Pelikaani lensi turbiiniin

Koiras Black Lark - Mustakiuru yrittää pysytellä varjossa

12.6.2015

Herätys kylmään aamuun, lämpö arviolta 12-13 astetta. Onneksi tätä ei kestä puolta tuntia kauempaa, koska aurinko alkaa lämmittää heti kun tulee näkyviin. Tosin tuuli kävi suoraan järveltä ja tuntui jäätävältä. Seitsemältä oli jo shortsikelit ja kahdeksalta kuuma. Aamu alkoi suunnilleen siitä mihin illalla jäi. Rannassa Marsh Sandpiper – Lampivikloja ja Terek Sandpiper – Rantakurvi joka oli kivasti kuvattavissa. Toisin sanoen lensi kertaalleen ohitse ja olin valmistautunut siihen, kerrankin Canon pystyi seuraamaan kohdetta kun taustalla on vettä. Voi kun se olisikin aina näin helppoa. Järveltä lähti lentoon kolme Great White Pelican – Pelikaani, vihdoin näin tämänkin lajin joka on pitänyt olla vaikka kuinka monessa maassa. En vain ole jaksanut mennä varmoille mestoille hoitamaan lajia. Muuten aamukävely oli perusmeininkiä, kunnes käännyimme takaisin päin ja Markku huomasi muutaman Antiloopin lähellä rantaa.

Terek Sandpiper - Rantakurvin aamulento 

Gull-billed Tern - Hietatiiroja näkyi tasaisen harvakseltaan

Aamu paras, Saiga Antelope (Saiga tatarica) – Saiga Antilooppi. Harmikseni kahden naaraan ja yhden nuoren lisäksi laumassa ei ollut yhtään urosta. Sillä olisi ollut varsin uniikki kuono, onhan se naaraillakin, mutta ei läheskään niin iso. Se on arolla kätevä lisävempain pölyä vastaan. Laji on Critically Endangered listalla, tämän hetkinen kanta lienee 100.000 yksilöä. Suurin osa kannasta on ainoastaan Kazakhstanissa, ainoastaan pieni populaatio on Venäjän ja Mongolian puolella. Tänä keväänä kanta kärsi käsittämättömän menetyksen. Popolaation suurimmasta ”laumasta” Betpak-dala, keski- Kazakhstanissa kuoli vähintään 50% eli 120.000 yksilöä muutamassa viikossa, ilmeisesti bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen. Tämä on oletettavasti seuraus ilmaston (talven) lämpenemisestä alueella. Tämä laji olikin retken ainoa nisäkäs targetti, hienoa että se hoitui näin yllätyksellisesti.

Aamun paras havainto oli kovasti toivottu Saiga Antelope - Saiga Antilooppi

Taas alkoi siirtymä taipale, nyt päätettiin että siitä tulee lyhyt. Menimme aluksi hieman kosteamman alueen läpi, jossa oli myös reilusti puskia, N 49.11.404 E050.36.138. Luonnollisesti siellä oli peruslajistoa, Red-headed Bunting – Ruskopääsirkkuja ja Sykes´s Warbler – Aavikkokultarintoja. Mutta auton vieressä lauloi myös Siberian Chiftchaft – Tristis Tiltaltti. Ääni oli aivan identtinen siihen minkä näin reilu viikko sitten Mäkiluodossa, niin laulu kuin kutsuäänikin. Lisäksi lintu vielä näytti samalta sekä käyttäytyi samalla tavalla. Jatkettuamme matkaa päädyimme tarkoituksellisesti pienelle suolajärvelle, N 49.09.992 E050.30.690, joka oli täynnä kahlaajia ja lokkeja. Luonnollisesti uusia retkilajeja ropisi, ja lähes kaikki peruskahlaajat olivat edustettuina. Linnut olivat lisäksi komeita vanhoja lintuja. Runsain kahlaaja oli järvellä Red-necked Phalarope – Vesipääsky. Suoritimme järven etelä reunan parhaalla mahdollisella komppaustavalla. Ajoimme maastoautolla veden lähellä, joten linnutkaan eivät juuri pelänneet ja saimme katsella niitä autosta. Aavistuksen ne olivat kuitenkin liian kaukana kuvaussessioista. Ehkä hyvä niin retken kannalta, ettei yksi vie kaikkea huomiota. Valitettavasti olen ollut tällaisellakin retkellä mukana jossa narsisti orni vei kaiken itselleen. Jokusen kuvan nappasin muutamasta mielenkiintoisesta yksilöstä. Toisen lajista ei oikein tullut varmuutta, ehkä ”iso” pikkusirri kuitenkin. Retken ainoat Ruddy Turnstone – Karikukot ja Grey Plover – Tundrakurmitsa nähtiin myös täällä. Paikka voisi olla melkoisen mielenkiintoinen kahlaaja-aikaan. Mikäli täällä on vettä edes vähän silloin.

