Viikko 41 alkoi verkkaisella tahdilla, niin kuin lännen puoleisista tuulista saattoikin päätellä. Syksyn ensimmäinen hippiäisuunilintu löytyi kuitenkin tiistaina 6.10 Lahdesta. Kashmirinuunilintu löytyi Haminan Hevossaaresta 8. lokakuuta ja toinen lintu löytyi tämän hetken Suomen parhaalta rarisaarelta, Utöstä seuraavana päivänä. Rariteettikomitean mahdollisen hyväksynnän jälkeen linnuista tullee Suomen 47. ja 48. havainto Kashmirinuunilinnusta. Sitten vuoden 1998 lajia on havaittu lähes vuosittain, ainoastaan vuonna 2001, 2004 ja 2006 sitä ei havaittu. Ennen vuotta 1993 sitä ei ollut havaittu kuin 11 kertaa Suomessa, sama trendi on ollut koko WP:n alueella. Ilmeisesti laji tunnetaan paremmin ja samalla sitä osataan myös etsiä maastosta, mahdollisesti se myös "levittäytyy" länteen. Sunnuntaina 11. lokakuuta Espoon Kulmakorven maankaatopaikalta löytyi Töyhtökiuru, lajista tuntuu olevan havaintoja nykyään vuosittain. 1980- ja 1990-luvulla laji oli melko harvinainen, ainoastaan 11 havaintoa.
Pikkurareista Taigauunilintuja havaittiin viikon aikana 7 yksilöä, Harjalintuja havaittiin kaksi. Utön Mustapääsirkku löytyi jälleen uudelleen, linnun ollessa kateissa jokusen päivän. Laji ei liene vielä 100-varma, nuorien/naaraiden lintujen määritys syksyllä on ajoittain hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Lintu on kylläkin kovin Mustapääsirkun oloinen, mutta se ei riitä kuitenkaan määritykseksi. Jalohaikarat tekevät edelleen tuloa Suomeen, tämän vuoden summa on jo 48. Laji pesi tänä vuonna ensimmäisen kerran Virossa, tällä viikolla Häädemeestessä havaittiin jo 63 yksilön parvi. Viiden vuoden päästä laji todennäköisesti pesii meilläkin.
Kovin on nykyään rari-ilmoitukset herkässä, tälläkin viikolla on havaittu Palsasirri, Kashmirinuunilintu ja Kaitanokkalokki. Ymmärtäähän sen kun on rari aikaa ja niitä on liikkeellä, niin pitäisihän niitä myös löytää. Valitettavasti rari sattuu olemaan samalla myös harvinainen, eikä niitä ihan joka viikkokaan löydy. Harvinaisuuksien löytäminen vaatiin hyvän onnen tai vastaavasti hirveän määrän komppausta. Aina tosiaan ei kannata sitä pihahdusta tai kaukana lentävää lintua pitää heti harvinaisuutena, todennäköisyys siihen tavalliseen kun on niin kamalan paljon suurempi. Maltti on valttia tässäkin.
Baltian havainnot olivat myös melko jäissä tämän viikon, ainoastaan Liettuan Etelänpuukiipijä ylittää harvinaisuus ilmoituksen. Juodkrantessa lauantaina rengastettu lintu olikin maalle vasta 6. havainto. Valitettavasti lintua ei saatu Curonian Lagoon 2009 linturallin lajilistalle joka käytiin lauantaina. Rallin muuten voitti Suomalainen ryhmä - Perkele, Svyturys lovers - 114 lajilla. Ryhmän kantaviin voimiin kuului myös jäsen Tarsiger teamista, tunnelmia rallista.
