naaraspukuisia joten laji jäi varmistamatta. Kolmeksi suuntasimme luonnollisesti Fajazinha´n kuvaamaan Tropiikkia. Mutta suureksi hämmästykseksi lintu ei saapunut koskaan laaksoon. Tämä kun piti olla sata varma, ja ei tarvinnut kuin kuvata kun kaikki sen liikkeetkin oli jo ajateltu valmiiksi. Tyyppi teki siis oharit ja selkeät, toivottavasti huomenna. Paikalta havaittiin kuitenkin mukava laji, Short-ear Owl - Suopöllö, jenkki alalaji. Vasta kolmas Florekselta, eikä niitä muutenkaan ole liikaa Azoreilta, vain 27 havaintoa. Viimeinen yhteinen ilta hujahti vauhdilla, iltahuudossa kuitenkin Floreksen retken lajiennätys, 36 lajia. Siihen on hyvä lopettaa. Alekirjoittanut jatkaa tästä yksin.

- Mika Bruun

Northern Harrier - Amerikansuohaukka - Flores - Mika Bruun

Norwegian style - Flores 2011 - Mika Bruun

Corvo

2011-10-19T02:44:00.002+03:00

18.10.2011 Tiistai

Ruddy turnsone - Karikukko - Corvo - Mika Bruun

Pimeässä Santa Cruz´n satamaan, jossa Carlos jo odotti vene valmiina nosturissa. Sää hieman epäilytti maallikoita, kuskia vain hymyilytti. No venekyyti Corvolle oli hieman monttuisempi, mutta aika kuivana selvittiin perille. Targettina ollut Purple Martin – Sinipääsky piti luonnollisesti hoitaa ensimmäisenä. Armoton staiji päälle Powerstation´lla, aika puuduttavaa touhua. Tosin havaittu Common Kestrel – Tuulihaukka aiheutti mukavat vibat, koska lintu oli hieman kaukana kiikareille. Niitä oli lopulta kaksi yksilöä, hyvä havis täällä vasta 4. havainto Corvolta. WP-ryhmän paineet kasvoivat kohtuuttomiksi tunnin staijilla kun lintua ei havaittu. Juosten pakenivat Vireo paikalle, uhrauduin jäämään staijaamaan koska Red-eyed Vireo – Punasilmävireo oli jopa vuodareissa, Brasiliasta. Pojat hoitivat metsiköstä Vireon parissa tunnissa. Martinia ei näkynyt missään, homma menikin ajoittain jutusteluksi koska kaikki corvolaiset ornit tulivat yksitellen tietä alas, koska Swainsons Thrush – Korpirastas oli ollut hyvin aamulla näkyvillä. Kovasta staijaamisesta huolimatta oli pakko siirtyä alemmille leveleille, siirryimme Vila Novan yläosiin staijailemaan loppu iltapäiväksi. Ja edelleen oli hiljaista, ainoastaan American Herring Gull – Amerikanharmaalokki hälytys vierestä katkaisi homman. Lintu osoittautui kuitenkin brittiläiseksi selkälokiksi, ja sekoilemassa oli britti :) Viimeinen tunti tallusteltiin lentokentän päähän ja staijailtiin vielä vanhalle Purple Martin - Sinipääsky paikalle. Jossain vaiheessa ylhäällä pyöri kaksi erikokoista pääskyä. Hanna ja itse saimme kenttään isomman joka näytti Purple Martin´lta ja Janne sai kiikarikenttään pienen jolla oli vaalea yläperä, mahdollinen Cliff Swallow. Tilanne kuivui valitettavasti nopeasti kasaan kun linnut katosivat harjanteen taakse. Markku taisi ehtiä myös mukaan tilanteeseen ja hälytti linnuista. Samalla hetkellä baarin ovesta ryntäsivät sisämaan ihmelapset ulos, ei ollut näkynyt baariin pääskyjä :)

Paluu matka meni mukavasti, tällä kertaa Floreksen itärantaa seuraillen. Carlos ajeli veneellä hiljakseen ja näytti koko komeuden luolineen. Hanna selosti tulivuoren purkauksista ja geologisista merkeistä vuoren seinämillä. Aika mielenkiintoinen oli siis paluu matkakin. Otimme tulomatkalle mukaan myös saksalaisen tutkijan, aika hemmo. Oli yöpynyt kolme yötä teltassa kraaterijärvellä uiden saareen ja ilman ruokaa. Tyyppi todisteli foinikilaisten saaressa oloa ennen portugalilaisia joskus kauan aikaa sitten. Aika pehmeää tarinaa tyypillä. Ja lintuharrastajatko muka outoja?

- Mika Bruun

Flores - Corvo 2011 - Mika Bruun

Finnish style - Corvo 2011 - Mika Bruun

Swedish style - Corvo 2011 - Mika Bruun

Black one

2011-10-18T02:22:00.002+03:00

17.10.2011 Maanantai

Black Duck - Nokisorsa - Flores 2011 - Mika Bruun

Aamuisen sateen jälkeen kapusimme liukkaita liuskekiviä kohti Moinho´n alkulähteitä, vesiputous lammelle. Anakset mielessä, tarkemmin ottaen nokinen sellainen. Upeassa paikassa oli kylläkin kolmea lajia anaksia, Common Wigeon - Haapana, Showler - Lapasorsa ja Teal - Tavi joka jäi määrittämättä, naaraspukuinen uimassa. Eipä ollut nokiveijari täällä, siis takaisin Moinho´n niitylle. Sieltä tärppäsi, ja nyt on oikea Black Duck - Nokisorsa, vanha naaras joka on hybridien alkuäiti. Putouksilla oli valtavan hienoa isohkoa metsää, johon valitettavasti mahtuu monta monta jenkkiä, eikä niistä tiedä koskaan mitään. Aamupäivä yritettiin jälleen Northern Harrier - Amerikansuohaukkaa, tuloksetta. reilun tunnin staijauksen jälkeen ylänköniitylle tuli sumu, tarkemmin ottaen pilviä ja tihkusadetta. Piti palata alas rannalle, zoomailimme Lajes´n satamaa, laaksoja ja sama jatkui länsi rantaa pitkin aina Fajazinha´an asti. Sinne olimmekin sopineet treffit White-tailed Tropicbird - Pikkutropiikkilinnun kanssa, tosin kaveri oli muutaman minuutin myöhässä. Jälleen se kierteli kylän talojen kattoja ja kirkon tornia aikansa kunnes hävisi merelle viideltä. Nyt vierailu odotetussa paikassa jäi erittäin lyhyeksi, johtuiko tihkusateesta? Pilvisyydestä ja tihkusateesta johtuen kuvaaminen tuntui olevan liian vaikeaa allekirjoittaneelle tänään. Ajat eivät riittäneet, tai oikeastaan tumpuloin enemmän kuin tarpeeksi. Ne kolme tilannetta jotka Zendari antoi, mälväsin kaikki. Ihan kuin olisi ollut talvirukkaset käsissä, sormet elivät ihan omaa elämäänsä. Käskyt kyllä lähtivä kuupasta mutta tieto jäi johonkin käsivarsiin, pitää lopettaa salilla käynti. Eipä ole harmittanut vähään aikaa niin paljoa kun kuvaukset epäonnistuvat, onneksi lintu on aika selvä tapaus. Tai ainakin niin pitäisi olla, se tulee jonain päivänä uudestaan ja kuvaajakin onnistuu. Onhan näitä iltapäiviä vielä aika monta jäljellä. Iltasafka meni myös sekoilussa, Pizzeria oli kiinni niin kuin kaikki muutkin ravintolat Santa Cruz´ssa. Sisämaa-auto hoiti ennakkona safka lähi kylästä, me jouduimme tyytymään herkulliseen kotipastaan. Illalla selvitettiin myös huominen ohjelma, pimeässä Corvo´lle.

- Mika Bruun

Black Duck - Nokisorsa - Flores 2011 - Mika Bruun

White-tailed Tropicbird - Pikkutropiikkilintu - Flores - Mika Bruun

Hiljaista

2011-10-17T01:08:00.003+03:00

16.10.2011

Goldcrest - Hippiäinen - Flores 2011 Mika Bruun

Itätuuli ei ole hellittänyt otettaan vieläkään, heikennyt mutta ihan väärä suunta. Aamun vietimme pihapiirissä ja Pontassa, emme nähneet oikeastaan mitään. Herra Swainssonkin oli kadonnut marjapensaasta, tosin tanskalainen pappa näki sen, mutta hän onkin nähnyt kaikki saaressa olevat linnut, ja heti kun tietää vain paikan :) Päivällä sähläsimme American Black Duck – Nokisorsan kimpussa joka oli Moinho´n ojassa, ehkä puhdas yksilö? Allekirjoittanut poisti tänään ainoan ns. puhtaan yksilön, ehkä sekään ei ole, jotain hämärää näissä on. Vaikka täällä pitäisi yksi ollakin puhdas, mene ja tiedä. Pohjoisenpoika näki ojan vieressä suo, ja tietäähän miten siinä käy. Välittömästi Janne taapersi suolle, senkin tietää miten siinä käy - polviaan myöten märässä turpeessa. Iltapäivällä osa meni katsomaan kun White-tailed Tropicbird - Pikkutropiikkilintu saapuu kirkolle, aika tarkalleen tuli. Viisi innokasta painui yrittämään Northern Harrier – Amerikansuohaukkaa ylänkö niitylle. Erittäin huonoin tuloksin, kaksi tuulista ja viileää tuntia riitti. Huomenna aamupäivällä uudelleen. Kun päivä oli mennyt huonosti muutenkin, ei ollut yllätys että ainoa ravintolakin oli kiinni. No pussipasta on ihan hyvää, kun laittaa tarpeeksi mausteita. Joskus asiat vain menevät pieleen, viimeinen niitti oli ehkä se kun jääkaapin ovi irtosi kokonaan. Mutta tarvitaanko jääkaapissa ovet, oluethan saa kätevämmin sieltä ilman ovea!

- Mika Bruun

Atlantic Canary - Kanarianhemppo - Flores 2011 - Mika Bruun

P.Kuhno & J.Aalto - Flores 2011 - Mika Bruun

Aldeia da Cuada - Flores - Mika Bruun

Peruskamaa

2011-10-16T02:18:00.001+03:00

15.10.2011 Lauantai

Atlantic Canary - Kanarianhemppo - Faja do Conde - Mika Bruun

Ensimmäinen raskas aamu, viikon kova komppaus on tehnyt tehtävänsä. Aamu oli vaikea mutta pääsimme ajallaan Faja do Condo´n laaksoon heti auringon nousun aikaan. Tämä suojainen ja rehevä laakso näyttää erinomaiselta lintupaikalta. Valitettavasti tällä kertaa etsimämme jenkki lajit puuttuivat täysin. Sisämaan tähdet löysivät kuitenkin paikalta Garden Warbler – Lehtokertun. Oli vasta Azoreiden neljäs havainto. Aamupäivän lopuksi lähdimme hakemaan kentältä vahvistuksia tähän väsyneesen jengiin. Mukaan liittyi Hanna Aalto, aloitimme pienen bongauskierroksen. Alku näyttikin lupaavalta Wood Duck – Morsiosorsa hoitui hetkessä. Mutta siitä eteen päin olikin punnertamista. Aamupäivällä myös Corvolaiset saapuivat suurella joukolla saareen, tällä kertaa 27´n hengen voimin. Lähes viisi tuntia epätoivoista kirkon katselua. Ainut henkilö joka oli tyytyväinen oli baarin pitäjä 50 metrin päässä kirkosta. Taatusti vuoden paras päivä hänelle. Mutta kyllä se oli myös bongareille, sillä varttia ennen määräaikaa White-tailed Tropicbird – Pikkutropiikkilintu saapui mereltä kellotapuliin. Laji oli siis ensimmäistä kertaa hoidettavissa WP´n alueella. Me valitettavasti myöhästyimme tältä päivältä, lintu tulee paikalle hieman ennen neljää ja lähtee reilun tunnin kuluttua uudelleen merelle. Huomenna hoidetaan varmasti elis myös Hannalle. Sisämaan autokunta singahti lounais kolkkaan ja me menimme pohjoiseen. Kumpikaan ryhmä ei nähnyt mitään järisyttävää. Eteläinen ryhmä valitteli kovaa tuulta. Sama tuuli oli pohjoisessakin, mutta tuurilla havaitsimme pari uutta lajia retkelle, Snow Bunting – Pulmunen ja Northern Shovler - Lapasorsa. Päivän laji määräksi tuli hirmuiset 28, joka oli meidän Floreksen osuuden ennätys. Päivän kommellus oli ikävä kameran pudotus, tämän jälkeen yksi ryhmän kamerasta vain toimii osittain. Harmittava takaisku kuvaajalle.

- Mika Bruun

Woodcock - Lehtokurppa - Flores 2011 - Mika Bruun

Osprey - Kalasääski - Flores 2011 - Mika Bruun

Faja Grande - Flores - Mika Bruun

Lagoa Branca - Flores - Mika Bruun

Tropicbird

2011-10-15T02:58:00.002+03:00

14.10.2011 Perjantai

White-tailed Tropicbird - Pikkutropiikkilintu - Flores - Mika Bruun

Aamu alkoi pirteästi koko jengiltä, ilmeisesti eilinen oli tuoreessa muistissa. Siirryimme 4´n kilometrin päähän rantaan, Ponta´n ympäristöön. Kolmen tunnin komppaus ei tuottanut mitään mullistavaa. Juuri kun pääsimme autolle Staffan laittoi viesti Swainson´s Thrush – Korpirastas 200´n metrin päässä, aika lyhyt bongaus – mutta bongaus. Lintu oli hillittömässä pöheikössä, sitä paitsi olimme juuri kompanneet sen isolla joukolla. Ilmeisesti silmät kiinni, no se oli pomppinut avoimesti maassa. Paikalle saavuttuamme lintu oli kateissa niin kuin arvata saattaakin. Reilun vartin kuluttua soittelin atrappia, ja kas lintu tuli viereiseen puuhun. Valitettavasti kaikki eivät ehtineet nähdä lintua joten uudesta odotuksesta meinasi muodostua pitkä. Onneksi Linjama löysi paikan jossa se kävi syömässä marjoja. Tästä lintu löytyi muutamaan kertaan helpohkosti. Käsittämättömän arka se valitettasvti oli, kuvaustilanteita oli peräti yksi.

Iltapäivän ratoksi siirryimme majoituksemme etelä puoleiseen kylään, Fajazinha´n kylän reunamille. Puolessa välin alamäkeä apumies Janne A. Alkoi änkyttämään siihen malliin että oli pakko pysähtyä. Tropicbird.....vi..u, white-tailed tropicbird, ei voi olla, vi..u, mikä toi on? Tossa menee – tropicbird, eihän toi olla muu.... Siinä vaiheessa auto pysähtyi keskelle tietä ja ovet aukesivat, kuljettajana en nähnyt mitään koska lintu lensi hieman korkeammalla suoraan sivulla. Siinähän se pyöri keskellä kylää White-tailed Tropicbird – Pikkutropiikkilintu. Havainto on vasta Azoreiden 4. myös aikaisemman ovat Florekselta. Lintu pyöri aikansa ympäri kylää ja katosi merelle, hienoa. Mutta hetken päästä se oli uudestaa kylän ympärillä. Lenteli lähellä maata, laskeutui kallion kielekkeelle, maahan hetkeksi ja talon katolle. Käsittämättömän outoa, sehän on täysin merilintu. Lopulta lintu laskeutui kirkon tornin ja katon väliseen koloon. Nyt vasta meni oudoksi. Ilmeisesti se tulkitsi sen pesimä paikaksi. Paikallisten mukaan se oli ollut jo elokuussa paikalla ja pitää kirkontornia hallussaan. Oli miten oli, aika hieno havis. Huomenna saari taas kuhisee Corvolaisia bongareita.

Ilta oli haahuilua rannalla ja suolla sekä pihassa. Muutama meistä teki tuttavuutta suohon lähemminkin, kuulema se on syvä! Toiset juoksivat bongauspaikalla ojanpohjia, nekin voivat olla syviä. Asemalla hieman juhlistettiin päivän lintua ja allekirjoittaneen 1000. ulkomaan retkipäivää jolle sattui erittäin sopiva laji, sendari siis muisti :)

- Mika Bruun

White-tailed tropicbird - Pikkutropiikkinlintu - Flores - Mika Bruun

White-taile Tropicbird - Flores - Mika Bruun

Swainsons´s thrush, Flores - Mika Bruun

Nighthawk

2011-10-14T02:01:00.008+03:00

13.10.2011 Torstai

Common Nighthawk - Isohaukkakehrääjä - Flores - Mika Bruun

Aamukatselmus jo pimeässä, kevyttä länsi tuulta joka tuoksui rarilta. Allekirjoittanut ehti suorittaa aamutoimet ja olla jo reppu selässä pihalla kun Danielilta tuli viesti – Common Nighthawk – Isohaukkakehrääjä vanhalla fudiskentällä Ponta Delgadassa. Muille tuli aika kiire kun lähtö tuli samalla sekunnilla. 28 minuuttia myöhemmin tapasimme Danielin ja kuulimme tilanteen. Lintu oli laskeutunut oletettavasti lähistölle, mutta tarkkaa paikkaa ei ollut tiedossa. Odotimme Janne A´n kanssa toisia jokusen aikaa ja lähdimme yhdessä komppaamaan. Janne pääsi vain 40 metriä kun Nighthawk pomppasi lentoon ja lensi ohitsemme laskeutuen jälleen. Seuraavalla kerralla se jäikin näkyville pellolle ja pääsimme katselemaan ja kuvaamaan lintua. Tällä välin Corvolaiset olivat jo lähteneet bongaamaan, tosin he olisivat muutenkin tulleet bongaamaan mutta tämä antoi lisävauhtia venekyytiin. Onneksi lintu löytyi vielä sattumalta heinikosta väsyneen oloisena ja 23´n hengen Corvolaisryhmä näki linnun. Lintu oli erittäin väsynyt kun jätimme sen heinikkoon. Myöhemmin kävimme tarkistamassa tilanteen, se ei ollut enää samassa paikassa. Toivottavasti kissa ei saanut Amerikan herkkua lounaaksi. Pitkän episodin jälkeen pääsimme itse asiaan, Upland Sandpiper – Preeriakahlaajan etsintään, jälleen kerran. No vihdoinkin lintu löytyi, mutta alle sataan metriin lintu ei laskenut. Kuvaamiset piti unohtaa saman tien. Bongariryhmä löysi itse asiassa vielä toisenkin linnun samoilta paikoilta, vai oliko lintu tullut tänään. Mutta jotenkin olo tuntui melko puusilmäiseltä, sillä olimme etsineet lintua kuitenkin melko aktiivisesti edellisenä päivänä. Heti Bartramian löytymisen jälkeen löytyi Ring-billed Gull – Rengasnokkalokki seuraavalta peltoaukealta. Iltapäivän valuimme itä reunaa kohti etelää ja Santa Cruzia, jossa oli pakollinen huoltokäynti. Illan suussa kävimme Faja do Conde´ssa, erittäin hieno ja rarinen paikka. Sinne on pakko mennä aamuretkelle joku päivä. Mitään raflaavaa sieltä ei nyt löytynyt, paitsi Osprey – Kalasääski ja Pomarine Skua – Leveäpyrstökihu. Siitä innostuneena suuntasimme vielä hetkeksi Santa Cruzin satamaan katselemaan merilintuja. Tuloksena satoja Great Shearwater – Isoliitäjiä sekä plussana Sooty Shearwater – Nokiliitäjä. Päivästä tuli kerrassaan mainio. Huomisesta on odotettavissa myös hyvä, ainakin niin voisi toivoa. Sillä illalla Corvolla sinne jäänyt muutaman hengen ryhmä löysi Purple Martin ja Cliff Swallow. Huomennahan ne saapuvat tänne :)

- Mika Bruun

WP-twitchers - Flores 2011 - Mika Bruun

Still alive - Flores 2011 - Mika Bruun

Ring-billed Gull - Rengasnokkalokki - Flores 2011

Bobo

2011-10-13T01:23:00.005+03:00

12.10.2011 Keskiviikko

Bobolink - Heinäturpiaali - Flores 2011 - Mika Bruun

Herätys tapahtui tylyllä tavalla, sade piiskasi ikkunaan. Ainut hyöty siitä oli se että sai nukkua tunnin pidemmät yöunet. Onneksi kuurot olivat nopeasti ohimeneviä, mutta haittasivat kovasti pihapiirin komppausta. Onneksi säätyyppi muuttui jo aamupäivän aikana puolipilviseksi ja heikko tuuliseksi. Upland Sandpiper – Preeriakahlaaja paineet vain kasvoivat viiden tunnin etsinnöissä. Sitä onnetonta tyyppiä ei löytynyt mistään. Paitsi että joku pappa oli nähnyt sen illalla majakalla, kestämätöntä. Huomenna se kaivetaan sieltä maan uumenista esille. Sekä kuvataan ruudun täydeltä joka suunnalta, vannon kautta kiven ja kannon........

Ainoat mielenkiintoiset lajit olivat White-rumped Sandpiper – Valkoperäsirri (2) ja Greenshank – Valkoviklo, ensimmäistä pääsin hieman kuvaamaankin.

Epäonnistuneen pohjoisen keikan jälkeen päätimme yrittää Bobolink – Heinäturpiaalia. Se olikin hieman helpompi, puolen tunnin komppauksen jälkeen linnusta oli jo kivoja kuvia. Ja WP-listaajat hihkuivat onnesta. Iltapäivällä tsekkailimme mennen tullen myös järviä. Vesiäisiä oli luonnollisesti niukasti, kolmea lajia. American Black Duck – Nokisorsa, Wood Duck – Morsiosorsa ja Common Wigeon – Haapana (2), varsin mielenkiintoinen setti ankkoja. Huomenna eteläisen tuulenkin pitäisi mahdollisesti heiketä, tosin toisenlaistakin ennustetta oli ilmassa. Aamulla se nähdään.

- Mika Bruun

White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirri - Flores 2011 - Mika Bruun

Bobolink - Heinäturpiaali - Flores 2011 - Mika Bruun

Ponta Delgada - Flores 2011 - Mika Bruun

Lagoa area - Flores - Mika Bruun

Corvo

2011-10-12T05:14:00.001+03:00

11.10.2011 Tiistai

Aamulla pimeässä suuntasimme speedboat´lla Corvolle, matkalla näkyi satoja Isoliitäjiä – Great Shearwater. Corvolaisten mukaan kolme edellistä päivää on ollut sumuista ja tuulista, nyt oli tyyntä ja aurinko paistoi. Keijo Wahlroos oli meitä vastassa satamassa ja opasti meitä kiitettävästi bongauksesta toiseen. Aloitimme Yellow Warbler – Keltakerttulista, homma hoitui melko nopeasti. Samoin Yellow-crowned Heron – Kruunuyöhaikara, tyyppi kyyhötti kivenkolossa paikallaa pystysuorassa seinämässä. Kuvaukset jäivät väliin, ei ollut helppoa kummankaan lajin kanssa. Heron oli luokse pääsemättömässä paikassa ja Warbler seikkaili pöheikössä tiiviisti. Reilun tunnin kuluttua nappasimme Corvon ainoan taxin ja suuntasimme ylös majakalle jossa oli Parula. Yllätys yllätys majakalle ei päässytkään autolla, vaan ylämäki kävelyä olikin useampi kilometri. Pieni lehmäpolku kävi tutuksi, hieman ennen majakkaa pääsimme oikeaan paikkaan jossa Northern Parula – Tiaiskerttuli oli juuri nähty. Niin se oli nähty kolme minuuttia ennen kuin tulimme paikalle, ja seuraavaan tuntiin sitä ei nähty. Meidän oli pakko lähteä bongaamaan saaren muita rareja. Seuraavana olikin Blue-winged Warbler – Kultakerttuli jokusia kilometrejä alempana raviinin pohjalla. Paikka oli erittäin hyvänköinen, mutta vaikeasti hallittavissa. Niinpä juhlakalu näyttäytyikin aina vilahdukselta korkealla puustossa. Saimme kuitenkin tästä WP´n toisesta yksilöstä kaivatun WP pinnan. Matka jatkui kiivas luontoisena alas päin. Seuraavana oli vuorossa Tennessee Warbler – Kanadankerttuli jo melko lähellä kylää jyrkässä rinteessä. Sahailimme ja suhailimme rinnettä edes takaisin kunnes yllättäen Tennesseen kaveri löytyi. Se on ollut tämän pajulinnun kanssa ylimpiä ystäviä, mutta nyt oli tullut ilmeisesti jotain kränää koska pajulintu oli yksin.

Valitettavasti aika oli rientänyt vinhaa vauhtia ja meidän oli pakko lopettaa ennen hämärää homma. Kyyti odottikin sopivasti rannassa kun hieman ennen kuutta raahauduimme puoli kuolleena satamaan. Nyt laitoimme kuvauskamat valmiiksi koska tarkoitus on kuvata Great Shearwater – Isoliitäjiä. Suuri parvia näkikin melko nopeasti, mutta kovan meren käynnin vuoksi kuvaaminen oli hyvin hankalaa. Aaltoja tulikin kuvattua paljon, siis ei kyydissä ollutta vaan ihan perus aaltoja. Heti ensimmäisestä isosta parvesta löytyikin tumma veijari. Paniikin omaisesti kaikki kuvasi lintua ja saimme melko nopeasti määritettyä linnun Herald Petrel – Mauritiuksenviistäjäksi. Erittäin kova merilintulaji, vasta seitsemäs WP´lta ja kaikki Azoreilta – jihaa ! Kohtalainen kuva alla, valitettavasti hieman epätarkka. Seuraavassa parvessa olikin taas jotain ihmeellistä, nyt eteen tuli tumma Fea´s Petrel (type) – Kapverdenviistäjä. Luulimme lintu veneessä Soft-plumage Petrel´ksi mutta kysessä ehkä onkin ”tavallinen” Fea´s – kommentteja kaivataan. Paluumatka oli joka tapauksessa loistava, harvinaisuuksien lisäksi veneen vieressä Great Shearwater – Isoliitäjät ruokailivat tonnikalan poikasia.

Pizzaria kautta himaan ja vihdoin nettiin, sain tämänkin väännettyä.

Huomenna jälleen päivä uusi, tosin tulossa ilmeisesti sateinen sellainen.

- Mika Bruun

Herald Petrel - Mauritiuksenviistäjä - Corvo 2011 - Mika Bruun

Fea´s Petrel (type) - Corvo 2011 - Petri Kuhno - comments are welcome

Fea´s Petrel (type) - Corvo 2011 - Mika Bruun - comments are welcome

Jälleen matkustetaan

2011-10-12T04:29:00.000+03:00

10.10.2011 Maanantai

Aloitus Terceiran kahlaaja paratiisista, Capo da Praia´sta. Samat peruskahlaajat hilluivat altailla. Altaiden vesi oli kadonnut johonkin. Iltapäivän aluksi se mysteerio selvisi, altaat ovat merenpinnan tasossa ja vuorovesi vaikuttaa tähän. Yleisin kahlaaja on luonnollisesti Pulmussirri – Sanderling joita oli 80, myös Mustajalkatylli - Kentish Plover ja Karikukko – Turnstone, molempia 40. Paremmat kahlaajat Kanadantylli – Semipalmated Plover (4), White-rumped Sand – Valkoperäsirri (3), Semipalmated Sand – Kanadansirri (2), Palsasirri – Pectoral Sand (3) ja Amerikankurmitsa – American Golden Plover (1). Vertailun vuoksi kanadalaiselle vastaavalle kotimainen Tylli – Ringed Plover (5). Altaiden ympäristössä oli hieman muutakin, jokunen Viiriäinen – Common Quail huuteli heinikossa. Hillitön phyllari parvi hyöri yhdessä kulmassa, siinä oli yhteensä Tiltaltti – Chiffchaff ja Pajulintu – Willow Warbler (2) sekä extrana sama vanha Pensaskerttu – Common Whitethroat, on se hurjaa.

Iltapäivällä jälleen pakkausta ja siirtyminen potkurivekottimella Florekselle.

Lento lähti 20 minuuttia etuajassa, eipä oltu ennen moiseen törmätty. Lisäksi se tuli kymmenen minuuttia nopeammin kuin mitä lentoajaksi oli ilmoitettu. Mihinkähän pilotilla oli kiire?

Perillä hidasta autokäkäilyä, mutta saatiin pari kulkuneuvoa allemme. Valoisaa aikaa oli jäljellä vielä pari tuntia joten lähdimme yrittämään Upland Sandpiper – Preeriavikloa pohjois rannikolle. Turhaan sillä emme löytäneet sitä hämärissä ja kaiken lisäksi alkoi satamaan. Alku oli melko huono, tästä suunta onkin ainoastaan ylös päin. Matkalla takaisin kauppaan ja majoitukseen WP´n kerääjillä alkoi paineet kasvamaan lippiksen alla liian koviksi. Varattiinkin vene saman tien Corvolle aamulla. Reissu oli oikeastaan käsittömän edullinen 180 euroa koko päivältä. Sehän ei juuri tyhnyt mitään seitsemään pekkaan, sillä nappasimme vielä D.Occhiaton messiin.

Supermercado oli hyvin mielenkiintoinen, eräänlainen varastomyymiö. Kyllä sieltä tarvittavat ruokakamat sai haalittua kasaan, mutta ylimääräiset gourmet tsydeemit sai unohtaa saman tien kuin ovesta astui sisään. Käkäilimme tässä kaikessa riittävästi vai oliko se maanantain syy että kaikki ravintolat (2) olivat kiinni.

Majoitus löytyi iphone´lla loistavasti. Majoitus nyt on mitä on ! Meidän vaatimattomassa kämpässä on kuusi makuuhuonetta, neljä suihkua, keittiö ja suuri tupa valtavalla pöydällä. On takkaa, grillikatosta ynnä muuta sälää. Ihan oikeesti, makee mesta. Hintakin on kohdallaan, 160 euroa yö. Yritän saada kuvaakin komeudesta, jos vain satuttaisiin joskus olemaan valoisassa kämpillä.

- Mika Bruun

White-rumped Sand - Valkoperäsirri - Terceira 2011 - Mika Bruun

American Golden Plover - Amerikankurmitsa - Terceira 2011- Mika Bruun

Terceira

2011-10-10T02:46:00.000+03:00

Aamu Capo da Praia´ssa, kahlaaja paratiisissa. Leppoisaa oli jälleen, kuvaajat parkkeeravasit ympäri altaita ja muut hyörivät valleilla. Kuvia syntyi tasaiseen tahtiin, jokunen onnistunut kaikille. Elis huutoja kuului yksi, Isoliitäjä - Great Shearwater´ta meni merellä. Kuvaajat eivät jaksaneet reagoida tapahtumaan. Niitähän tulee näkymään Floreksella, ehkä. Altaiden parhaita olivat Amerikanpikkukuovi - Hudsonian Whimbler, Kanadansirri - Semipalmated Sandpiper (4), Valkoperäsirri - White-rumper Sandpiper (3), Kanadantylli - Semipalmated Plover (4), Meriharakka - Oystercatcher ja Pensaskerttu - Common Whitethroat. Viimeksi mainittu on uusi laji Azoreille, Swedut löysivät linnun kaksi päivää sitten. Aika kului kuin siivillä ja hommaan meni koko aamupäivä. Iltapäivällä aloitimme lintupaikka kierroksen. Se alkoi Angro do Heroismo´sta, jatkui lammilla ja päättyi Paul do Praia´n altaille. A. do H´ssa oli upeasti kuvattavissa oleva Paksunokkauikku - Pied-billed Grebe. Siirtymä taipaleilla katseltiin lähinnä lokkeja, tasaisen tylsää Azoreiden harmaalokki massaa ympäri peltoja. Illaksi selvisimme Paul do Praia´n altaille josta Janne A´n edestä pelmahti nuori Yöhaikara - Nightheron. Mukava laji sekin on täällä, taisi olla vasta 26 havainto.

