lauantai 13. kesäkuuta 2015

Retken paras päivä

Sykes´s Warbler - Aavikkokultarinta tyypillisessä biotoopissaan
13.6.2015

Aamu alkoikin pimeässä, en malttanut nukkua. Heräsin Eurasian Nightjar – Kehrääjän surinaan, oli pakko mennä haahuilemaan ulos. Tosin hyttyset ajoivat vähitellen takaisin telttaa kuuntelemaan muitakin yön ääniä. Tietenkään ei mitään ihmeitä, mutta ei myöskään mitään mekaanista ääntä. Ei liikennettä, ei lentokoneita, ei mitään ylimääräistä. Ainoastaan sammakoita ja lintuja, hienoa hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Komea aurinko nousi 5.23, ennen sitä lähes kaikki linnut olivat jo äänessä tyynessä ja lämpöisessä aamussa. Jopa hyttyset olivat täysin poissa ruovikon reunasta. Hyvä pössis tällekin aamulle. Yritin kuvailla Bluethroat – Sinirintojen laululentoa, mutta kärsivällisyys ei riittänyt. On niin paljon muutakin mielenkiintoista katsottavaa. Päätin keskittyä Sykes´s Warbler – Aavikkokultarintaan, sillä muutama lintu lauloi Tamariski alueella. Tuntui että nämä yksilöt olivat vielä aamu unisia, koska eivät lennelleet välittömästi 50 metriä johonkin suuntaan kun niille soitti atrappia. Toinen tuli jopa hetkelliseksi kuvausetäisyydelle. Kunnes se katosi johonkin, ja aloitti laulunsa uudelleen 50 metrin päässä. Hämmästelin Eurasian Bittern – Kaulushaikaroiden lentoa, syystä tai toisesta ne lentelevät täällä yhtenään. Ajoittain jopa korkealla ja nytkin muutamassa tunnissa viisi eri lintua lähti ruovikosta toiselle järvelle.
Mute Swan - Kyhmyjoutsenet aamulennolla
Bluethroat - Sinirinnat pitivät konserttia ruoviko aidassa
Purple Heron - Ruskohaikara oli ehkä yleisin haikara
Eurasian Bittern - Kaulushaikaroiden lentelyt olivat yleisiä
Dalmatian Pelican - Kiharapelikaani parvi kylän edustalla
Black-winged Tern - Valkosiipitiira puolestaan yleisin tiira
Järvellä oli suurin piirtein samat linnut kuin eilen. Tosin havaitsimme uudenkin lajin, yllättävän sellaisen. Sillä ”kotirannassa” oli kaksi naaras pukuista Smew – Uiveloa. Leirin edessä lenteli Chlidonias parvi josta nappasimme toisenkin uuden lajin, Little Gull – Pikkulokki. Samassa parvessa lenteli myös paljon Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaajia. Saimme ruovikosta vihdoin kaivatun lajin, Paddyfield Warbler – Kenttäkerttusen, kaksi lintua hiippaili ruovikon kätköissä eivätkä valitettavasti tulleet kuvattavaksi. Vaikka kävelin melko syvälle ruovikon uumeniin. Täällä syöverissä pääsin kuitenkin tutustumaan kohtalaisesti Reed Warbler – Rytikerttuseen, nimenomaan ssp fuscus alalajiin. Ehkä sekin splitataan joskus, onpahan hoidettuna.

Nuori Black Lark - Mustakiuru
Yellow-headed Wagtail - ssp lutea
Pääteiden risteys
Perinteisiä kaivoja ja juojia
Söimme perinteisesti aamiaisen aamuretken jälkeen ja pakkasimme rutiininomaisesti tavarat oikeille paikoilleen autoon, homma sujuu jo kuin elokuvissa. Hurautimme kylän läpi ja poikkesimme kaupassa. Pitihän saada kylmää juotavaa jääkaappiin illaksi, niin ja ruokaakin ostettiin. Lähdimme ajelemaan takaisin päätielle päin, nyt eteläisempää reittiä. Alussa kiurulintuja ja Isabelline Wheatear - Arotaskuja oli runsaasti tien vierissä. Ajattelimme jopa laskea ne mutta tehtävä osoittautui mahdottomaksi, joten jouduimme arvioimaan lukumäärän illalla. Muutamien stoppien jälkeen tulimme isolle vesikaivo alueelle, N 49.04.863 E050.39.917. Paikalla oli luonnollisesti kivasti lintuja, koska paikalla on puhdasta vettä. Tosin ei se varmaan niin puhdasta ole, että sitä voisi juoda keittämättä. Meneekin ruuan laittoon, tiskaamiseen ja käsien pesuun. Näimme myös retken ensimmäisen nuoren Black Lark – Mustakiurun. Muutenhan linnut olivat olleet joko yksinäisiä koiraita tai koiras/naaras parvia. Tänään yritettiin laskea uusi päiväennätys Black Lark – Mustakiurulle. No jäätiin kahdeksan yksilön päähän. Eipä haitannut koska sain hieman jo paremman lentokuvan lajista. Tosin se on vielä kaukana hyvästä kuvasta.