Jos viikko oli hiljainen meillä, sitä se ei suinkaan ollut muualla. Uusia lajeja "maille" löytyi mutama, Färsaarille Sinipyrstö ja Tundrakirvinen ja Norjalle Amerikanharmaalokki. Englannissa viikon lajeina olivat siellä pikkuharvinaisuutena esiintyvät Tundrakirvinen, Taigakirvinen ja Siperianuunilintu kaikkija lajeja havaittiin useita yksilöitä. Hieman parempi havainto oli Shetlannista löytynyt maan 19. havainto Harmaakurkkurastaasta. Ranskan rari-saaressa Ouessant Islandilla löydetty Tundrakirvinen oli maalle toinen havainto. Irlannissa havaitiin meille niin "tuttu" Viirukerttuli, se oli maalle vasta maan 8. havainto. Myös Norjassa havaittiin samana päivänä, 11. lokakuuta, Viirukerttuli. Se oli maalle vasta toinen havainto, valitettavasti lintu kuoli muutaman tunnin päästä rengastuksesta. Viikon tapahtuma Norjassa oli toki maan ensimmäinen Amerikanharmaalokki, joka näyttää vielä kuvissakin hyvältä. Kerttulit olivat pääosassa myös Islannissa, jossa havaittiiin maan 4. Keltakerttuli. Western Palearktisen ylivoimaisesti paras lintu paikka oli Azoreilla, ja sen läntisimmässä kolkassa - Corvon saarella. Olof Jönssonin blogista voi lukaista tapahtumista enemmän. Mutta lyhyesti, Azoreilla havaittiin viime viikolla mm. Kiipijäkerttuli, Seetrikerttuli, Kenttäsirkkunen, Juovapääsirkku, Magnoliakerttuli, Kanadanvireo, Isohaukkakehrääjä, Punarintakardinaali, Idänlehtoturpiaali, Tulipääkerttuli ja Heinäturpiaali. Siinä on jenkkilistaa kerrakseen kun on virtaukset kohdallaan, taitavat olla edelleen aika kivasti loppu viikkoon saakka.
Kirjoittaja on muuten ihan yhtä ymmällään nimistä kuin osa lukijoista, pitäisikö ne olla lontooksi ?
Alkanut viikko näyttää karmealta, talvelta. Hetkellisesti harvinaisuudet taitavat olla kateissa, kyllä kaakosta vielä lämmintä puskee ja taas saadaan suut messingille.
- Tarsiger team
maanantai 12. lokakuuta 2009
maanantai 5. lokakuuta 2009
Tarsiger blog avattu
Lokakuun ensimmäinen viikko toi Suomeen hieman itäisiä harvinaisuuksia sekä jäämeren herkkua.
Pirkanmaan veljekset Rantala&Eisher yhyttivät Västra Norrskärilta naaras Nunnataskun.
Se on 31. havainto lajista Suomesta, ensimmäinen oli legendaariselta Lågskäriltä 19. lokakuuta 1979. Nunnatasku havainnot Suomesta. Merellisiä herkkuja porhalsi maamme vesille voimakkaan luoteisvirtauksen aikana, lauantaina 3. lokakuuta Lågskärilla muutti etelän suuntaan nuori Tiiralokki.
Se on vasta 11. havainto maasta, muut Tiiralokki havainnot Suomesta.
Syyskuun viimeisenä päivänä löytynyt Eskimosirri oli viimeisen kerran näytillä 4.10.
Loistavasti kuvaajien iloksi esillä ollut lintu oli hyvin peloton ja kuvaajien kennot paloivat punaisena useana päivänä. Hyväksyttyjä Eskimosirri havaintoja Suomesta on vasta 5, tältä syksyltä on tämän linnun lisäksi yksi jota RK käsittelee aikanaan.
Nykyään pikkurariksi lukeutuva Sinipyrstö kompattiin esiin 2.10 Utösta. Maassamme pesikin ennätysmäärä Sinipyrstöjä, vähintään 50 paria. A. Rajasärkän johdolla Kainuun taigametsistä
kompattiin noin 380 reviiriä, joten ei mikään ihme että niitä näkyy jo syksylläkin.
Viikon pikkuharvinaisuuksista Taigauunilintuja nähtiin ainoastaan 3, myöhäinen nuori Arosuohaukka näyttäytyi Parikkalassa. Samaisessa paikassa näyttäytyi myös Punakaulahanhi, laji tuntuu tosin kärsinyt jo pahan inflaation muutaman kesyn linnun voimalla. Lajia on vaikea enää kuitata harvinaisuutena, uskottavuuskin on kadonnut tästä lajista lähes täysin.
Baltiasta kuului mukavia, sekä Virosta että Liettuasta. Uku Paal löysi maalle uuden lajin, Tundrakurppelon Haapsalun etelä puolelta Pögarinlahdelta, Ridalasta. Liettuassa verkkoihin pelmahti maan toinen Sinipyrstö. Norjassa ja Englannissa on päästy ihailemaan niin Sarasirkkalintujen kuin Tundrakirvisten määriä. Gustaveja on havaittu jo 12 yksilöä ja Certhiolia 5. Sieltä ne ilmeisesti pohjois-Suomen oli lentelevät, luultavasti. Jostain ne kuitenkin aina keski-Norjasta löytyvät ensiksi, lopulta päätyvät Shetlantiin. Viikonloppuna löytyi Sarasirkka Hollaninsta, maan ensimäinen bongattava jonka noin 30 bongaria ehti hoitamaan listoilleen. Faroeltakin laji löytyi sunnuntaina, se oli saarelle uusi laji. Lokakuun alun kovin havainto tuli kuitenkin Norjasta,
Juovapääsirkku (White-crowned Sparrow) löytyi Ona, Sandøylta. Tämä jenkki vieras oli luonnollisesti maalle uusi laji, WP:n alueellakaan lajia ei ole havaittu kuin 11 kertaa aiemmin.