- Mika Bruun

Semipalmated Sandpiper - Kanadantylli - Terceira 2011 - Mika Bruun

Pied-billed Grebe - Paksunokkauikku - Terceira 2011 - Mika Bruun

Azores 2011

2011-10-09T01:49:00.011+03:00

Perjantaina 7.10 aamulla startattiin kohti Azoreita, pääkohteena Flores johon on tarkoitus päästä maanantaina 10.10. Tulo meni henkilökohtaisella tasolla tökkien, lentoa peruttu ja myöhässä sekä tavarat hetken kateissa. Joten iltapäivä retki käytännössä peruuntui. Tai siitä tuli tynkä iltaretki jossa keskityttiin nuoriin Roseate Tern - Ruusutiiroihin. P. Kuhnon, T. Linjaman, T. Toivosen, J. Kilpimaan ja J. Aallon Portugalin osuus meni putkeen, kolme "häkkilajia" tuli listattua WP´n pinnoihin.

Roseate Tern - Ruusutiira - São Miguel 2011 - Mika Bruun

Lauantai 8.10 aamuretki jaettiin myös osiin. Linjama, Aalto ja Bruun suunnistivat São Miguelilla Lagoa Azulille. Mielettömän kauniin aamun parhaat lajit olivat Spotted Sandpiper - Amerikansipi ja Pied-billed Grebe - Paksunokkauikku. Loppu porukka suuntasi paineissaan kalasatamaan ihmettelemään Roseate Tern - Ruusutiiroja. Paikalla olikin mukavasti vielä 6 lintua, joista muutama nuoria ja määrittämistä sai harjoitella mukavasti - jotkut yksilöt olivat ajoittain hankalia, ääni olikin nyt helpoin tuntomerkki.
Iltapäivän alkaessa suuntasimme kohti Terceiraa. Capo Praialla odottivatkin jenkkikahlaajat. Paikalla olikin mukavasti sekalaista tavaraa. American Golden Plover - Amerikankurmitsa, Semipalmated Plover - Kanadantylli, Hudsonian Whimbler - Amerikanpikkukuovi, Semipalmated Sandpiper - Kanadansirri (2), White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirri (3), Pectoral Sandpiper - Palsasirri (9) sekä paljon tavallisia kahlaajia. Kaupungin toisella laidalla pienillä altailla oli Blue-winged Duck - Sinisiipitavi. Päivän lajimäärä oli siedettävät 51. Kaksi päivää on jo takana mutta ei vielä yhtään kokonaista retkipäivää. Molemmat päivät ovat valitettavasti menneet matkustaessa, mutta huomenna on eka kokopäivä retki tulossa. Toivottavasti onnistunut sellainen.

- Mika Bruun

Pectoral Sandpiper - Palsasirri - Terceira 2011 - Mika Bruun

Blue-winged Duck - Sinisiipitavi - Terceira 2011 - Mika Bruun

Tammikuu

2011-01-31T09:02:00.001+02:00

Suomessa jatkuu hiljainen kausi. Ainoastaan 14.1 Ahvenanmaalla havaitut 4 Pikkuruokkia - Little Auk poikkeavat normaaleista peruslinnuista. Talven aikana on havaittu myös pientä Tunturipöllö - Snow Owl liikehdintää, yhteensä on havaittu 9 lintua joista viimeisimmät Jurmo - Utö akselilla. Viitatiaisia - Marsh Tit on edelleen löytynyt muutama lisää, lukumäärät ovat luonnollisesti pudonneet. Eikä ruokinnoilta löydy kuin noin 50 vakituista lintua, toivotaan että kato ei ole totaalinen talven aikana. Vaikka se onkin osittain vaelluksen tarkoitus.
Virossa havaittiin niin ikään Tunturipöllö - Snow Owl, ensimmäinen sitten syksyn 2008.
Latviasta löytyi 21. tammikuuta 3. Kyhmyhaahka - King Eider kautta aikojen, nuori koiras uiskenteli Liepajan satamassa. 28.1 Papen lintuasemalla havaittiin maan 4. talvihavainto Isohaarahaukasta - Red Kite, se oli jo tämän talven kolmas havainto. Isohaarahaukka havainnot ovatkin lisääntyneet Latviassa, pesintä lienee jo joka vuotista useamman parin voimin.

Tammikuun aikana WP´n alueella tehtiin hirmuisia havaintoja. Parhaimpina Amerikanmeriharakka - American Oystercatcher, joka tosin havaittiin viime vuoden viimeisenä päivänä. Tieto lajista levisi piireihin vasta kaksi viikkoa myöhemmin. Havainto tehtiin Kanarian saarilla, Lanzarotella. Valitettavasti linnusta ei ole valokuvaa eikä muutakaan dokumenttia, mutta kokenut löytäjä on nähnyt linnun hyvin ja on jo tehnyt RC-kaavakkeen Espanjan komitealle. Nähtäväksi jää miten havainnolle käy.
Toinen uusi laji WP´lle tuli tietoon viime lauantaina, 29.1. Azoreilta ilmoitettiin Kruunuyöhaikarasta - Yellow-crowned Night Heron. Lintu on ollut Terceiran saarella jo viime vuoden 28. heinäkuusta asti. Linnusta tuli huonohko kuva Portugalin rariteettikomitealle ja se käsiteltiin normaalin aikataulun mukaisesti, rauhassa ja hyväksyttiin kaikessa hiljaisuudessaan. Viikko sitten tuli uusi kuva samalta paikalta ja tieto lähti vihdoin eteen päin. Lintu on ilmeisesti ollut samalla paikalla kivikkoisessa paikassa johon ei näe kuin veneestä. Saaressa syksyllä vierailleet WP-bongaajat eivät olleet kovinkaan ilahtuneita kun saivat kuulla tarinan. Bongareiden onneksi lintu on ollut uskollinen ja talvehtii saarella.
Myös Savannihuitti - African Crake kuuluu megarareihin. Tenerifan, Kanarian saarien edustalla 5. tammikuuta laivasta löytyi Savannihuitti, valitettavasti se kuoli myöhemmin. Lintu oli WP´n ja Espanjan viides havainto.
Omituisiin havaintoihin kuuluu myös Briteistä, Devon´sta niin ikään kuolleena löytynyt Siniliejukana - Purple Gallinule, maan 3. havainto. Moni harrastaja Englannissa olisi toivonut että lintu olisi löytynyt muutamaa päivää aiemmin, elossa sillä se oli vasta kuollut. Laji havaittiin 13. tammikuuta myös Azoreilla, Sao Miquel´n havainto oli 8. Tämäkin lintu kuoli myöhemmin.
Eikä kuolleet kanat tähän loppuneet. Sillä Marokosta löytyi maan 7. Kurnuliejukana - Allen´s Gallinule. Tämä Afrikkalainen laji on havaittu myös Suomessakin ? Uskokoot ken tahtoo. Havainto on kylläkin hyväksytty syystä tai toisesta myös RK´n toimesta. Laji vaeltaa ajoittain Saharan pohjois puolelle kuivina vuosina joulu-tammikuussa. Lähes kaikki WP´n havainnot linkissä, Espanjasta ei valitettavasti ihan kaikkia vanhoja. Havaintoja selaillessa ei tarvitse hirveästi pohtia voiko lintu noilla pienillä pyöreillä siivillä lentää Joensuuhun tuokokuussa, 5000 kilometriä koilliseen pesimä aikanaan.
Megararihin kuuluu vielä Ohotanlokki - Slaty-backed Gull, Lontoon kaatopaikalta löytyi 13. tammikuuta vanha lintu, Brittien ensimmäinen ja WP´n kolmas havainto. Aiemman havainnot olivat Liettuasta 2008 ja Latviasta seuraavana keväänä, kyseessä oletettavasti sama yksilö.
Outoihin myöhästyneisiin havaintoihin lisätään vielä Brittien 9. Ruostesiipirastas - Dusky Thrush, lintu kuvattiin 8.12 viime vuonna, tarina ja kuvat linkissä.
Kanarian saarten 29.1 havaittu Ruskosuula - Brown Booby voidaan myös lukua koviin rareihin, sillä se oli vasta Espanjan 10. havainto lajista.

Kevennyksenä maailman nopein lintu, toiset taas lentää kauas.

- Tarseger team

Vuoden viimeinen ja ensimmäinen

2011-01-09T17:19:00.001+02:00

Viime vuoden viimeinen viikko ei ihmeitä tuonut. Ainoastaan 28.12 Kirkkonummelta, Porkkalan kärjestä löytyi Pikkuruokki - -Little Auk, vuoden 12. havainto. Luonnollisesti jokunen uusi Viitatiainen - Marsh Tit havaittiin. Uuden vuoden 2011 puolella ei toistaiseksi ole havaittu mitään uutta. Mutta viime vuoden lopun harvinaisuudet ovat hienosti pelipaikoilla. Kuten Asikkalan Tammitikka - Middle Spotted Woodpecker, Pellon Mustakaularastas - Black-throated Thrush ja Vantaan Töyhtökiuru - Crested Lark. Samoin Viitatiaisia - Marsh Tit on monessa paikassa hyvin hoidettavissa. Siinä on jollekin vuodenpinna kerääjälle kiva alku.

Talvi tuntuu todella kovalta koko pohjois-Euroopassa, uusia harvinaisuuksia löytyy erittäin vähän. Viime vuoden viimeisen viikon paras havainto tehtiin Ranskassa. Punapyrstölepinkäinen - Isabellinen Shrike havaittiin Camargue´ssa 28.12. Samana päivänä löytyi Hollannista maan 8. Mustakaularastas - Black-throated Thrush. Vuoden viimeinen itäinen virtaus oli siinä. Norjasta ilmoitettiin tämän vuoden puolella Mustakaularastas - Black-throted Thrush joka nähtiin 31.12, luultavasti havainto on kuitenkin oikea.

Vuoden 2011 ainut uusi harvinaisuus havainto oli 8.1 Guerseyn saarelta löytynyt Tundrakuikka - Pacific Diver. Luultavasti viime talven lintu palasi talvehtimisalueelleen.

- Tarsiger team

Jouluviikko

2010-12-27T10:48:00.001+02:00

Kova talvi pitää lujasti otteessaan, eikä näköpiirissä ole mitään helpotusta. Alkuviikosta kaakosta nousi erittäin lupaava matalapaine, mutta mikäli meille joku harvinaisuus vielä eksyi se tuskin selvisi hengissä seuraavaan päivään. Se saattoi olla "syksyn" viimeinen mahdollisuus? Koskaanhan ei voi varmaksi sanoa, mutta optimismi on tällä lumen tulolla ja pakkasilla kaukana. Viikolla tosin löytyi jälleen muutama uusi Viitatiainen - Marsh Tit. Laji on menettänyt hyvin lyhyessä ajassa harvinaisuus statuksensa, mutta vielä on mukava löytää spontaanisti Viitatiainenkin.

Ruotsalaiset pääsivät nauttimaan vuoden "viimeisestä" itävirtauksesta. Skånesta löytyi 20.12 Tuhkakirvinen - Siberian Buff-bellied Pipit, siis ssp japonicus. Havainto on Ruotsin 4. mikäli hyväksytään ja toinen japonicus. Ensimmäinen löytyi 29.12.1996 Halland´sta ja se oli maan ensimmäinen havainto lajista.

Puolasta löytyi 21.12 koiras Siperianrastas - Siperian Thrush. Se oli maan "noin" 13. havainto, maassa on havaittu jopa yli kymmenen yksilön parvia. Milloinkohan meillä havaittaisiin edes se yksi lintu?
Jouluaattona Hollannista löytyi Isotrappi - Great Bustard, edellinen havainto lajista oli 1997. Lintu saattoi olla sama joka havaittiin pohjois-Saksassa 19.12. Seuraavana päivänä lintu oli siirtynyt Hollannissakin melkoisesti ja seuraavana se olikin kadonnut jo koko maasta. Briteissä Kuusilokki - Bonaparte´s Gull 20.12 edusti viikon raria. Irlannissa sen sijaan oli mukavampi viikko harvinausuuksien puolesta. 21.12 Dublin´ssa havaittiin Nokisiipilokki - Laughing Gull lyhyesti. Joulupäivänä tuli tieto että Punarintarastas - American Robin olisi ollut viikon verran paikalla maallikko ruokinnalla. Varmasti tuli asukkaille ikimuistoinen Tapaninpäivä herätys, sillä noin 200 irlantilaista ornia katsoi puutarhaan kiikareilla kun avaa aamulla verhot ikkunoista. Migratorius on Irlannin 13. havainto mikäli se hyväksytään. Irlannin paras havainto oli kuitenkin Viitatiainen - Marsh Tit, 26.12 Kilkenny´sta löytynyt lintu on vasta maan 2. havainto.

Espanjasta, Girona´sta löytyi maan 5. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail 26.12. Koko viikon kovin havainto löytyi niin ikään Espanjasta. 20.12 tuli tietoon että 12.12 Sevillan keskikaupungin kaduilta oli otettu kiinni Viiruhuitti - Striped Crake. Havainto on Espanjan ensimmäinen ja euroopan 4. tai 5. Riippuen Maltan 2003 havainnosta, osassa kirjallisuudessa se on mainittu mutta osassa ei. Tällä hetkellä tiedossa olevat havainnot, kunnes jälleen toisin ilmoitetaan.
Ikävää infoa tuli Punajalkasuulasta - Red-footed Booby, se nimittäin kuoli 23.12 illalla. Se ei toipunut leikkauksesta huolimatta, syythän olivat kalastajien ongenkoukut joita sillä oli peräti kolme vatsassa.

Kevennyksenä hieman suurempaa lintua ja ei niin vakavaa ornimista.

- Tarsiger team

Lumitalvi

2010-12-20T08:27:00.001+02:00

Itsenäisyypäivän jälkeen lunta on tullut ennätyksiin asti, tarkoittaa myös valitettavasti sitä että harvinaisuudet ovat hyvin vähissä. Kuluneen kahden viikon jakson ainut harvinaisempi lintu on ollut Pikkuruokki - Little Auk 13.12 Porissa. Tunturipöllöjä - Snowy Owl löytyi jokunen lisää reilu viikko sitten, yhteensä niitä on nähty marraskuun lopun jälkeen 7 yksilöä. Viitatiaisia löytyi 7. - 8.12 vielä neljästä uudesta paikasta lisää.

Latviasta löytyi 17.12 maan 2. talvihavainto Isohaarahaukasta - Red Kite. Aikaisempi talvihavainto oli tammikuussa 2009 ja kun muistetaan että viime kesänä Isohaarahaukka pesi Latviassa 50´n vuoden jälkeen. Voidaan olettaa että laji lähestyy pikkuhiljaa Suomea ja havainnot saattavat lisääntyä. Tosin tällaiset talvet eivät hirveästi ole eduksi, ainakaan talvihavainnoille.

Ruotsin Skåne´sta löytyi 7. talvihavainto Kashmirinuunilintu - Hume´s Leaf Warbler 11.12.
Norjan ainut harvinaisempi lintu oli tuttu vanha Rengasnokkalokki - Ring-billed Gull Bergen´ssa. Lintu on palannut talvehtimis kaupunkiinsa jo 18. vuotena peräkkäin.

Belgiasta löytyi 7.12 Mustakaularastas - Black-throated Thrush koiras. Hollannista 17. lokakuuta löytynyt Isokeltajalkaviklo - Greater Yellowlegs havaittiin uudelleen 9.12 ja on ollut siitä lähtin upeasti bongattavissa. Mukavaa, sillä lintuhan oli vasta maan 4. havainto. Sveitsistä löytyi 16.12 Nokisiipilokki - Laughing Gull, maan 2. havainto. Ensimmäinen havainto oli myös joulukuussa, 19.12.2005.
Englannista löytyi myös Mustakaularastas - Black-throated thrush 13.12, mutta linnusta tehdyt muistiinpanot ovat aiheuttaneet keskustelua lajista. Mikäli se kuitenkin hyväksytään listoille se olisi 82. havainto Briteistä. 19.12 Corwall´sta löytyi Tundrakuikka - Pacific Diver, lintu oli havaittu oletettavasti ensimmäisen kerran jo 2.12. Oletettavaa on että kyseessä on talvehtimaan palannut vanha lintu. Mikäli näin on se olisi linnun 4. talvi Corwall´n vesillä. Irlannista löytyi maan 10. Paksunokkauikku - Pied Grebe 11.12. Joulukuun 18. löytyi Slico´sta Irlannin 12. havainto Punarintarastaasta - American Robin.
Espanjasta, Tarragona´sta löytyi 16. joulukuuta vanha Kuusilokki - Bonaparte´s Gull. 18.12 Lanzarote´lla havaittiin merilintukeikalla 3 Pikkukeijua - Swinhoe´s Storm-Petrel. Euroopan 2. Gironasta 4.12 löytynyt ja viikon verran bongattavissa ollut Punajalkasuula - Red-footed Booby löytyi uudelleen lähistöltä 15.12. Valitettavasti erittäin huonossa hapessa. Lintu oli nielaissut kaksi kalastajan kolmihaarakoukkua ja se otettiin hoitoon. Kuvauksissa selvisi että sillä oli myös yksi vanha ongenkoukku vatsassaan. Lintu kuitenkin selvisi leikkauksesta ja toipuu tällä hetkellä hoitolassa. Espanjalaisilla on tarkoitus vapauttaa lintu keväällä suula yhdyskuntaan mikäli se toipuu suunnitellusti.

Israel´sta löydettiin 17.12 maan ensimmäinen Aasiankääpiösorsa - Cotton Pygmy-Goose. Havainto saattaa olla WP´n 2. sillä ainakaan kirjoittajalla ei ole vielä tiedossa muita havaintoja kuin Jordania´ssa 1997. Kuwait´ssa havaittiin niin ikään kova laji WP´n alueelta, Tuhkadrongo - Ashy Drongo 7.12. Se oli Kuwait´n toinen havainto, ensimmäinen oli tämän vuoden keväältä. Azoreilla havaittiin kautta aikain saarten 4. Pikkutelkkä - Bufflehead 18.12. Eli "yllätykseksi" niiden muuttoaikaan, harmi että Suomen ainoa Pikkutelkkä - Bufflehead havainto on edelleen Category D´ssa. Sillä havainnot nykyään suurin osa havainnoista hyväksytään villeinä ja vapaina listoille. Linkissä jokunen vanhempi havainto Euroopasta. Hups mikäs sieltä pompsahtaa esille, ainoa talvihavainto joka on Cat D´ssa, muut D-havainnot ovatkin kaupunkien lammikoista :)

Kevennyksenä valitettavia uutisia Australiasta

Leppoisaa Joulun odotusta.

- Tarsiger team

Atrogularis

2010-12-06T18:35:00.003+02:00

Viikon kohokohta oli 4.12 löytynyt Mustakurkkurautiainen - Black-throated Accentor. Edellisessä kirjoituksessa oli muutama sana WP´n havainnoista. Se jäikin luonnollisesti viikon ainoaksi harvinaisuudeksi sillä talvi on tullut kovalla voimalla myös etelä-Suomeen. Viimeisen vuorokauden aikana onkin satanut lunta pääkaupunki seudulla ennätykselliset 25 cm. Lunta onkin jo puolisen metriä, eli ei siis ihme jos harvinaisuuksia ei enää löydy. Pikkuharvinaisuuksia sen sijaan vielä löytyi. 2.12 havaittiin yllättäen kolme Pikkuruokkia - Little Auk, Porissa, Hangossa ja Kustavissa. Syksyn määrä nousi kahdeksaan ja vuoden kokonaissummaksi 10 yksilöä. Lauantaina 4. joulukuuta havaittiin Espoossa muuttava Jalohaikara - Great Egret, liekö sama yksilö joka löytyi 6.12 Maarianhaminasta, Ahvenanmaalta? Jalohaikaroita on havaittu tänä vuonna 38 yksilöä, kymmenen vähemmän kuin viime vuonna. Tosin sekin vastaa nyky trendiä, vaikkakin kirjoittaja odotti vielä suurempaa ryntäystä Baltiasta. Ehkä niitä ensi syksynä tuleekin kunnon ryntäys? Tunturipöllöjä on havaittu viime päivinä 5 yksilöä marraskuun 27. jälkeen, lähinnä läntisessä Suomessa. Viitatiaisia - Marsh Tit löytyi jälleen muutama yksilö lisää, vuoden varmistetut havainnot. Vaelluksella pisimmälle ehtineet Viitatiaiset päätyivät Sorsele´en, Ruotsin Lappiin, matkaa saattoi tyypille kertyä lähes tuhat kilometriä.

Baltiassa, Ruotsissa ja Norjassa oli hiljainen viikko, mitään parempaa ei havaittu lähinaapureissa. Ruotsista toki tuli viikolla tietoon viime kesäinen havainto. Kesäkuu 2. päivä Blekinge´ ssa videoitiin naaras peltosirkkua. Niinhän siinä kävi kuin meillä Tundrakuikan - Pacific Diver kanssa, lintu määritettiin vasta kuvista. Lintu tunnistettiin Kivikkosirkuksi - Grey-necked Bunting, se oli Ruotsille uusi laji ja vasta 4. varmistettu havainto Euroopasta. Suomessa laji havaittiin lokakuun 30. 2006, Porissa. Joten kyseessä on erittäin kova laji, Ruotsalaisten bongareiden kannalta ikävää että laji ei ollut bongattavissa.

Tanskassa havaittiin joulukuun 1. Aavikkotasku - Desert Wheatear, se oli Tanskan 12. havainto lajista.
Englannista löytyi seuraavana päivänä, 2.12 Kashmirinuunilintu - Hume´s Leaf Warbler. Myös Briteistä tuli myöhäinen havainto kuvasta määritettynä. Viime vuoden syyskuussa valokuvattiin koiras "Amerikansinisuohaukka" - Northern Harrier, joka on siis jenkki versio (ssp hudsonius). Koiras erottu selkeästi meikäläisestä sinisuosta. Sveitsissä staijattiin 2.12 onnistuneesti ja tuloksena oli maan 2. Vuorikotka - Bonelli´s Eagle. Kaksi päivää myöhemmin samaa ornia onnisti vielä paremmin, hän löysi maan ensimmäisen Hippiäisuunilinnun - Pallas´s Leaf Warbler. Espanjasta löytyi maan 4. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail 1. joulukuuta.

Viikon kovimmat havainnot tulevat Kyprokselta ja Espanjasta. Kyprokselta valokuvattiin 3.12 Hopeatilhi - Grey Hypocolius. Kyproksen 1. ja myös EU´n ensimmäinen havainto. Girona´ssa, Espanjassa valokuvattiin puolestaan maan 2. Punajalkasuula - Red-footed Booby. Espanjan 1. havainto lajista oli tämän vuoden elokuussa havaittu yksilö. Havainto on siis Euroopan toinen, video linnusta. Norjassa vuonna 1985 havaittu lintu on hylätty riittämättömänä, vaikka se oli aiemmin ollut hyväksyttynä. Laji on Espanjan lisäksi havaittu WP´n puolella ainoastaan Cap Verde´lla vuonna 2007.

Kevennyksenä Urpiaisia, jos vaikka uusia lajeja saataisiin joskus.

- Tarsiger team

Mustakurkkurautiainen

2010-12-04T15:19:00.000+02:00

Tänään lauantaina 4. joulukuuta Porin Pihlavasta löytyi maan 8. Mustakurkkurautiainen - Black-throated Accentor. Lintu löytyi lintuharrastajan vanhempien pihalta ruokinnalta. Lintu on kolmas talviaikainen havainto Suomesta, aiemmat olivat 1996 Pieksamäeltä ja 2000 Hangosta. Hauskana yksityiskohtana voisi pitää sitä että viimeiset havainnot lajista ovat olleet joko Porista tai Hangosta. Eero Niinikoski saavutti jo 317. vuoden pinnan tällä lajilla, joka on jälleen uusi vuodenpinna ennätys.
Mustakurkkurautiainen oli WP´n tämän syksyn 5. havainto, yksi mm Ruotsista. Sieltä syystä tai toisesta ei ole kuin kolme havaintoa lajista, 1988 kesäkuussa sekä 2009 ja 2010 syksyltä. Muualta WP´n alueeltakin on lajista melko vähän havaintoja. Israelissa se on tavattu kolmesti, joista kaksi tänä syksynä. Myös Slovakiassa havaittiin laji lokakuun lopussa, maan ensimmäinen. Vuonna 2007 laji löytyi Kroatian pinnaksi, molemmat havainnot ovat hieman yllätyksellisiä. Näistä maista tulee yleensäkin vähän havaintoja, tosin ei siellä taida olla paljon ornejakaan. Mustakurkkurautiaista ei siis ole havaittu ollenkaan länsi-Euroopassa, se onkin yksi odotetuimmista lajeista Britanniassa, jonain vuonna brittejäkin onnistaa.

- Tarsiger team

Tammitikka - edelleen

2010-11-29T20:06:00.001+02:00

Loppu viikon ylivoimainen lintu tapahtuma oli luonnollisesti Tammitikka - Middle Spotted Woodpecker Asikkalan Vääksyssä. Nuorelle lintuharrastajalle Suomen pinnan löytäminen oli mahtava alku lintuharrastukseen, toivottavasti se kannustaa pitkään. Lintu on ollut paikalla päivittäin, mutta vaikeasti hallittavissa. Lintu liikkuu melko suurella alueella eikä viihdy samalla paikalla kovinkaan pitkään. Paikalle on tehty jopa turhia reissujakin, joten kannattaa varata aikaa jos on menossa paikalle.
Jakson toisesta harvinaisuudesta vastasi Pellosta 26.11 löytynyt Mustakaularastas - Black-throated Thrush. Siitä tulee 43. havainto Suomesta mikäli se hyväksytään listoille. Liekö tullut samoilla kovilla itä-tuulilla kuin kaksi Keski-Suomesta löytynyttä Hippiäisuunilintuakin - Pallas´s Leaf Warbler, jotka löytyivät 23.11 hyvin lumisista maisemista. Todennäköisesti ovat vuoden viimeisimmät "Proot", syksyn kokonaissummaksi kertyi tänä vuonna mukavat perus 40 yksilöä. Viitatiaisia - Marsh Tit löytyy edelleen lähes päivittäin ruokinnoilta. Jakson aikana jälleen 9 uutta talvireviiriä tuli tietoon. Vuoden kokonaissumma on minimissään 170 yksilöä ja maksimissaan 250. Tämän hetkinen "kanta" on todennäköisesti 400-800 yksilön välissä. Hirmuinen määrä niitä on tullut kaakosta, talvesta vain tuntuu tulevan liian ankara. Saa nähdä miten talvi verottaa kantaa?

Virosta löytyi 22.11 maan 13. Isovesipääsky - Grey Phalarope. Liettuasta lauantaina 27.11 lähellä Kaunasta havaittiin Valkopäätiainen - Azure Tit, se oli vasta maan 3. havainto vuoden 1964 jälkeen. Vaikka lintuja pesii suhteellisen lähellä, Valko-Venäjällä.

Ruotsista ei tullut yhtään harvinaisuus havaintoa viime jaksolta. Norjastakin löytyi ainoastaan se perinteinen Nokisorsa - Black Duck, joka on talvehtinut Vestfold´ssa jo kymmenisen vuotta. Puolasta löytyi 27.11 Lyhytvarvaskiuru - Greater Short-toed Lark. Se on vasta 10. havainto maasta, mikä kuulostaa hämmästyttävän vähältä. Saksasta löytyi 22. marraskuuta Nunnatasku - Pied Wheatear, komea koiras vietti Helgolandilla muutaman päivän löydön jälkeen. Samana päivänä naapuri maasta, Hollannista löytyi maan 2. Kalliokiipijä - Wallcreeper. Ensimmäinen löytyi marraskuussa 1989 ja se talvehti onnistuneesti Amsterdamissa. Lintu jopa palasi alueelle seuraavana talvena, mutta ei ilmestynyt enää kolmantena talvena paikalle. Espanjan raripäivä sattui perjantaille 26.11. Silloin Galicia´sta löytyi maan 5. Riskilä - Black Guillemot. Samana päivänä Kanarian Saarilta, Lanzarote´lta löytyi saarten 1. Arotasku - Isabelline Wheatear. Englannista löytyi 23.11 Kashmirinuunilintu - Hume´s Leaf Warbler, se oli vasta koko Euroopan tämän syksyn 4. havainto. Lajilla oli erittäin niukka esiintyminen, sillä viime vuosien syyshavainnot ovat olleet seuraavia: 2009 - 20 havaintoa, 2008 - 33, 2007 - 18, 2006 - 10 ja 2005 - 18. Perjantaina 26.11 Englannista löytyi Sinisiipitavi - Blue-winged Teal. Irlannista löytyi niin ikään Sinisiipitaveja - Blue-winged Teal, 24. marraskuuta löytyi peräti kaksi eri yksilöä. Ne olivatkin Irlannin ainoat harvinaisuus havainnot.

Azoreilla oli pitkästä aikaan hieman vilkkaampi viikko. Amerikansipejä - Spotted Sandpiper löytyi jakson aikana kaksi. Terceira´lta löytyi 23. päivä kaksi Kanadansirriä - Semipalmated Sandpiper ja Kuusilokki - Bonaparte´s Gull sekä 25.11 Graciosa´sta kaksi Amerikanmerimetsoa - Douple-crested Cormorant, 31. havainto Azoreilta.

Loppukevennykset; Merikihun pitkä taival ja uutta lajia pukkaa maailmalle, ei kun Brasiliaan.

- Tarsiger team

Tammitikka - uusi laji Suomelle

2010-11-25T21:57:00.002+02:00

Asikkalasta rävähti mukavasti näin talven aluksi, Suomelle löytyi uusi lintulaji.
Tammitikka - Middle Spotted Woodpecker nähtiin ensimmäisen kerran jo 13.11, mutta löytäjä ei ollut saanut määritettyä lintua. Tänään torstaina 25.11 Tuomas Meriläinen onnistui kuvaamaan sen ja lintu tunnistettiin kuvasta. Tavallaan Tammitikka oli odotettu laji, ei ehkä näillä pakkasilla, mutta luultavasti se on tullutkin jo syksyllä.
Tammitikka levisi Baltiassa erittäin voimakkaasti 90-luvun puolessa välissä, lähinnä Latviassa. 90-luvun lopussa siellä oli jo yli tuhannen parin kanta. Virossa vastaava levittäytyminen alkoi rajummin 2002 talvella jolloin maasta tehtiin jo 7 havaintoa. Vuoteen 1999 mennessä havaintoja lajista oli ainoastaan 9. Tosin jo seuraavana vuonna löydettiin ensimmäinen pesintä kaakkois-Virosta. 2004 lintuja pesi jo useassa paikassa eteläisessä Virossa, 2005 laskettiin 25 reviiriä ja 4 varmistettua pesintää. Levittäytyminen on jatkunut edelleen voimakkaana ja nykyään reviirejä on jo pohjoisessakin, melko lähellä Tallinnaa. Käytännössä lintuja on Virossa lähes jokaisessa suuremmassa kartanopuistossa tai jokilaaksoissa. Kun on vain sopiva biotooppi, isoja vanhoja lehtipuita ja sekalaista lehtoa.
Nyt kun Suomestakin jo löytyi ensimmäinen, luulisin että jossain on toinenkin. Tammitikka on erittäin herkkä ja aggressiivinen tulemaan atrappiin, sikäli mikäli atrappia sallitaan soitettavan. Missään tapauksessa atrappia ei saa soittaa nyt löytyneellä paikalla, ei kannata edes ajatella sitä. Mutta tällä tyylillä sopivat biotoopit olisi ainakin helppo tarkistaa, ja mahdollisuudet uusien yksilöiden löytämiselle helpottuisivat olennaisesti.
Video Tammitikasta ja Ylen artikkeli aiheesta.