Suola-altailla lepäili kaikenlaisia sirrejä

Myös komean punertavia pieniä sirrejä

Oikaisimme länsi osasta uudelleen arolle ja päädyimme seuraavalle järvelle. Lintuja tuntui olevan täälläkin paljon. Järven keskellä hillui 13 Dalmatian Pelican – Kiharapelikaania, toinenkin Pelikaani pinnoihin tänään, helppoa. Oli pakko saada pinnaoluet ja jäätelö. Kylä nimittäin oli toisella puolella järveä, joten seuraavaksi kauppa, N 49.10.370 E050.26.868. Nyt kauppakin jo muistutti kauppaa ja tarvikkeita oli monipuolisemmin. Kyläkin oli jo suurempi, saattoi olla jo sata taloa yhteensä.

Värikäs kauppa erottui muuten harmaasta kylästä hyvin

Valokoima oli tässä kaupassa selvästi parhaasta päästä

Jatkoimme retkeä iltapäivän kovissa valoissa seuraavalle isolle järvelle, siellä ei tiettävästi kukaan länsimaalainen ole käynyt retkellä. Osittain saattoi selvitä miksei. Lähes koko järvi oli ruovikkoa, kilometri kaupalla molempiin suuntiin. Järvi on vähintään kolme kilometriä pitkä ja leveyssuunnassakin toista kilometriä. Kiipesin auton katolle hetkeksi staijaamaan, avovettä oli todella niukasti. Ruokokin oli noin neljä metristä, joten aika turhaa siellä norkoilimme. Lyhyessä ajassa ehdin kuitenkin nähdä koiras Little Bittern – Pikkuhaikaran, N 49.13.382 E050.22.807. Täällä on todennäköisesti kaikki ruovikkolajit erittäin runsaana. Pitäisi olla vene.

Auton katolta pystyi hahmottamaan ruovikon suuruuden

Perusaroa järvialueella

Järvi jäi taakse kun huomasimme että olisi aika katsella leiripaikkaa, ilta alkoi taas lähestyä. Päätimme mennä edellisen lintujärven rantaan, siellä olisi niittyä, pusikkoa, aroa sekä vettä. Varsin monipuolinen paikka siis illaksi sekä aamuretkelle, N 49.11.329 E050.28.671.

Saimme leirin pystyyn ennätysajassa ja oli pakko lähteä kävelemään ruovikon reuna-alueelle. Miltei ensimmäinen lintu olikin Caspian Stonechat (ssp hemprichii) - Kaspiantasku, pariskunta piti reviiriään lähistöllä. Alueella lauloi myös kaksi Bluethroat – Sinirintaa, en ollut odottanut tätä lajia ollenkaan näkeväni täällä. Lintu onkin alalajia pallidogularis. Ruovikossa oli vilkasta, siitä pitivät huolen kymmenet Bearded Reedling – Viiksitimalit, Great Reed Warbler – Rastaskerttuset, Savi´s Warbler – Ruokosirkkalinnut sekä Reed Warbler – Rytikerttuset, jotka olivat fuscus alalajia. Järvellä lentelivät Chlidonias Tiirat; Whiskered, Black and White-winged Tern – Valkoposki-, Musta- ja Valkosiipitiirat. Crested Grebe – Silkkiuikku oli vallannut vesistöt, mutta oli joukossa niin Red-necked Grebe - Härkälintuja kuin Black-necked Grebe - Mustakaulauikkuja. Haikaroita näkyi myös poikkeuksellisen hienosti. Purple Heron – Ruskohaikaroita näkyi kivasti ja Eurasian Bittern – Kaulushaikaroita oli lennossa vähintään kolme lintua. Laridistien mieliksi on pakko mainita nyt tässä vaiheessa että Caspian Gull – Aroharmaalokki on kovin yleinen. Päivän saldoksi merkittiin tavanomainen 100, upean pukuista vanhaa lintua. Hämärissä iltahuudon ohessa laskin vielä nukkumaan menevät Yellow Wagtail – Keltavästäräkit, yhteensä noin 500. Pimeässä innostuin hieman äänittelemään Bluethroat – Sinirintoja, koska oli tyyntä ja melko hiljaista. Tosin kuorsaaminen kuuluu yllättävän kauas :)