Alkava viikko tuskin tuo Suomeen mitään mullistavaa, sen verran voimakas länsivirtaus ravistelee maatamme. Tosin koskaan ei voi tietää, jos vaikka kovat tuulet pyyhkäisevät jotain merilintu tyyppistä Itämeren puolelle. Etelä-Ruotsista havaittiin viikonlopun aikana kovat määrät mm, tiiralokkeja, nokiliitäjiä, myrskykeijuja ja pikkuliitäjiä.
- Tarsiger team
Pirkanmaan veljekset Rantala&Eisher yhyttivät Västra Norrskärilta naaras Nunnataskun.
Se on 31. havainto lajista Suomesta, ensimmäinen oli legendaariselta Lågskäriltä 19. lokakuuta 1979. Nunnatasku havainnot Suomesta. Merellisiä herkkuja porhalsi maamme vesille voimakkaan luoteisvirtauksen aikana, lauantaina 3. lokakuuta Lågskärilla muutti etelän suuntaan nuori Tiiralokki.
Se on vasta 11. havainto maasta, muut Tiiralokki havainnot Suomesta.
Syyskuun viimeisenä päivänä löytynyt Eskimosirri oli viimeisen kerran näytillä 4.10.
Loistavasti kuvaajien iloksi esillä ollut lintu oli hyvin peloton ja kuvaajien kennot paloivat punaisena useana päivänä. Hyväksyttyjä Eskimosirri havaintoja Suomesta on vasta 5, tältä syksyltä on tämän linnun lisäksi yksi jota RK käsittelee aikanaan.
Nykyään pikkurariksi lukeutuva Sinipyrstö kompattiin esiin 2.10 Utösta. Maassamme pesikin ennätysmäärä Sinipyrstöjä, vähintään 50 paria. A. Rajasärkän johdolla Kainuun taigametsistä
kompattiin noin 380 reviiriä, joten ei mikään ihme että niitä näkyy jo syksylläkin.
Viikon pikkuharvinaisuuksista Taigauunilintuja nähtiin ainoastaan 3, myöhäinen nuori Arosuohaukka näyttäytyi Parikkalassa. Samaisessa paikassa näyttäytyi myös Punakaulahanhi, laji tuntuu tosin kärsinyt jo pahan inflaation muutaman kesyn linnun voimalla. Lajia on vaikea enää kuitata harvinaisuutena, uskottavuuskin on kadonnut tästä lajista lähes täysin.
Baltiasta kuului mukavia, sekä Virosta että Liettuasta. Uku Paal löysi maalle uuden lajin, Tundrakurppelon Haapsalun etelä puolelta Pögarinlahdelta, Ridalasta. Liettuassa verkkoihin pelmahti maan toinen Sinipyrstö. Norjassa ja Englannissa on päästy ihailemaan niin Sarasirkkalintujen kuin Tundrakirvisten määriä. Gustaveja on havaittu jo 12 yksilöä ja Certhiolia 5. Sieltä ne ilmeisesti pohjois-Suomen oli lentelevät, luultavasti. Jostain ne kuitenkin aina keski-Norjasta löytyvät ensiksi, lopulta päätyvät Shetlantiin. Viikonloppuna löytyi Sarasirkka Hollaninsta, maan ensimäinen bongattava jonka noin 30 bongaria ehti hoitamaan listoilleen. Faroeltakin laji löytyi sunnuntaina, se oli saarelle uusi laji. Lokakuun alun kovin havainto tuli kuitenkin Norjasta,
Juovapääsirkku (White-crowned Sparrow) löytyi Ona, Sandøylta. Tämä jenkki vieras oli luonnollisesti maalle uusi laji, WP:n alueellakaan lajia ei ole havaittu kuin 11 kertaa aiemmin.
Alkava viikko tuskin tuo Suomeen mitään mullistavaa, sen verran voimakas länsivirtaus ravistelee maatamme. Tosin koskaan ei voi tietää, jos vaikka kovat tuulet pyyhkäisevät jotain merilintu tyyppistä Itämeren puolelle. Etelä-Ruotsista havaittiin viikonlopun aikana kovat määrät mm, tiiralokkeja, nokiliitäjiä, myrskykeijuja ja pikkuliitäjiä.
- Tarsiger team
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)