- Tarsiger team

Töyhtökiuru

2010-11-22T19:59:00.000+02:00

Viikon paras havainto oli Töyhtökiuru - Created Lark joka löytyi Vantaalta 19.11. Lintu on todennäköisesti sama yksilö joka oli viime loppu talvesta noin kilometrin päässä nykyisestä paikasta. Tämän syksyn joka viikkoinen Isovesipääsky - Grey Phalarope löytyi 21.11 Hyvinkäältä, syksyn 10. ja Suomen 88. havainto mikäli hyväksytään. Viikon kolmas pikkuharvinaisuus oli Pikkuruokki - Little Auk joka havaittiin Raahessa 16. marraskuuta. Viitatiaisista - Marsh Tit tehtiin jälleen 7 uutta havaintoa.
Tundrakuikka - Pacific Diver on puhuttanut edelleen orneja. Miksi kukaan ei havainnut paikan päällä mitään poikkeavaa ja soittanut asiasta jollekin, tai edes illalla? Silloin aika moni olisi saanut listata uuden lajin. Mutta näin ei käynyt, vaan lintu tunnistettiin vasta 5 päivää myöhemmin. Se oli ja meni. Viikon toinen mukava laji olisi ollut Harmaapääsirkku - Black-faced Bunting. Todennäköinen havaittiin Lappeenrannassa 19.11, mutta valitettavasti seuraavana aamuna paikalla ei ollut minkäänlaista havaintoa linnusta. Linnun löytäjä oli aluksi luullut katsovansa Pikkusirkkua, ja näin havainto saattoi lähteä jo alusta alkaen väärille urille. Tuntomerkeissä oli paljon "Spodoon" viittaavia kohtia, mutta harmiksi havainnon tekijällä ei ollut kameraa. Se olisi jälleen auttanut, sillä pitää muistaa että huonostakin kuvasta saa yllättävän paljon tuntomerkkejä irti.

Ruotsissa havaittiin 20.11 maan 47. Aavikkotasku - Desert Wheatear. Seuraavana päivänä Värmland´ssa Mustakaularastas - Black-throated Thrush, se oli Ruotsin 42. havainto tästä lajista. Norjasta ilmoitettiin kaksi hieman epävarmaa havaintoa, Taigakirvinen - Olive-backed Pipit ja Punarintarastas - American Robin. Kummastakaan lajista ei kuulunut mitään varmistusta, molemmat ilmoitettiinkin Norjan "tiirassa". Siellä on samanlaisia ongelmia kuin meilläkin, aina ei todellakaan tiedä mikä laji on oikea ja mikä väärä. Valitettavasti tämä koskee myös ihan tavallisiakin lintuja joita ilmoitetaan satoja vuodessa. Sama ongelma on muuten myös Ruotsissakin.

Jakson paras havainto tulee Irlannista. Siellä havaittiin 15.11 maan 2. Amerikannokikana - American Coot, Irlannin ensimmäinen oli niinkin kaukaa kuin 1982. Samana päivänä Mayo´sta löytyi Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit, maan 15. havainto. Englannissakin oli yllättäen todella hiljaista, ainoastaan 20.11 löytyi Derdyshire´sta Nokisiipilokki - Laughing Gull ja Leicestershire´sta Keltajalkaviklo - Lesser Yellowlegs.
Muualta Euroopastakin havaintoja tuli niukasti tietoon. Hollannissa havaittiin 19.11 Amerikantelkkä - Barrow´s Goldeneye, linnut originaalista ei ole tietoa. Mutta pikkuvirtaus jenkeistä tuntui loppuviikosta olevan. Espanjastakin löytyi 17.11 Amerikansipi - Spotted Sandpiper. Islannista löytyi maan 10. Ruskosuohaukka - Marsh Harrier 18.11.
Israelissa havaittiin 16.11 maan 3. Harmaakurkkurastas - Eyebrowed Thrush, mikäli komitea hyväksyy havainnon sillä havainto oli melko nopea eikä lintua löytynyt uudelleen. Eilatissa nähtiin 18.11 Idänturturikyyhky - Oriental Turtle Dove, se on noin 9. havainto Israelista. Kuwaitissa puolestaan havaittiin Siperianleppälintu - Eversmann´s Redstar.

Iltojen pimetessä voi katsoa dokumenttia Britti bongareista BBC´n tuottamana tai David Lindon haastattelua Lee Evans´sta.

- Tarsiger team

Taskuja ja Tundrakuikka

2010-11-15T13:25:00.019+02:00

Viikolle tuli loistava aloitus kun Kokkolasta löytyi maanantaina 8. marraskuuta syksyn kolmas Nunnatasku - Pied Wheatear. Tästä naaras-pukuisesta linnusta tulee aikanaan 36. havainto Suomesta, kun RK sen ensin hyväksyy virallisesti. Oletettavasti samassa virtauksessa saapui Heinolaan kaksi päivää myöhemmin Arotasku - Isabelline Wheatear. Tämä heikkokuntoinen lintu oli vasta 16. havainto kautta aikain. Valitettavasti lintu kuoli myöhemmin kun se oli poimittu yö kolostaan Heinolan lintuhoitolaan. Se ei ehkä enää kestänyt sitä stressiä jonka lintu joutuu kokemaan kun se otetaan kiinni. Porista löytyi 11.11 Lyhytvarvaskiuru - Greater Short-toed Lark. Kaksi päivää myöhemmin Hangosta, Haliaksen lintuasemalta, löytyi myös Lyhytvarvaskiuru - Greater Short-toed Lark. Haliaksen päähavainnoitsijan - Aatun mukaan kyseessä on eri yksilö kuin edellis viikolla, sillä tämä yksilö oli selvästi viiruisempi. Kouvolassa havaittiin 8.11 Isovesipääsky - Grey Phalarope, 87. havainto Suomesta ja tämän syksyn 9. yksilö. Tuusulassa havaittiin Amerikanjääkuikka - Great Northern Diver 10.11. Mukana tässä Gavia-parvessa oli myös keskustelua aiheuttanut nuori kuikkalintu, jota on epäilty Tundrakuikaksi - Pacific Diver. Sitä on viime vuosina opittu määrittämään, lähinnä Briteissä. Vuoden 2007 tammikuussa lajista tehtiin vasta ensi havainto WP´n alueelta. Viime vuosina osa näistä linnuista on palannut talvehtimaan säännöllisesti Brittein rannikolle, linkeissä kuvia ja videoita. Maanantai iltana A. Uppstun Irlantiin lähettämä kyselyyn vastattiin. Mr K. Mullarney määritti linnun täydellisen selväksi nuoreksi Tundrakuikaksi - Pacific Diver. Lisäten vielä että jos tämä ei ole kyseinen laji voidaan WP´n muutkin havainnot lajista kyseenalaistaa. Mitä tähän voi lisätä ? Suomi saannee uuden lajin - wow !
Ja mikä tilanne, monet (50??) menivät katsomaan ainoastaan Amerikanjääkuikkaa. Miettivät vain onko pienemmät kuikkia molemmat vai onko toinen kaakkuri. Lintuun kiinnitettiin huomio vasta jälkikäteen kuvista. Mahtavaa, näinhän on jo muutama vuosi yllytetty - kuvatkaa, joskus käy tuuri, mutta nyt kävi extratuuri ! Lintu parven löysi A. Ahtiainen keskiviikkona 10.11. Mutta oikeasti Tundrakuikan löysi kuvasta Matti Lammin-Soila. Hän pyysi myös K. Rainion ja W. Velmalan ihmettelemään P. Komin kuvaamaa lintua näytöltä. Nyt elettiin maanantaita 15. marraskuuta, siis viisi päivää myöhemmin ja herättelyviesti lähti samantien bongarilistalle. Kunnia niille joille se kuuluu, mutta kiitos parven löytäjälle ja kuvaajalle joka kuvasi Amerikanjääkuikkaa. Toivottavasti kaikki paikalla olijat muistivat katsoa myös niitä pienempiä, no näkivät joka tapauksessa linnun. Eli saivat eliksen, määrittäminen on jo eri juttu. Oliko se tässä tapauksessa edes mahdollista? Koska laji oli ainoastaan bongatun linnun taustalla. Vuoden harvinaisuustapahtuma ja harvinaisin lintu tänä vuonna! Mutta kuka sai linnusta sponden?
Ja Viitatiaisia - Marsh Tit, niitä riittää. Jälleen löytyi uusia yksilöitä ruokinnoilta yhteensä neljästä paikasta. Syksyn summaksi muodostuu 106 havaintoa yhteensä 145 yksilöä. Tulkinta tulee olemaan jo melko hankalaa, sillä itä-Suomessa havainnot oltiin jo maksimoitu koviin lukuihin, aina kun pitää saada mahdollisimman iso luku. Tällä laskennalla Pohjois-Karjalan luku on jo yksistään 97 yksilöä. Osassa päin Suomea tiaisilla on tapana liikkua helposti toista kilometriäkin toiselle ruokinnalle. Nyt kun näitä havaintoja katsotaan kartalle merkittynä, on vaikea uskoa että reilun kilometrin matkalla olevat linnut ovat aina eri yksilöitä. Joku summa muodostuu sitten aikanaan ns. oikeaksi kun komiteat ovat tarkastaneet havainnot. Mutta paljon lintuja on joka tapauksessa maahamme saapunut. Mukana on kuulo puheiden mukaan myös jonkin verran vanhoja lintujakin, mikä on hieman poikkeuksellista. Viitatiaisten puolesta toivotaan heikkoa talvea, saadaan uusi pesimälaji keväällä. Nyt vain opettelemaan Viitatiaisen - Marsh Tit laulu ulkoa. Keväällä on siten helpompi löytää reviiri. Viitatiaisen lauluaika oli varsin lyhyt ja pesimäaikaan se on hämmästyttävän piileskelevä.

Mukavana lisänä kuvista määrittämisiin viime aikoina antoi myös säväyksen Virosta. Pepe Lehikoinen oli selaillut www.estbirding.com sivustoa ja törmännyt vahingossa kirvis kuvaan. Hämmästys oli kohtalainen kun kuvattu lintu osottautuikin Mongliankirviseksi - Blyth´s Pipit. Tämä 25.10. 2009 ensimmäisen kerran havaittu lintu on vasta Viron 2. havainto.

Muualla Euroopassakin alkaa syksy hiljenemään vähitellen, Pohjoismaistakaan ei löytynyt mitään oleellista niin kuin ei Baltiastakaan. Briteissä sen sijaan tapahtui jotain pientä. 9.11 ilmoitettiin Paksunokkauikusta - Pied-billed Grebe, lintu oli ollut tosin paikalla jo kolmatta päivää. Mutta oli edelleen hienosti, Brittien ensimmäinen kahdeksaan vuoteen ja 40. havainto kautta aikain. 10. marraskuuta löytyi Devon´sta Brittien 27. Punarintarastas - American Robin. Jakson aikana havaittiin myös kaksi uutta Tundrakurppeloa - Long-billed Dowitcher sekä Ruusulokki - Ross´s Gull. Myös "aavikkohernekerttu" - Desert Lesser Whitethroat (ssp minula) joka rengastettiin Scotland´ssa on mainitsemisen arvoinen.
Irlannissa puolestaa tyydyttiin ihailemaan jälleen tänäkin vuonna Galway´n palannutta Hopeatiiraa - Forster´s Tern, lintu on talvehtinut lahdella vuodesta 2003 lähtien. Lauantaina 13.11 löytyi jälleen mielenkiintoinen suohaukka Wicklow´sta, todennäköinen North American Hen Harrier - "Amerikansinisuohaukka". Jos hyväksytään se olisi 2. havainto Irlannista, ensimmäinen oli reilut kaksi viikkoa sitten.
Manner Euroopassa Hollannissa havaittiin 10.11 Aavikkotasku - Desert Wheatear ja samana päivänä maan 9. Suippopyrstösirri - Sharp-tailed Sandpiper, mikäli se hyväksytään maan RK´n toimesta.
Belgiasta, Gent´sta löytyi 9.11 vanha Kuusilokki - Bonaparte´s Gull. Ranskassa oli hieman vilkkaampaa, sillä sieltä löytyi samana päivänä - 9.11 Ohjasnokitiira - Brindled Tern. Ja 11.11 Keltajalkaviklo - Lesser Yellowleg, seuraavana päivänä Arohyyppä - Sociable Plover ja lauantaina 13. 11 vanha Nokisiipilokki - Laughing Gull. Puolasta havaittiin maan 3. Nokiliitäjä - Sooty Shearwater 14.11.

WP´n kaakkois nurkassa, Kuwait´ssa havaittiin 13.11 maan toinen Ruskouunilintu - Dusky Warbler.
Israeli´sta löytyi peräti kaksi Mustakurkkurautiaista - Black-throated Accentor. Toinen rengastettiin 8.11 Netivales´n lintuasemalla ja jälkimmäinen löytyi 12.11 Negev´sta. Ne olivat maan 2. ja 3. havainnot.

Myöhäisiä havaintoja tuli mm Espanjasta jossa 24.10 rengastettiin maan 4. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail sekä 2.11 Arotasku - Isabelline Wheatear, joka on maan 2. havainto.

Loppu kevennyksenä voi miettiäa satelliitti Jäälokki - Ivory Gull seurannasta kuinka kova laji se oikeastaan onkaan Suomessa. Vaikka se on meillä 4 kertaa havaittukin.

- Tarsiger team

Ruostesiipirastas

2010-11-09T07:51:00.007+02:00

Miksi en ollut retkellä Kemissä? Sitä voisi moni kysyä itseltään, koska se tuntui olevan The paikka edellisellä viikolla. Sillä 2.11 Kemin Tuhka-altaalla Jouko Kärkkäinen löysi Ruostesiipirastaan - Dusky Thrush, mikäli RK sen hyväksyy siitä tulee 8. maassamme havaittu yksilö. Mielenkiintoista mutta kuusi viimeistä havaintoa on lajista tehty vuoden 2004 jälkeen, onkohan tämäkin laji levittäytymässä länteen?
Toinen Kemin kovista oli Nunnatasku - Pied Wheatear, joka löytyi samalta paikalta, Tuhka-altaalta. Jouko oli etsimässä uudelleen rastasta jotta saisi kuvan RK-lomakkeen tueksi. Ei tullut rastaasta kuvaa, mutta Nunnataskusta tuli. Se oli jatkumoa edelliselle Taivalkosken linnulle, ja 35. havainto Suomesta. Samana päivänä Hangossa havaittiin hyvä harvinaisuus indikaattori, Lyhytvarvaskiuru - Greater Short-toed Lark sekä Porissa Mustapäätasku - Stonechat. Lauantaina 6. marraskuuta Tringalaisia hemmoteltiin Taigakirvisellä - Olive-backed Pipit. Mika Ohtosen Lauttasaaresta löytämä lintu oli syksyn kolmas ja Suomen 58. havainto. Reilulle sadalle Tringalaiselle bongarille laji oli ensimmäinen bongattavissa ollut yksilö. Samalla lokakuussa Hangossa ollut lintu, jota ei päässyt bongaamaan oli hetkessä unohdettu. Laji on niin ikään runsastunut 2000-luvulla, tämä oli jo 33. havainto tällä vuosi tuhannella. Vai onko laji vihdoin opittu löytämään ja tunnistamaan? Sillä Norjassa ja Briteissä laji on selvästi yleisempi kuin meillä, tosin nykyään päästään jo lähelle ehkä oikeita lukuja. Oletettavasti tämäkin laji menee Suomen yli säännöllisesti syksyisin.
Jyväskylässä havaittiin Pikkuruokki - Little Auk 6.11. Samana päivänä myöhäinen Haarahaukka - Black Kite Rääkkylässä ja Espoossa Aroharmaalokki - Caspian Gull, indikaattori lajeja molemmat.
Viitatiaisia löytyi tämän viikon aikana jälleen mukavasti, nyt 11 havaintoa 13. yksilöstä. Syksyn summa on vähintään 102 havaintoa, noin 140 yksilöä. Kuinka paljon niitä vielä löytyykään kun linnut lopulta kerääntyvät ruokinnoille. Ehkä 200 menee vielä tänä talvena rikki?

Virossa havaittiin todennäköinen Arokiuru - Calandra Lark hyvänä lintupäivänä 6. marraskuuta. Se olisi vasta maan 2. havainto mikäli se RK´n toimesta hyväksytään. Liettuassa, Vented Ragas´ssa rengastettiin syksyn 4. ja Liettuan 50. Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler. Maan 33. Pikkukajava - Kittiwake havaittiin 7.11 Juodkrantessa. Samana päivänä Virtavästäräkki - Grey Wagtail muutti etelään niin ikään Juodkrantessa, se oli vasta maan 8. havainto.

Rakkaassa naapuri maassamme Ruotsissa harvinaisuuksia havaittiin suunnillee samoina päivinä kuin meillä. Ruskouunilintuja - Dusky Warbler havaittiin kaksi, 1.11 Skåne´ssa ja 4.11 Uppland´ssa. Joista jälkimmäinen oli Ruotsin 85. havainto. Ruotsin Lapista löytyi 3.11 maan 41. Mustakaularastas - Black-throated Thrush. Hyvänä lintupäivänä 6.11 Västerbotten´sta löytyi myöhäinen Paksujalka - Stone Curlew, siitä tulee maan 54. havainto mikäli se hyväksytään RK´ssa. Se ei kuitenkaan ollut myöhäisin havainto Ruotsista, sillä maan ensi havainto 1898 oli marraskuun 23. jolloin lintu ammuttiin Öölannissa.
Viikon paras havainto tehtiin 6.11 Västergötland´ssa jolloin maan 31. Nunnatasku - Pied Wheatear löytyi. Norjan paras havainto oli Tundrakurppelo - Long-biled Dowitcher, joka löytyi 5.11 Rogaland´sta.
Mielenkiintoinen havainto oli myös "arohernekerttu" - Central Asian Lesser Whitethroat joka rengastettiin Vestfold´ssa 4. marraskuuta. Koskahan meillä Suomessa aletaan katsomaan myöhäisiä hernekerttuja ihan kädestä pitäen? Saattaisi kannattaa. Jännä havainto oli myös, ainakin Brittiläisittäin, reilun 60 Taviokuurnan - Pine Grosbeak parvi Utsiran lintuasemalla. Linnut nimittäin suuntasivat merelle kohti länttä, se oli vasta aseman toinen havainto.
Vaan eipä tulleet kuurnat Britteihin, ainakaan toistaiseksi niitä ei oltu löydetty. Muita itäisiä harvinaisuuksia tosin löytyi. Parhaana niistä Siperianlepinkäinen - Brown Shrike joka löytyi 7.11 itä-rannikolta. Tämä E York´sta löytynyt lintu oli brittien 10. havainto. Muutaman viikon tauon jälkeen löytyi jälleen Sinipyrstöjä - Red-flanked Bluetail. Syksyn summa on nyt Briteissä 31 ja nämä kaksi yksilöä nostivat kaikkien aikojen summaksi 96 yksilöä. Jenkkiharvinaisuuksia löytyi jälleen, elävänä kuin kuolleenakin. Amerikankäki - Yellow-billed Cuckoo löytyi kuolleena Outer Hebrides´lta 4. marraskuuta, siitä tuli 60. havainto Briteista. Elävänä puolestaa löytyi Paksunokkauikku - Pied-billed Grebe, tästä 7.11 löydetystä linnusta tuli Brittien 40. havainto.
Myös mahdollinen Eskimolokki - Thayer´s Gull havaittiin 6.11 Essex´ssa, lokkijengi miettiköön tätä :)
Irlannissa oli hyvin hiljainen viikko, ainoastaan lauantaina 6.11 oli mukavempia havaintoja. Wexford´ssa "Amerikansinisuohaukka" bongarit löysivät kompatessaan Irlannin 3. Silkkikerttusen - Cetti´s Warbler. Samana päivänä Cork´ssa oli Kanadansirri - Semipalmated Sandpiper.

6.11 Islannista löytyi maan 27. Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit. Belgiasta löytyi 7.11 Kashmirinuunilintu - Hume´s Leaf Warbler. Saksasta, Niedersachsen´sta puolestaan 4.11 nuori Arohyyppä - Sociable Plover. Tanskasta löytyi 1.marraskuuta maan 11. Aavikkotasku - Desert Wheatear. 6.11 Sveitsistä löytyi maan 5. Mäntysirkku - Pine Bunting. Samana päivänä Italiassa havaittiin Neitokurki - Demoicelle Crane, noin 16. havainto maasta. Edellisenä päivänä Linosa Isle´lta löytyi maan 11. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail.
Myös Hollannissa havaittiin Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail, lintu rengastettiin 1. marraskuuta Bloemendaal´ssa, se oli 13. havainto tulppaanimaasta. Aavikkotaskuja - Desert Wheatear havaittiin jakson aikana Hollannissa peräti kaksi. 3.11 löytyi nuori naaras Noord-Holland´sta ja kahta päivää myöhemmin Zuid-Holland´sta nuori koiras. Sunnuntaina 7. marraskuuta Noord-Holland´ssa rengastettiin Ruskouunilintu - Dusky Warbler.
Azoreilla oli hyvin hiljaista, ainoastaan joistain jenkkikahlaajista tehtiin havaintoja, kuten ; Eskimosirri - Baird´s Sandpiper, Valkoperäsirri - White-rumped Sandpiper ja Kanadansirri - Semipalmated Sandpiper. Myös poikkeuksellisen suuri, 17, Amerikantavin - Green-winged Teal on mainittava.

Kevennyksenä Laulujoutsen - Metsähanhi episodia, jälleen. Jos metsästettäisiin molemmat lajit vähälukuiseksi niin ongelma häviäisi :)

- Tarsiger team

Nunnatasku

2010-11-01T10:55:00.006+02:00

Lokakuun viimeisen viikon paras havainto tehtiin yllättäen Koillismaalla, Taivalkoskella. Lauantaina 30. päivä Unto Laitala löysi Taivalkosken aseman kentältä Nunnataskun - Pied Wheatear. Tämä nuori koiras viihtyi iltapäivän paikalla, mutta aamulla se oli kadonnut. Mutta löytyi sattumalta uudelleen K. Hirvosen ja J. Mäkelän toimesta uudelleen noin 10 kilometriä NE eilisestä paikasta, lintu oli lentänyt kohdalla tien ylitse. tämä jakson kovin havainto oli 34. havainto Suomesta. Lauantai oli muutenkin se viikon lintupäivä. Haliaksen lintuasemalta - Hangosta, löytyi maan 57. Taigakirvinen - Olive-backed Pipit. Valitettavasti lintua ei päässyt bongaamaan, sen ollessa suljetulla alueella. Tapaus herätti kiivasta keskustelua bongareitten sähköpostilistalla. Lintuhan oli vasta Tringan alueen toinen, ensimmäinen rengastettiin 30.9.1990 Kirkkonummen Rönnskärin lintuasemalla. Käytännössä se oli siis ensimmäinen bongattavissa oleva lintu Tringan alueella, eli erittäin kova havainto. Niin ikään lauantaina löytyi Raaseporista Mustanmerenlokki - Mediterranean Gull, 40. havainto Suomesta ja syksyn 10. mikäli viime päivien lintuja ei tulkita samoiksi kuin aiemmin syksyllä nähdyt. Sillä myös 25.10 nähtiin Espoossa hetken paikallinen Mustanmerenlokki - Mediterranean Gull, 39. havainto mikäli hyväksytään. Pohjoisessa olivat virtaukset kohdillaan jo perjantaina 29.10, sillä Sodankylässä kuvattiin komea koiras Mustakaularastas - Black-throated Thrush. Se oli Suomen 42. havainto. Eurajoella havaittiin maan 86. Isovesipääsky - Grey Phalarope 27.10 syksyn 8. yksilö. Pohjois-Suomessa havaittiin myös kaksi Pikkuruokkia - Little Auk. Hippiäisuunilintuja - Pallas´s Warbler havaittiin jakson aikana noin 8, Taigauunilintuja 2 sekä Harjalintu - Hoopoe.
Viitatiaiset - Marsh Tit ilahduttavat lähes päivittäin löytyneillä uusilla yksilöillä. Viikon aikana tuli 14 uutta havaintoa, yhteensä noin 24´sta yksilöstä. Syksyn summa on vähintään 90 havaintoa 126´sta yksilöstä - huimaa. Lintuja on jo itä-Suomessa hieman vaikea laskea ja tulkita. Sillä esimerkiksi Tohmajärvellä, Värtsilässä on havaittu jo 17 yksilöä ja 6 selvästi vaeltavaa lintua. Linnut ovat Venäjän kantaa, sillä tiedustelut Baltiasta osoittivat ettei siellä ole havaittu syksyn aikana minkäänlaista liikehdintää.

Virossa rengastettiin 27.10 maan 9. Ruskouunilintu - Dusky Warbler. Latviassa Papen lintuasemalla rengastettiin päivää aiemmin Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler. Rigasta löytyi 29.10 maan 8. Isovesipääsky - Grey Phalarope. Liettuassa puolestaan rengastettiin 31.10 syksyn 4. Taigauunilintu - Yellow-browed Warbler. Joten varsin hiljaisissa merkeissä Baltiassa edetään kohti loppu syksyä.

Viikon WP´n paras havainto tulee Azoreilta. 26.10 Corvo´lla havaittiin WP´n 15. ja Azoreiden 3. Juovapääsirkku - White-crowned Sparrow. Muuten Azoreilla oli melko hiljaista, tosin 27.10 havaittu Indigokardinaali - Indigo Bunting oli Azoreiden 22. havainto. Mantereella niin kovin yleinen Lehtokerttu - Garden Warbler havaittiin 26.10 ja se oli vasta 3. havainto saarilta.
Jenkkivirtaukset olivat kohtalaisessa kuosissa jakson aikana. Irlannista löytyi 30.10 maan 14. Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit. Samana päivänä havaittiin Wexford´ssa nuori suohaukka joka onnistuttiin määrittämään vasta seuraavana päivänä. Irlannin ensimmäinen "Amerikansinisuohaukka" - Northern Harrier ( C.c.hudsonius) oli onneksi vielä paikalla. Northern Harrier, aiemmalta englantilaiselta nimeltään Marsh Harrier on havaittu muutama aikaisempina vuosina Briteissä sekä Azoreilla, mutta "lajia" ei ole saatu varmistettua. Islannista on 12 sinisuokka havaintoa mutta en saanut varmistettua ovatko ne meikäläisiä vai jenkkiläisiä.
Briteissä amerikanherkkuja saatiin nauttia Amerikansipin - Spotted Sandpiper ja Preerianaurulokin - Franklin´s Gull voimin. Sokerina pohjalla 28.10 havaittu Amerikankaulushaikara - American Bittern, lintu oli ollut paikalla jo 4 päivää kun siitä tuli orneille tieto, siitä tuli Brittien 41. havainto. Itäiset harvinaisuudet olivat vähissä saari valtiosta, sillä ainoastaan syksyn 29. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail ja Ruskouunilintu - Dusky Warbler havaittiin jakson aikana.
Ruotsin ainut merkittävä harvinaisuus oli 30.10 löydetty Aavikkotasku - Desert Wheatear, tämä Ruotsin 46. yksilö löytyi Småland´sta. Norjasta löytyi puolestaan Nunnatasku - Pied Wheatear 26.10. se oli vasta maan 13 havainto lajista. Syksyn 15. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail Norjasta löytyi 28.10 ja se oli maan 37. havainto kautta aikain.
Syystä tai toisesta Hollanti osoittautui viikon parhaaksi tällä kertaa. 25.10 siellä havaittiin Nunnatasku - Pied Wheatear sekä maan 11. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail. Seuraavana päivänä löytyi Hollannin 10. Kivikkorastas - Rock Thrush sekä Ruskouunilintu - Dusky Warbler. Lokakuun viimeisenä päivänä löytyi maan 9. Punapyrstölepinkäinen - Isabelline Shrike Limburg´sta. Päivää täydensi maan 12. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail joka rengastettiin Bloemendaal´ssa.
Slovakiasta rengastettiin maan ensimmäinen Mustakurkkurautiainen - Black-throated Accentor 30.10. Mielenkiintoinen havainto, sillä laji rengastettiin myös Kroatiassa 13.11.2007. Esiintyyköhän niitä säännöllisesti itäisessä Euroopassa, koska retkeily on kuitenkin siellä vähäistä mutta siitä huolimatta pari on rengastettu siellä. Itävallasta löydettiin maan 3. Amerikansipi - Spotted Sandpiper 26. lokakuuta. Saksasta puolestaan syksyn 6. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail. Israelista löytyi hyvin todonnäköinen Suippopyrstökurppa - Pintail Snipe 26.10. 7. havainto Israelista mikäli se hyväksytään.

Hollannissa 27.10 Warns, Nijefurd, Friesland´ssa rengastettu Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler kontrolloitiin 31.10 Whitby, N Yorks´ssa. Matkaa kertyi 420km linnuntietä, melko tarkalleen luoteeseen.

- Tarsiger team

Vaatimatonta

2010-10-25T08:34:00.003+03:00

Huomaa että eletään jo syksyn synkkää loppua, harvinaisuudetkin ovat aika lopuillaan. Viime viikon paras havainto Suomesta oli Ruskouunilintu - Dusky Warbler, Kristiinankaupungin Domarkobbanissa 23.10 havaittu lintu oli 75. havainto kautta aikain. Isovesipääskystä - Grey Phalarope tehtiin kaksi havaintoa, Pyhäjoelta 19.10 ja Salosta 21.10, ne olivat 84. ja 85. havainnot maastamme. Syksyn toinen ja vuoden 5. Lyhytvarvaskiuru - Greater Short-toed Lark yhytettiin Porista 22.10. Viitatiais - Marsh Tit vaellus on selvästi hyytynyt ja linnut ovat asettuneet ruokinnoille. Viime viikolla löytyi huimat 19 yksilöä, joista yksi havaittiin vaelluksella Asikkalan Pulkkilanharjulla. Syksyn kokonaismäärä on tällä hetkellä 76 varmistettua havaintoa yhteensä 91´sta yksilöstä. Linnut tulevat todennäköisesti jostain Moskovan suunnalta. Kesä oli siellä poikkeuksellinen ja pesinnät menivät erittäin hyvin. Linnut ehtivät pesiä vähintään kahteen kertaan ja vielä elokuun lopulla lämmöt huitelivat alueella 30´n asteen tienoilla. Suunta linnuilla on Suomessa ollut kuitenkin pääosin NW, sillä etelä-Suomen havainnot ovat melko vähäisiä. Luultavasti Suomessa on tällä hetkellä vähintään 200-400 Viitatiaista - Marsh Tit. Mikäli talvi ei ole kylmä, on oletettavaa että keväällä ehkä jossain päin itä-Suomea pesii vähintään yksi pari viitatiaisia. Pikku harvinaisuuksista havaittiin mm Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler (3), Taigauunilintu - Yellow-browed Warbler (4), Isokirvinen - Richard´s Pipit (2), Harjalintu - Hoopoe ja Aroharmaalokki - Caspian Gull.