IHQ Caspian Gull - Kake

Ferrugineous Duck - Ruskosotkia pääsi näkemään täällä mukavasti

Leiripaikan mielenkiintoisin, Caspian Stonechat - Kaspiantasku (hemprichii)

Marsh Harrier - Ruskosuohaukka on todella yleinen

Best of the Day – total 103 species:

Ruddy Shelduck – Ruostesorsa, 50
Red-crested Pochard – Punapäänarsku, 150
Ferruginous Duck – Ruskosotka, 15
Goldeneye – Telkkä, 1
Black-necked Grebe – Mustakaulauikku, 5
White Pelican – Pelikaani, 3
Dalmatian Pelican – Kiharapelikaani, 15
Marsh Harrier – Ruskosuohaukka, 60
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 3
Demoiselle Crane – Neitokurki, 7
Oystercatcher – Meriharakka, 6 (longipes)
Ruddy Turnstone – Karikukko, 3
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 30
Pallas´s Gull – Mustapäälokki, 2
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 20
Black Lark – Mustakiuru, 120
Bluethroat – Sinirinta, 4 (pallidogularis)
Caspian Stonechat – Kaspiantasku, 2 (hemprichii)
Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, 2
Reed Warbler – Rytikerttunen, 4 (fuscus)
Reed Bunting – Pajusirkku, 6 (pyrrhuloides)
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 10

Sykettä päivään

Yksi tärkeimmistä kohdelajeista, Black Lark - Mustakiuru

11.6.2015

Herätys viideltä, äh kohtalaiseen tuuleen. Ajatus oli äänitellä kiuruja, no nyt se ei onnistu tuulen vuoksi. Neljän kilometrin aamukävely leirin etelä puolella oli mukava pienestä tuulesta huolimatta. Tuulikin onneksi heikentyi kun aurinko alkoi lämmittää. Calandra Lark – Arokiuru on se peruskiuru, niitä riittää näkökenttään jatkuvasti ja aamulla aikaisin ne olivat kerääntyneet isompiin parviin. Tulkitsin että nämä olivat pesimättömiä tai pesinnässään epäonnistuneita. Isohkoilla reviireillä tuntui olevan jo hyvin lentäviä nuoria lintuja. Ihan varmuuteen en kuitenkaan asiassa päässyt. Reilut parikymmentä sirosuohaukkaa saalisteli ympäri aroa, valitettavasti melko kaukana kiikareille ja kuvaamiselle. Vain muutama yksilö tuli määritysetäisyydelle. Mukaan mahtui myös Marsh Harrier – Ruskosuohaukkoja, yleinen ja lähes joka paikan lintu. Seassa oli muutamia tummia yksilöitä, mielenkiintoisen näköisiä koiras lintuja. Hieman kauempana leiristä löytyi myös Little Bustard – Pikkutrappien soidinpaikka, 8 koirasta esitti komeasti pientä soidinta. Kunnes huomasivat minut, matkaa oli useita satoja metrejä ja siitä huolimatta kaikki katosivat horisonttiin pakoon lentäen. Ilmeisesti näitäkin ammutaan täällä? Leirin lähellä eilinen ilta meno oli tänään jopa aavistuksen vilkkaampaa. D&Y olivat valmistaneet mukavan aamiaisen, joten oli kiva palata aamukävelyltä takaisin leiriin. Kaikesta leppoisuudesta huolimatta matkaa on pakko jatkaa ja nopea leirin purkaminen aloitettiin välittömästi. Nyt saatiin jo autoonkin lisää tilaa, kun kaikki leirikamat saatiin katolle.