1st-summer male Pallid Harrier - Arosuohaukka
Presumed Sykes´s Warbler, sang as Booted
Aro tyyppi vaihtui heinäisemmäksi
Hiekkapohjaista ja heinikkoista aroa
Matkaa jatkettiin kaakon suuntaan. Hiekkainen aro vaihtui melko nopeasti heinikkoon. Näillä paikkeilla lajistokin vaihtui hieman. Kiurulinnut vähenivät ja ajoittain lintuja oli näkyvissä todella niukasti, tylsä reitti. Tosin muutamat Demoiselle Crane – Neitokurjet ja Steppe Eagle – Arokotkat pitivät intoa yllä. Saimme kuitenkin uuden lajin jälleen retken listoille, Steppe Grey Shrike – Arolepinkäinen. Lopulta biotooppi alkoi taas vaihtumaan. Nyt tilalle tuli matalampaa heinikkoa hiekkapohjalla. Lintujakin alkoi jälleen näkymään. Hetkessä edessämme oli Pallid Harrier – Arosuohaukkoja ja paljon muutakin pienempää. Tiekin oli muuttunut lähes beach tyyliseksi hienoksi hiekaksi. Sitä kävellessäni edestäni lähti pieni vaalean harmaa lintu, Sykes´s or Booted Warbler – Aavikko- tai Pikkukultarinta. Biotooppi oli täysin erilainen kuin missä olimme tähän mennessä nähneet Ramat, N 49.00.705 E050.56.664. Mutta kumpaa lajia nämä ovat, reagoivat ja kuulostivat Caligatoilta. Maastossa jopa näyttivät niiltä, mutta jälkeen päin kuvia katsellessa linnut näyttävät Ramalta. Mutta jotenkin erilaiselta kuin Tamarix (Tamarix aphylla) puskissa olleet. Pienessä notkossa oli vähintään kaksi pesivää paria ja tästä eteenpäin niitä lensi edestämme vähän väliä. Tämä habitaatti alue (Saxaul puskaa) oli melko kapea, missä näitä yksilöitä havaitsimme. Saxaul (Haloxylon ammodendron) on täällä matalaa, maksimissaan polveen korkeudelle ulottuvaa yksittäisiä puskia. Näiden puskien välissä, paikoittain tiheääkin, on heinää ja paljaita hiekkakohtia. Itse Saxaul puita ei juuri näkynyt. Jossain kirjallisuudessa oli juttua etteivät nämä olisikaan Caligatoja vaan jotain niiden ja Raman välimuotoja, hämärää. Linnut kuitenkin reagoivat Caligatan, eivät Raman lauluun. Laulu oli mielestäni identtinen Caligatan kanssa. Mutta jotain hämärää tässä on. Nokka näyttää kuvissa hieman liian isolta, alanokka ehkä liian vaalea Caligatalle. Yleisväri hiekanvärinen, tertiaalit tummat keskeltä ja vaalea reunaiset. Lintu on pitkäpyrstöinen, pitkä jalkainen – Rama? Eiköhän tämä selviä jossain vaiheessa.

Secret Toad-headed Agama - Phrynocephalus mystaceus
Koiras White-winged Lark - Valkosiipikiuru
Little Bustard - Pikkutrappi
Melko pian tämän jälkeen saavuimme päätielle ja törmäsimme positiiviseen ongelmaan. Meillä oli tavallaan yksi ilta ja aamu ylimääräistä aikaa ennen kuin lähdemme Fasaani alueelle. Koska en ollut saanut kunnon kuvaa White-winged Lark – Valkosiipikiurusta ja sillä alueella oli muutenkin paljon lintuja. Otimme suunnaksi saman paikan kuin missä olimme retken ensimmäisen yön, N 49.02.352 E051.35.700. Matkaa ei ollut kuitenkaan kuin 60 kilometriä. Matkalla emme juuri pysähdelleen, vaan päätimme suunnata suoraan pelipaikalle. Se kannatti sillä vain parisataa metriä ennen vanhaa leiripaikkaa eteemme sattui aggressiivinen White-winged Lark – Valkosiipikiuru koiras. Se ajoi kaikki muut kiurulinnut pois pienen hiekkakummun läheisyydestä. Tämähän sopi minulle, sain muutaman posen ja semi lentokuvankin. Rauhallisin mielin pystytimme jälleen leirin ja nautimme illallisen White-winged Lark - Valkosiipikiurujen laulaessa ja koiras Little Bustard – Pikkutrapin lennellessä alueella. Trapin lentokin selvisi, sillä jonkin matkan päässä hiiviskeli naaras, ja näytti siltä että sillä oli mukana poikanenkin. Ilta oli jälleen tyyni ja kuuluvuus oli hieno, eikä häiritseviä ääniä ollut.