Baltiassa oli vieläkin hiljaisempaa kuin aiemmin. Ainoastaan Liettuasta on mainittava Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler, syksyn kolmas lintu rengastettiin Ventes Ragas´n lintuasemalla. Se oli vasta Liettuan 50. havainto kautta aikain.

Muualla WP´n aluella löydettiin uusia lajeja maalle: Portugalissa löytyi 18.10 Naamiokerttuli - Common Yellowthroat nuori koiras rengastettiin Algarve´ssa. Espanjasta, Kanarian saarilta puolestaan löytyi 21.10 Heinäturpiaali - Bobolink joka oli niin ikään maalle uusi laji. Azoreilta löytyi uudeksi lajiksi mantereella melko yleinenkin Pensassirkkalintu - Grasshopper Warbler 23.10 Flores´lta.
Kylmän virtaus vaikutti myös Ruotsin harvinaisuus havaintoihin, sillä sieltä ei ole oikeastaan yhtään mainitsemisen arvoista lajia. Norjassa havaittiin todennäköinen Idänturturikyyhky - Oriental Turtle Dove 21.10 jo aikaisemmin viime viikolla löydetyn lisäksi, mutta varmistusta lajille ei ole saatu toistaiseksi. Tanskasta sen sijaan löytyi 20.10 maan 10. Mustakaularastas - Black-throated Thrush.
Hollannissa oli aavistuksen vilkkaampaa, sillä 22.10 Friesland´sta löytyi Taigakirvinen - Olive-backed Pipit ja samalta saarelta kaksi päivää myöhemmin Aavikkotasku - Desert Wheatear. Ranskasta löytyi 21.10 Punasilmävireo - Red-eyed Vireo, ensimmäinen mantereelta löydetty. Samana päivänä löytyi maan 8. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail Yeun Island´lta ja seuraavana päivänä maan 9. Sinipyrstö - Red-lanked Bluetail Ouessand Island´lta. Sinipyrstöt - Red-flanked Bluetail jatkavat lännen valloitusta sillä myös Unkarissa rengastettiin jälleen uusi yksilö. Tämä 21.10 rengastettu vanha naaras oli maan 3. havainto, kaikki aikaisemmat havainnot ovat myös tältä syksyltä.

Myös Briteissä oli poikkeuksellisen hiljainen viikko. Paras havainto oli Tundrarastas - Grey-cheeked Thrush, 52. havainto Briteistä. Myös kaksi Mustakaularastasta - Black-throated Thrush havaittiin viime viikolla, ensimmäinen 18.10 ja toinen 23.10, ne olivat 80. ja 81. havainnot Briteistä. Sinipyrstöjä - red-flanked Bluetail havaittiin viikolla 3 lisää 84. - 86. havainnot ja viimeisin niistä oli tämän syksyn 28. Tänä syksynä Euroopassa vähissä olleita Siperianuunilintuja - Radde´s Warbler havaittiin tämän jakson aikana yksi. Loppuviikosta löydettiin kaksi vanhaa Kuusilokkia - Bonaparte´s Gull, Wales´sta sekä Durham´sta. Myös Irlannissa nähtiin vanha Kuusilokki - Bonaparte´s Gull 21.10. Irlannissakin jouduttiin tyytymään vaatimattomiin havaintoihin. Edellisen lisäksi ainoat mainittavat ovat kaksi Valkoperäsirri - White-rumped Sandpiper havaintoa yksinäisestä linnusta ja kolmen parvesta Wexford´sta.

Azoreiltakin on komppaajat palaneet kotoisiin maisemiin, ainoastaan Flores´lla oli viikolla oikeaa WP-pinnojen etsintää, Corvo´lta jengi poistui alkuviikosta. Jo edellä mainitun Azoreiden uuden laji lisäksi saarilla havaittiin mm; Amerikankäki - Yellow-billed Cuckoo, Heinäturpiaali - Bobolink, Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit, Amerikantaivaanvuohi - Wilson´s Snipe ja ihan oikeita villejä Morsiosorsia - Wood Duck. Amerikantilhi - Cedar Waxwing vaihtoi saarta, nyt se havaittiin Flores´lla.

- Tarsiger team

WP´lle uusi laji

2010-10-18T10:00:00.004+03:00

Suomessa oli hiljainen viikko kovista luoteis tuulista johtuen. Tavallaan onneksi, sillä ainakin allekirjoittanut oli asiasta iloinen koska Nokitasku - Pied Bushchat oli edelleen paikallisena Domarkobban´lla. Saaressa oli sunnuntai iltaan mennessä käynyt noin 400 ornia, ehkä saari-bongauksen ennätys. Kiitos "venemiesten" K.Korhonen, P.Rissanen sekä R.Lillandt jotka ovat jaksaneet kuljettaa halukkaita Domarille. Linnun sukupuolesta ei ole epäselvää, mutta ikä on jäänyt hieman epävarmaksi. Viimeisen tiedon mukaan lintu olisi vanha koiras. Viitatiaiset - Marsh Tit jaksavat vielä rynnistää, viime viikolla uusia havaintoja kertyi 14´sta paikasta, yhteensä 18´sta uudesta yksilöstä. Syksyn kokonaismäärä on jo huimaava 57 havaintoa, 72´sta yksilöstä. Kun aiempina vuosina oli ainoastaan ne 39 havaintoa, 42´sta linnusta.
Muista harvinaisuuksista Virolahdella havaittiin myöhäinen Käärmekotka - Short-toed Eagle, nuori lintu muutti Kellovuorelta 11.10. Lintu on myöhäisin Suomessa havaittu yksilö. Ainoastaan yksi aikaisempi havainto on lokakuulta, se on Suomen 1. havainto, myöskin Virolahdelta 4.10.1979.
Tiistaina 12.10 löytyi Helsingistä, Viikistä Suomen 27. Tundravikla - Buff-breasted Sandpiper. Keskiviikkona 13. lokakuuta Korppoon Utö´ssa havaittiin lyhyesti Pitkäjalka - Black-winged Stilt, oletettavasti sama lintu kuin Taivassalossa 2. - 11.10 ollut lintu. Utö´ssa havaittiin Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail 15.10, syksyn 15. havainto. 16.10 syksyn ensimmäinen Pikkuruokki - Little Auk ilahdutti havainnoitsijoita Pyhäjoella.

Virossa havaittiin jakson aikana ainoastaan kaksi Hippiäisuunilintua - Pallas´s Leaf Warbler. Latviassa puolestaan löytyi maan 7. Isovesipääsky - Grey Phalarope 17.10 Cape Kolka´ssa. Liettuassa, Kuronia rallin yhteydessä Nemunas Delta´lta löytyi maan 4. Vuorikirvinen - Water Pipit.

Kuluneella viikolla Western Palearctic´n alueelle löydettiin uusi laji, Rämesirkku - Lincoln´s Sparrow (Melospiza lincolnii). Yllätys ei ollut se että se löytyi Azoreilta, Corvo´sta. Pienenä yllätyksenä voisi pitää lajia sillä se on melko vähälukuinen myös USAn itärannikollakin, joskin säännöllinen. Se on myös melko hankala erottaa Laulusirkusta - Song Sparrow, vaikeuksia oli nytkin. Aluksi lintua pidettiinkin tänä lajina, mutta epäilyksiä oli alusta alkaen. Kuvat linnusta lähetettiinkin tuoreeltaan jenkki ornien pähkäiltäväksi ja jo illalla sieltä tuli vastauksena 100 % Rämesirkku - Lincoln´s Sparrow. Lintu viihtyi samalla paikalla kolme päivää ja viimeisin havainto linnusta oli 13.10. Hurrikaani "Otto" riehui kunnolla Atlantilla ja Azoreille suorastaan virtasi Nearctisia maalintuja. Edellisen lajin lisäksi todella kovia lajeja olivat; Amerikantilhi - Cedar Waxwing 13.10 Corvo´lla. Kultatikka - Northern Flicker niin ikään Corvo´lla kaksi päivää myöhemmin 15.10, mutta linnusta oli jo kolme päivää aiemmin saatu ääni havaintoja vaikkei sitä oltu nähty ja varmistettu. Molemmat lajit olivat Azoreille uusia lajeja, Amerikantilhi - Cedar Waxwing oli vasta WP´lle 6. havainto, muualla se on havaittu Briteissä, Islannissa ja Irlannissa. Kultatikka - Northern Flicker on havaittu kolme kertaa aiemmin, kaikki luonnollisesti koskee laivalla tulleita yksilöitä, Briteistä, Tanskasta ja Irlannista. Tanskan linnusta ei löytynyt yksityiskohtia tähän hätään. Nyt havaittu lintu saattaa olla ensimmäinen "oikea" ja elossa löydetty WP´n puolella. Myös Kesätangara - Summer Tanager, 14.10 Corvo´lta löydetty lintu on vasta Azoreiden 2. ja WP´n 3. havainto. WP´n ensimmäinen oli Brittein saarilta 11.9.1957. Hyviä havaintoja olivat myös Erakkorastas - Hernit Thrush, Azoreiden 2. Flores´lla 12.10, sekä samana päivänä samasta paikasta löytynyt Naukumatkija - Grey Catbird. 13.10 Corvo´lta löydettiin Viirukerttuli - Blackpoll Warbler, Azoreiden 4. havainto. Neljäs havainto Azoreilta oli myös Corvo´lta 15. lokakuuta löydetty Tundrarastas - Grey-cheeked Thrush. Näiden lisäksi Corvo´lla havaittiin viikon aikana; Indigokardinaali - Indigo Bunting (2), Idänlehtoturpiaali - Baltimore Oriole, Common Yellowthroat, Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit (3), Loistokerttuli - American Redstar. Myös naapuri saarella oli mukavan vilkasta, sielläkin havaittiin mukavia lajeja; Indigokardinaali - Indigo Bunting, Punarintakardinaali - Rose-breasted Grosbreak (3), Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit, Heinäturpiaali - Bobolink (2), Preeriakahlaaja - Upland Sandpiper (2), Amerikanharmaahaikara - Great Blue Heron. Sekä ihan tavallinen Harmaasieppo - Spotted Flycatcher, 14.10 löytynyt lintu oli kuitenkin 1. havainto Azoreilta. Kolmannelta saarelta, Terceira´lta jakson paras havainto oli Amerikanharmaahaikara - Great Blue Heron, 28. havainto Azoreilta.

Ruotsista löydettiin 12.10 maalle uusi laji, Sarasirkkalintu - Pallas´s Grasshopper Warbler. Lintu rengastettiin Östergötland, Linköping, Häradskär saaressa Itämerellä. Tämän vuoden Ölannista löydetty yksilö on vielä käsittelemättä, mutta ennakkotietojen mukaan se jää keinutuoli havaintoihin. 14.10 Ölannista löytyi Arokiuru - Calandra Lark, Ruotsin 10. havainto. Sunnuntaina 17. lokakuuta Stora Fjäderegg´lla rengastettiin Mongoliankirvinen - Blyth´s Pipit, 14. havainto Ruotsista. Lisäksi viikon aikana havaittiin kaksi Ruskouunilintua - Dusky Warbler, 82. ja 83. havainnot Ruotsista. Sinipyrstöjä - Red-flanked Bluetail löydettiin 4 uutta yksilöä viikon aikana.
Norjan komeetta oli maan 3. Pitkäkoipisirri - Stilt Sandpipiper joka löytyi lauantaina 16.10 Nord-Trondelag´sta. 17.10 havaittiin Idänturturikyyhky - Oriental Turtle Dove, linnussa on alalaji meena´n piirteitä, 13. havainto Norjasta. Taigakirvisiä havaittiin kolmessa eri paikassa yhteensä 4 lintua, lauantaina 16.10 löytyi vielä paikallinen Pronssi-Iibis - Glossy Ibis.

Puolan pohjois rannalla havaittiin maan 2. Nokiliitäjä - Sooty Shearwater 14. lokakuuta.
Unkarista löytyi maalle uusi laji, yllätykseksi se oli Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail 12.10, lintu rengastettiin. Lauantaina 16.10 rengastettiin jo toinenkin Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail. Myös 11. lokakuuta havaittu Arohyyppä - Sosiable Plover on mainitsemisen arvoinen, sillä sekin oli vasta 16. havainto Unkarista. Saksassa havaittiin 11.10 syksyn ensimmäinen WP alueen Kirjorastas - White´s Thrush. Taigakirvinen - Olive-backed Pipit nähtiin 14.10 Schleswik-Holstein´ssa ja kaikkiaan kolme Sinipyrstöä - Red-flanked Bluetail löytyi viikon ajalta. Kaksi Helgoland´ssa ja yksi Mecklenburg´ssa.
Tanskan ainut mainittava havainto oli nuori koiras Kivikkorastas - Common Rock Thrush, maan 7. havainto ja se oli samalla ensimmäinen syyshavainto lajista. Islannin ainut harvinaisuus havainto oli menneeltä viikolta Peltosirkku - Ortola Buntinng joka oli vasta maan 7. havainto. Färsaarilta löytyi ilmeisesti uusi laji, Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit 16.10, ainakaan en löytänyt mistään mainintaa että laji olisi siellä havaittu aiemmin. Myös Färsaarilla havaittiin Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail löytyi 15.10 saarelta, se oli 3. havainto tästä vanhojen metsien lajista lähes puuttomalla saarella.
Hollannin paras havainto oli Amerikanviklo - Greater Yellowlegs, maan 4. havainto löytyi 17.10.
Portugalista ilmoitettiin 13.10 Mongoliankirvinen - Blyth´s Pipit, se olisi maan 2. mikäli hyväksytään. Tästä havainnosta en tosin löytänyt mitään vahvistusta, ehkä sitä voidaan pitää kuitenkin oikeana.
Ranskan saarilta ei löytynyt mitään megaa tällä viikolla, mutta Sein Island´lla havaittiin Arotasku - Isabelline Wheatear 15.10. Kahta päivää aiemmin Kenttäkerttunen - Paddyfield Warbler. Il de Re´lla puolestaan Mustakaularastas - Black-throated Thrush. Kuwait´sta ilmoitettiin maan 7. Idänturturikyyhky - Oriental Turtle Dove 14.10. Israel´sta 17.10 myös Idänturturikyyhky - Oriental Turtle Dove.

Irlannista löytyi 16.10 maan 5. Suippopyrstösirri - Sharp-tailed Sandpiper. Tuhkakirvisiä - Buff-bellied Pipit löytyi peräti kaksi, Cork 12.10 ja 17.10 Waterford. Irlannin 12. ja 13. havainnot. Cape Clear´n lintuasemalta löytyi 12. lokakuuta Irlannin 2. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail. Ensimmäinen havaittiin viime vuonna, 10.11.2009.
Britannian paras havainto oli Isohaukkakehrääjä - Common Nighthawk, lajia ei ole ollut 2000-luvulla bongattavissa. Tämäkin yksilö kuvattiin koiran ulkoilutus lenkillä. Kuvaaja ei tiennyt mitä kuvasi, mutta lintu oli näyttänyt eksoottiselta ja oli ottanut muutaman kuvan ohi mennessään. Seuraavana päivänä lintua ei luonnollisesti enää havaittu paikalla. Jenkkilajeja ei enää riittänyt Briteille, ainoastaan jakson alkupäivinä Punasilmävireoita - Red-eyed Vireo havaittiin yhteensä 4 eri yksilöä. Scilly´n viimeisin havainto oli maan 120. tästä lajista. Itäisistä harvinaisuuksista parhaimpia olivat Shetlannista 12.10 löytynyt Punapyrstölepinkäinen - Isabelline Shrike, maan 79. havainto. Samana päivänä Scilly´lta löytyi Nunnatasku - Pied Wheatear, Brittien 60. havainto. Orkney´lta löytyi 16. lokakuuta Mustakaularastas - Black-throated Thrush, maan 79. Mukavia itäisiä lajeja olivat puolestaan Taigakirvinen - Olive-backed Pipit joita löytyi jakson aikana 3 yksilö. Ainoastaan yksi Ruskouunilintu - Dusky Warbler ja samoin yksi Siperianuunilintu - Radde´s Warbler. Sinipyrstöjä - Red-flanked Bluetail havaittiin edelleen runsaasti, tässäkin jaksossa peräti 7 lintua, viimeisin havainto oli 83. kautta aikain. Tähän mennessä Briteilläkin on syksyn aikana löydetty 17 yksilöä.
Euroopassa on havaittu tänä syksynä peräti 74 Sinipyrstöä - Red-flanked Bluetail 17.10 mennessä, joista suomessa 15. Aiempien vuosien koko syksyn luvut ovat olleet seuraavia, luvuissa ei Suomen havaintoja. 2009 - 24, 2008 - 22, 2007 - 17, 2006 - 9, 2005 - 7, 2004 - 4, 2003 - 7, 2002 - 6, 2001 - 9, 2000 - 4.

Loppuun jälleen muutama linkki nurjemmalta puolelta, Malta ja Ruotsi.

- Tarsiger team

MEGA - Nokitasku

2010-10-10T23:38:00.010+03:00

Lauantaina 9.10 löytyi Kristiinankaupungin, Domarkobbanilta Nokitasku - Pied Bushchat, luonnollisesti Suomen ensimmäinen havainto. WP´n alueella lajia on havaittu Israelissa kuusi kertaa ja kahdesti laji on tavattu Kyproksella. Havainto on luultavasti 9. WP´lta. En valitettavasti onnistunut vielä löytämään Kyproksen havaintojen tarkkoja päivämääriä, enkä Israelin kahta ensimmäistä. Antti J. Lind´n löytämä lintu on joka tapauksessa ensimmäinen läntisessä Euroopassa.
Menneen viikon muita hyviä havaintoja olivat muuttava nuori Tiiralokki - Sabine´s Gull Kalajoella 10.10, 12. havainto mikäli hyväksytään RK´ssa. Lumijoelta löytyi yllättäen Tundravikla - Buff-breasted Sandpiper kauko-ohjattavalla videokameralla, maan 26. havainto. Ii´n Ulkokrunnilta löytyi 6.10 syksyn ensimmäinen Taigakirvinen - Olive-backed Pipit, 56. havainto mikäli hyväksytään. Kemijärveltä löytyi 8.10 maan 83. Isovesipääsky - Grey Phalarope. Samana päivänä Savitaipaleella havaittiin lyhyesti Lyhytvarvaskiuru - Greater Short-toed Lark. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail havaittiin Espoossa 9.10, syksyn 14. havainto. Muita pikkuharvinaisuuksia havaittiin seuraavasti: Aroharmaalokki - Caspian Gull 6, Isokirvinen - Richard´s Pipit 4, Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler 22, Taigauunilintu - Yellow-browed Warbler 16.
Viitatiaiset - Marsh Tit jatkoivat ennen näkemätöntä rynnistystään, vähintään 14 havaintoa 17´sta yksilöstä tehtiin jakson aikana. 12. syyskuuta alkaneen vaelluksen aikana on tehty yhteensä jo 43 havaintoa vähintään 54´sta yksilöstä 10.10 mennessä. Viikonloppuna ensimmäiset yksilöt saapuivat jo Tringan sekä Tampereen alueellekin, kun taas itä-Suomen havaintojen vähyys viime päivinä ounastelevat ryntäyksen hiljenneen.

Baltiassa oli tavan mukaan hiljaista, eli siellä valitettavasti on vain muutama orni joka retkeilee "länsimaalaisesti". Virossa havaittiin viikon aikana ainoastaan yksi Taigauunilintu - Yellow-browed Warbler, se rengastettiin Kablissa. Latvian Liepajasta löytyi 6.10 maan 6. Isovesipääsky - Grey Phalarope. Liettuasta löytyi maan 4. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail.

Muualla Euroopassa olikin kautta aikain yksi parhaista syksyn viikonlopuista. Myös viikon puolessa välissä sattui erittäin kovat huippuvirtaukset Atlantilla oikeaan suuntaan ja näin jenkkilajit rantautuivat WP´n puolelle. Alla sääkartat "lähtötilanteista", jetstream Atlantilta 5.10 ja pressure Euroopasta 8.10.

Molemmat lähtötilanteet ovat aika ideaalisia harvinaisille linnuille. Tätä voi verrata esimerkiksi Azoreiden havaintoihin tai Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail havaintoihin, joka on tällä kertaa erittäin hyvä indikaattorilaji. Seuraavalla kerralla taas tiedetään milloin pitää lähteä maastoon??

Havaintoja on kuluneelta viikolta niin runsaasti että purkaminen on hieman jo hankalaa. Mutta kun aloitetaan Briteistä huomataan jälleen sään merkitys harvinaisuus havaintoihin. Suurin osa itäisistä havainnoista tehtiin nimen omaan pohjois-Englannissa tai Shetlannissa, Skotlannissa. Alku viikosta 4. - 7.10 itäisiä rareja oli niukasti. 4. ja 6. lokakuuta kaksi Aavikkokultarintaa - Sykes´s Warbler, 13. ja 14. havainto Briteistä mikäli hyväksytään. Viirusirkkalintu - Lanceolated Warbler sekä Taigakirvinen - Olive-backed Pipit. Myös pikkukivat olivat kateissa jakson alkupäivinä saari valtiossa.

Korkeapaine lykkäsi pohjoismaihin "raripainetta" jo muutaman päivän aiemmin kuin Briteille. Ilmeisesti meilläkään ei viikolla ole kovinkaan paljon retkeilijöitä maastossa, koska havaintoja oli niukasti.

Nearktisista lajeista "ainoastaan" Viherhaikara - Green Heron löytyi 6.10, se olikin vasta maan 7. havainto. Mutta Atlantin virtaukset alkoivatkin jo 5.10. Perjantaina 8.10 alkoi tapahtumaan, virtaukset loppuivat sielläkin sunnuntaina mutta todennäköisesti vielä muutama "jämärari" löydetään vasta alkaneella viikolla. Todella kovia itäisiä rareja ei tällä kertaa löytynyt. Semikovista lajeista löytyi maan 30. Arotasku - Isabelline Wheatear, Nunnatasku - Pied Wheatear, 59 havainto sekä Aavikkokultarinta - Sykes´s Warbler, 15. havainto mikäli hyväksytään. Sarasirkkalintuja - Pallas´s Grasshopper Warbler löytyi peräti 3 yksilöä 8. - 9.10 väliseltä ajalta, ne olivat 46. - 48. havainnot Briteistä. Ruskotasku - Black-eared Wheatear löytyi 8.10 Scilly´n saarilta, Mustapääsirkkuja - Black-headed Bunting näyttäytyi kahden yksilön voimalla Skotlannissa samana päivänä. Kaksi Mustakaularastasta - Black-throated Thrush löytyi 10.10, ne olivat 75. ja 76. Britanniasta. Punapyrstölepinkäinen - Isabelline Shrike löytyi myös sunnuntaina, se oli maan 78. havainto. Yhteensä 5 Sinipyrstöä - Red-flanked Bluetail löydettiin 8. - 10.10 välisenä aikana, ne olivat 72. - 76. havainnot Briteistä. Lisäksi havaittiin 3 Taigakirvistä - Olive-backed Pipit, 7 Ruskouunilintua - Dusky Warbler, 7 Siperianuunilintu - Radde´s Warbler sekä Viirusirkkalintu - Lanceolated Warbler.

Jenkkilajeista parhaimpina olivat jo edellä mainitun Viherhaikaran - Green Heron lisäksi peräti 2 Outer Hebrides´lta löytynyttä Erakkorastasta - Hermit Thrush, jotka olivat brittien 8. ja 9. havainnot. Linnut löytyivät peräkkäisinä päivinä 9. ja 10 lokakuuta, edellis päivänän löytyi Brittien 31. Heinäturpiaali - Bobolink. Lokakuun 10. löytyivät Punasilmävireo - Red-eyed Vireo, jo 117. havainto Briteistä sekä 35. havainto Amerikanmetsäviklosta - Solitary Sandpiper.

Naapuri maasta Irlannista, Cork´sta löytyi 5.10 maan 13. Keltaperäkerttuli - Yellow-rumped Warbler, toinen 14. yksilö löytyi 10. lokakuuta Galway´sta. Punasilmävireo - Red-eyed Vireo havaittiin 6.10 Cork´ssa se oli Irlannin 50. havainto tästä lajista. Lokakuun 10. löydettiin Clare´sta maan 5. Kenttäkerttunen - Paddyfield Warbler. Päivää aiemmin Cork´sta löytyi niin ikään maan viides, nykyään niin harvinainen Kultasirkku - Yellow-breasted Bunting. Tämän syksyn 4. Euroopasta, mikä on tosin hieman enemmän mihin ollaan totuttu. Irlannissa havaittiin jakson aikana myös muutama jenkkikahlaaja, yksi kutakin. Keltajalkaviklo - Lesser Yellowlegs, Tundrakurppelo - Long-billed Dowitcher ja Eskimosirri - Baird´s Sandpiper.

Ruotsissa oli myös hiljaista jakson alussa, ainoastaan indikaattorina voidaan pitää pohjoista havaintoa Taigakirvisestä - Olive-backed Pipit, maan 30. mikäli se hyväksytään. Sunnuntaina Ottenby´ssa rengastettiin maan 3. Mustakurkkurautiainen - Black-throated Accentor. Se määritettiin ensin kädessä Taigarautiaiseksi, minkä ehkä ymmärtää kun katsoo ainoastaan linnun kurkkua. Aina niin nopea www.tarsiger.com havaintopäivityskin luotti kädessä olevaan määritykseen, mutta niin siinä vain kävi että määritys muuttui seuraavana tuntina - näitä sattuu. Jakson aikana ruotsissakin havaittiin 3 Sinipyrstöä - Red-flanked Bluetail, ne olivat maan 60. - 62. havainnot lajista. Ottenby´ssa rengastettiin myös maan 81. Ruskouunilintu - Dusky Warbler 9.10, samana päivänä niin ikään Öölannista löytyi Siperianuunilintu - Radde´s Warbler, se oli maan 77. havainto. Vielä samana päivänä Västerbottenilta löytynyt Taigakirvinen - Olive-backed Pipit täydensi päivää, se oli Ruotsin 31. havainto lajista. Perjantaina 8.10 löytyi Halland´sta nuori Amerikankurmitsa - American Golden Plover, siitä tulee maan 21. havainto mikäli se hyväksytään Ruotsin RK´n käsittelyssä. Tundravikla - Buff-breasted Sandpiper havaittiin lauantaina 9. päivä sekä Ölannissa että Gotlannissa.

Norjasta lähti koko rariviikko käyntiin, johtuiko se entisistä Keski-Suomen poikien vierailusta Utsirassa vai ei? Joka tapauksessa maanantaina 4.10 Utsirassa rengastettiin Ruskouunilintu - Dusky Warbler. Seuraavana aamuna jysähti, maan toinen Kastanjasirkku - Chestnut Bunting saatiin verkoista, rengastettiin ja todettiin nuoreksi linnuksi. Norjan ensimmäinenkin havainto lajista tehtiin Utsirassa, 13.10.1974. Utsiran lintu oli vasta Western´n 5. havainto, Suomen ensimmäinen ja ainut havainto oli 30.9.2002. Muut havainnot ovat Hollannista 1937 ja Ranskasta 2009, kaikki havainnot ovat nuoria lintuja syksyltä. Syksyn neljäs Taigakirvinen - Olive-backed Pipit Norjasta havaittiin niin ikään 5.10. Utsirassa oli vilkasta myös seuraavana päivänä, sillä 8.10 saaressa seikkaili vähintään 4 Sinipyrstöä - Red-flanked Bluetail, joista kaksi saatiin rengastettua. Ne olivat vasta Norjan 29. - 32. havainnot. Seuraavana päivänä Norjasta tehtiin vielä 3 uutta Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail havaintoa, 33. - 35. havainnot maasta. Utsirassa havaittiin samana päivänä "ainoastaan" Taigakirvinen - Olive-backed Pipit. Mantereen puolella, Rogaland´ssa löydettiin maan 4. Eskimosirri - Baird´s Sandpiper. Tundravikla - Buff-breasted Sanpiper ja Valkoperäsirri - White-rumped Sandpiper löytyivät 10.10 ja samana päivänä viikon 8. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail löytyi Vest-Agder´sta, se oli siis maan 36. havainto.

Myös Ranskassa on päästy nauttimaan Jenkeistä. Maan ensimmäinen ja Western´n 4. havainto Rusokylkikerttulista - Chestnut-sided Warbler tehtiin 10.10 Sein Island´lla. Aiemmat havainnot Briteistä 1985 ja 1995 sekä Azoreilta viime vuodelta, 2009. Viikon ensimmäinen jenkkivieras oli 5.10 Ouessand Island´lta löytynyt vast´ikään majakkaan törmännyt Tundrarastas - Grey-cheeked Thrush, ilmeisesti 6. havainto Ranskasta. Samana päivänä löytyi näiltä Ranskan rarisaarilta molemmista yksi Punasilmävireo - Red-eyed Vireo. Korpirastas - Swainson´s Thrush löytyi Sein Island´lta 7.10 ja seuraavana päivänä samalta paikalta Ranskan 2. Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit ja edelleen seuraavana päivänä, 9.10 saarelta löydettiin Aavikkkokultarinta - Syke´s Warbler, 3. havainto Ranskasta mikäli hyväksytään.

Hollannin paras havainto oli 9.10 havaittu nuori Neitokurki - Demoiselle Crane, joka nähtiin ainoastaan lauantaina, linnun alkuperä on tuntematon, mutta virtauksista se ei ole ainakaan kiinni etteikö lintu olisi luonnonvarainen. Tanskassa, Christiansö´lla 10.10 rengastettiin maan 21. Siperianuunilintu - Radde´s Warbler. Sjelland´ssa puolestaan havaittiin edellisenä päivänä Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail, se oli vasta maan 14. havainto. Samana päivänä Jylland´ssa nähtiin Tanskan 36. Tundravikla - Buff-breasted Sandpiper. Färsaarilla löytyi 7.10 saarten 3. Tundrakirvinen - Pectora Pipit. Islannista löytyi muutama jenkkilaji maanantaina 4.10, Keltaperäkerttuli - Yellow-rumped Warbler, maan 16. havainto. Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit oli puolestaan maan 26. havainto Islannista. Belgiassa havaittiin 7.10 Arohyyppä - Sociable Plover. Luxembourg´ssa rengastettiin 7.10 Osmankäämikerttunen - Moustached Warbler. Saksassa Ruskouunilintu - Dusky Warbler löytyi 6.10 ja 10. lokakuuta mantereelta Schleswig-Holstein´sta löytyi Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail. Samana päivänä Bayern´sta puolestaan Punapyrstölepinkäinen - Isabelline Shrike. Puolassa havaittiin kaksi vanhaa Arokahlaajapääskyä - Black-winged Pratincole, Puolan 18. havainto lajista. 10.10 Puolasta löytyi kuolleena vanha Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail koiras, vasta maan 4. havainto. Espanjasta löytyi 8.10 maalle uusi laji, Arotasku - Isabelline Wheatear.