Aamu valkeni leirissä viileänä ja tuulisena

Tumman muodon koiras Marsh Harrier - Ruskosuohaukka

Suuntasimme länteen, kohti Uskempirin järvialuetta, sinne olisi tarkoitus ehtiä ennen iltaa. Matkalla muutama kiva pysähdys. Ensimmäinen kaivolla, N49.01.349 E051.32.949, jossa kivasti myös lintuja. Kuvauksellisia Demoiselle Crane – Neitokurkia sekä Black Lark – Mustakiuru parvi, ensimmäinen hieman suurempi sellainen. White-winged Lark - Valkosiipikiurujakin näkyi tasaiseen tahtiin pitkin matkaa. Melko pian saavuimme pieneen kylään, josta yritimme etsiä kauppaa, N49.05.089 E051.24.663. Löysimmekin mutta kukaan ei tullut avaamaan. Outoa, koska paikassa oli ainoastaan noin kymmenen taloa. Päätimme hieman retkeillä kylän reunoilla, jälleen törmäsimme Black Lark – Mustakiuru parveen. Niitä oli reilut 30, kun ympärillä pyöri saman verran European Bee-eater – Mehiläissyöjiä, fiilis oli loistava. Stoppeja tehtiin tasaiseen tahtiin aina kun mielenkiintoisia lajeja näkyi. Kuten esimerkiksi Steppe Eagle – Arokotka, Saker Falcon – Aavikkohaukka tai yllätykseksi Caspian Plover – Kaspiantylli koiras joka hiippaili tien vieressä rauhallisena, N49.02.936 E051.28.518.

Kesyhkö Demoiselle Crane - Neitokurki

Koiras Caspian Plover - Kaspiantylli, näitä ei pitänyt olla täällä

Viiden tunnin ajon jälkeen saavuimme ensimmäisen järven rantaan, (N 49.11.015 E050.49.440). Hämmästyksekseni järvi olikin suuri ja siellä pesi kaikenlaista vesilintua. Mielenkiintoisempia niistä oli kuitenkin Ruddy Shelduck – Ruostesorsa, Red-crested Pochard – Punapäänarsku. Luonnollisesti rannoilla oli lokkeja, tiiroja ja kahlaajia. Ne eivät kuitenkaan olleet tämän retken targetteja, tosin ei niitä voinut mitenkään dissatakaan. Päätimme syödä lounaan ja tausta äänenä lauloi Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku sekä loputon Yellow (Black-headed &Sykes´s Blue-headed) Wagtail – Keltavästäräkkien (ssp feldegg &beema) tirskutus. Lounaan jälkeen lähdimme kiertämään järveä etelä puolelta länteen. Ainoastaan muutaman sadan metrin jälkeen vierestämme lennähti Pacific Golden Plover – Siperiankurmitsa, vaihtopukuinen vanha lintu. Ai, täällä on tällaisiakin totesimme. Matkan teosta ei meinannut tulla autolla mitään, koska välittömästi tämän jälkeen Tamariskipuska alueen reunassa lauloi retken ensimmäinen Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, N 49.10.817 E050.48.188. Tällä on kyllä ihan väärä suomenkielinen nimi. Sehän pesii täällä arolla pienissä Tamariskipuskissa, ei aavikolla. Oikeastaan sitä ei tunnu olevankaan muualla kuin Tamariskeissa. Jaagailimme laulavaa koirasta hetken, mutta se teki katoamistempun. Onneksi sadan metrin jälkeen oli uusi koiras, se olikin hieman kesympi ja sitä pääsi katselemaankin. Yhteensä paikalla oli neljä laulavaa lintua. Paikalla oli myös useita laulavia Red-headed Bunting – Ruskopääsirkkuja ja rannassa Black Lark – Mustakiurut kävivät ilmeisesti juomassa. Melkoisen mukava paikka. Järvellä lenteli White-winged Tern Valkosiipitiiroja ja Pallas´s Gull – Mustapäälokkeja. Rannassa pesi myös Common Tern – Kalatiira yhdyskunta, luulin että täällä olisi mustanokkaistakin alalajia, mutta eipä ollut. Kaikki linnut olivat jokseenkin meikäläisen näköisiä tyyppejä, blaah. Vajaan kilometrin kävelyn jälkeen aloitimme autolla komppaamisen, koska kahlaajat olivat näin paljon kesympiä. Hetken päästä saimmekin jälleen uuden retkilajin Greater Sand Plover – Aavikkotylli käppäili Little Stint – Pikkusirri parvessa. Parven reunoilla oli myös toinen retkenpinna Terek Sandpiper – Rantakurvi. Retkihän uhkasi kääntyä kahlaajaretkeksi, keskellä aroa.