Best of the Day – total 89 species:

Smew - Uivelo, 2
Red-crested Pochard – Punapäänarsku, 80
Dalmatian Pelican – Kiharapelikaani, 12
Pallid Harrier – Arosuohaukka, 5
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 3
Demoiselle Crane – Neitokurki, 4
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 25
Little Gull – Pikkulokki, 3
Eurasian Nightjar – Kehrääjä, 1
Blue-cheeked Bee-eater – Vihermehiläissyöjä, 1
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 15
Black Lark – Mustakiuru, 113
Greater Short-toed Lark – Lyhytvarvaskiuru, 150
Tawny Pipit – Nummikirvinen, 5
Caspian Stonechat – Kaspiantasku, 3 (hemprichii)
Isabelline Wheatear – Arotasku, 450
Sykes´s or Booted Warbler – Aavikko- tai Pikkukultarinta, 31
Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, 4
Reed Warbler – Rytikerttunen, 5 (fuscus)
Siberian Chiftchaft – Tiltaltti, 1 (tristis)
Reed Bunting – Pajusirkku, 10 (pyrrhuloides)
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 3

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Pelikaani lensi turbiiniin

Koiras Black Lark - Mustakiuru yrittää pysytellä varjossa
12.6.2015

Herätys kylmään aamuun, lämpö arviolta 12-13 astetta. Onneksi tätä ei kestä puolta tuntia kauempaa, koska aurinko alkaa lämmittää heti kun tulee näkyviin. Tosin tuuli kävi suoraan järveltä ja tuntui jäätävältä. Seitsemältä oli jo shortsikelit ja kahdeksalta kuuma. Aamu alkoi suunnilleen siitä mihin illalla jäi. Rannassa Marsh Sandpiper – Lampivikloja ja Terek Sandpiper – Rantakurvi joka oli kivasti kuvattavissa. Toisin sanoen lensi kertaalleen ohitse ja olin valmistautunut siihen, kerrankin Canon pystyi seuraamaan kohdetta kun taustalla on vettä. Voi kun se olisikin aina näin helppoa. Järveltä lähti lentoon kolme Great White Pelican – Pelikaani, vihdoin näin tämänkin lajin joka on pitänyt olla vaikka kuinka monessa maassa. En vain ole jaksanut mennä varmoille mestoille hoitamaan lajia. Muuten aamukävely oli perusmeininkiä, kunnes käännyimme takaisin päin ja Markku huomasi muutaman Antiloopin lähellä rantaa.

Terek Sandpiper - Rantakurvin aamulento 
Gull-billed Tern - Hietatiiroja näkyi tasaisen harvakseltaan
Aamu paras, Saiga Antelope (Saiga tatarica) – Saiga Antilooppi. Harmikseni kahden naaraan ja yhden nuoren lisäksi laumassa ei ollut yhtään urosta. Sillä olisi ollut varsin uniikki kuono, onhan se naaraillakin, mutta ei läheskään niin iso. Se on arolla kätevä lisävempain pölyä vastaan. Laji on Critically Endangered listalla, tämän hetkinen kanta lienee 100.000 yksilöä. Suurin osa kannasta on ainoastaan Kazakhstanissa, ainoastaan pieni populaatio on Venäjän ja Mongolian puolella. Tänä keväänä kanta kärsi käsittämättömän menetyksen. Popolaation suurimmasta ”laumasta” Betpak-dala, keski- Kazakhstanissa kuoli vähintään 50% eli 120.000 yksilöä muutamassa viikossa, ilmeisesti bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen. Tämä on oletettavasti seuraus ilmaston (talven) lämpenemisestä alueella. Tämä laji olikin retken ainoa nisäkäs targetti, hienoa että se hoitui näin yllätyksellisesti.