Azoreilla alkoi 5.10 kova jenkkiryntäys, tai oikeastaan jo 4.10 jolloin Flores´lta löytyi Preeriakahlaaja - Upland Sandpiper, Azoreiden 11. havainto. Seuraavan päivän highliteja olivat Corvo´lta löytynyt Rantakerttuli - Northern Waterthrush, 2. havainto Azoreilta, ensimmäinen löytyi 1996 laivalta Santa Marian aluevesillä. Samana päivänä havaittiin sekä Flores´lla että Corvo´lla Kiipijäkerttuli - Black-and-white Warbler, Azoreiden 2. ja 3. havainto, ensi havainto oli viime vuonna Corvo´lla. Myös Corvo´n Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit on maininnan arvoinen tältä päivältä, Azoreiden 7. havainto. Seuraavana päivänä, eli 6.10 olikin ns välipäivä. Tosin silloinkin löytyi useita jenkkikahlaajia sekä Punasilmävireo - Red-eyed Vireo, Corvo´lla niin kuin edellisenäkin päivänä, mutta eri puolella saarta. Torstaina 7.10 Azoreille löytyi uusi laji Naukumatkija - Grey Catbird, tämä Flores´lta yhytetty yksilö on luultavasti 8. havainto WP´lta. Valitettavasti en ole saanut etsittyä tästä lajista kaikkia havaintoja. Flores´lta löydettiin myös Kanadankerttuli - Tennessee Warbler, sekin 2. havainto Azoreilta joten aika mukava päivä jälleen, luultavasti 8. havainto WP´lta. 8.10 Idänlehtoturpiaali - Baltimore Oriole ilahdutti orneja Corvo´lla Vila Nova´ssa, 5. Azoreilta. Samaan aikaan Flores´lta löytyi Loistokerttuli - American Redstar, Azoreiden 6. havainto. Päivän aikana molemmista saarista löytyi vielä Amerikankäki - Yellow-billed Cuckoo, tosin Flores´n lintu jäi lopulta todennäköiseksi. Corvo´lta kompattiin lopuksi pieni sininen eli Indigokardinaali - Indigo Bunting josta tuli Azoreiden 18. havainto. Lauantaina 9.10 Corvo´n jengi lähti Sao Migueli´n saarelle mutta ehtivät ennen lähtöä ihmetellä Guesthouse´n takapihalla Tulitangaraa - Scarlet Tanager joka oli Azoreiden 8. havainto. Sao Miguelilta löytyi ainoastaan nuori Amerikanmustatiira - American Black Tern, vasta 2. Azoreilla määritetty yksilö. Mustatiiroja - Black Tern on Azoreilla havaittu 6 kertaa, oletettavasti nekin Amerikkalaisia serkkuja. Sunnuntaina 10. lokakuuta Corvo´lta löytyi kahden linnun parvi Heinäturpiaaleja - Bobolink joka oli 10. havainto Azoreilta. Punasilmävireoita - Red-eyed Vireo löydettiin Corvo´lta yhteensä kolme eri yksilöä eri puolilta saarta. Tulitangara - Scarlet Tanager löytyi jälleen Corvo´lta nyt ilmeisesti uusi yksilö, siitä tuli Azoreiden 9. havainto tästä lajista. Flores´lta löytyi puolestaan Amerikankäki - Yellow-billed Cuckoo, ilmeisesti eri yksilö kuin aikaisemmin määrittämättä jäänyt lintu.
Ehkä joku lukija on saattanut ihmetellä havaintojen määriä verrattuna www.birdingazores.com kanssa. Tällä Azoreiden "virallisella" sivulla linnut lasketaan yksilöittäin. Esimerkiksi jos tulee parvi Valkoperäsirrejä jossa on 6 yksilöä, se ilmoitetaan näköjään kuutena havaintona. Kun taas itse olen tottunut että se on ainoastaan yksi havainto kuudesta linnusta. Myös muualla Euroopassa on muutamia ihmeellisyyksiä lasku tavoissa, pitää sopeutua. No näillä mennään ja yritetään pysyä laskuissa.

Aika mieletön viikko !

- Tarsiger team

Viitatiais vaellus

2010-10-04T08:18:00.016+03:00

Viime viikon Viitatiainen - Marsh Tit vaellus pääsi tosissaan käyntiin. Ennen näkemätön ryntäys toi Venäjältä 25 havaintoa, vähintään 33 yksilöä. Koko syksyn summa on 29/38, aiempina vuosina oli ainoastaan 39 havaintoa 42´sta yksilöstä. Ennen vuotta 2000 oli vain 17 havaintoa, joten on oletettavaa että saamme piakkoin uuden pesimälajin Viitatiaisesta. Menneen viikon kovin lintuhavainto tehtiin upeana lintupäivänä 2.10 Taivassalossa, Suomen 9. Pitkäjalka - Black-winged Stilt, lintu viihtyi paikalla ainakin sunnuntaihin saakka. Isovesipääsky - Grey Phalarope tehtiin yllättävästi neljä havaintoa kolmessa päivässä. Ensimmäinen oli Raumalla 30.9, seuraavana päivänä Porvoossa ja 2.10 kaksi havaintoa Raumasta sekä Uudestakaupungista. Saattaa olla mahdollista että Rauman lintu on sama yksilö. Näiden havaintojen jälkeen Suomessa Isovesipääsky - Grey Phalarope on havaittu 82 kertaa. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail havaintoja tehtiin jälleen kolme lisää. Syksyn kokonaismäärä on nyt jo 13, mikä on syysennätys. Myöhäinen Palsasirri - Pectotal Sandpiper nähtiin Kirkkonummella 2.10, seitsemäs lokakuinen ja 117. havainto Suomesta. Sunnuntaina 3.10 Siuntiosta ja Kirkkonummelta löydettiin Mustanmerenlokki - Mediterranean Gull, molemmissa nuori lintu. Sekä Siuntion että Kirkkonummen linnnut ovat kuvista tunnistettu eri yksilöksi kuin aiemmin. Ne ovat 37. ja 38. havainto Suomesta ja syksyn 7. ja 8. yksilöt. Syksyn ensimmäinen Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler havaittiin Turussa 29.9, myöhemmin viikolla löydettiin kaksi lisää länsi-Suomesta. Taigauunilintuja - Yellow-browed Warbler havaittiin jakson aikana 14, syksyn kokonaismäärä tältä vuodelta on keskimääräiset 56. Isokirvisiä - Richard´s Pipit havaittiin 8, niitäkin on syksyn aikana nähty normaali määrä, 24. Muita pikkukivoja viikon aikana olivat Kiljukotka - Greater Spotted Eagle, Punajalkahaukka - Red-footed Falcon ja Arosuohaukka - Pallid Harrier.

Virossa Punajalkahaukka - Red-footed Falcon laskennat alkavat hiipumaan, syksyn kokonaismäärä on nyt 99. Vihdoin joku kävi maastossa Virossakin, 3.10 rengastettiin Kablissa Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler ja Vaidloossa Taigauunilintu - Yellow-browed Warbler. Liettuassa, Ventes Ragas´n lintuasemalla rengastettiin 2.10 Hippiäisuunilintu - Pallas´s Warbler sekä maan 3. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail.

WP´n kovin havainto tehtiin 2.10 Orkney´n saarella Skotlannissa. Varhain aamulla sieltä löydettiin kuolleena WP´n 3. Sirittäjäsatakieli - Rufous-tailed Robin. Lajin ensihavainto Western Palearctiselta alueelta tehtiin Shetlannista 23.10.2004, toinen havainto yllättäen talvella (30.12.2005) Puolasta.
Briteissä oli muutenkin mennyt viikko melko mukava. Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit löydettiin kahdesta paikasta Shetlannista alku viikosta, 16. ja 17. havainnot Briteistä. Lajista tehdyt havainnot ovat lisääntyneet vasta viime vuosina Euroopan puolelta. Luultavasti laji opittiin oikeasti tuntemaan vasta muutama vuosi sitten, sillä ennen vuotta 2005 Briteistäkin oli ainoastaan 4 havaintoa tästä jenkki kirvisestä. Viikon kovimpana lintupäivänä, 2.10 Shetlannista löydettiin Korpirastas - Swainson´s Thrush, Brittien 28. havainto. Sarasirkkalintu - Pallas´s Grasshopper Warbler löytyi 3.10 Shetlannista, maan 45. Muita mielenkiintoisia itäisiä harvinaisuuksia Brittein saarilta olivat Kenttäkerttunen - Paddyfield Warbler (2), Siperianuunilintu - Radde´s Warbler (3), Viirusirkkalintu - Lanceolated Warbler (2), Taigakirvinen - Olive-backed Pipit, Pikkukultarinta - Booted Warbler, Black-headed Bunting sekä Viitasirkkalintu - River Warbler joka oli maan 40. havainto, sekin löytyi Shetlannista. Sinipyrstö - Red-tailed Bluetail havainnot ovat runsastuneet myös Briteissä, kuluneella viikolla löytyi 6 lintua. Briteistäkin on nyt jo 71 havaintoa lajista, vuoteen 2002 asti lajia oli havaittu ainoastaan 26 kertaa. Lajin levittäytyminen lännen suuntaan näkyy hienosti myös syyshavainnoista.
Brittien naapuri saarella Irlannissa oli hieman vaatimattomampi viikko. Siellä paras havainto oli 2.10 havaittu Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit, se oli maan 11. havainto.
Islannista löytyi 30.9 Naamiokerttuli - Common Yellowthroat. Se oli maan 2. havainto, ensimmäinen oli löytyi syksynä 1997. Laji on yllättävän kova WP´n alueella edelleen sillä siitä on tehty ainoastaan 20 aiempaa havaintoa, Briteistä 10, Azoreilta 9 sekä yksi Irlannista.

Naapurimaastamme Ruotsista löytyi 1.10 Aavikkotasku - Desert Wheatear, tämä Ölannin lintu oli maan 45. löydetty yksilö. Kun katsoo kuvia linnusta, pitää muistaa että Kivitaskutkin kannattaa katsoa todella huolella. Kun tuotakin yksilöä katsoisi huolimattomasti maastossa saattaisi heittää havikseen väärän lajin.
Sivuston nimikkolintua Sinipyrstöä - Red-flanked Bluetail löytyi Ruotsistakin 4 yksilöä menneen viikon aikana. Laji tuntuu kärsivän kovaa inflaatiota.
Norjan parhaita havaintoja puolestaan olivat Mustakulma-Albatrossi - Black-browed Albatross, mikäli se hyväksytään siitä tulisi maan 20. havainto. Syksyn ensimmäinen WP´n alueen Tundrakirvinen - Pectora Pipit ilahdutti havainnoitsijoita 1.10 Norlandissa, se oli maan 28. havainto. Myös Kashmirinuunilinnusta - Hume´s Leaf Warbler tehtiin vuoden ensi syyshavainto 2.10. Rogaland´ssa rengastettiin 1.10 Taigakirvinen - Olive-backed Pipit, syksyn kolmas Norjasta. Sinipyrstöjä - Red-flanked Bluetail havaittiin Norjassakin 4 yksilöä viime viikon aikana, viimeisin havainto oli Norjan 28.
Kuluneen viikon aikana Sinipyrstöjä - Red-flanked Bluetail havaittiin yhteensä Länsi-Euroopassa yhteensä 18 yksilöä, saman verran kuin vuosina 2000-2002 yhteensä.

Hollannissa havaittiin kuluneen viikon aikana Taigakirvinen - Olive-backed Pipit ja maan 8. Arotasku - Isabelline Wheatear. Puolassa puolestaan Arohyyppä - Sociable Plover, maan 25. Myös mukavia havaintoja olivat Suula - Gannet, maan 18. Tiiralokki - Sabine´s Gull, maan 21. Sekä Isokihu - Great Skua, 36. havainto Puolasta. Portugalista löydettiin 29.9 maan toinen Preeriakahlaaja - Upland Sandpiper. Samana päivänä puolestaa Espanjasta löytyi, niin ikään maan toinen, Suippopyrstösirri - Sharp-tailed Sandpiper. Azoreilla alkaa puolestaa olla parhaimmat ajat harvinaisille jenkki varpuslinnuille. Menneen viikon highlighteja olivat Azoreiden 8. Sepelkalastaja - Belted Kingfisher Terceiralla. Tiaiskerttuli - Northern Parula näyttäytyi Corvolla 2.10, se oli vasta Azoreiden 3. havainto.
Seuraavana aamuna saarelta löytyi Azoreiden 4. Keltakerttuli - Yellow Warbler, lajista on ainoastaan 15 aikaisempaa havaintoa WP´lta.

Saksasta julkaistiin todella mielenkiintoinen vanha havainto, Helgolandilla 9.5.1867 ammuttu Kyproksentasku - Cyprus Wheatear, lintu oli ollut museossa määritettynä väärin, ilmeisesti Nunnataskuna? Samalla siitä tuli uusi laji Saksalle, sikäli mielenkiintoinen että lajista ei tiedetä yhtään havaintoa Pohjois/Länsi-Euroopasta.

Edellis viikon Leppäsieppari - Alder Flycatcher varmistui, jenkki määrittäjät pystyivät kuvista saamaan linnun lajilleen. Artikkeli linnun määrityksestä.
Joten siitä tulee virallisesti aikanaan WP´n kolmas havainto.
Ja uusi laji tieteelle, tosin hyvin vaikeasti bongattavissa - jopa mahdoton :)

Ps. jos haluat harvinaisuus kuviasi www.tarsiger.com sivustolle, julkaisemme niitä mielellämme. Mika Bruun tai Info.

- Tarsiger team

Viitatiaisia

2010-09-27T09:47:00.003+03:00

Menneen viikon mielenkiintoisimpiin havaintoihin kuuluu ehdottomasti Viitatiaiset - Marsh Tit. Niitä on vaeltanut itä-Suomessa hömötiaisten seurana jo 5 yksilöä. Pari viikkoa sitten oli ensimmäinen ja viime viikolla havaittiin peräti 4 lintua. Kaksi niistä jälleen Joensuussa Höyläksen lintuasemalla. Toiset kaksi havaittiin Ilomantsin Möhkönvaara 25. ja 26.9 molemmat ehkä vaeltamassa lännen suuntaan. Tosin maanantaina paikalla oli kaksi paikallista, luultavasti samat linnut. On kuitenkin hyvin todennäköistä että talvella saamme ihailla paikallisia Viitatiaisia jossain päin etelä-Suomea ruokinnalla. Vikon muita harvinaisuuksia olivat Porissa 22.9 havaittu Punakottarainen - Rosy Starling sekä samana päivänä Lempäälän Ahtialanjärvellä levähtänyt Palsasirri - Pectoral Sandpiper. Pitkäaikais harvinaisuuksista mielenkiintoisin havainto tehtiin Arokotkasta - Steppe Eagle joka näyttäytyi vihdoin kahden viikon piiloleikin jälkeen uudelleen. Nyt ensin 25.9 lauantaina Inkoossa ja sunnuntaina Kirkkkonummella josta se häipyi jälleen lounaaseen, ehkä vakio paikalleen jollekin haaskalle. Pikkuharvinaisuuksia havaittiin seuraavasti; Taigauunilintu - Yellow browed Warbler 10, Isokirvinen - Richard´s Pipit 9, Punajalkahaukka - Red-footed Falcon 7, Arosuohaukka - Pallid Harrier 3, Aroharmaalokki - Caspian Gull 2. Myös syksyn Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail havainnot ovat olleet mukavia, syyskuun kokonaissumma on nyt 9-10 yksilöä. Lajin pesimäaikainen runsastuminen näkyy nyt hienosti myös syysmuutolla.

Virossa havaittiin kaksi Taigauunilintua - Yellow-browed Warbler sekä muutama uusi Punajalkahaukka - Red-footed Falcon, syksyn kokonaissumma on 97 ylsilöä. Jalohaikara havainnot ovat lisääntyneet paljon tänä vuonna Virossa, suurimmassa yöpymis parvessa on havaittu 134 yksilöä ja syksyn kokonaissumma on noin 260 lintua. Latviassa havaittiin kuluneen viikon aikana ainoastaan muutama Punajalkahaukka - Red-footed Falcon. Liettuassa niin ikään kaksi Taigauunilintua - Yellow-browed Warbler sekä 5 uutta Punajalkahaukkaa - Red-footed Falcon.

Kuluneen viikon mega havainto on lauantaina 25.9 Norfolk, UK löytynyt todennäköinen Leppäsieppari - Alder Flycatcher. Lintua ei ole vielä pystytty määrittämään ja tällä hetkellä Willow Flycatcher´n mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Nämä Empidonax-suvun siepot ovat todella tuskaisen vaikeita määrittää, toivottavasti tämä yksilö saadaan määritettyä vaikka sitten rengastamalla jos muita vaihtoehtoja ei ole. Jos lintu osottautuu Leppäsieppariksi - Alder Flycatcher niin se on Brittien toinen, ensimmäinen oli 8.10.2008. WP´n ensimmäinen havainto tehtiin Islannissa 10.10.2003 joten tästä tulisi mahdollisesti WP´n kolmas havainto. Mikäli lajin määritys "muuttuu" Willow Flycatcher´ksi siitä tulisi uusi laji WP´lle. Empidonax-suvun lajeja on nähty WP´lla ainoastaan neljästi aiemmin Islannissa 6.10.2003 oli Pikkusieppari - Least Flycatcher ja vuonna 4.11.1967 Korpisieppari - Acadian Flycatcher, molemmat uusia lajeja WP´lle. Brittien toinen jenkki harvinaisuus oli samana päivänä löydetty Tiaiskerttuli - Northern Parula, joka sekin oli vasta maan 15. havainto. Eikä sitäkään ole havaittu kuin 29 kertaa aiemmin WP´lla. Myös muita jenkki-lajeja havaittiin Brittein saarilla, Tuhkakirvinen - Buff-bellied Pipit löytyi 20.9 Shetlannista, maan 15. havainto. Samana päivänä löytyi myös Heinäturpiaali - Bobolink Glamorgan, Wales joka oli Brittien 30. havainto. Vanha Suippopyrstösirri - Sharp-tailed Sandpiper täydensi brittien megaharvinaisuuksia, maan 32. lintu löytyi 20.9 Cleveland´sta. Brittien itäiset harvinaisuudet olivat nekin kadehdittavia. 22.9 Fair Isle´lta löytyi maan 44. Sarasirkkalintu - Pallas´s Warbler ja 26.9 Shetland´sta maan 74. Kirjorastas - White´s Thrush. Myös 20.9 Shetland´sta löytynyt Viitasirkkalintu - River Warbler kuuluu briteissä koviin lajeihin, sillä sitä on havaittu aiemmin ainoastaan 38 kertaa. Sen sijaan aluksi Ruskosieppona - Asian Brown Flycatcher ilmoitettu lintu määritettiin myöhemmin kuvista Harmaasiepoksi - Spotted Flycatcher, tosin forumeilla on käyty edelleen kiivasta keskustelua linnusta, ainoasta kuvasta jossa lintu istuu langalla.

Ruotsin mega havainto oli maanataina 20.9 Västerbotten, Holmö´lta löytynyt Valkosiipikiuru - White-winged Lark, Ruotsin toinen havainto, ensimmäinen oli 7.7.2002 Gotlannissa. Suomessa lintu on havaittu kolmesti, Norjassa kahdesti ja muualla euroopassa sitä ei ole havaittu toistaiseksi. Samana päivänä Skåne´sta löytyi isosta Kapustarinta parvesta Ruotsin 20. Amerikankurmitsa - American Golden Plover, joten kyllä ne tavalliset kapula parvetkin kannattaa tarkistaa. Sinipyrstöjen - Red-flanked Bluetail yleistyminen näkyy myös muualla, sillä Ruotsissa havaittiin menneellä viikolla kaksi yksilöä, Öölannissa ja Svenska Högarna´lla. Ne olivat Ruotsin 54. ja 55. havainnot lajista.

Norjasta löytyi 26.9 Punapyrstölepinkäinen - Daurian Shrike, lajia on havaittu viime vuosina vuosittain Norjassakin, koskahan se saadaan Suomeen bongattavaksi? Syksyn ensimmäinen Taigakirvinen - Olive-backed Pipit havaittiin 22.9 Rost´n saarella. Sinipyrstö - Red-tailed Bluetail rengastettiin Rogaland´ssa 25.9, se oli syksyn toinen ja maan 24. havainto.

Muualla Euroopassa oli hieman hiljaisempi viikko takana. Mutta esimerkiksi Hollannissa rengastettiin 25.9 maan 9. Sarasirkkalintu - Pallas´s Warbler. Kun kuvia taas lajista katselee, huomaa että maastossa loppu syksystä nähty Pensassirkkalintu kannattaa oikeasti katsoa todella tarkkaan. Irlannissa havaittiin kolme Eskimosirriä - Baird´s Sandpiper ja Vuoriuunilintu - Western Bonelli´s Warbler joka oli vasta maan 11. havainto lajista mikäli hyväksytään. Färsaarilta löydettiin maan kolmas Palsasirri - Pectoral Sandpiper 20.9. Azoreilla havaittiin ainoastaan muutamia uusia kahlaajia kuten; Keltajalkaviklo - Lesser Yellowlegs, Kanadansirri - Semipalmated Sandpiper ja Tundrasirri - Western Sandpiper. Saksassa Siperiankurmitsa - Pacific Golden Plover ja 24.9 Arohyyppä - Sociable Plover. Myös Puolassa havaittiin Arohyyppä - Sociable Plover 25.9. Ranskassa havaittiin viikon aikana kolme uutta Tundraviklaa - Buff-breasted Sandpiper.

Loppu kevennys lintuharrastuksen kasvusta - jenkeistä, mutta varmaan muuallakin - toivottavasti.

- Tarsiger team

Suomessa arktista

2010-09-23T10:45:00.000+03:00

Edellis viikon kovimmat havainnot tulivat tällä kertaa Suomeen koillisesta. Torstaina 16.9 Imatralla havaittiin nuori Suula - Northern Gannet, noin 42. havainto. Samana päivänä toisella puolella Suomea, Mustasaaren Västra Norrskär´lla havaittiin puolestaa Lunni - Arctic Puffin, noin 59. havainto Suomesta.
19.9 Västra Norrskär´lla havaittiin vielä nuori Mustanmerenlokki - Mediterranean Gull, syksyn 7. ja maan 37. havainto mikäli se hyväksytään.

Baltian paras havainto oli luonnollisesti Papen lintuasemalla, Latviassa rengastettu Etelänpuukiipijä - Short-toed Treecreeper. Se oli Latvialle uusi laji, lintu rengastettiin jo 12.9 mutta määritys saatiin varmistettua 14.9 valokuvista. Virosta löytyi perinteisesti ainoastaan Punajalkahaukkoja - Red-footed Falcon muutamia uusia, syksyn kokonaissumma on nyt 95 yksilöä.

Lauantai 18.9 oli megapäivä Belgiassa sekä Hollannissa. Belgiasta löytyi maalle uusi laji, Taigakuovi - Little Curlew. Havainto on vasta 7. WP´n alueelta. Suomessa laji havaittiin lokakuussa 1996, muut havainnot ovat Kuwait 2007, Ruotsi 2005, Britannia 1985 ja 1982, vanhin havainto on Norjasta kesältä 1969. Hollannista 18.9 löytynyt Rantakerttuli - Northern Waterthrush oli niin ikään uusi laji maalle. WP´n alueelta on ainoastaan 13 aikaisempaa havaintoa; Briteistä 6, Ranskasta 3, Irlannista 2, Azoreilta 1 sekä Jerseyn saarelta 1 havainto. Koviin havaintoihin voi lisätä myös Saksasta löytyneen Kalottitaskun - White-crowned Black Wheatear, joka löytyi ornien toimesta vasta 19.9, ensi havainto on linnusta jo 28. elokuulta. Kyseessä saattaa olla sama yksilö joka vieraili Tanskassa kesä-heinäkuussa tänä vuonna. Lintu on joko Saksan ensimmäinen tai toinen, sillä toukokuussa 1986 havaitusta linnusta on ristiriitaista tietoa. Sitä joko pidetään D-kategoria lajina tai sitten ei, syy kategorointiin oli linnun pelottomuus sekä sen löytymisestä piha-alueelta. 2000-luvulla tätäkin lajia on alkanut ilmaantumaan yhä pohjoisemmaksi ja sitä voisi kohta jo potentiaalisesti toivoa Suomeenkin.

Pieniä vihreitä

2010-09-13T10:57:00.006+03:00

Suomessa hiljainen rariviikko takana, parempia harvinaisuuksia nähtiin niukasti. Paras oli Viitatiainen - Marsh Tit joka rengastettiin Joensuun Höyläksen lintuasemalla, maan 40 havainto. Kuvasarjan viimeisessä kuvassa näkyy hienosti hyvä tuntomerkki jota ei syystä tai toisesta mainita kirjallisuudessa. Ylänokan tyvellä oleva valkea täppä, se toimii hyvin maastossakin. Porvoossa havaittiin todennäköinen nuori Valkosiipitiira - White-winged Black Tern, maan 80 havainto mikäli hyväksytään. Loppuviikosta ne vihdoin saapuivat, itäiset pienet vihreät. Taigauunilintuja - Yellow-browed Warbler havaittiin yhteensä 10 yksilöä eri puolilla länsi- ja etelä-Suomea. Syksyn aikana Punajalkahaukkoja - Red-footed Falcon on havaittu yhteensä 34 yksilöä, menneellä viikollakin löytyi vielä 5 yksilöä. Tarsigerin nimikko lajia Sinipyrstöjä - Red-flanked Bluetail havaittiin kaksi yksilöä. Nykyään lajia tavataan myös pesimä alueiden ulkopuolella syksyisin, tämän syksyn summa on 5. Pikkuharvinaisuuksista löydettiin viime viikkona seuraavasti. Arosuohaukkoja - Pallid Harrier havaittiin 7, Isokirvisiä - Richard´s Pipit 3 yksilöä, Pussitiainen - Pendulinen Tit kolmen nuoren yksilön voimin sekä Aroharmaalokki - Baltic Gull ja Jalohaikara - Great Egret. Laitoin www.tarsiger.comiin vuoden kokonaissummia muutamista lajeista, kuten Pikkukiljukotkasta - Lesser Spotted Eagle. Syystä tai toisesta lajista tehdään todella vähän syksyisiä havaintoja. Tänä vuonna oli ainoastaa yksi lintu, viime vuonna oli kolme havaintoa. Johtuuko vähyys määrityksien parantumisesta vai onko Pikkukiljukotka - Lesser Spotted Eagle vähentynyt eikä niitä harhaudu enää meille?

Baltiasta tuli vihdoin muutama rarihavainto. Virossa havaittiin Aavikkotasku - Desert Wheatear 11.9 Noarootsissa, lintu oli maan 6. havainto. Punajalkahaukkoja - Red-footed Falcon on Virossa havaittu yhteensä 93 yksilöä syksyn aikana. Häädemeestessä havaittiin mukava parvi Jalohaikaroita - Great Egret, yöpymään lähti yhteensä 79 yksilöä, suurin Virossa havaittu parvi.
Latviassa viikon kohokohdat olivat 6.9. Sarakerttunen - Aquatic Warbler sekä Papen lintuasemalla 10.9. muuttaneen 7 Mehiläissyöjää - Bee-eater. Mutta varsinainen yllätys tuli parin päivän viiveellä. 12.9 Papen lintuasemalla rengastettiin maalle uusi laji, Etelänpuukiipijä - Short-toed Treecreeper.
Liettuassa puolestaa oli hiljaista, mutta sieltä ilmoitettiin "myöhästynyt" uusi laji maalle. Kuukkeli - Siperian Jay, kaksi yksilöä löydettiin Zarasain metsistä itä-Liettuasta 20. elokuuta. Hienoa että Batian itäosissa on vielä vanhoja metsiä joissa vihtyy tämä sympaattinen laji. Tulevaisuus lajilla voi kuitenkin olla melko epävarma vaikka niitä onkin havaittu jokaisessa Baltian maissa viime vuosina.

Myös Ruotsissa oli melko hiljainen viikko, parhaana oli Hallandista 11.9 löydetty Sarakerttunen - Aquatic Warbler. Se oli Ruotsin 26. havainto lajista. Gotlannissa havaittiin samana päivänä Tundravikla - Buff-breasted Sandpiper. Haaparannassa rengastettiin 6.9 maan 52. Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail.
Puolasta tuli lähi alueiden kovin havainto. Keskiviikkkona 8.9 pohjois-Puolassa, Krynica Morska muutti nuori Sirovarpushaukka - Levant Sparrowhawk. Siitä tulee maan 3. havainto mikäli se hyväksytään
RK´ssa. Hollannista löytyi 12.9 meille niin tuttu Viitakerttunen - Blyth´s Warbler, se oli kuitenkin vasta 13. havainto Hollannista. Myös Färsaarilta löytyi 10.9 meille kovin tavallinen laji, Kuovisirri - Curlew Sandpiper, saarelle se oli kuitenkin ensimmäinen havainto. 12.9 havaittu Mehiläissyöjä - Bee-eater oli vasta 2. havainto Färsaarille. Hieman eksotiikkaa tuovat Georgian havainnot, maalle löytyi uusi laji 6.9. Viirusirkkalintu - Lanceolated Warbler rengastettiin lähellä Batumia. Siellä puolestaan havaittiin petolaskentojen yhteydessä vanha naaras Idänmehiläishaukka - Oriental Honey Buzzard. Paikalla havaitaan levottomia määriä muutolla, esim 350.000 Mehiläishaukkaa - Honey Buzzard on muuttanut syksyn aikana. Tästä pääset katsomaan Batumiraptorcountin blogia ja muita havaintoja.
Ranskassa havaittiin Suohyyppä - White-tailed Plover sekä Vihermehiläissyöjä - Blue-cheeked bee-eater.
Kuwaitista löydettiin 12.9 Mongoliankirvinen - Blyth´s Pipit siitä tulee maan 2. havainto mikäli se hyväksytään RK´ssa. Espanjasta löydettiin viikon aikana 5 Amerikankurmitsaa - American Golden Plover, 9 Tundraviklaa - Buff-breasted Sandpiper, 19 Palsasirriä - Pectoral Sandpiper ja Amerikanvesipääsky - Wilson´s Phalarope.
Jälkimmäinen havaittiin myös Irlannissa, Kerry´ssa 6.9. Jenkkikahlaajia oli muutenkin runsaasti liikkellä, johtuen Earl-myrskyn jälkimainingeista. Se kuitenkin heikkeni ja rantautui lopulta Kanadaan eikä tuonut odotettuja harvinaisuuksia. Kahlaajia se kuitenkin toi mukavasti Irlantiin mm. 26 Turdraviklaa - Buff-breasted Sandpiper, 14 Palsasirriä - Pectoral Sandpiper, Eskimosirrin - Baird´s Sandpiper, Amerikansipin - Spotted Sandpiper ja Keltajalkaviklon - Lesser Yellowlegs. Irlannin kovin havainto oli kuitenkin Intianvaris - House Crow. Se on 2. havainto maasta, ensimmäinen oli 1970. Molemmat linnut ovat luonnollisesti tulleet laivalla, mutta Briteissä ja Irlannissa nämä lasketaan pinnoiksi ihan normaalisti.
Ovat ne sitten tulleet Aasiasta tai Jenkeistä, onhan meilläkin Suomessa hyviä esimerkkejä vastaavista tapauksista. Kaikki kolme Valkokurkkusirkkua - White-throated Sparrow ovat tulleet samalla tyylillä. Vast´ikään New Yorkista lähteneeseen laivaan laskeutui noin 100km jälkeen kymmenkunta kyseistä lajia. Ne viihtyivät koko matkan (pari viikkoa) laivan kannella ja lähtivät maihin lähellä Southamptonia Englannissa. Ilmeisesti tämän vuoden kevään monet havainnot koskivat juuri näitä lintuja Englannissa.
Myös Briteissä oli vilkasta kahlaajien puolella. Siellä havaittiin mm 3 Amerikanvesipääskyä - Wilson´s Phalarope, 11 Tundraviklaa - Buff-breasted Sandpiper, 20 Palsasirriä - Pectoral Sandpiper, 6 Amerikankurmitsaa - American Golden Plover ja sokerina pohjalla oli Scilly´lta löytynyt Preeriakahlaaja - Uplands Sandpiper joka oli maan 46. havainto. Kahlaajien lisäksi Briteistä löydettiin mm. Punapyrstölepinkäinen - Isabelline Shrike, maan 77. sekä 3 Vuoriuunilintua - Bonelli´s Warbler että maan 18. Vaaleakultarinta - Eastern Olivaceous Warbler. Paras havainto oli Skotlannista muuttanut Fregattilintu, todennäköinen Keisarifregattilintu - Magnificent Frigatebird, se havaittiin kahdesta paikasta ja viimeiseksi menossa itään, kohti Norjaa. Briteistä on hyväksytty ainoastaan yksi havainto, marraskuulta 2005 jolloin heikkokuntoinen lintu otettiin hoitoon jossa se myöhemmin kuoli. Toinen havainto on talvelta 1998 Man saarilta jossa myös heikkokuntoinen yksilö otettiin hoitoon, se kuoli 10 kuukautta myöhemmin hoitolassa. Valitettavasti Man-saarten havaintoja ei lasketa Brittein saarten pinnoihin. Näiden lisäksi on kolme määrittämätöntä Fregattilintua sekä bonuksena Jerseylta niin ikään määrittämätön lintu. Sieltäkään havaittuja lintuja ei lasketa Brittein saarille.
Azoreilla oli yllätävän hiljaista viime viikolla, ainoastaan perusjenkki kahlaajia havaittiin, niitäkin melko niukasti kun kyseessä on kuitenkin Azorit.