1st-summer Steppe Eagle - Arokotka

Arokotkan saalistusmaisemaa

Female White-winged Lark - Valkosiipikiuru

Päätimme jatkaa matkaa seuraavaan kylään, koska kauppa oli vielä auki. Pitihän kylmät ilta oluet saada. Onneksi autossamme on kaikki herkut, jääkaapista alkaen ja päättyen 220V virtaan, joten vermeiden lautauksekin luonnistuu hienosti. Perustarvikkeiden hankinnan jälkeen palasimme takaisin järven lounais-rantaan, N 49.12.416 E050.44.244. Leiri jälleen pystyyn ja nauttimaan rannassa kylmä paikallinen ”jääkarhu” olut. Järvellä oli hyvä meininki, sitä oli leppoisa katsella illallisen kera. Uusia lajejakin tuli ”omasta” rannasta, kuten Ferruginous Duck - Ruskosotka ja Marsh Sandpiper – Lampiviklo. Jälkimmäisellä oli jo lentokykyiset nuorukaiset. Tosin niin tuntuu olevan monella muullakin, täällä onkin tosiaan kesä. Retken ensimmäinen iltahuuto pidettiin auringon laskiessa ja Savi´s Warbler - Ruokosirkkalinnun surinassa. Teltassa vieläkin ihmettelin mahtavaa tähtitaivasta, onneksi teltan katon sivut ovat hyttysverkkoa. Mukava sekä valon että hyttysten kannalta. Valitettavasti noita verenimijöitä on joka puolella maailmaa missä vähänkin on vettä.

Jälleen leiri pystyyn, vasemmalta Mikko, Markku, Yan ja Denis

"ihan tavallinen" Common Tern - Kalatiira

Järvialueen yksi äänekkäimmistä, Black-winged Stilt - Pitkäjalka

Marsh Harrier - Ruskosuohaukka auringonlaskun jälkeen

Best of the Day – total 89 species:

Ruddy Shelduck – Ruostesorsa, 35
Red-crested Pochard – Punapäänarsku, 60
Ferruginous Duck – Ruskosotka, 4
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 12
Demoiselle Crane – Neitokurki, 8
Little Bustard – Pikkutrappi, 11
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 7
Greater Sand Plover – Aavikkotylli, 1 female
Caspian Plover – Kaspiantylli, 1 male
Pacific Golden Plover – Siperiankurmitsa, 1
Pallas´s Gull – Mustapäälokki, 6
Mew Gull – Kalalokki, 1
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 25
Black Lark – Mustakiuru, 80
Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, 4
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 6

Kohti aroa ja Mustakiuruja

Black-winged Pratincole - Aropääskykahlaaja

10.6.2015

Retken kolme ensimmäistä tuntia sujuivat lentokentän pihassa. Kuljetuksemme oli reilusti myöhässä. Retken varsinaiset järjestäjät Denis ja Yan olivat tulossa autolla Venäjältä ja matkan teko oli viivästynyt. Vaikka odottelu oli epämukavaa, saimme kuitenkin nauttia retken ensimmäisestä pinnasta heti lentokentällä. Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku lauleskeli heti pääuloskäynnin edessä, toinenkin koiras oli äänessä hieman etäämmällä. Retken ensimmäinen target oli hoidettuna. Näimme myös Desert Finch – Peltotulkkuja lentoaseman pihassa neljä yksilöä. Levinneisyyden mukaan niitä ei pitäisi olla täällä, lähimmät levinneisyys alueet ovat Kaspianmeren kaakkoisosissa. Oletettavasti hyvä havainto täältä. Hieman ennen kymmentä vihdoin kyytimme saapui. Iso Toyota Land Cruiser täynnä erilaista tavaraa lipui parkkipaikalle. Saimme tungettua laukkumme sisään ja suuntasimme vielä ruokakauppaan. Kaupan ja järjestelyjen jälkeen pääsimme lähtemään pohjoiseen.