Aamun paras havainto oli kovasti toivottu Saiga Antelope - Saiga Antilooppi
Taas alkoi siirtymä taipale, nyt päätettiin että siitä tulee lyhyt. Menimme aluksi hieman kosteamman alueen läpi, jossa oli myös reilusti puskia, N 49.11.404 E050.36.138. Luonnollisesti siellä oli peruslajistoa, Red-headed Bunting – Ruskopääsirkkuja ja Sykes´s Warbler – Aavikkokultarintoja. Mutta auton vieressä lauloi myös Siberian Chiftchaft – Tristis Tiltaltti. Ääni oli aivan identtinen siihen minkä näin reilu viikko sitten Mäkiluodossa, niin laulu kuin kutsuäänikin. Lisäksi lintu vielä näytti samalta sekä käyttäytyi samalla tavalla. Jatkettuamme matkaa päädyimme tarkoituksellisesti pienelle suolajärvelle, N 49.09.992 E050.30.690, joka oli täynnä kahlaajia ja lokkeja. Luonnollisesti uusia retkilajeja ropisi, ja lähes kaikki peruskahlaajat olivat edustettuina. Linnut olivat lisäksi komeita vanhoja lintuja. Runsain kahlaaja oli järvellä Red-necked Phalarope – Vesipääsky. Suoritimme järven etelä reunan parhaalla mahdollisella komppaustavalla. Ajoimme maastoautolla veden lähellä, joten linnutkaan eivät juuri pelänneet ja saimme katsella niitä autosta. Aavistuksen ne olivat kuitenkin liian kaukana kuvaussessioista. Ehkä hyvä niin retken kannalta, ettei yksi vie kaikkea huomiota. Valitettavasti olen ollut tällaisellakin retkellä mukana jossa narsisti orni vei kaiken itselleen. Jokusen kuvan nappasin muutamasta mielenkiintoisesta yksilöstä. Toisen lajista ei oikein tullut varmuutta, ehkä ”iso” pikkusirri kuitenkin. Retken ainoat Ruddy Turnstone – Karikukot ja Grey Plover – Tundrakurmitsa nähtiin myös täällä. Paikka voisi olla melkoisen mielenkiintoinen kahlaaja-aikaan. Mikäli täällä on vettä edes vähän silloin.

Suola-altailla lepäili kaikenlaisia sirrejä
Myös komean punertavia pieniä sirrejä
Oikaisimme länsi osasta uudelleen arolle ja päädyimme seuraavalle järvelle. Lintuja tuntui olevan täälläkin paljon. Järven keskellä hillui 13 Dalmatian Pelican – Kiharapelikaania, toinenkin Pelikaani pinnoihin tänään, helppoa. Oli pakko saada pinnaoluet ja jäätelö. Kylä nimittäin oli toisella puolella järveä, joten seuraavaksi kauppa, N 49.10.370 E050.26.868. Nyt kauppakin jo muistutti kauppaa ja tarvikkeita oli monipuolisemmin. Kyläkin oli jo suurempi, saattoi olla jo sata taloa yhteensä.

Värikäs kauppa erottui muuten harmaasta kylästä hyvin
Valokoima oli tässä kaupassa selvästi parhaasta päästä
Jatkoimme retkeä iltapäivän kovissa valoissa seuraavalle isolle järvelle, siellä ei tiettävästi kukaan länsimaalainen ole käynyt retkellä. Osittain saattoi selvitä miksei. Lähes koko järvi oli ruovikkoa, kilometri kaupalla molempiin suuntiin. Järvi on vähintään kolme kilometriä pitkä ja leveyssuunnassakin toista kilometriä. Kiipesin auton katolle hetkeksi staijaamaan, avovettä oli todella niukasti. Ruokokin oli noin neljä metristä, joten aika turhaa siellä norkoilimme. Lyhyessä ajassa ehdin kuitenkin nähdä koiras Little Bittern – Pikkuhaikaran, N 49.13.382 E050.22.807. Täällä on todennäköisesti kaikki ruovikkolajit erittäin runsaana. Pitäisi olla vene.

Auton katolta pystyi hahmottamaan ruovikon suuruuden
Perusaroa järvialueella
Järvi jäi taakse kun huomasimme että olisi aika katsella leiripaikkaa, ilta alkoi taas lähestyä. Päätimme mennä edellisen lintujärven rantaan, siellä olisi niittyä, pusikkoa, aroa sekä vettä. Varsin monipuolinen paikka siis illaksi sekä aamuretkelle, N 49.11.329 E050.28.671.

Saimme leirin pystyyn ennätysajassa ja oli pakko lähteä kävelemään ruovikon reuna-alueelle. Miltei ensimmäinen lintu olikin Caspian Stonechat (ssp hemprichii) - Kaspiantasku, pariskunta piti reviiriään lähistöllä. Alueella lauloi myös kaksi Bluethroat – Sinirintaa, en ollut odottanut tätä lajia ollenkaan näkeväni täällä. Lintu onkin alalajia pallidogularis. Ruovikossa oli vilkasta, siitä pitivät huolen kymmenet Bearded Reedling – Viiksitimalit, Great Reed Warbler – Rastaskerttuset, Savi´s Warbler – Ruokosirkkalinnut sekä Reed Warbler – Rytikerttuset, jotka olivat fuscus alalajia. Järvellä lentelivät Chlidonias Tiirat; Whiskered, Black and White-winged Tern – Valkoposki-, Musta- ja Valkosiipitiirat. Crested Grebe – Silkkiuikku oli vallannut vesistöt, mutta oli joukossa niin Red-necked Grebe - Härkälintuja kuin Black-necked Grebe - Mustakaulauikkuja. Haikaroita näkyi myös poikkeuksellisen hienosti. Purple Heron – Ruskohaikaroita näkyi kivasti ja Eurasian Bittern – Kaulushaikaroita oli lennossa vähintään kolme lintua. Laridistien mieliksi on pakko mainita nyt tässä vaiheessa että Caspian Gull – Aroharmaalokki on kovin yleinen. Päivän saldoksi merkittiin tavanomainen 100, upean pukuista vanhaa lintua. Hämärissä iltahuudon ohessa laskin vielä nukkumaan menevät Yellow Wagtail – Keltavästäräkit, yhteensä noin 500. Pimeässä innostuin hieman äänittelemään Bluethroat – Sinirintoja, koska oli tyyntä ja melko hiljaista. Tosin kuorsaaminen kuuluu yllättävän kauas :)