Seuraavaksi vaikka Kirjosieppoja - Pied Flycatcher katselemaan, nekin ovat mielenkiintoisia.

- Tarsiger Team

Aro.....

2010-09-06T10:38:00.041+03:00

Syyskuu alkoi hienosti harvinaisuuksien puolesta. Tampereelta, Aspinniemestä 1.9 löytynyt Arotasku - Isabelline Wheatear oli maan 15. havainto. Arolajit jatkuivat heti seuraavana päivänä Hangosta löytyneellä Arokotkalla - Steppe Eagle. Toisen kalenterivuoden lintu oli 56 havainto Suomesta. Lintu havaittiin vielä 4.9 kun se lähti Hangosta itään, ja jatkoi aina Tammisaareen saakka josta se jatkoi edelleen lentoaan kaakkoon. Seuraavana päivänä linnusta ei saatu havaintoa, ehkä se ilmaantuu lähi päivinä vielä jostain? Tundravikla - Buff-breasted Sandpiper löytyi 4.9 Limingasta, Virkkulasta. Havainto oli 25. Suomesta ja 15. 2000-luvulta. Havainnot ovat lisääntyneet tästä lajista voimakkaasti, joinain syksyinä kuten 2005 ja 2006 lajilla oli runsas esiintyminen läntisessä Euroopassa. Vuonna 2006 lajista tehtiin havainto vähintään 120 yksilöstä ja vuotta aiemmin lähes 100 yksilöä. Laji on ilmeisesti runsastunut, mutta missä? Mielenkiintoisena poittina voitaisiin pitää sitä että jenkki kahlaajien WP´n kehdossa, Azoreilla lajia on havaittu ainoastaa 19 kertaa 26 yksilöstä, lähes kaikki havainnon ovat 2000-luvulta. Saarilla retkeily on tosin muuttunut rajusti viime vuosina kun sieltä on löytynyt yhä enenevissä määrin kovia jenkkilajeja WP´n listaajille. Suomessa Mustanmerenlokki - Mediterranean Gull runsas esiintyminen jatkui, nuori lintu löytyi Kemiön Sjölaxista 3.9. Se oli 36. havainto Suomesta ja syksyn kuudes. Keväälläkin lajia havaittiin kolmesti, joten vuoden kokonaismäärä nouseen jo yhdeksään, vielä yksi kiitos. Vihdissa havaittiin lyhyesti Mehiläissyöjä - Bee-eater 3.9 valitettavasti lintu katosi paikalta eikä tästä syksyllä harvinaisesta linnusta päästy nauttimaan. Pikkuharvinaisuuksista havaittiin Mustaotsalepinkäinen - Lesser Grey Shrike Porissa 30.8. Punajalkahaukkoja - Red-footed Falcon havaittiin jakson aikana 6 yksilöä. Sama määrä ilmoitettiin myös Arosuohaukkoja - Pallid Harrier, mikä on aiempia vuosia selvästi vähemmän. Havaintoja on tänä syksynä ainoastaan 15, normaalina syksynä niitä havaitaan keskimäärin 60 yksilöä. Ilmeisesti pesinnät ovat epäonnistuneet joko kylmän alkukesän tai huonon myyrä vuoden takia. Aroharmaalokki - Baltic Gull uusi yksilö löytyi Tampereelta. Jalohaikaroita - Great Egret havaittiin kaksi yksilöä. Syksyn ensimmäinen Harjalintu, Hoopoe löytyi Mäntästä, Keski-Suomesta. Muutama Sinipyrstö - Red-flanked Bluetail löytyi pesimäalueen ulkopuolelta. Edellisviikon rareista Suippopyrstösirri - Sharp-tailed Sandpiper viihtyi Espoon Laajalahdella 3.9 asti. Ämmässuon Etelänharmaalokki - Yellow-legged Gull on edelleen paikalla.

Baltiassa havainnot hyvin vähissä. Ainoastaan vähenevissä määrin havaittiin Punajalkahaukkoja - Red-footed Falcon. Ainut mainittava havainto tehtiin Virossa, Hiidenmalla. Siellä havaittiin maan 37. Isohaarahaukka, Red Kite.

Muualla WP´n alueella olikin vilkas viikko takana. Parhaimpina voidaan pitää Amerikanmetsäviklojen - Solitary Sandpiper syyskuun alun ryntäystä. Lintuja havaittiin Madeiralla sekä Azoreilla (Corvo, Terceira) yksi kussakin saaressa. Madeirassa havaittu yksilö oli saaren ensimmäinen. Azoreiden linnut olivat 11. ja 12. havainnot. WP´n alueella Amerikanmetsävikloa - Solitary Sandpiper on havaittu kautta aikojen ainoastaan reilut 60 kertaa, joista puolet Briteistä. Myös Vaaleakultarinta - Eastern Olivaceous Warbler yllätti, niitä havaittiin kolme yksilöä. East Yorks´ssa, Briteissä havaittiin maan 17. yksilö 1.9. Norjassa, Utsira´ssa 4.9 löytyi Norjan 6. lintu ja seuraavana aamuna, 5.9 löytyi toinen. Mutta, mutta kaikki ei ole aina aivan niin selvää. Maanantaina määritykset laitettiin uusiksi. Toinen lintu oli jotenkin hyvin harmaa Kultarinta - Icterine Warbler ja toinen lintu muuttui Aavikkokultarinta - Sykes´s Warbler. Mikäli laji hyväksytään tätä lajina se olisi maan 3. Ei ole helppoa tämän lajiparin määritys. Edellinen Aavikkokultarinta - Sykes´s Warbler havaittiin Norjassa Rogaland, Klepp 30.8. Se oli vasta maan 2. havainto. Laji havaittiin myös Ranskassa, Vendee, Ile d´Yeu saarelta löytyi 4.9 maan toinen, ensimmäinen havaittiin viime viikolla. Selvästi paras havainto jaksolle oli sunnuntaina 5.9 Briteistä, East Yorks löytynyt Ruskosieppo - Asian Brown Flycatcher. Lintu on UK´n 4. havainto ja samalla luultavasti WP´n kuudes. Western Palearctic´n ensimmäinen havainto oli 24.9.1959 Tanskasta, toinen Ruotsista 27.9.1986. Tässä on hyvin potentiaalinen uusi laji Suomelle. Laji saattaa mennä osittain "ylikatsomisen" puolelle, sillä meillä riittää sieppoja syksyisin, toisin kuin esimerkiksi Briteissä. Siellä lähes kaikki siepot ovat hyviä lajeja. Allekirjoittaneella on todennäköinen havainto kyseisestä lajista 2000-luvun alusta, mutta valitettavasti pikkusiepon kaverina ollut lintu katosi lyhyen havaintoajan jälkeen. East Yorks, Briteissä rengastettiin myös maanantaina 30.8 Sepelsieppo - Collared Flycatcher,
vasta maan 33. havainto.
Ruotsissa rengastettiin maan 25. Kenttäkerttunen - Paddyfield Warbler 2. syyskuuta Småland´ssa. Nuori Punapäälepinkäinen - Woodchat Shrike ilahdutti retkeilijöitä Ångermanland´ssa 5.9, siitä tulee 62. hyväksytty havainto Ruotsista. Myös Pilkkaniska - Surf Scoter, Käärmekotka - Short-toed Eagle ja Tundravikla - Buff-breasted Sandpiper olivat viime viikon parhaimmistoa.
Norjassa havaittiin edellä mainittujen kovien havaintojen lisäksi esiaikuinen Pikkukiljukotka - Lesser spotted Eagle, joka oli maalle uusi laji. Ainakin kirjoittajalle se oli yllätys. Hollannista löytyi sunnuntaina 5.9 vanha Punapyrstölepinkäinen - Isabelline Shrike, maan 8. havainto. Muita kiinnostavia lajeja olivat Sinisiipitavi - Blue-winged Teal ja Tundrakurppelo - Long-billed Dowitcher. Naapuri maasta, Belgiasta löydettiin Kenttäkerttunen - Paddyfield Warbler 3.9. Saksassa puolestaan harvinaisuuksista päästiin nauttimaan Arohyypän - Sociable Plover ja Tundraviklan - Buff-breasted Sandpiper voimin. Jälkimmäinen laji havaittiin myös Espanja´ssa ja Unkari´ssa. Vihreän saaren eli Irlannin parhaat havainnot olivat menneeltä viikolta Pikkukultarinta - Booted Warbler, Eskimosirri - Baird´s Sandpiper ja Kanadansirri - Semipalmated Sandpiper.
Kanadansirri - Semipalmated Sandpiper olikin melko "yleinen" Azoreilla kuluneella viikolla, yhteensä havaittiin vähintään 29 yksilöä. Azoreiden lintusesonki onkin päässyt jo hyvään vauhtiin, tällä hetkellä saarilla on mukavasti jenkkikahlaajia. Sirreistä on havaittu Valkoperäsirri - White-rumped Sandpiper 14 yksilöä, Eskimosirri - Baird´s Sandpiper ja Tundrasirri - Western Sandpiper. Vikloista jo edellä mainittujen kahden Amererikanmetsäviklo - Solitary Sandpiper lisäksi 3 Keltajalkaviklo - Lesser Yellowlegs ja 3 Amerikanvikloa - Greated Yellowlegs. Myös Amerikantaivaanvuohi - Wilson´s Snipe ja Amerikasipi - Spotted Sandpiper havaittiin Azoreilla.

Ehkä läntinen eurooppa saa nauttia tulevana viikkona jenkkiherkuista, sillä Earl myrskyn jäänteet ovat vaikuttamassa voimakkaasti viikon säähän. Briteissä odotetaan jo kovasti syksyn 1985 jenkki ryntäystä. Tilanteesta lisää punkbirder sivustolla.

Tätä kirjoittaessa tuli Ruotsista, Västerbotten´lta tieto että syksyn ensimmäiset Taigauunilintu - Yellow-browed Warbler on havaittu parissakin paikassa - siis retkelle !

- Tarsiger Team

Acuminata

2010-08-30T11:01:00.000+03:00

Viikon 34 ehdoton raritapaus oli luonnollisesti Suippopyrstösirri, Sharp-tailed Sandpiper. Espoon Laajalahdelta perjantaina 27.8 löytynyt lintu oli vasta maamme toinen. Ensimmäinen oli legendaarisen Kotkan Hovinsaaren lintu 23.8.1984. Jos jollain on Hovinsaaren linnusta kuvia, julkaisemme sen mielellään www.tarsiger.com ssa. Aika monella kärkibongaajistamme oli jo laji listoillaan, nuoremmat saivat hyvän paikkolajin. Syystä tai toisesta laji on karttanut meitä vuosia, sillä naapurimaissakin sitä on havaitu useasti 2000-luvulla. Virossakin kaksi kertaa, Ruotsissa ja Norjassa 3, yhteensä 2000-luvulla euroopassa 28 kertaa. Kyseessä ei siis kuitenkaan ole mikään megarari, joten todennäköisesti lajia tullaan havaitsemaan lähivuosina uudelleen. Mutta siitä huolimatta havainto on hieno ja ainutlaatuinen.
Viikkoa täydensi Siuntiosta löytynyt nuori Mustanmerenlokki, Mediterranean Gull. Syksyn 5. ja maan 35. linnun löysi jälleen M. G."gull" Koivula, hänen syksyn kolmas sponde. Lintu oli löytö päivän jälkeen kateissa vajaan pari vuorokautta mutta löytyi uudelleen Pikkalasta Lauantaina 28.8. Lintuja on tälläkin viikolla löytynyt Itämeren naapureistamme lisää, mm Ruotsista ja Liettuasta kaksi molemmista. Viikon ns pikkukivoja olivat syksyn ensimmäinen Isokirvinen, Richard´s Pipit havaittiin ajallaan 29.8 Närpiössä. Jalohaikaroita, Great Egret kaksi, Haarahaukkoja, Black Kite peräti 6, viisi Punajalkahaukkaa, Red-footed Falcon mutta vain kolme Arosuohaukkaa, Pallid Harrier. Aroharmaalokkeja, Caspian Gull löytyi peräti 3 uutta kuluneella viikolla. Eteläharmaalokki, Yellow-legged Gull vaihtaa edelleen sulkiaan Ämmässuolla.

Virossa laskeskellaan edelleen Punajalkahaukkkoja, Red-footed Falcon, syksyn kokonaissumma on noin 78 yksilöä. Latviassa niitä on havaittu noin 81 suunnilleen samana ajanjaksona elokuussa. Liettuasta ei ole kuulunut mitään vaelluksesta. Siellä lasketaan ilmeisesti ainoastaan jo edellä mainittuja Mustanmerenlokkeja, Mediterranean Gull. Niitähän löytyi pari uutta nuorta menneellä viikolla, Oletettavasti maassa pesiikin ilmeisesti jo kymmeniä pareja ja meilläkin havaitut linnut voivat olla näistä kolonioista peräisin.

Muualta WP´n alueelta parhaana havainto voidaan pitää Brittien 27.8 löytynyttä Rusokaulasirriä, Red-necked Sandpiper joka on maan 8. mikäli se hyväksytään RK´n käsittelyssä. Tämä laji on havaittu WP ´n alueella 21 kertaa 2000-luvulla. Se on siis hieman harvinaisempi kuin Suippopyrstösirri, Sharp-tailed Sandpiper. Perjantaina 27.8 oli kohtalainen virtaus siperiasta. Jakson aikana Englannista löytyi jälleen kaksi Kanadansirriä, Semipalmated Sandpiper ja niin ikään kaksi Kuusilokkia, Bonaparte´s Gull.
Ruotsiin viikon puolenvälin kovat länsituulet toivat Isoliitäjän, Great Shearwater. 25.8 se havaittiin ensin Skånesta ja myöhemmin sama yksilö nähtiin myös Tanskan puolella. Se oli 17. havainto Ruotsista, päivää myöhemmin havaittiin vielä vahvistamaton toinen lintu Hallandissa. Mikäli se hyväksytään, siitä tulee luonnollisesti maan 18. Tanskan puolella havaittu Isoliitäjä, Great Shearwater oli maan 15. havainto. Tanskasta löydettiin uudelleen puolen vuoden jälkeen Amerikanisolokki, Glaucous-winged Gull, lintu löydettiin viime vuoden marraskuussa uutena lajina maalle. 4cy määritetty lintu oli siis palanut kesälomiltaan, nyt se on jo 5cy ja taitaa muistuttaa jo hyvin pitkälti vanhaa lintua. Kent Olsen´n tyylikkäillä lokkisivustolla on lisää linnusta. Norjassa havaittiin nuori Kultasirkku, Yellow-breasted Bunting 29.8, se oli neljään vuoteen ensimmäinen lintu Norjassa. Vähiin tuntuu laji kadonneen sillä koko läntisessä euroopassa ei nähdä enää vuosittain kuin muutama yksilö. Ne vähätkin yksilöt tuntuvat menevän meiltä pohjoisen kautta Norjaan ja sieltä Shetlantiin. Niin kuin monet muutkin lajit, kuten esimerkiksi Tundrakirvinen, Pectoral Pipit ja Sarasirkkalintu, Pallas´s Grasshopper. Saksan aivan pohjoisrannikolla nähtiin 27.8 esiaikuinen Vuorikotka, Bonelli´s Eagle sekä 23.8 myös pohjois-osissa Liitohaukka, Black-winged Kite. Espanjassa mielenkiintoa piti yllä 26.8 havaittu vieras Atlantin takaa, Kuningastiira, Royal Tern sekä vihdoinkin julkaistiin kuva maan ensimmäisestä Punajalkasuulasta, Red-footed Booby, linkissä kuvat, tarina ja määritysperusteet havainnosta.

Loppu "kevennys" on tällä kertaa hieman rankempaa luettavaa, Zino´s Petrel.

- Tarsiger team

Lokkeja

2010-08-23T18:16:00.007+03:00

Menneellä viikolla harvinaiset lokit jatkoivat ryntäilyjään. Suomen 34. Mustanmerenlokki, Mediterranean Gull löytyi sunnuntaina 22.8 Kirkkonummen Lapinjärveltä, syksyn 4. ja vuoden seitsemäs havainto. Laji on levittäytymässä pikkuhiljaa pohjoiseen, sillä havaintoja oli 1980-luvulta ainoastaan 3, 1990-luvulta jo 10 ja 2000-luvulta ensimmäiseltä kymmenekseltä jo 18 havaintoa. Tampereen kolmen viikon takainen Etelänharmaalokki, Yellow-legged Gull löytyi uudelleen lauantaina 21.8 Espoo/Kirkkonummi Ämmässuon kaatopaikalta. Paikalta löytyi myös 2cy Aroharmaalokki, Caspian Gull ja sunnuntaina löytyi toinen yksilö, nuori lintu. Näiden lisäksi Tampereen Tarasteelta löytyi 4cy lintu lauantaina 21.8. Viikon kovin havainto oli 22.8 Inarista löytynyt Myrskylintu, Northern Fulmar, maan 30. mikäli RK hyväksyy havainnon. Punajalkahaukalla, Red-footed Falcon on ollut pieni muotoista vaellusta, elokuun aikana se on havaittu 13 kertaa, valitettavasti virtaukset loppuivat juuri kun niitä alkoi ilmaantumaan maisemiin. Normaaliin tapaan myös Arosuohaukkoja, Pallid Harrier on ilmaantunut peltomaisemiin, viimepäivinä etelässä on havaittu ainakin kolme yksilöä. Torstaina 19.8 Lappeenrannassa seikkaili Käärmekotka, Short-toed Eagle ja pari päivää myöhemmin sellainen nähtiin myös Ylämaalla. Lintu saattaa olla sama yksilö kuin Lappeenrannassa. Viikon sisällä nähtiin myös kolme Mustaotsalepinkäistä, Lesser Grey Shrike, Kotkassa, Kuopiossa ja Helsingissä. Kahlaaja aika tuntuu olevan jo ohitse sillä ainoastaan Palsasirri, Pectoral Sandpiper havaittiin jakson aikana. Jurmon lintuasemalla 19.8 havaittu lintu on 114. maastamme. Pikkukiva kategoria puolelta voisi mainita 3 Jalohaikaraa-Great Egret, 2 Kiljukotkaa-Great Spotted Eagle. Maininnan arvoinen voisi olla myös Kirjokerttu, Barred Warbler joita on ilmoitettu mukavat 6 nuorta lintua. Ilmeisesti senkin pesinnät ovat menneet hyvin, ainakin lähinaapureissa. Meillähän se vain harvinaistuu vuosi vuodelta, ehkä jokunen yksilö palaa meille ensi keväänä.

Baltiassa tapahtumia oli niukalti. Virossa harrastajien kohteena ovat olleet Punajalkahaukat, Red-footed Falcon. Niitä on nähty 17. - 22.8 välisellä ajalla vähintään 64 yksilöä. Liettuassa havaittiin kolme uutta nuorta Mustamerenlokkia, Mediterranean Gull, kaikki länsi-rannikolla.

Muualla WP:n alueella oli luonnollisesti muutama kiinnostava havainto. Jakson alussa 15. ja 16.8 Britaniassa havaittiin kaksi Aavikkokultarintaa, Syke´s Warbler. Northumberland ja Shetland, Unst, ne olivat brittien 11. ja 12. havainnot tästä lajista. Caligata - Rama lajiparista on kiva kuvasetti Hugh Harrop´n sivulla josta vertailemalla selviää aika kivasti lajien eroavaisuuksia. Toinen parempi laji saarivaltiossa oli 22.8 löytynyt Suippopyrstösirri, Sharp-tailed Sandpiper joka oli maan 31. havainto. Myös hieman normaalia runsaampi on ollut myös Kanadansirri, Semipalmated Sandpiper, sitä on havaittu Briteissä tämän alkusyksyn aikana jo 5 lintua. Kanadansirri, Semipalmated Sandpiper havaittiin myös Hollannissa heinäkuun lopussa, se oli maan 10. havainto. Hollannin viime viikon tähti oli kuitenkin maan 3. Vihermehiläissyöjä, Blue-cheeked Bee-eater. Jotkut epäilivät että kyseessä olisi sama yksilö kuin pohjois-Ranskassa 22. heinäkuuta tavattu. Ranskassa havaittiin 16.8. Pikkupajusirkku, Pallas´s Bunting, kyseessä oli naaraspukuinen lintu. Kuvia ei ole ainakaan vielä löytynyt mistään, toivotaan että havainto on oikea. Kyseessähän olisi Ranskan ensihavainto. Muutenkaan lajia ei ole liioinmiten euroopassa havaittu, ainoastaan 4 kertaa Britaniassa. Ruotsissa havaittiin 16.8 todennäköinen Arokyyhky,
Pallas´ Sandgrouse, lintu oli mennyt hieman liian kaukaa. Samana päivänä myös Ölannissa havaittiin niin ikään todennäköinen Välimerenhaukka, Eleonora´s Falcon. Norjan Pikkukorppikotka, Egyptian Vulture löytyi uudelleen, kesän se oli viettänyt jossain muualla. Lintuhan oli sama kuin 26.4 ensin Saksassa ja kaksi päivää myöhemmin Tanskassa havaittu. Tanskassa löytyi 18.8 Sininärhi, European Roller joka on ensimmäinen havainto sitten vuoden 1997. Sunnuntaina 22.8 tanskalaiset havaitsivat maan 30. Alppikiitäjän, Alpine Swift. Irlannissa havaittiin aikainen Piippukiitäjä, Chimney Swift. Se on vasta toinen elokuussa havaittu lintu mikäli se hyväksytään RK´ssa. Laji on havaittu Irlannissa noin 18 kertaa, vuonna 2005 syksyllä niillä oli massa esiintyminen läntisessä euroopassa. Silloin Irlannistakin tehtiin 10 havaintoa, 13´sta linnusta. Esiintyminen alkoi vuonna 2005 28.10 Azoreilta ja viimeinen havainto oli 9.11 Irlannissa. Yhteensä havaittiin noin 150 yksilöä, suurin osa Azoreilla mutta havaintoja oli mukavasti myös Espanjasta, Briteistä ja jo mainitusta Irlannista. Espanjassa, ulkomerellä havaittiin Madeirankeiju, Madeiran Storm-Petrel sunnuntaina 22.8, laji saattaa olla säännöllinen Espanjassa vaikka havaintoja on vain neljä aikaisempaa manner Espanjasta jotka on hyväksytty RK´ssa. Luonnollisesti Kanarian saarilla laji on säännöllinen.

Tätä kirjoittaessa tuli vielä tieto 11.8 Espanjassa havaitusta Punajalkasuulasta, Red-footed Booby. Esiaikuinen lintu varmistui kuvista oikeaksi, siitä tuli maalle uusi laji. Laji on havaittu ilmeisesti vain kaksi kertaa aiemmin WP´n alueella, 1985 Norjassa ja 2007 Cap Verdellä.

- Tarsiger team

Syksy on alkanut

2010-08-18T11:56:00.000+03:00

Edellisestä textistä onkin jo vierähtänyt pitkä aika, sillä kevät ja kesä jäivät väliin.

Loppu kesän piristyksenä voidaan pitää Kenttäkerttusta, Paddyfield Warbler. Lintuja rengastettiin Espoon Laajalahdella peräti kolme yksilöä SSP-rengastuksen ohella. Järjestykseltään ne olivat 44. - 46. havainnot Suomesta. Myös Virossa, Pärnumaan Pulgojalla rengastettiin heinäkuun lopussa lyhyessä ajassa 4 lintua. Herää tietysti kysymys ovatko linnut pesineet niin Laajalahdella kuin Pulgojassakin? Vastaavanlainen tapaus oli 1991 Halikonlahdella, Salossa jolloin 4 saman vuoden lentopoikasta rengastettiin T. Nummisen toimesta. Mahtaisiko Kenttäkerttunen pesiä useamminkin meillä? Se on myöhäinen saapuja, häviääkö sen ääni ruovikoissa ruoko- ja rytikerttusten lauluille? Vaatiiko se suuren ruovikon ja miten niitä kompataan pesimäaikaan? Taitaa olla melko mahdoton tehtävä.
Heinäkuun kaakkoiset lämpimät ilmat toivat lopultakin rareja Suomeen. Pieni rynnistys alkoi 27. heinäkuuta kun Luumäeltä löytyi Suomen 24. Punapäälepinkäinen, Woodchat Shrike. Tässä vaiheessa olisi kaikkien pitänyt lähteä maastoon. Sillä harvoin rarit tulevat yksin, niitä tulee isolla rintamalla kun säät ovat suotuisat. Pari päivää myöhemmin rysähti kunnolla. Heinäkuun 29. löytyi Lappeenrannasta ensimmäinen bongattavissa oleva Arokyyhky, Pallas´ Sandgrouse. Tämä koiras oli 7. havainto Suomesta. Edellinen Arokyyhky havaittiin 1992 Kuusamossa, ralli valmisteluissa muutaman havainnoitsijan toimesta. Muut havainnot ovat vuosien 1969 ja 1800-luvun lopun vaellus vuosilta. Imatralta ja Helsingistä elokuun alussa löydetyt kaksi Töyhtökiurua, Crested Lark lienevät saman kaakkoisvirtauksen tulokkaita. Heinäkuun alkupuoliskollakin löytyi kaksi Töyhtökiurua, Crested Lark Utösta ja Lappeenrannasta. Inkoosta 4. elokuuta löytynyt Pitkäjalka, Black-winged Stilt oli vasta Suomen 8. havainto mikäli havainto hyväksytään. Elokuun alkupuoliskon lajina oli odotetusti Mustanmerenlokki, Mediterranean Gull. Kaikkiaan kolme nuorta yksilöä löytyi eteläisestä Suomesta, Espoosta, Forssasta ja Salosta. Ne olivat 31. - 33. havainnot Suomesta, joten mistään yleisestä lajista ei kuitenkaan ole kyse. Yleistyvä se sen sijaan on, huhujen mukaan Liettuassa on pesinyt tänä kesänä "kolonia", varmistusta ei ole vielä kuulunut. Mutta useampi nuori lintu on sielläkin ollut liikkeellä, myös Latviassa havaittiin nuori lintu. Samoin Norjasta ja Ruotsista on muutamia havaintoja, mutta siellä se on enää pikkukiva laji ja sitä ei ole esimerkiksi Tarsigerin havainnoissa.
Muita kiinnostavia loppukesän lajeja Suomessa olivat Tampereelta löytynyt nuori Etelänharmaalokki, Yellow-legged Gull, vasta 18. havainto Suomesta. Hangossa nähtiin 25. heinäkuuta todennäköinen Siperiankurmitsa, Pacific Golden Plover, mutta Amerikankurmitsaa, American Golden Plover ei voitu sulkea täysin pois. Niin ikään todennäköinen Pitkänokkakurppelo, Long-billed Dowitcher havaittiin muuttamassa etelään 2. elokuuta Kristiinankaupungissa. Suomessa on havaittu ainoastaan 8. Pitkänokkakurppeloa, Long-billed Dowitcher mutta 13 havaintoa on jäänyt kauttalajiksi. Niistä 11 havaintoa on syksyisiä ja suurin osa muuttavia lintuja joista ei löydy kuviakaan, tämä herättää hieman epäilyksiä. Onko mahdollista että se sotketaan muutolla esimerkiksi Mustavikloon joka pitää jalkoja ns. sisään vedettyinä, lintu näyttää uskomattoman paljon kurppelolta.

Baltiassa on luonnollisesti ollut hiljaista, sama ongelma jatkuu - ei ole havainnoitsijoita.
Liettuassa pesi Mehiläissyöjiä, Bee-eater vähintään kolme paria ja todennäköisesti Mustanmerenlokki, Mediterranean Gull, ei vahvistusta. Latviassa pesi puolestaan 50:n vuoden jälkeen Isohaarahaukka, Red Kite joka sai kaksi poikasta, toivottavasti ensi vuonna tilanne pysyy vähintään samana. Latviastaa saatiin jopa harvinaisuus havainto kun 12. elokuuta Pape birdstation rengastettiin nuori Sarakerttunen, Aquatic Warbler. Virosta yllä mainituiden Kenttäkerttusten, Paddyfield Warbler lisäksi havaittiin ainoastaan Siperiankurmitsa, Pacific Golden Plover. Sörve birdstation havaittu vanha lintu on maan 5. havainto mikäli se hyväksytään RK:n toimesta.

Muualta Western Palearctic´n alueelta havainnot keskittyvät paljolti kahlaajiin. Mielenkiintoisimpana on luonnollisesti Hollannista 29.7. löytynyt Taigaviklo, Grey-tailed Tattler. Havainto on maan ensimmäinen ja samalla vasta 6. Westerniltä. Eli havainto on vain päivää myöhemmin kuin Suomen Arokyyhky, Pallas´ Sandgrouse.

Pikkukajava

2010-01-19T13:51:00.002+02:00

Talvi jatkaa painostustaan, ainut hieman harvinaisempi lintu havaittiin Ahvenanmaalla 17.1. Ensimmäisen talven Pikkukajava, Kittiwake seikkaili hetken Jomalan Kråkörsfjärdenillä. Eipä muuallakaan pohjois- Euroopassa vietetty mitään tähtihetkiä. Baltian naapuri maissa on yllättävänkin hiljaista, kova talvi sielläkin.Ruotsin, Skåne´ssa Sinipyrstö, Red-flanked Bluetail jatkaa selviytymistään, samoin Uppland´n Mustakaularastas, Black-throated Thrush on edelleen hengissä ruokinnalla.

Myös Briteissä pieni muotoinen Mustakaularastas, Black-throated Thrush invaasio jatkuu. Nyt South York´sta löytyi 11.1 ensimmäisen talven koiras lintu, 72:n havainto Englannista sekä Buckinghamista 12.1 naaraspukuinen lintu joka on 73. havainto mikäli hyväksytään. Wales´sta löytyi 12.1 Tundrakurppelo, Long-billed Dowitcher sekä 14.1 Kuusilokki, Bonabarte´s Gull sekä 17.1 Pikkulapasotka, Lesser Scaup. Joten pientä liikettä ainakin jenkkien puolelta tapahtuu pitkin talveakin. Myös Irlannista, Cork´sta löytyi vanha Kuusilokki, Bonabarte´s Gull 17.1. Lisäksi Azoreilta löydettiin muutama uusi havis, 12.1 Corvo´sta kahden Amerikantyllin, Killdeer seuraksi oli liittynyt vielä kolmaskin yksilö. 16.1 lauantaina Sao Miguel´lta löytyi Amerikannokikana, American Coot.