Uraljoki, joen toisella puolella Aasia

Reilun 100 kilometrin ajon jälkeen söimme lounaan ja pihasta tuli retkelle uusi laji Pied Wheatear – Nunnatasku koiras. Jotenkin luulimme että näitä näkyy, mutta sekin jäi retken ainoaksi. Lounaan jälkeen päätimme pysähtyä Ural joen rantaan retkelle. European Roller – Sininärhiä näkyi alueella mukavasti, noin 20 lintua. Ilmeisesti ne pesivät joen Aasian puolella olevissa kuivissa puissa tai rantatörmässä. Paikalla oli myös mukavasti European Bee-eater – Mehiläissyöjiä sekä Hoopoe – Harjalintuja, kaikki ilmeisesti pesivät rantatörmässä. Hämmästykseksi näimme paikalla myös Great Spotted Woodpecker – Käpytikan. En edes kuvitellut näkeväni tikkoja tällä retkellä, jo puiden näkeminen hämmensi hieman. Paikalla pesi myös Red-footed Falcon – Punajalkahaukka. Eurasian Oystercatcher – Meriharakka, oli niin ikään yllätys, lintu on vieläpä ssp longipes alalajia. HBW:n mukaan tämä alalaji pesii Ural joen rannoilla. Staijailimme tovin tässä WP:n rajalla, katsellen Aasiaan ja kuunnellen Red-headed Bunting – Ruskopääsirkkujen laulua.

Black-winged Pratincole - Aropääskykahlaaja

Käännyimme yksinäiseltä huoltoasemalta N 49.02.542 E051.47.677 hiekkatielle länteen, kohde tiellemme. Matkalla länteen saimme havaita Isabelline Wheatear – Arotaskun yleisyyden. Niitä oli tasaisesti tien varressa kymmenen kilometrin matkalla noin 100 yksilöä. Seuraava stoppi olikin pienehkön joen varressa oleva lampi alue N 49.03.012 E051.42.597. Tien vieressä olevan vesialueen rannassa oli hienosti kolme Black-winged Pratincola – Aropääskykahlaajia ja kymmenkunta Calandra Lark – Arokiuruja. Kauempana ilmassa soidinti neljä Demoiselle Crane – Neitokurkea. Pienen kuvausten ja tarkkailun jälkeen jatkoimme lännen suuntaan semihuonoa hiekkatietä pitkin, pylväsriviä seuraten. Lukemattomien (tässä vaiheessa 130) Isabelline Wheatear - Arotaskujen jälkeen päätimme etsiä telttapaikkaa ja käännyimme hieman lounaaseen. Ajoimme muutaman sata metriä ja edestämme lähti yksi kohde lajeista, White-winged Lark – Valkosiipikiuru pariskunta. Lensivät hienosti auton vieressä, ja hetken päästä toisetkin kaksi lintua lähti lentoon, olimme löytäneet telttapaikan. Käännyimme pois ”tieltä” ja päätimme ajaa noin sata metriä paikkaan joka näytti hieman vihreämmältä. Kun sammutimme auton, alueen reunalta lähti koiras Little Bustard – Pikkutrappi. Näyttää hyvältä yöpymispaikalta, totesin, N 49.02.352 E051.35.700.

Tästä se alkoi, aro ja jatkui loputtomiin

Retken ensimmäinen White-winged Lark - Valkosiipikiuru

Tällä leirintäalueella ei ollut huolta naapureista

Kamat purkuun ja teltan pystytykseen, eikä aikaakaan kun kolme telttaa oli kasattu ja keittiö laitettu kondikseen. Denis & Yan väsäsivät safkaa ja me suuntasimme pienelle lähiretkelle. Päädyimme kuitenkin pian takaisin leirin tuoleille ja kylmälle oluelle. Tämä osoittautuikin loistavaksi ideaksi, koska hetken päästä ohitsemme lensi komea koiras Black Lark – Mustakiuru. Yksi legendaarisista kiuruista, jotka ovat aina toivelistoilla keväästä toiseen koti Suomessa. Paikalla pyöri myös useita sirosuohaukkoja, niin Montague´s Harrier – Niittysuohaukkoja kuin Pallid Harrier – Arosuohaukkoja. Kaikki näyttivät toisen vuoden linnuilta. Lisäksi paikan ohitti, ilmeisesti olivat menossa yöpymään, Steppe Eagle – Arokotka sekä toisen kalenterivuoden Eastern Imperial Eagle – Keisarikotka. Valittiin hieno paikka, toivottavasti jatkossakin onnistuvat valinnat samaan tapaan. Loistavan illallisen jälkeen oli mukava kömpiä telttaan ja katsella miljoonia tähtiä taivaalta.