IHQ Caspian Gull - Kake
Ferrugineous Duck - Ruskosotkia pääsi näkemään täällä mukavasti
Leiripaikan mielenkiintoisin, Caspian Stonechat - Kaspiantasku (hemprichii)
Marsh Harrier - Ruskosuohaukka on todella yleinen
Best of the Day – total 103 species:

Ruddy Shelduck – Ruostesorsa, 50
Red-crested Pochard – Punapäänarsku, 150
Ferruginous Duck – Ruskosotka, 15
Goldeneye – Telkkä, 1
Black-necked Grebe – Mustakaulauikku, 5
White Pelican – Pelikaani, 3
Dalmatian Pelican – Kiharapelikaani, 15
Marsh Harrier – Ruskosuohaukka, 60
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 3
Demoiselle Crane – Neitokurki, 7
Oystercatcher – Meriharakka, 6 (longipes)
Ruddy Turnstone – Karikukko, 3
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 30
Pallas´s Gull – Mustapäälokki, 2
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 20
Black Lark – Mustakiuru, 120
Bluethroat – Sinirinta, 4 (pallidogularis)
Caspian Stonechat – Kaspiantasku, 2 (hemprichii)
Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, 2
Reed Warbler – Rytikerttunen, 4 (fuscus)
Reed Bunting – Pajusirkku, 6 (pyrrhuloides)
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 10

torstai 11. kesäkuuta 2015

Sykettä päivään

Yksi tärkeimmistä kohdelajeista, Black Lark - Mustakiuru

11.6.2015

Herätys viideltä, äh kohtalaiseen tuuleen. Ajatus oli äänitellä kiuruja, no nyt se ei onnistu tuulen vuoksi. Neljän kilometrin aamukävely leirin etelä puolella oli mukava pienestä tuulesta huolimatta. Tuulikin onneksi heikentyi kun aurinko alkoi lämmittää. Calandra Lark – Arokiuru on se peruskiuru, niitä riittää näkökenttään jatkuvasti ja aamulla aikaisin ne olivat kerääntyneet isompiin parviin. Tulkitsin että nämä olivat pesimättömiä tai pesinnässään epäonnistuneita. Isohkoilla reviireillä tuntui olevan jo hyvin lentäviä nuoria lintuja. Ihan varmuuteen en kuitenkaan asiassa päässyt. Reilut parikymmentä sirosuohaukkaa saalisteli ympäri aroa, valitettavasti melko kaukana kiikareille ja kuvaamiselle. Vain muutama yksilö tuli määritysetäisyydelle. Mukaan mahtui myös Marsh Harrier – Ruskosuohaukkoja, yleinen ja lähes joka paikan lintu. Seassa oli muutamia tummia yksilöitä, mielenkiintoisen näköisiä koiras lintuja. Hieman kauempana leiristä löytyi myös Little Bustard – Pikkutrappien soidinpaikka, 8 koirasta esitti komeasti pientä soidinta. Kunnes huomasivat minut, matkaa oli useita satoja metrejä ja siitä huolimatta kaikki katosivat horisonttiin pakoon lentäen. Ilmeisesti näitäkin ammutaan täällä? Leirin lähellä eilinen ilta meno oli tänään jopa aavistuksen vilkkaampaa. D&Y olivat valmistaneet mukavan aamiaisen, joten oli kiva palata aamukävelyltä takaisin leiriin. Kaikesta leppoisuudesta huolimatta matkaa on pakko jatkaa ja nopea leirin purkaminen aloitettiin välittömästi. Nyt saatiin jo autoonkin lisää tilaa, kun kaikki leirikamat saatiin katolle.