13. tammikuuta Unkarista, Fertörakos´sta löytyi maan ensimmäinen bongattavissa oleva Idänturturikyyhky, Oriental Turtle Dove. Tämä meena-rodun edustaja on vasta maan toinen havainto, ensimmäinen oli marraskuussa 1985.

Kevennyksenä ja ainakin kirjoittajalle uutena tietona Muuttohaukasta, yösaalistusta.

- Tarsiger Team

Tundrakuikka - Espanja

2009-12-21T18:02:00.087+02:00

Talvi tuli ryminällä ja linnut katosivat toistaiseksi. Oikeastaan mitään oikeasti kiinnostavaa lajia ei ole tällä hetkellä. Jos väkisin joutuu hakemaan jotain mielenkiintoista, niin viisi Kuningaskalastajaa (Common Kingfisher) on etelä-Suomessa paikallisena piristämässä talvilinnustoa.

Muualla Euroopassakin alku viikko meni hiljaisissa merkeissä, Norjassakin vanhat talvehtivat harvinaisuudet palasivat uskollisesti talvireviireilleen. Bergen´in Rengasnokkalokki (Ring-billed Gull) on jo viettänyt alueella 16 edellistä talvea, joten ei ollut yllätys että se jälleen palasi tutulle paikalle. Myös Irlannin, Cavanin Pikkulapasotka (Lesser Scaup) löysi itsensä tutulta paikalta. Ja mahdollisesti myös Norjan Pikkulapasotka (Lesser Scaup) saattaa olla viime talvinen lintu. Lauantai 19.12 olikin melko mukava päivä niin Norjassa kuin Espanjassa. Norjasta, Farsund´sta löytyi maan 3. Tuhkakirvinen (Buff-bellied Pipit), lintu tulkittiin japonicus alalajiksi. Espanjasta löytyi maan ensimmäinen Tundrakuikka (Pacific Diver), lintu oli ollut paikalla tosin jo 7.12 ensimmäisen kerran mutta se tulkittiin tavalliseksi kuikaksi. Onneksi linnusta otettiin kuvia ja ne saatiin lopulta varmistettua lajilleen oikeaksi. Ilmeisesti lintu on vasta neljäs Westernin puolelta, aiemmat kolme ovat Englannista. Ainakin kaksi vuoden 2007 linnuista on palannut talvehtimaan samoille merialueille Britti rannikolle niin viime talvena kuin tänäkin talvena.

Muita mielenkiintoisia olivat Portugalin 10. Arohyyppä (Sociable Plover) ja Espanjan Kenttäkerttunen (Paddyfield Warbler) joka rengastettiin Ebro Delta´lla 20.12.

Maailmalle puolestaa löytyi uusi laji Limestone Leaf Warbler (Phylloscopus calciatilis) ja mukana löytämässä oli kukas muu kuin P. Ahlström. Lintua on tutkittu jo pitemmän aikaan Vietnamissa ja Laosissa, ensimmäisen kerran jo 1994, mutta lopulliset DNA tutkimukset julkaistiin tällä viikolla Uppsalassa.

- Tarsiger Team

Hippiäisuunilintu

2009-12-14T12:33:00.000+02:00

Viikon lopun lumisade taisi hyydyttää lopullisesti harvinaisuus toiveet tältä vuodelta. Tosin voisihan jokin arktinen laji vielä yllättää. Säätiedotus ei tosiaan lupaa mitään lämpöputkea, ainoastaan Siperiasta kylmää.
Kulunut viikko oli vielä yllättävän positiivinen, viime sunnuntai - maanatain kaakkoinen virtaus toi kuin toikin mukavaa lajistoa myös meille. Maanantaina 7.12 Haliaksen lintuasemalla "hyittäili" maamme toinen talvinen Hippiäisuunilintu (Palla´s Leaf Warbler).

Virosta löytyi 10.12 Häädemeesten niityiltä Kapustahaikara (Spoonbill), se oli ensimmäinen talvihavainto sekä 6. havainto Virosta. Lintu oli ollut paikalla jo 7.12, joten varsin mielenkiintoinen joulukuinen virtaus tuli pohjolaan. Varsinkin kun muistetaan vielä Upplandin´sta 6.12 löytynyt Arotasku (Isabelline Wheatear).
Ruotsista löytyi vielä lauantaina 12.12 Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler), lintu rengastettiin Falsterbo´ssa, Skåne´ssa.

Varsin hiljaista tuntui olevan koko euroopassakin, Islannista löytyi maan toinen Pikku-uikku 7.12, lintu oli huhujen mukaan ollut paikalla kuitenkin jo 4.12. Espanjasta, Pontevedra´sta löytyi 12.12 Pilkkaniska (Surf Scoter). Englannista löytyi niin ikään jenkkivesiäisiä, Pikkulapasotka (Lesser Scaup) 8.12 Wales, Glamorgan´sta. Sekä Scillyn saarelta, Tresco´sta Nokisorsa (Black Duck). Nokisorsa (Black Duck) palasi talvehtimis paikalleen Islannissa, veijari tuli viettämään jo neljättä talvea samalle paikalle. Myös Italian Aavikkotylli (Greater Sand Plover ) saapui talvehtimaan Sisiliaan, sekin oli ensimmäisen kerran paikalla jo talvena 2006-07. Joten varsin uskollisesti nämä normaalilta reitiltä harhautuneet yksilötkin palaavat talvehtimis paikoilleen.

Viikko taisi olla loppu vuoden hiljaisin tähän mennessä, luultavasti alkanut viikko voittaa vielä edellisen, valitettavasti.

- Tarsiger Team

Pilkkaniska

2009-12-07T12:08:00.000+02:00

Vaikka taövi tekee kovasti tuloaan, kelit ovat kuitenkin vielä kohtalaiset. Alkuviikon eteläiset tuulet eivät tuoneet meille mitään mullistavaa tai ainakaan mitään ei löytynyt. Keskiviikkona lappalaiset repäisivät ja löysivät 2.12 Ylitorniosta ensimmäisen talven Pilkkaniskan (Surf Scoter), lintu uiskenteli Pessalompolossa yhdessä kahden pilkkasiiven kanssa. Lintu on 58. havainto Suomesta ja ensimmäinen talvihavainto, mikäli RK hyväksyy sen. Perjantaina 4.12 Utösta löytyi syksyn kolmas Pikkuruokki (Little Auk). Torstaista 3.12 lähtien Helsingin Seurasaaressa on ollut paikallisena Isolepinkäinen (Greater Grey Shrike) joka näyttää kovasti itäiseltä (sibiricus) alalajilta. Samantapainen Isolepinkäinen, mahdollinen sibiricus, havaittiin myös aiemmin syksyllä Utössä. Näistä Isolepinkäisten alalajeista on melko niukasti tietoa toistaiseksi. Hieman lisäinfoa voi lukea lyhyestä tiedonannosta, pinnatkin voivat vielä muuttua. Loppu viikon kaakkoistuulet toivat pientä indikaattorin poikasta Helsinkiin, Metsäkirvinen (Tree Pipit) yhytettiin 5.12 Lauttasaaresta. Valitettavasti varsinaisia suurharvinaisuuksia ei kuitenkaan löytynyt. Vaikka ympäri maata oli perinteisiä talviralleja ja lauantai sekä sunnuntai oli yksi loppusyksyn retkeillyimpiä viikonloppuja.

Ruotsalaisilla sen sijaan oli kohtalainen viikko, Arotasku (Isabella Wheatear) vetäisi hieman pitkäksi ja eksyi Tukholman lähistölle. Lintu on Ruotsin 13. ja ensimmäinen talvihavainto, mikäli hyväksytään.
Tiistaina 1.12 Ruotsista, Norrbotten, Hedenäset´sta löytyi Idänturturikyyhky (Oriental Turtle Dove), maalle 18. Norjaan toivat samat tuulet myöhäisen Sitruunavästäräkin (Citrine Wagtail) 2.12, ensimmäinen talvihavainto lajista Norjasta. Myös Ruotsin Skånessa yrittää Sitruunavästäräkki (Citrine Wagtail) talvehtimista. Baltiassa harvinaisuusrintamalla on ollut hiljaista, mutta lintuja on siellä kuuleman mukaan paljon.

Hollantiin kovat etelätuulet toivat marraskuun viimeisenä Kalliopääskyn (Crag Martin), se on maalle vasta 5. tai 6. havainto. Unkarista löytyi 5.12 maan toinen Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler).
Muuten itäiset harvinaisuudet ovatkin hyvin vähissä koko euroopasta. Atlantin takaiset lajit ovatkin tähän aikaan niitä näkyvimpiä harvinaisuuksia. Viikolla löytyi kaksi Preerianaurulokkia (Franklin´s Gull), toinen Briteistä ja toinen Islannista, maan neljäs. Yorkshiressä, Englannissa havaittiin vanha Nokisiipilokki (Laughing Gull). Muutama jenkkikahlaajakin eksyi euroopan puolelle, Irlannissa Amerikanvesipääsky (Wilson´s Phalarope) ja Scotlannissa Eskimosirri (Bairdi´s Sandpiper). Kyproksella havaittiin 3.12 Eskimosirri (Bairdi´s Sandpiper), mikäli havainto hyväksytään siitä tulee maalle uusi laji.

Näin pöllövaelluksen aikaan kannattaa olla tarkkana, jos vaikka jokin valkoinen pöllö sattuisi näkökenttään.

-Tarsiger Team

Valkopäätiainen

2009-11-30T13:37:00.008+02:00

Harvinaisuus tapahtumat ovat vähissä, niin kuin aina marraskuun lopussa. Vaikka historia kertookin marraskuussa löytyneistä Suomen pinnoista. Yhteensä 12 uutta lajia Suomelle on löytynyt marraskuussa: Virta-alli (Harlequin Duck) 26.11.2000, Nokiliitäjä (Sooty Shearwater) 28.11.1985, Harmaapääsirkku (Black-faced Bunting) 2.11.1981, Kafferikiitäjä (White-rumped Swift) 18.11.1968, Mäntysirkku (Pine Bunting) 4.11.1968, Pikkukiuru (Short-toed Lark) 18.11.1962, Pikkuruokki (Little Auk) 20.11.1950, Aavikkotasku (Desert Wheatear) 2.11.1950, Viiksitimali (Bearded Tit) 20.11.1949, Yöhaikara (Black-crowned Night-Heron) 6.11.1935, Lyhytvarvaskiuru (Greater Short-toed Lark) 2.11.1930 ja Isovesipääsky (Red Phalarope) 10.11.1851.

Tämän vuoden marraskuun viimeinen viikko ei ollut niitä parhaimpia. Viikko meinasi alkaa hyvin, Juvalta ilmoitettu Arotasku (Isabelline Wheatear) osoittautui lopulta ihan tavalliseksi Kivitaskuksi (Common Wheatear), valitettavasti. Viikon ainut oikea harvinaisuus löytyi sunnuntaina 29.11 kun kaksi Valkopäätiaista (Azure Tit) nähtii Siikajoen Munahiedalla. Ilmeisesti linnut ovat samoja kuin 22-24.10 Kalajoella olleet linnut, havaintopaikkojen välimatka on noin 70 kilometriä. Valkopäätiais havainnot ovat lisääntyneet mukavasti, sillä tämä oli jo 5. vuosi peräkkäin jolloin niitä on havaittu maassamme. Lisäksi moni yksilö on ollut bongattavissa loistavasti, toivottavasti nämäkin linnut asettuvat talveksi bongattavaan paikkaan.

Lähinaapuri maissamme on myös ollut syvä hiljaisuus, ainoastaan Norjasta löytyy mainitsemisen arvoista. Amerikantukkasotka (Ring-necked Duck) löytyi 28.11 Vest-Agderista. Tosin pohjoismaista harvinaisuutta päästiin ihmettelemään Tanskassa. Maan ensimmäinen Amerikanisolokki (Glaucous-winged Gull) löytyi 27.11 Aarhusista. 4cy lintu oli ihmeteltävänä hetken satamassa, linnusta on videokuvaa sekä kuvia, mikäli sitä ei tulkita jonkin asteiseksi hybridiksi siitä tulee vasta noin 5. havainto Western Palearctiselta alueelta. Ota tästä lokkisopasta sitten selvää :) sillä myös Irlannissa, Slicossa on ollut torstaista 26.11 asti nuori lintu ihmeteltävänä, viimeisen tiedon mukaan hybridi (saattaa muuttua hovissa).

Kovat, lämpöiset etelälounais tuulet ovat tuoneet paljon merilintuja Briteille. Esimerkiksi sunnuntaina Portlandista muutti yhdestä havaintopisteestä vähintää 600 Myrskykeijua (Leach´s Petrel). Lisäksi niitä on muuttanut koko viikon pitkin Brittien rannikkoa, ja osa linnuista on ollut erittäin huonokuntoisia. Lokeille tämä on ollut yhtä juhlaa, pikkuvälipaloja rantaviivassa, jokunen on saatu poimittua talteenkin huonokuntoisina. Varsinainen harvinaisuuspommi tuli 25.11 Glocestershiresta, Tummatyrskynpolkija (Black-bellied Storm-Petrel) muutti hieoosti rantaviivaa pitkin Severn Beachilla. Tämä "eteläisen jäämeren" lintu olisi ensimmäinen Western Palearctiselta alueelta jos se saadaan määritettyä lajilleen. Valitettavasti se on erittäin vaikea erottaa Vaaleatyrskynpolkijasta (White-bellied Storm-Petrel), lähes mahdoton. Eikä se helpota yhtään havainnoitsijoita etteivät he saaneet mitään dokumenttiä aikaiseksi, mitäs siitä kamerasta olikaan puhetta? Pientä tarinaa havaintotilanteesta Lee Evans´n blogissa. Vaaleatyrskynpolkija (White-bellied Storm-Petrel) on havaittu kerran WP:lla, 17.8.1986 Kanarian saarten ja Kap Verden välisellä merialueella (23.48 N, 22.01 W).
Lisäksi lajiparista on komitean jo kertaalleen hylätty havainto 10.12.2007 Norfolkista, Britanniasta. Tämän löydön siitäkin tuli uudelleen kovin kiinnostava havainto, vaikka pari vuotta sitten se dumpattiin. Luonnollisesti näin kova laji pitääkin nähdä erittäin hyvin että se voidaan julkaista, sillä on olemassa esimerkiksi mielenkiintoisen värisiä Myrskykeijuja (Leach´s Petrel) jotka pitää ottaa huomioon myös näissä lajipareissa. Tummatyrskynpolkija (Black-bellied Storm-Petrel) on havaittu myös Atlantin toisella puolella kolme kertaa, Pohjois-Carolinassa 31.5.2004, 16.7.2006 ja 23.6.2007. Lajista on hyvä kuvasetti Punkbirder´n blogissa, jos vaikka Suomenlahdella :)
Briteillä oli viikolla pakkaa sekoittamassa myös mahdollinen Fregattilintu laji (Frigatebird species), määrittämätön lintu lensi Hudderfieldissa etelään. Siitäkin on käyty erittäin tuomitsevaa keskustelua, Brittien RK päättänee aikanaan senkin havainnon.

Amerikanrantasipit (Spotted Sandpiper) jatkavat Brittien valloittamista, viikolla löytyi jälleen pari uutta. Myös erittäin myöhäinen Viitakerttunen (Blyth´s Warbler) Shetlannissa 29.11 oli mielenkiintoinen havainto. Ranskasta löytyi 26.11 Kanadansirri (Semipalmated Sandpiper), muualta euroopasta ei löytynytkään juuri mainitsemisen arvoisia lajeja. Muutama myöhästynyt havainto sen sijaan löytyi. Espanjasta, Almeriasta löytyi koiras Sinipyrstö (Red-flanked Bluetail) 7.11, maan kolmas.
Maanantai iltana tuli vielä myöhästyneitä haviksia, Puolassa havaittiin lauantaina 28.11 myöhäinen Mustajalkatylli (Kentish Plover).
Virosta, Pöösaspealta löytyi sunnuntaina 29.11 maan 8. Ruskouunilintu (Dusky Warbler).

Jos katsoo jetstream tuulia, kannattaisi mennä maastoon (30.11 - 2.12).

Kevennyslinkistä voi ihmetellä Short-tailed Albatross´n kohtalaisen pitkää merimatkaa, 4,5 kuukautta ja 26.000 kilometriä.

- Tarsiger Team

Lopun alkua

2009-11-23T10:56:00.001+02:00

Mennyt viikko oli hieman lopun alkua, harvinaisuudet loistivat poissa olollaan. Salosta tiistaina 17.11 löytynyt Turturikyyhky (Turtle Dove) oli ainut harvinaisuuksiin viittava laji. Jotain lohtua on ehkä ainakin toistaiseksi pieni Tunturipöllö (Snow Owl) vaellus. Viimeisen kuukauden aikana eteläisessä Suomessa on havaittu neljä yksilöä, toivottavasti niitä löytyy vielä lisää. Talvipinnojen kerääjät puolestaan toivovat kiihkeästi että Turun Pikkusieppo (Red-breasted Flycatcher) selviää joulukuulle saakka. Viikko on pitkä aika tähän aikaan vuodesta, vaikka poikkeuksellisen lämmintä onkin luvattu.

Baltiassa vaivuttiin täydelliseen talvilepoon, mitään perempaa ei havaittu sielläkään. Ruotsissa puolestaa vietettiin jo toista hiljaista viikkoa, ainut mainitsemisen arvoinen havis oli Norrbotten, Kalixin oletettu Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) joka löytyi kuolleena sunnuntaina 22.11. Norjassa sentään oli jotain, Ruskouunilintu (Dusky Warbler) 17.11 Telemarkissa ja Amerikanhaapana koiras sunnuntaina 22.11.

Muualla Euroopassa onneksi oli vielä jotain, maanantaina 16.11 keskisestä Espanjasta löytyi maan ensimmäinen Sepelkalastaja (Belted Kingfisher). Havainto on tiettävästi 19. Westernin puolelta, mikäli yksilö sijoitetaan oikeaan kategoriaan. Ainakin Britit syystä tai toisesta yrittävät tyrmätä lajin E-kategoriaan, kateelliset. Muualla ei muka saisi nähdä jenkkejä, höpö-höpö meininkiä sanoo Tarsiger team. Mutta myös kateelliset kolonialistit nauttia saivat nauttia Amerikanherkkuja, sillä Corwallista löytyi Tundrakuikka (Pacific Diver). Tämä 19. marraskuuta löytynyt vanha lintu saattaa tosin olla se sama yksilö joka viettää kyseisellä merialueella jo neljättä talveaan. Brittien RK tutkii ja käsittelee havainnon aikanaan, ja viimeistään silloin selviää tuleeko linnusta Westernin 4. yksilö vai tulkitaanko se samaksi.
Myös Gloucestershiressa havaittiin Tundrakuikka (Pacific Diver), lintu on ollut paikalla keskiviikosta 18.11 lähtien, kuvia linnusta ei ole ollut nähtävillä eikä sitä oltu saatu varmistettua vielä täysin lajilleen.
Irlannissa viikko oli myös jenkki painotteinen, tiistaina 17.11 Waterfordista löytyi Keltajalkaviklo (Lesser Yellowlegs). Lisäksi talvea viettämään olivat palanneet, Cork´n Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) ja Galway´n Amerikanharmaalokki (American Herring Gull), joka vietti ensimmäisen talven alueella jo tammikuussa 2004. Edellisen yksilön lisäksi Kerry´ssa havaittiin 1. talven Amerikanharmaalokki (American Herring Gull) 20.11.

Azoreilta löytyi niin ikään vanha Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) 19. marraskuuta. Tämä terceiran lintu oli saariryhmän 16. havainto lajista. Sao Miquelin Amerikanmerimetso (Double-crested Cormorant) oli saanut kaverikseen 18.11 toisenkin yksilön, siitä tuli lajin 29. havainto Azoreilta. Viikolla tuli julki myös myöhästynyt Ruskosuula (Brown Booby) havainto. Vanha lintu oli havaittu 8.11 Sao Miquelilla, se oli vasta Azoreiden toinen.

Perjantaina 20. marraskuuta Italiasta, Milanosta löytyi maan 6. Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler). Unkarin paras havainto oli Isovesipääsky (Red Phalarope). Ranska puolestaan Amerikankurmitsa (American Golden Plover) 17.11. Puolasssa havaittiin kaksi Aavikkohaukkaa (Saker Falcon), molemmat maan keskiosissa.

- Tarsiger Team

Nunnatasku

2009-11-15T20:25:00.002+02:00

Alku viikosta lounaasta tullut matalapaine porhalsi maamme etelä puolelta ohitse, se riitti kun tuuli puhalsi hetkellisesti kaakosta. Välittömästi tapahtui, tiistaina 10.marraskuuta Taigakirvinen (Olive-backed Pipit), maan 55. mikäli hyväksytään, havaittiin Lågskärin lintuasemalla. Samana päivänä Hangosta löytyi syksyn 28. Isokirvinen (Richard´s Pipit). Seuraavana päivänä, 11. marraskuuta Espoosta löytyi Kirjosieppo (Pied Flycatcher), mainio indikaattori laji tähän aikaan vuodesta.
Myöhemmin päivällä Korppoon (virallisesti Länsi-Turunmaa) Utöstä rastasparvesta löytyi Mustakaularastas (Black-throated Thrush), joka on ainakin toistaiseksi kautta lajina Puna/Mustakaularastas. Lintu määritettiin jälkikäteen vasta kuvista. Suomessa Mustakaularastaita on havaittu aiemmin 40 kertaa, Punakaularastasta ei ole havaittu maassamme, Western Palearctisen alueella se on kovan luokan harvinaisuus. Lajista on neljä vanhaa (1800-luvun) havaintoa Saksasta ja yksi Puolasta. Tuoreita havaintoja on ainoastaan 10, Puolasta, Ranskasta, Italiasta, Ruotsista ja Briteistä. Norjan kaikki kolme 1980-luvun havainnot hylättiin syystä tai toisesta, myös Madeiran vuodelta 1903 havainto on hylätty.

Syksyn 11. Aroharmaalokki (Caspian Gull) dyykattiin Tampereen Tarastejärven kaatopaikalta perjantaina 13. päivä ja 12. lintu Kouvolasta 15.11. Perjantaina 13.11 syksyn toinen Pikkuruokki (Little Auk) uiskenteli havainnoitsijoiden riemuksi Pyhäjoen Elävisluodolla. Liekö alkuviikon kaakon tuliaisia Turun Danossa havaittu Pikkusieppo (Red-breasted Flycatcher). Ainakin kirjoittajalle oli pettymys kun lintu osoittautuikin ihan perus Pikkusiepoksi eikä Idänpikkusiepoksi, joka olisi ollut jopa todennäköisempi vaihtoehto tähän aikaan vuodesta. Lauantaina 14.11 Hangosta löytynyt Rautiainen (Dunnock) aiheutti löytäjälle kovaa verenpaineen nousua, linnulla oli mm valkoinen kurkku. Onneksi jälleen kerran linnusta saatiin kuva.
Hässäkkää aiheutti myös Nokialta samana päivänä löytynyt Nunnatasku (Pied Wheatear). Tämä naaras pukuinen lintu oli 33. havainto Suomesta. Lintu näyttikin aluksi liian punertavalta, rusotaskumaiselta, mutta määritys selvisi heti kun kamerasta saadut kuvat katsottiin isommalla näytöllä uudelleen. Nopean tilanteen jälkeen lintua ei enää havaittu alueella, tilanteesta hieman juttua ja kuvia löytäjän sivuilla. Sunnuntaina 15.11 löytyi jälleen kirjosieppo, nyt Helsingin Lauttasaaresta, mistä näitä sieppoja oikein riittää?

Baltiassa lintuharrastajat ovat menneet jo talvihorrokseen, ainoastaan Liettuasssa ollaan vielä maastossa. Maalle löytyi sunnuntaina 15.11 uusi laji, Taigakirvinen (Olive-backed Pipit). Kuurin kyntäällä seikkaillut lintu lähti myöhemmin muutolle Itämerelle. Lisäksi Liettuan 4. Amerikanjääkuikka (Great Northern Diver) havaittiin 10.11 Kauno merellä. Puolasta löytyi Pikkutelkkä (Bufflehead) tämä keski-Puolasta löytynyt oli maalle 3. havainto. Villi tai ei, lintu on kategoria D kamaa näillä näkymin. Vaikka suurin osa loppu syksyn ja talven havainnoista ja osa keväisistäkin WP:n alueella ovat todennäköisesti ihan villejä lintuja. Ehkä jossain vaiheessa myös Suomen havainto siirretään sinne minne se oikeasti kuuluu - A kategoriaan !

Ruotsissa mennyt viikko oli melko hiljainen, maan 13. Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) löydettiin Norrbottenista, Kalix-Nyborg, luultavasti 4.11 itä-kaakkois virtauksen jämiä. Norjassa oli sitäkin hiljaisempaa, ainoastaan edellis viikon rarit olivat edelleen paikalla, mitään uutta ei löytynyt.
Saksassa, Helgolandissa löytyi tiistaina 10.11 Nunnatasku (Pied Wheatear). Samana päivänä löytyi Irlannista jo kauan maalle odotettu Sinipyrstö (Red-flanked Bluetail), Corkista, Durseyn saarelta yhytetty lintu oli rengastettu. Ehkä Briteissä, ehkä jossain muualla? Irlannissa, Kerryssa havaittin myös vanha Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) 11.11. Englannissa viikon harvinaisuudet tulivat myös jenkeistä, Amerikanvesipääsky (Wilson´s Phalarope), Pitkänokkakurppelo (Long-billed Dowitcher), Amerikansipi (Spotted Sandpiper) ja Keltajalkaviklo (Lesser Yellowlegs). Azoreillakin alkaa meno hyytymään, muutaman jenkki kahlaajan ohella havaittiin saarilla ainoastaan Keltaperäkerttuli (Yellow-rumped Warbler), Azoreiden 10. havainto.

Muutama myöhästynyt havainto tuli vasta kuluneella viikolla julki. Englannissa, Corwallissa havaittiin 6.11 maan 4. Idänpikkusieppo (Taiga Flycatcher) mikäli se hyväksytään. Kuwaitista löytyi maan ensimmäinen Intianriisihaikara (India Pond Heron) 7.11, toivottavasti määritys saadaan varmistettua.

Kevennys linkistä voi katsella millä laivalla jenkki maalinnut saapuvat WP:n puolelle, liitteeksi kuponkiin voi laittaa vaikka laivan nimen. Siitä huolimatta - Azorit rulettaa.

- Tarsiger team

Mongoliankirvinen

2009-11-08T18:32:00.007+02:00

Maanataina tulollaaan ollut kaakkoinen virtaus toi välittömästi lintuja maahan. Hyvät indikaattorilajit; Pikkulepinkäinen, Punavarpunen ja Kirjokerttu tähän aikaan vuodesta kertovat paljon. Keskiviikkona 4. marraskuuta löytyikin Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) Taivalkoskelta, maan 21. havainto. Samana päivänä nähtiin myös Pietarsaaressa määrittämätön suuri kirvinen. Seuraavana päivänä, 5.11 nähtiin Raahessa hyvin todennäköinen Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit). Lintu onnistui piileskelemään kaikki kolme päivää kohtuullisen hyvin ruohikossa ja oli hyvin arka. Linnusta nähtiin kuitenkin melko paljon tuntomerkkejä sekä ääni kuultiin hyvin. Rariteettikomitea päättänee aikanaan hyväksytäänkö lintu listoille, jos hyväksetään se olisi 22. havainto Suomesta. Lauantaina ilmoitettiin Töyhtökiuru (Crested Lark) Järvenpäästä, maan 47. jos hyväksytään. Porista paikallinen "veneilijä" löysi syksyn ensimmäisen Pikkuruokkin (Little Auk). Lokkidyykkarit käänsivät Tampereella sunnuntaina 8.11. Harmaalokki massasta kaksi Aroharmaalokkia, vuoden 9. ja 10. havainto Suomesta.

Baltiasta löydetään nykyään jo vuosittain Vuorikirvisiä (Water Pipit), ensimmäinen löytyi maanantaina 2. marraskuuta Nemunas joen niityiltä, Uostasdvaris. Vaikka se oli vasta maan toinen, luulen että maasta löytyisi enemmänkin niitä, mutta orneja on vain tosi vähän komppaamassa niitä. Torstaina 5. päivä marraskuuta löytyi Latviasta maan 6. Vuorikirvinen (Water Pipit) läheltä Riikaa. Suomessa etelä tuulien jälkeen kannattaa varmasti mennä etsimään kosteilta niityiltä maalle uutta lajia, ehkä Utösta kompataan se ensimmäinen.

Tiistain rarivirtaus toi Puolaan maan ensimmisen Kalliopääskyn (Crag Martin), kaksi lintua havaittiin Krynica Morska, Pomoprskiem maakunnassa. Samana päivänä löytyi myös maan 13. ja toinen sisämaan Pikkuruokki (Little Auk) läheltä Varsovaa. Ruotsi jäi pahasti paitsioon menneellä viikolla. Ainoastaan Gislaved, Smålandin Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler) 6. marraskuuta pelasti lähes nolla viikon. Tosin hyviä indikaattoreita sinnekin eksyi, mm Ottenbyn Viitakerttunen sekä sitruunavästäräkki ja Punajalkahaukka tulivat viikon rarivirtauksessa.

Norja sen sijaan ei jäänyt paitsioon, keskiviikkona 4. marraskuuta löytyi Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit) ja perjantaina 6. päivä löytyi sekä Aavikkotasku (Desert Wheatear) että Nunnatasku (Pied Wheatear). Ensimmäinen maan 21. ja jälkimmäinen maalle 12. Sunnuntaina löytyi vielä toinen Aavikkotasku (Desert Wheatear), joten varsin mukava myöhäisyksyn setti tuli kasaan. Lauantaina 7.11 löytyi maan 10. Kuusilokki (Bonaparte´s Gull) Rogaland:sta. Joten norjalaisia orneja herkuteltiin myös jenkki lajilla.

Myös Englanti jäi viime viikolla hieman paitsioon itäisistä lajeista, ainoastaan kaksi Ruskouunilintua (Dusky Warbler) ja kolme Taigakirvista (Olive-backed Pipit) havaittiin. Lauantain hyvä läntinen jetstream toi myös Britaniaan heti mielenkiintoisia lajeja, Eskimosirrin (Bairdi´s Sandpiper) ja Amerikanvesipääskyn (Wilson´s Phalarope). Azoreille ei osunut sopivia tuulia kuin vasta loppuviikosta, torstaina 5. marraskuuta löytyi Floreselta saarille uusi laji, Tummajunkko (Dark-eyed Junco). Mielenkiitoista että Tummajunkosta on 35 havaintoa Briteistä, mutta vasta nyt ensimmäinen Azoreilta. Laji on havaittu muuten myös Puolassa, vuonna 1963. Azoreiden syksyn kovin laji löytyi 6. marraskuuta niin ikään Florekselta, Preeriakardinaali (Dickcissel). Havainto on vasta toinen Western Palearctiselta alueelta, lintuja oli peräti kaksi yksilöä. WP:n ensimmäinen oli Norjassa 29.7.1981, havaintoa on hieman outoon vuoden aikaan, mutta ilmeisesti hyväksytty Norjan RK:ssa A-kategoriaan?

Israelista, Hula Valleysta löytyi maalle uusi laji, Siperiantavi (Baikal Teal), naaras pukuinen lintu lymyili Hula Lakella perjantaina 6. marraskuuta.