1st-summer male Montague´s Harrier - Niittysuohaukka

Best of the Day – total 60 species:

Pallid Harrier – Arosuohaukka, 2
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 5
Steppe Eagle – Arokotka, 2
Eastern Imperial Eagle – Keisarikotka, 1 (2cy)
Demoiselle Crane – Neitokurki, 4
Little Bustard – Pikkutrappi, 1 male
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 3
Wood Pigeon – Sepelkyyhky, 1
Great Spotted Woodpecker – Käpytikka, 1 male
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 10
Black Lark – Mustakiuru, 1 male
Pied Wheatear – Nunnatasku, 1 male
Desert Finch – Peltotulkku, 4
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 6

Kazakhstan 10.-17.6 2015

Yksi toivelajeista, Demoiselle Crane - Neitokurki

9-10.6.2015

Markku Santamaa, Mikko Järvinen ja allekirjoittanut suunnittelivat jo talvella retkeä Kazakhstanin länsiosaan. Targettina WP:n puolen linnut, lähinnä Musta-, valkosiipikiuru sekä Ruskopääsirkku. Luonnollisesti paljon muutakin katsottavaa olisi luvassa. Lentoliput osoittautuivat melko haastaviksi, sillä mitään suoraa tai edes alle kahden stopin lippuja ei ollut saatavilla edullisesti. Onneksi Venäläisen Transaeron omilta sivuilta löytyivät edulliset lennot, Riga-Moskova-Atyrau. Helsingistä Rigaan onkin helppo päästä, joten valinta oli selvä. Hintaa tälle retken kalleimmalle kululle tuli onneksi yhteensä ainoastaan hieman alle 500 euroa. Matkaan lähdettiin Helsingistä 9.6. iltapäivällä ja perillä Kazakhstanin Atyrau:ssa olimme juuri auringon noustessa seuraavana päivänä.

Ensimmäinen laji irtosi tästä, aina yllätyksellinen Kesykyyhky

Atyrau Airport, tästä se lähti ja heti irtosi WP:n pinna, RHB - Ruskopääsirkku

Sidi Bettache

Double-spurred Francolin - Kannusfrankoliini - Mika Bruun

Retken viimeinen aamu pyhitettiin täysin Sidi Bettachen metsälle. Targettina tietenkin Double-spurred Francolin - Kannusfrankoliini, lintu on todella vaikea nähdä. Monet ryhmät ovat käyneet paikalla useamminkin mutta lintuja ei vain näe. Mutta tänään oli jotenkin käsittämätön tuuri. Olimme jo lähdössä pois pelipaikalta kun huomasin auton edessä jonkin hippolais tyyppisen linnun. Nousin uudelleen autosta ja lähdin kävelemään varovaisesti eteen päin. Pysähdyin ja katsoin tyyppiä, äh Taiturikultarinta. Samassa huomasin sivusilmällä, se on tuossa korvan ja normi silmän välissä, liikettä. Kas kaksi Frankoliinia oli pienellä polulla. En saanut edes kuvaa nopeassa tilanteessa. Soitin sen jälkeen atrappia mutta tulos oli normaali, linnut vastasivat lyhyesti ja tilanne kuivui kokoon. Lähdimme kuitenkin kävelemään eteen päin ja hetken kuluttua ajattelin että linnut palaavat usein rikospaikalle. Käännyin ja hoplaa iso käärme ylitti tien, mikä lie? Tulin takaisin kohdalle jossa linnut olivat olleet, hiivin hiljaa paikalle. Siinähän ne olivat, samassa paikassa. Nyt sain muutaman sarjankin kuvattua ja olin tyytyväinen. Odotin että Kari tuli paikalle ja päätimme käydä vielä kerran kauempana jos vaikka linnut palaisivat vielä kerran. Niin kävikin, kaksi lintua oli jälleen samalla paikalla ja pääsimme ottamaan paremmat sarjat. Ei nyt ihan täydellisiä, mutta olen tyytyväinen siihen nähden koska linnut ovat Marokon linnuista vaikeimmin kuvattavia. Tämän jälkeen linnut eivät enään tulleet vaikka yritimme vielä kerran. Metsässä oli myös toinen mukava laji Black-crowned Tchagra - Pensaslepinkäinen, sekin vaikea kuvattava täällä. Mutta jotain rähmyjä ehdin ottaa. Muutenkin paikka oli mukava jossa oli kivasti lintuja. Päivän aikana valuimme takaisin lentokentälle. Retki on ohi tältä kertaa, ensi kuussa taas lisää.