Aamu valkeni leirissä viileänä ja tuulisena
Tumman muodon koiras Marsh Harrier - Ruskosuohaukka
Suuntasimme länteen, kohti Uskempirin järvialuetta, sinne olisi tarkoitus ehtiä ennen iltaa. Matkalla muutama kiva pysähdys. Ensimmäinen kaivolla, N49.01.349 E051.32.949, jossa kivasti myös lintuja. Kuvauksellisia Demoiselle Crane – Neitokurkia sekä Black Lark – Mustakiuru parvi, ensimmäinen hieman suurempi sellainen. White-winged Lark - Valkosiipikiurujakin näkyi tasaiseen tahtiin pitkin matkaa. Melko pian saavuimme pieneen kylään, josta yritimme etsiä kauppaa, N49.05.089 E051.24.663. Löysimmekin mutta kukaan ei tullut avaamaan. Outoa, koska paikassa oli ainoastaan noin kymmenen taloa. Päätimme hieman retkeillä kylän reunoilla, jälleen törmäsimme Black Lark – Mustakiuru parveen. Niitä oli reilut 30, kun ympärillä pyöri saman verran European Bee-eater – Mehiläissyöjiä, fiilis oli loistava. Stoppeja tehtiin tasaiseen tahtiin aina kun mielenkiintoisia lajeja näkyi. Kuten esimerkiksi Steppe Eagle – Arokotka, Saker Falcon – Aavikkohaukka tai yllätykseksi Caspian Plover – Kaspiantylli koiras joka hiippaili tien vieressä rauhallisena, N49.02.936 E051.28.518.

Kesyhkö Demoiselle Crane - Neitokurki
Koiras Caspian Plover - Kaspiantylli, näitä ei pitänyt olla täällä
Viiden tunnin ajon jälkeen saavuimme ensimmäisen järven rantaan, (N 49.11.015 E050.49.440). Hämmästyksekseni järvi olikin suuri ja siellä pesi kaikenlaista vesilintua. Mielenkiintoisempia niistä oli kuitenkin Ruddy Shelduck – Ruostesorsa, Red-crested Pochard – Punapäänarsku. Luonnollisesti rannoilla oli lokkeja, tiiroja ja kahlaajia. Ne eivät kuitenkaan olleet tämän retken targetteja, tosin ei niitä voinut mitenkään dissatakaan. Päätimme syödä lounaan ja tausta äänenä lauloi Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku sekä loputon Yellow (Black-headed &Sykes´s Blue-headed) Wagtail – Keltavästäräkkien (ssp feldegg &beema) tirskutus. Lounaan jälkeen lähdimme kiertämään järveä etelä puolelta länteen. Ainoastaan muutaman sadan metrin jälkeen vierestämme lennähti Pacific Golden Plover – Siperiankurmitsa, vaihtopukuinen vanha lintu. Ai, täällä on tällaisiakin totesimme. Matkan teosta ei meinannut tulla autolla mitään, koska välittömästi tämän jälkeen Tamariskipuska alueen reunassa lauloi retken ensimmäinen Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, N 49.10.817 E050.48.188. Tällä on kyllä ihan väärä suomenkielinen nimi. Sehän pesii täällä arolla pienissä Tamariskipuskissa, ei aavikolla. Oikeastaan sitä ei tunnu olevankaan muualla kuin Tamariskeissa. Jaagailimme laulavaa koirasta hetken, mutta se teki katoamistempun. Onneksi sadan metrin jälkeen oli uusi koiras, se olikin hieman kesympi ja sitä pääsi katselemaankin. Yhteensä paikalla oli neljä laulavaa lintua. Paikalla oli myös useita laulavia Red-headed Bunting – Ruskopääsirkkuja ja rannassa Black Lark – Mustakiurut kävivät ilmeisesti juomassa. Melkoisen mukava paikka. Järvellä lenteli White-winged Tern Valkosiipitiiroja ja Pallas´s Gull – Mustapäälokkeja. Rannassa pesi myös Common Tern – Kalatiira yhdyskunta, luulin että täällä olisi mustanokkaistakin alalajia, mutta eipä ollut. Kaikki linnut olivat jokseenkin meikäläisen näköisiä tyyppejä, blaah. Vajaan kilometrin kävelyn jälkeen aloitimme autolla komppaamisen, koska kahlaajat olivat näin paljon kesympiä. Hetken päästä saimmekin jälleen uuden retkilajin Greater Sand Plover – Aavikkotylli käppäili Little Stint – Pikkusirri parvessa. Parven reunoilla oli myös toinen retkenpinna Terek Sandpiper – Rantakurvi. Retkihän uhkasi kääntyä kahlaajaretkeksi, keskellä aroa.

1st-summer Steppe Eagle - Arokotka
Arokotkan saalistusmaisemaa
Female White-winged Lark - Valkosiipikiuru
Päätimme jatkaa matkaa seuraavaan kylään, koska kauppa oli vielä auki. Pitihän kylmät ilta oluet saada. Onneksi autossamme on kaikki herkut, jääkaapista alkaen ja päättyen 220V virtaan, joten vermeiden lautauksekin luonnistuu hienosti. Perustarvikkeiden hankinnan jälkeen palasimme takaisin järven lounais-rantaan, N 49.12.416 E050.44.244. Leiri jälleen pystyyn ja nauttimaan rannassa kylmä paikallinen ”jääkarhu” olut. Järvellä oli hyvä meininki, sitä oli leppoisa katsella illallisen kera. Uusia lajejakin tuli ”omasta” rannasta, kuten Ferruginous Duck - Ruskosotka ja Marsh Sandpiper – Lampiviklo. Jälkimmäisellä oli jo lentokykyiset nuorukaiset. Tosin niin tuntuu olevan monella muullakin, täällä onkin tosiaan kesä. Retken ensimmäinen iltahuuto pidettiin auringon laskiessa ja Savi´s Warbler - Ruokosirkkalinnun surinassa. Teltassa vieläkin ihmettelin mahtavaa tähtitaivasta, onneksi teltan katon sivut ovat hyttysverkkoa. Mukava sekä valon että hyttysten kannalta. Valitettavasti noita verenimijöitä on joka puolella maailmaa missä vähänkin on vettä.