Keskiviikon 4.11.2009 - NE euroopan virtaukset:

Alla klassinen lähtö jenkeistä, 5.11.2009

- Tarsiger team

Mustakurkkurautiainen

2009-11-01T21:02:00.003+02:00

Lokakuun loppu alkaa näkyä myös harvinaisuuksien määrässä, vähiin ne käyvät ennen kuin loppuvat.
Varsin nihkeää alkaa jo raririntamalla olemaan, kuitenkin tiistaina 27. lokakuuta löytyi Raahesta, Ulkopauhasta maamme 53. Taigakirvinen (Olive-backed Pipit). Viikon toinen Taigakirvinen löytyi, mistäs muualtakaan kuin Säpin lintuasemalta. Viikon raripommi löytyi Hangosta, Haliaksen lintuasemalta löytyi maan 7. Mustakurkkurautiainen (Black-throated Accentor) torstaina 29.10. Lintu oli hyvin lyhyen aikaan esillä, asemamiehittäjät onnistuivat kuitenkin kaikki näkemään sen. Linnun löytäjä Jörgen Palmgren onnistui saamaan pikaisesti kuvankin linnusta. Hätä keinot keksii, sillä Jösse kuvasi linnun nopeasti kiikarin läpi puhelimellaan. Haastava kuvaustapa antoi kuitenkin lajilleen tunnistettavan kuvan, ja tämähän riittää dokumentiksi. Lintu katosi melko pian tämän jälkeen eikä sitä enää löydetty kovasta etsinnästä huolimatta. Viikon viimeinen harvinaisuus löytyi "entisestä" kulttisaaresta, Lågskäriltä. Suomen 50. Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler) piileskeli aseman pihan juhannusruusussa sunnuntaina 1.11. Mielenkiintoista on se miksi Lågskär on tavallaan menettänyt podium paikkansa maamme raripaikkkojen sarjassa. Ehkä se johtuu osittain retkeily tapojen muuttumisesta tai siitä että harvinaisuuksia osataan nykyään etsiä muualtakin. Mutta yllättävän vähän niitä on viime syksyinä löytynyt, vai hämäävätkö tilastot ja muistot?

Sveitsistä löytyi maanantaina 26.10 uusi laji maalle Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit). Myös Norjasta löytyi seuraavana päivänä Mongoliankirvinen (Blyth´s Pipit), maalle noin kymmenes. Sunnuntaina 1.11. löytyi Norjan 12. Idänturturikyyhky (Oriental Turtle Dove). Ruotsin parhaimpia oli "Aroisolepinkäinen" (Lanius meridionalis pallidirostris), maan 10. sekä samana päivänä (28.) Hallandista löytynyt maan 29. Nunnatasku (Pied Wheatear). Torstain (29.10) Ölannin Taigakirvistä (Olive-backed Pipit) voidaan myös pitää hyvänä havaintona, olihan se vasta maan 29.

Saksan Helgolandilla oli hieno päivä keskiviikkona 28.10. Silloin asemalla nähtiin Nunnatasku (Pied Wheatear), Aavikkkotasku (Desert Wheatear) sekä Ruskouunilintu (Dusky Warbler), taisi tuulla kaakosta. Jo edellisenä päivänä löytyi saaresta Taigakirvinen (Olive-backed Pipit) ja torstaina 29.10 saaressa lenteli Vaaleatervapääsky (Pallid Swift). Hollannin viikon paras havainto oli 29.10 löytynyt maan 7. Mustakaularastas (Black-throated Thrush).

Myös Englannista löytyi Mustakaularastas (Black-throated Thrush), päivää aiemmin kuin Hollannin lintu. 26.10. löytynyt Nunnatasku (Pied Wheatear) ilahdutti orneja koko viikon ajan Skotlannissa, se oli 58. havainto Briteistä. Maassa nähtiin viikolla mm 5 Taigakirvistä (Olive-backed Pipit) sekä 4 Siperianuunilintua (Radde´s Warbler). Myös vanha Nokisiipilokki (Laughing Gull) oli mainitsemisen arvoinen viime viikolta. Lauantain 31.10 kova "jetstream" toi Shetlantiin Sinisiipitavin (Blue-winged Teal). Sekä Irlantiin maan kuudennen Korpirastaan (Swainsson´s Thrush), se olikin Irlannin ainut mainittava havainto viikolta.

Azoreillakin meno on hieman hiljentynyt, vaikkakin saarille saatiinkin jälleen kaksi uutta lajia. Kuparisorsa (Ruddy Duck) löytyi 30.10 Flores:lta, lintu on luultavasti ihan villiä kantaa, eikä mikään eurooppalaisista tarhoista karannut jälkeläinen. Toinen uusi laji oli Sepelrastas (Ring Ouzel) joka löytyi Corvolta sunnuntaina 31.10. Muita mukavia havintoja olivat mm Amerikanmerimetso (Double-crested Cormorant), kolme Paksunokkauikkua (Pied-billed Grebe), kaksi Amerikankurppaa (Wilson´s Snipe), Amerikanharmaahaikara (Great Blue Heron) ja Piippukiitäjä (Chimney Swift).
Azoreiden havaintoja koostetusti Tarsiger.com:sta tai Birding Azores .

Luonnonsuojeluosiossa muutama linkki korppikotkien puolesta:
Aika huonosti menee niilläkin, ongelmana tällä kertaa tuulimyllyvekotin ja kemikaalit.

Lopuksi palataan 50-luvulle, ja tämä on edelleen todellista suuressa maailmassa.

- Tarsiger team

Rareja kenttäkerttusista amurinuunilintuun

2009-10-25T21:36:00.012+02:00

Mennyt viikko oli sään puolesta jota kuinkin sellaista kuin pitikin. Tiistain (20.10) olikin viikon paras päivä. Haliaksen lintuasemalta verkosta poimittiin asemalle uusi laji, Kenttäkerttunen (Paddyfield Warbler), 43. havainto Suomesta. Haliaksen onni jatkuin lähes välittömästi kun agricola oli vapautettu, verkosta poimittiin tällä kertaa Pussitiainen. Kajaanista yhytettiin samana päivänä Kashmirinuunilintu (Hume´s Leaf Warbler), joka oli pienten vihreiden tavoin aluksi hankala saada lajilleen. Laji varmistui illalla kuvista, siis kuva kannattaa yrittää saada. Kainuulaisten toinen havainto lajista oli samalla Suomen 49. jos RK hyväksyy käsittelyssä olevat havainnot. Tiistaina Säpin lintuasemalla havaittiin vielä Taigakirvinen, 52. havainto Suomesta. Asemalle se oli jo 16. havainto 18:sta yksilöstä, siellä myös rengastettiin maan ensimmäinen yksilö 2.10.1978. Mistähän ne rarikirviset porhaltaa Norjaan ja Briteille ? :)

Torstaina 22.10 Kalajoella, Vasankarilla Seppo Pudas havaitsi kaksi Valkopäätiaista (Azure Tit).
Vasta 28. havainto maastamme, samat linnut löytyivät Kalajoen Ämmästä uudelleen lauantaina.
Lauantaina myös löytyi tämän hetken kovimmasta rarisaaresta, Utöstä, maan 27. Tulipäähippiäinen.

Maamme ensimmäinen Amerikankurmitsa viihtyi koko viikon bongareiden iloksi Hailuodossa.

Pikkuharvinaisuuksista kannattaa mainita Espoon Viitakerttunen, joka löytyi viikon ainoana raripäivänä tiistaina. Lintu oli määrityksen varmistamiseksi lähes pakko verkottaa, sillä lokakuiset juovattomat acrot voivat aina sisältää määritys yllätyksen. Kaksi Hippiäisuunilintua yksi Taigauunilintu ja kolme Isokirvistä olivat melko tyypillisiä havaintoja tähän vuodenaikaan.

Viime viikolla (12.10) löytynyt maan 42. Kenttäkerttunen (Paddyfield Warbler) tuotti aluksi vaikeuksia Porilaiselle kovalle maastojyrällekin, mutta jälleen valokuvat varmistivat lajin.

Niin ikään myöhästynyt tieto tuli Ranskasta, Hietakurjesta (Sandhill Crane). Syyskuun lopussa Orkneyn saarella, Skotlannissa ollut lintu havaittiin viimeisen kerran 29. päivä Highlandilla, Skotlanissa sekin, matkalla lounaaseen. Seuraava havainto olikin Ranskasta, tarkemmin Reserve des Plaines, Landesista. Noin 1600 kilometriä Highlandista etelään, havainto oli Ranskan ensimmäinen. Tästä valtameren takaisesta lajista on vasta 8 havaintoa Euroopan puolelta, kuudesta eri yksilöstä. Ranskasta löytyi myös toinen jenkkilaji, Tiaiskerttuli (Northern Parula). Sein Island:n saarelta 20.10 löytynyt oli maan kolmas havainto lajista. Suurin osa Ranskassa havaituista harvinaisuuksista ovatkin juuri täältä tai Ouessant Island:lta, molemmat saaret sijaitsevat Ranskan läntisimmässä niemen kärjen edustalla. Syksyn toinen Mongoliankirvinen WP:lta havaittiin 23.10, maan 9. rengastettiin Regional des Cinq Tailles:ssa.

Kaspiantyllejä (Caspian Plover) oli liikkeellä muitakin kuin viime viikkoinen Hollannin lintu.

Sillä toinen lintu löytyi Norjasta Röstin saarelta löytyi maan 3. yksilö tiistaina, se rari päivä, 20.10. Norjaa taitaville linnusta löytyy lyhyt tiedonanto www.feltornitologene.no sivuilta.

Irlannin Vaikertajakyyhky (Mourning Dove) oli maan paras havainto kuluneelta viikolta. Sunnuntaina 25.10 lounais Irlannista, Cork:sta Carinish Pointista löytynyt lintu on Irlannin toinen. Syystä tai toisesta lajista on ensimmäinen WP:n havainto vasta lokakuun 31. 1989 Englannista, Isle of Man saarelta. Valitettavasti lintu löytyi seuraavana päivänä kuolleena ja on nykyään Manx:n Museossa. Nyt löytynyt yksilö oli WP:n alueelta 9. havainto. Briteissä laji on havaittu kolme, Azoreilla kaksi kertaa ja Islannissa kerran sekä Tanskassa, Skagenissa viime vuoden keväällä. Paljoa huonommaksi havainnoksi ei jäänyt Irlannin Isohaukkakehrääjä (Common Nighthawk), maan toinen. Nuori lintu otettiin hoitoon heikko kuntoisena lauantaina 24.10 ja vapautettiin sunnuntai aamuna Reenard Pointissa, Kerryssä. Westernilta on 35 aiempaa havaintoa lajista, 21 Briteistä, 11 Azoreilta, Islannista ja Färsaarilta yksi havainto.

Viikon paras havainto tulee Englannista, Durham:sta löydettiin 22. lokakuuta Amurinuunilintu (Eastern Crowned Warbler). Se oli maan ensimmäinen ja vasta viides Western Palearctiselta alueelta. Suomessa laji löytyi lähes päivälleen 5 vuotta sitten, Kokkolasta 23.10.2004. Muut havainnot ovat Saksasta, Helgolandilta 1843, Norjasta (2002) sekä Hollannista (2007). Hollannista löytyi perjantaina 23. päivä jälleen uusi laji maalle, toinen jo viikon sisällä. Nyt oli Siperiansirrin (Long-toed Stint) vuoro. Siitäkään ei ole kuin 9 aikaisempaa havaintoa WP:lta, mm Suomesta 26.6.2007.

Ruotsissa vasta viikon loppupuoli toi parempia lajeja. Jolloin löytyi muutama Siperian- ja Ruskouunilintu sekä Kashmirinuunilintu. Perjantaina 23.10 Skånelle saatiin uusi laji, Taigakirvinen, vasta 28. Ruotsista. Sunnuntaina 25.10 Södermanlandilla kuvattiin Nunnatasku, maalle 28. Samana päivänä Gotlannissa oli Aavikkotasku, 44. havainto lajista jos se hyväksytään RK:ssa.
Ruotsin viikon kohokohta oli lauantaina 24.10, Skånesta löytyi maan toinen Mustakurkkurautiainen (Black-throated Accentor), video fiiliksiä bongauspaikalta . Ensimmäinen oli Stora Fjädereggilla, Västerbottenilla 14. kesäkuuta 1988. Suomessa laji on havaittu 6 kertaa, WP:lla muualla ainoastaan Kroatissa 2007 ja Kuwaitissa 1995. Laji onkin varsin korkeassa huudossa läntisessä Euroopassa, esim Briteissä lajia ei ole havaittu. Brittien parhaimmistoon kuului 21.10 löydetty Sarasirkkalintu (Pallas´s Grasshopper). Muuten Englannissa oli rauhallinen viikko, tosin 5 Siperianuunilintua ja 3 Ruskouunilintua ja 3 Taigakirvista ehkä antaa ymmärtää toista. Mutta kyseiset lajit ovat pikkukiva statuksen puolella Englannissa.

Islantia ei tällä viikolla jenkkivirtaukset suosineet ja ainoa merkittävämpi havainto oli lauantaina 24.10 löytynyt Keltaperäkerttuli (Yellow-rumped Warbler), 11. Islannista.

Saksan Helgolandista löytyi tiistaina 20.10 syksyn ensimmäinen Mongoliankirvinen.

Unkarista löytyi lauantaina Pitkänokkakurppelo, maalle vasta toinen havainto.

Muuten kovemmat lajit olivatkin "vähissä", paitsi Azoreilla. Siellä on edelleen hirmu meno päällä, parhaimmillaan yksin Corvolla oli 29 ornia. Edelleenkin 20 etsijää, kovaa touhua, mutta ei siellä turhaan tarvitse tossuja kuluttaa. Viikon parhaimmistoa jälleen koostettuna www.tarsiger.com

ja tunnelmia Olof Jönssonin blogissa. Azoreiden paras oli kuitenkin Lehtokerttu, saarille uusi laji :)

Azoreiden parhaimmat:

Keltarintavireo (Yellow-throated Vireo), kolmas Azoreilta.

Idänlehtoturpiaali (Baltimore Oriole), 4. Azoreilta.

Tiaiskerttuli (Northern Parula), toinen Azoreilta.

Kenttäsirkkunen (Savannah Sparrow), kolmas.

Tulitangara (Scarlet Tanager)

Piippikiitäjä (Chimney Swift)

Lopuksi suojeluosio, 350

- Tarsiger team

Maalle uusi laji

2009-10-18T18:59:00.000+03:00

Rariviikko alkoi mukavasti Ulkokrunnilta löytyneellä Taigakirvisellä. Havainto oli jo syksyn neljäs, maalle se oli jo 51. mikäli vuoden aikaisemmat hyväksetään RK:ssa. Muutaman viime vuoden aikana havainnot tästäkin harvinaisuudesta ovat lisääntyneet kiitettävästi. Viimeisen kolmen vuoden ajalta on 16 havaintoa, kun aiemmin laji ei ollut edes joka vuotinen. Ehkä lajia osataan etsiä oikeaan vuoden aikaan ja tuntomerkit sekä äänet ovat käyneet tutuimmaksi. Alkuviikon sää valitettavasti oli juuri sellainen kuin olikin odotettavissa, kylmä ja melko tuulinen, siis tuuli vain väärästä suunnasta. Torstai yönä alkanut heikko kaakkois tuuli, jonka lounaasta tullut matalapaine aiheutti. Se toikin välittömästi mukavia lajeja maahan. Helsingin Kyläsaaresta löytyi Töyhtökiuru, 46. havainto Suomesta. Perjantaina puolen päivän aikoihin Lågskäriltä löytyi loistava indikaattori laji, Hippiäisuunilintu sekä heti perään oikea rarikin, Siperianuunilintu. Se on maalle vasta 25. havainto, laji onkin nykyään lähes joka vuotinen, tosin määrät ovat luonnollisesti pieniä. Jo seuraavana aamuna Lågsilta kuului mukavia, saaresta löytyi vasta 15. Arotasku Suomelle. Sunnuntaina Hailuodosta jysähti, tosin kaakkois tuulilla ei ollut tällä kertaa mitään tekemistä sen kanssa että maalle löytyi uusi laji. Amerikankurmitsa löytyi iltapäivällä Hailuodon Tömpästä, määritys oli aluksi hieman auki, kyseessä on vaikea lajipari. Mutta määritys aukeni ilmeisen nopeasti linnun löytäjälle Hailuotolaiselle Veijo Nissilälle. Tuoreita kuvia linnusta on Harri Taavetin sivuilla. Laji olikin jo melko pitkään odotettujen listalla, sillä esimerkiksi Ruotsissa siitä on jo 19 havaintoa, joista peräti 7 Itämeren puolella. Sunnuntai iltana löytyi vielä Tampereen Vilusenharjulta maan 32. Nunnatasku, syksyn toinen. Kannattaakin ilmeisesti mennä etsimään lisää taskuja, alkuviikko voisi olla kohtalaista rari säätä, ainakin heikko tuulista.

Indikaattori eli pikkurarien puolesta viikko oli melko rauhallinen. Ainoastaan kaksi Hippiäisuunilintua ja viisi Taigauunilintua kertovat paljon tähän aikaan. Loppuviikon Mustaleppälinnut ja Turturikyyhkyt ovat myös hyviä indikaattoreita vaikkeivat varsinaisia harvinaisuuksia olekaan.
Pienestä tämä rari touhu on kiinni, pitää vain tuulla kaakosta, etelä ja itäkin tietty on kohtalainen tuuli. Sama jatkuu aina tammikuun alkuun nykyään, eli aina kun tuulee kaakosta jotain kivaa tulee. Ongelmahan on se että jonkun pitää löytää se rari, aika rankkaa on tietty retkeillä kun mitään muutakaan ei tahdo näkyä. Ei muuta kuin toivomaan että matalapaineet menevät oikealta kohdalta.

Virosta, Saarenmaan Harilaidista löytyi sunnuntaina 18.10 maan 3. Tiiralokki.
Viikon yllätyslaji löytyi Hollannista, uusi laji maalle oli Kaspiantylli joka löytyi 17. päivä Texelistä.
Se olikin vasta 9. havainto läntisestä euroopasta, Suomessakin laji on myös havaittu kerran, Rovaniemellä 3. kesäkuuta 2005.

Norjan viikon lajit olivat lepinkäisiä. Parhaana Valko-otsalepinkäinen, se löytyi 18. lokakuuta Vest-Agder:sta, Farsundista. Jälkikorjauksena: Norjasta tulikin korjaus, lintu on sama vanha naaras joka rengastettiin 10. elokuuta Listassa. Toinen kova lepinkäinen löytyi 16.10 Akerhus:sta nuori phoenicuroides alalajin Punapyrstölepinkäinen. Maassa havaittin lisäksi myös Etelänisolepinkäinen ssp pallidirostris, joka oli maalle 7. Joten varsin kohtalaisesti oli Norjassa lepinkäisiä kuluvalla viikolla.
Ruotsista 14.10 löytynyt Rusotasku oli maalle 14. havainto. Sunnuntaina Upplandin Horsstenilla että Ölannin Näsbyssa havaittin Siperianuunilintu, joten varsin yksiin lajit tuntuvat lähi maissa menevän.
Irlannin ylivoimaisesti kovin laji oli Amerikantilhi, havainto oli vasta 5. Western Palearctiselta alueelta. Jenkkitilhi on havaittu ainoastaan kahdesti sekä Islannissa että Englannissa.
Ornimisen emämaassa, Englannissa, kohokohta oli Surreyssa josta löytyi maan 8. Siperianlepinkäinen.
Muita mainitsemisen arvoisia ovat myös maan 10. Aavikkokultarinta, josta tieto tuli leppoisasti viisi päivää myöhässä. Kyllä Briteissäkin osataan pimittää :)
Lisäksi havaittiin tukku mukavia lajeja, viikon rarilistaa linkissä.
Islannissa puolestaan viikon huippu oli Erakkorastas, Heimaey:ssa, maalle 11. havainto.
Saksassa, Helgolandissa puolestaa kompattiin esiin maalle uusi laji, Kivikkosirkku 13. lokakuuta.
Havainto on vasta kolmas pohjois-euroopasta, aiemmat havainnot Suomen Porista ja Hollannista, Castricum:ssa jossa laji rengastettiin 16.10.2004.
Ranskasta löydettiin myös maalle uusi laji, Kastanjasirkku. Siitäkään ei ole hyväksyttyjä havaintoja WP:n alueelta kuin 4, Hollannista, Norjasta ja Suomesta.
Ranskassa viikolla oli myös vielä tarkistamaton Harmaakurkkurastas, 17. lokakuuta Morbihan:ssa.

Azoreiden havainnot painivatkin ihan omassa sarjassaan, pääosin havainnot tulivat Corvolta.
Saarille löytyi uusina lajeina: Viirukerttuli, Canada Warbler (Wilsonia canadensis), 3. Westernilta.
Ruskokylkikerttuli, Chestnut-sided Warbler (Dendroica pensylvanica), myös 3. WP:lta.
Valkosilmävireo, White-eyed Vireo (Vireo griseus), sekin kolmas Western Palearctiselta alueelta.
Lähes loputtomalta tuntuvan listan voit lukaista tarsiger.comista tai tunnelmia paikan päältä,
Olof Jönssonin erinomaisesta blogista. Kateeksi käy hemmoa, pinnaa pukkaa aina kun käy ulkona.

Viikon linnuston suojeluosio tulee Norjasta ja Hawajilta.
Eirik Gronningsater puhuu tuulimyllypuistoa vastaan, reilu 2 min videolinkki NRK:n sivulle.
Ja Hawaijilta häpeä huudot muoville ja kalastajille, ei mene hyvin Albatroseillakaan.
Midway atollit, videoita ja tarinaa meressä kelluvista mm muoveista, verkoista sekä aika mieleen painuva Chris Jordanin kuvasarja kuolleista Albatrosseista, kannattaa katsoa ja miettiä.

- Tarsiger team

Jenkkejä ja mahdollisia rareja

2009-10-12T20:54:00.000+03:00

Viikko 41 alkoi verkkaisella tahdilla, niin kuin lännen puoleisista tuulista saattoikin päätellä. Syksyn ensimmäinen hippiäisuunilintu löytyi kuitenkin tiistaina 6.10 Lahdesta. Kashmirinuunilintu löytyi Haminan Hevossaaresta 8. lokakuuta ja toinen lintu löytyi tämän hetken Suomen parhaalta rarisaarelta, Utöstä seuraavana päivänä. Rariteettikomitean mahdollisen hyväksynnän jälkeen linnuista tullee Suomen 47. ja 48. havainto Kashmirinuunilinnusta. Sitten vuoden 1998 lajia on havaittu lähes vuosittain, ainoastaan vuonna 2001, 2004 ja 2006 sitä ei havaittu. Ennen vuotta 1993 sitä ei ollut havaittu kuin 11 kertaa Suomessa, sama trendi on ollut koko WP:n alueella. Ilmeisesti laji tunnetaan paremmin ja samalla sitä osataan myös etsiä maastosta, mahdollisesti se myös "levittäytyy" länteen. Sunnuntaina 11. lokakuuta Espoon Kulmakorven maankaatopaikalta löytyi Töyhtökiuru, lajista tuntuu olevan havaintoja nykyään vuosittain. 1980- ja 1990-luvulla laji oli melko harvinainen, ainoastaan 11 havaintoa.

Pikkurareista Taigauunilintuja havaittiin viikon aikana 7 yksilöä, Harjalintuja havaittiin kaksi. Utön Mustapääsirkku löytyi jälleen uudelleen, linnun ollessa kateissa jokusen päivän. Laji ei liene vielä 100-varma, nuorien/naaraiden lintujen määritys syksyllä on ajoittain hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Lintu on kylläkin kovin Mustapääsirkun oloinen, mutta se ei riitä kuitenkaan määritykseksi. Jalohaikarat tekevät edelleen tuloa Suomeen, tämän vuoden summa on jo 48. Laji pesi tänä vuonna ensimmäisen kerran Virossa, tällä viikolla Häädemeestessä havaittiin jo 63 yksilön parvi. Viiden vuoden päästä laji todennäköisesti pesii meilläkin.

Kovin on nykyään rari-ilmoitukset herkässä, tälläkin viikolla on havaittu Palsasirri, Kashmirinuunilintu ja Kaitanokkalokki. Ymmärtäähän sen kun on rari aikaa ja niitä on liikkeellä, niin pitäisihän niitä myös löytää. Valitettavasti rari sattuu olemaan samalla myös harvinainen, eikä niitä ihan joka viikkokaan löydy. Harvinaisuuksien löytäminen vaatiin hyvän onnen tai vastaavasti hirveän määrän komppausta. Aina tosiaan ei kannata sitä pihahdusta tai kaukana lentävää lintua pitää heti harvinaisuutena, todennäköisyys siihen tavalliseen kun on niin kamalan paljon suurempi. Maltti on valttia tässäkin.

Baltian havainnot olivat myös melko jäissä tämän viikon, ainoastaan Liettuan Etelänpuukiipijä ylittää harvinaisuus ilmoituksen. Juodkrantessa lauantaina rengastettu lintu olikin maalle vasta 6. havainto. Valitettavasti lintua ei saatu Curonian Lagoon 2009 linturallin lajilistalle joka käytiin lauantaina. Rallin muuten voitti Suomalainen ryhmä - Perkele, Svyturys lovers - 114 lajilla. Ryhmän kantaviin voimiin kuului myös jäsen Tarsiger teamista, tunnelmia rallista.

Jos viikko oli hiljainen meillä, sitä se ei suinkaan ollut muualla. Uusia lajeja "maille" löytyi mutama, Färsaarille Sinipyrstö ja Tundrakirvinen ja Norjalle Amerikanharmaalokki. Englannissa viikon lajeina olivat siellä pikkuharvinaisuutena esiintyvät Tundrakirvinen, Taigakirvinen ja Siperianuunilintu kaikkija lajeja havaittiin useita yksilöitä. Hieman parempi havainto oli Shetlannista löytynyt maan 19. havainto Harmaakurkkurastaasta. Ranskan rari-saaressa Ouessant Islandilla löydetty Tundrakirvinen oli maalle toinen havainto. Irlannissa havaitiin meille niin "tuttu" Viirukerttuli, se oli maalle vasta maan 8. havainto. Myös Norjassa havaittiin samana päivänä, 11. lokakuuta, Viirukerttuli. Se oli maalle vasta toinen havainto, valitettavasti lintu kuoli muutaman tunnin päästä rengastuksesta. Viikon tapahtuma Norjassa oli toki maan ensimmäinen Amerikanharmaalokki, joka näyttää vielä kuvissakin hyvältä. Kerttulit olivat pääosassa myös Islannissa, jossa havaittiiin maan 4. Keltakerttuli. Western Palearktisen ylivoimaisesti paras lintu paikka oli Azoreilla, ja sen läntisimmässä kolkassa - Corvon saarella. Olof Jönssonin blogista voi lukaista tapahtumista enemmän. Mutta lyhyesti, Azoreilla havaittiin viime viikolla mm. Kiipijäkerttuli, Seetrikerttuli, Kenttäsirkkunen, Juovapääsirkku, Magnoliakerttuli, Kanadanvireo, Isohaukkakehrääjä, Punarintakardinaali, Idänlehtoturpiaali, Tulipääkerttuli ja Heinäturpiaali. Siinä on jenkkilistaa kerrakseen kun on virtaukset kohdallaan, taitavat olla edelleen aika kivasti loppu viikkoon saakka.
Kirjoittaja on muuten ihan yhtä ymmällään nimistä kuin osa lukijoista, pitäisikö ne olla lontooksi ?

Alkanut viikko näyttää karmealta, talvelta. Hetkellisesti harvinaisuudet taitavat olla kateissa, kyllä kaakosta vielä lämmintä puskee ja taas saadaan suut messingille.

- Tarsiger team

Tarsiger blog avattu

2009-10-05T19:04:00.000+03:00

Lokakuun ensimmäinen viikko toi Suomeen hieman itäisiä harvinaisuuksia sekä jäämeren herkkua.
Pirkanmaan veljekset Rantala&Eisher yhyttivät Västra Norrskärilta naaras Nunnataskun.
Se on 31. havainto lajista Suomesta, ensimmäinen oli legendaariselta Lågskäriltä 19. lokakuuta 1979. Nunnatasku havainnot Suomesta. Merellisiä herkkuja porhalsi maamme vesille voimakkaan luoteisvirtauksen aikana, lauantaina 3. lokakuuta Lågskärilla muutti etelän suuntaan nuori Tiiralokki.
Se on vasta 11. havainto maasta, muut Tiiralokki havainnot Suomesta.

Syyskuun viimeisenä päivänä löytynyt Eskimosirri oli viimeisen kerran näytillä 4.10.
Loistavasti kuvaajien iloksi esillä ollut lintu oli hyvin peloton ja kuvaajien kennot paloivat punaisena useana päivänä. Hyväksyttyjä Eskimosirri havaintoja Suomesta on vasta 5, tältä syksyltä on tämän linnun lisäksi yksi jota RK käsittelee aikanaan.
Nykyään pikkurariksi lukeutuva Sinipyrstö kompattiin esiin 2.10 Utösta. Maassamme pesikin ennätysmäärä Sinipyrstöjä, vähintään 50 paria. A. Rajasärkän johdolla Kainuun taigametsistä
kompattiin noin 380 reviiriä, joten ei mikään ihme että niitä näkyy jo syksylläkin.
Viikon pikkuharvinaisuuksista Taigauunilintuja nähtiin ainoastaan 3, myöhäinen nuori Arosuohaukka näyttäytyi Parikkalassa. Samaisessa paikassa näyttäytyi myös Punakaulahanhi, laji tuntuu tosin kärsinyt jo pahan inflaation muutaman kesyn linnun voimalla. Lajia on vaikea enää kuitata harvinaisuutena, uskottavuuskin on kadonnut tästä lajista lähes täysin.

Baltiasta kuului mukavia, sekä Virosta että Liettuasta. Uku Paal löysi maalle uuden lajin, Tundrakurppelon Haapsalun etelä puolelta Pögarinlahdelta, Ridalasta. Liettuassa verkkoihin pelmahti maan toinen Sinipyrstö. Norjassa ja Englannissa on päästy ihailemaan niin Sarasirkkalintujen kuin Tundrakirvisten määriä. Gustaveja on havaittu jo 12 yksilöä ja Certhiolia 5. Sieltä ne ilmeisesti pohjois-Suomen oli lentelevät, luultavasti. Jostain ne kuitenkin aina keski-Norjasta löytyvät ensiksi, lopulta päätyvät Shetlantiin. Viikonloppuna löytyi Sarasirkka Hollaninsta, maan ensimäinen bongattava jonka noin 30 bongaria ehti hoitamaan listoilleen. Faroeltakin laji löytyi sunnuntaina, se oli saarelle uusi laji. Lokakuun alun kovin havainto tuli kuitenkin Norjasta,
Juovapääsirkku (White-crowned Sparrow) löytyi Ona, Sandøylta. Tämä jenkki vieras oli luonnollisesti maalle uusi laji, WP:n alueellakaan lajia ei ole havaittu kuin 11 kertaa aiemmin.

Alkava viikko tuskin tuo Suomeen mitään mullistavaa, sen verran voimakas länsivirtaus ravistelee maatamme. Tosin koskaan ei voi tietää, jos vaikka kovat tuulet pyyhkäisevät jotain merilintu tyyppistä Itämeren puolelle. Etelä-Ruotsista havaittiin viikonlopun aikana kovat määrät mm, tiiralokkeja, nokiliitäjiä, myrskykeijuja ja pikkuliitäjiä.

- Tarsiger team