Black-crowned Tchagra - Pensaslepinkäinen - Mika Bruun

Black-crowned Tchagra - Pensaslepinkäinen - Mika Bruun

 

Ei pöllömpi päivä

Marsh Owl - Afrikan suopöllö - Mika Bruun

Aamu aloitettiin poikkeuksellisesti hotellilta, menimme nimittäin hotellin katolle katsomaan Swift paljoutta. Enpä ollutkaan koskaan nähnyt yhtä aikaa 800 Alpine Swift - Alppikiitäjää. Aamiaisen jälkeen suuntasimme Meknesin pohjoispuolen vuorille. Ei mitään ihmelajia mutta aamupäivä oli rauhallisessa ylänkö maastossa hieno. Välillä ei ollut hajuakaan mitä pikkutietä ajoimme, lopussa laitoimme navikaattorin päälle ja otimme suunnaksi pohjoisen, helppoa. Matkalla Little Swift - Pikkukiitäjä parvi hienosti pikkukaupungin reunalla matalalla. Iltapäivällä saavuimme lopulta Merja Zergaan ihmettelemään tyhjähköä lahtea. Mietimme missä pitäisi liikuskella että pöllö löytyisi. Hetken kuluttua paikalle pölähti jonkinmoinen lintuopas. Sovimme hinnan ja epäilevästi otimme hemmon kyytiin. Matkalla epämääräistä kavereiden hakua jne. Homma näytti kusevan pahasti. Toisaalta emme olleet vielä maksaneet mitään. Lopulta kyytiin tuli joku jolla oli "lintuliivit" ja esittäytyi paikan vartijaksi. Yhtäkkiä homma näyttikin paremmalta. Tilanne parani entisestään kun opas näytti missä pitää seistä ja kaveri ilmoitti että kohta Marsh Owl - Afrikan suopöllö lentää tuosta ja laskeutuu tuohon. Ja hoplaa, näin kävi hienossa iltavalossa. Tämä oli ehkä retken yllätyksellisin tapahtuma. Se että paikalla piti olla pöllö, ei ollut ihan hirveä yllätys. Mutta että lintua pääsi tarkkailemaan näin hienosti, oli jo superyllätys. Hieno päivä ja viimeinen ilta meni Kenitran kaupungissa loistavan pihvin ja Casablanca oluen kera. Aamulla vielä retki Frankoliini metsään, toivottavasti sekin näyttäytyisi.

Marsh Owl - Afrikan suopöllö - Mika Bruun

Little Swift - Pikkukiitäjä - Mika Bruun

Montague´s Harrier - Niittysuohaukka - Mika Bruun

Lintujärvi

Levaillant´s Woodpecker - Atlaksenvihertikka - Mika Bruun

Aamu aloitettiin perinteisesti Ifranen kansallispuistosta, targettina Levaillant´s Woodpecker - Atlaksenvihertikka. Pienen kävelyn jälkeen saatiinkin yhytettyä hemmo aukean reunasta. Kovan työn tuloksena muutama vaivainen kuvakin. Lintu kyllä näkyi lennossa metsässä monta kertaa hienosti, kuvien saaminen oli jo ihan toinen juttu. Aamiaisen jälkeen otimme suunnaksi pohjoisen ja jätimme taakse Ifranen, ehkä oli jo aikakin. Matkalla poikkesimme muutamalla järvellä, jotka molemmat osoittautuivat loistaviksi. Paljon lintuja, Red-knobbed Coot - Kruununokikanoja, useita pesiä. Black-necked Crebe - Mustakaulauikkuja oli valtavasti toisella järvellä, laskin 1968 yksilöä, pesiä oli yli 500 yhdessä koloniassa. Valtava meteli. Paras havainto taisi olla kuitenkin 2kv Greater White-fronted Goose - Tundrahanhi, se hengaili Ruostesorsien kanssa. Aika outo havis tähän aikaan täältä. Ihan yhtä outo oli lähes valkoinen Mustakaulauikku, hämmentävä näky. Illalla päädyimme Meknesin kaupunkiin, hyvä hotelli löytyi melko nopeasti. Ihan yhtä nopeasti olimme parvekkeella kun huomasimme parvekkeen edessä parveilevat pääskyt. Siinä menikin seuraava tunti sujuvasti. Aamulla taas kujeet.

Red-knobbed Coot - Kruununokikana - Mika Bruun

Black-necked Crebe - Mustakaulauikku - Mika Bruun

Booted Eagle - Pikkukotka - Mika Bruun

Alpine Swift - Alppikiitäjä - Mika Bruun

Pallid Swift - Vaaleakiitäjä - Mika Bruun