Jälleen leiri pystyyn, vasemmalta Mikko, Markku, Yan ja Denis
"ihan tavallinen" Common Tern - Kalatiira
Järvialueen yksi äänekkäimmistä, Black-winged Stilt - Pitkäjalka
Marsh Harrier - Ruskosuohaukka auringonlaskun jälkeen

Best of the Day – total 89 species:

Ruddy Shelduck – Ruostesorsa, 35
Red-crested Pochard – Punapäänarsku, 60
Ferruginous Duck – Ruskosotka, 4
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 12
Demoiselle Crane – Neitokurki, 8
Little Bustard – Pikkutrappi, 11
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 7
Greater Sand Plover – Aavikkotylli, 1 female
Caspian Plover – Kaspiantylli, 1 male
Pacific Golden Plover – Siperiankurmitsa, 1
Pallas´s Gull – Mustapäälokki, 6
Mew Gull – Kalalokki, 1
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 25
Black Lark – Mustakiuru, 80
Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, 4
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 6

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Kohti aroa ja Mustakiuruja

Black-winged Pratincole - Aropääskykahlaaja

10.6.2015

Retken kolme ensimmäistä tuntia sujuivat lentokentän pihassa. Kuljetuksemme oli reilusti myöhässä. Retken varsinaiset järjestäjät Denis ja Yan olivat tulossa autolla Venäjältä ja matkan teko oli viivästynyt. Vaikka odottelu oli epämukavaa, saimme kuitenkin nauttia retken ensimmäisestä pinnasta heti lentokentällä. Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku lauleskeli heti pääuloskäynnin edessä, toinenkin koiras oli äänessä hieman etäämmällä. Retken ensimmäinen target oli hoidettuna. Näimme myös Desert Finch – Peltotulkkuja lentoaseman pihassa neljä yksilöä. Levinneisyyden mukaan niitä ei pitäisi olla täällä, lähimmät levinneisyys alueet ovat Kaspianmeren kaakkoisosissa. Oletettavasti hyvä havainto täältä. Hieman ennen kymmentä vihdoin kyytimme saapui. Iso Toyota Land Cruiser täynnä erilaista tavaraa lipui parkkipaikalle. Saimme tungettua laukkumme sisään ja suuntasimme vielä ruokakauppaan. Kaupan ja järjestelyjen jälkeen pääsimme lähtemään pohjoiseen.

Uraljoki, joen toisella puolella Aasia
Reilun 100 kilometrin ajon jälkeen söimme lounaan ja pihasta tuli retkelle uusi laji Pied Wheatear – Nunnatasku koiras. Jotenkin luulimme että näitä näkyy, mutta sekin jäi retken ainoaksi. Lounaan jälkeen päätimme pysähtyä Ural joen rantaan retkelle. European Roller – Sininärhiä näkyi alueella mukavasti, noin 20 lintua. Ilmeisesti ne pesivät joen Aasian puolella olevissa kuivissa puissa tai rantatörmässä. Paikalla oli myös mukavasti European Bee-eater – Mehiläissyöjiä sekä Hoopoe – Harjalintuja, kaikki ilmeisesti pesivät rantatörmässä. Hämmästykseksi näimme paikalla myös Great Spotted Woodpecker – Käpytikan. En edes kuvitellut näkeväni tikkoja tällä retkellä, jo puiden näkeminen hämmensi hieman. Paikalla pesi myös Red-footed Falcon – Punajalkahaukka. Eurasian Oystercatcher – Meriharakka, oli niin ikään yllätys, lintu on vieläpä ssp longipes alalajia. HBW:n mukaan tämä alalaji pesii Ural joen rannoilla. Staijailimme tovin tässä WP:n rajalla, katsellen Aasiaan ja kuunnellen Red-headed Bunting – Ruskopääsirkkujen laulua.

Black-winged Pratincole - Aropääskykahlaaja
Käännyimme yksinäiseltä huoltoasemalta N 49.02.542 E051.47.677 hiekkatielle länteen, kohde tiellemme. Matkalla länteen saimme havaita Isabelline Wheatear – Arotaskun yleisyyden. Niitä oli tasaisesti tien varressa kymmenen kilometrin matkalla noin 100 yksilöä. Seuraava stoppi olikin pienehkön joen varressa oleva lampi alue N 49.03.012 E051.42.597. Tien vieressä olevan vesialueen rannassa oli hienosti kolme Black-winged Pratincola – Aropääskykahlaajia ja kymmenkunta Calandra Lark – Arokiuruja. Kauempana ilmassa soidinti neljä Demoiselle Crane – Neitokurkea. Pienen kuvausten ja tarkkailun jälkeen jatkoimme lännen suuntaan semihuonoa hiekkatietä pitkin, pylväsriviä seuraten. Lukemattomien (tässä vaiheessa 130) Isabelline Wheatear - Arotaskujen jälkeen päätimme etsiä telttapaikkaa ja käännyimme hieman lounaaseen. Ajoimme muutaman sata metriä ja edestämme lähti yksi kohde lajeista, White-winged Lark – Valkosiipikiuru pariskunta. Lensivät hienosti auton vieressä, ja hetken päästä toisetkin kaksi lintua lähti lentoon, olimme löytäneet telttapaikan. Käännyimme pois ”tieltä” ja päätimme ajaa noin sata metriä paikkaan joka näytti hieman vihreämmältä. Kun sammutimme auton, alueen reunalta lähti koiras Little Bustard – Pikkutrappi. Näyttää hyvältä yöpymispaikalta, totesin, N 49.02.352 E051.35.700.

Tästä se alkoi, aro ja jatkui loputtomiin
Retken ensimmäinen White-winged Lark - Valkosiipikiuru
Tällä leirintäalueella ei ollut huolta naapureista
Kamat purkuun ja teltan pystytykseen, eikä aikaakaan kun kolme telttaa oli kasattu ja keittiö laitettu kondikseen. Denis & Yan väsäsivät safkaa ja me suuntasimme pienelle lähiretkelle. Päädyimme kuitenkin pian takaisin leirin tuoleille ja kylmälle oluelle. Tämä osoittautuikin loistavaksi ideaksi, koska hetken päästä ohitsemme lensi komea koiras Black Lark – Mustakiuru. Yksi legendaarisista kiuruista, jotka ovat aina toivelistoilla keväästä toiseen koti Suomessa. Paikalla pyöri myös useita sirosuohaukkoja, niin Montague´s Harrier – Niittysuohaukkoja kuin Pallid Harrier – Arosuohaukkoja. Kaikki näyttivät toisen vuoden linnuilta. Lisäksi paikan ohitti, ilmeisesti olivat menossa yöpymään, Steppe Eagle – Arokotka sekä toisen kalenterivuoden Eastern Imperial Eagle – Keisarikotka. Valittiin hieno paikka, toivottavasti jatkossakin onnistuvat valinnat samaan tapaan. Loistavan illallisen jälkeen oli mukava kömpiä telttaan ja katsella miljoonia tähtiä taivaalta.

1st-summer male Montague´s Harrier - Niittysuohaukka

Best of the Day – total 60 species:

Pallid Harrier – Arosuohaukka, 2
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 5
Steppe Eagle – Arokotka, 2
Eastern Imperial Eagle – Keisarikotka, 1 (2cy)
Demoiselle Crane – Neitokurki, 4
Little Bustard – Pikkutrappi, 1 male
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 3
Wood Pigeon – Sepelkyyhky, 1
Great Spotted Woodpecker – Käpytikka, 1 male
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 10
Black Lark – Mustakiuru, 1 male
Pied Wheatear – Nunnatasku, 1 male
Desert Finch – Peltotulkku, 4
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 6

Kazakhstan 10.-17.6 2015

Yksi toivelajeista, Demoiselle Crane - Neitokurki

9-10.6.2015

Markku Santamaa, Mikko Järvinen ja allekirjoittanut suunnittelivat jo talvella retkeä Kazakhstanin länsiosaan. Targettina WP:n puolen linnut, lähinnä Musta-, valkosiipikiuru sekä Ruskopääsirkku. Luonnollisesti paljon muutakin katsottavaa olisi luvassa. Lentoliput osoittautuivat melko haastaviksi, sillä mitään suoraa tai edes alle kahden stopin lippuja ei ollut saatavilla edullisesti. Onneksi Venäläisen Transaeron omilta sivuilta löytyivät edulliset lennot, Riga-Moskova-Atyrau. Helsingistä Rigaan onkin helppo päästä, joten valinta oli selvä. Hintaa tälle retken kalleimmalle kululle tuli onneksi yhteensä ainoastaan hieman alle 500 euroa. Matkaan lähdettiin Helsingistä 9.6. iltapäivällä ja perillä Kazakhstanin Atyrau:ssa olimme juuri auringon noustessa seuraavana päivänä.

Ensimmäinen laji irtosi tästä, aina yllätyksellinen Kesykyyhky
Atyrau Airport, tästä se lähti ja heti irtosi WP:n pinna, RHB - Ruskopääsirkku