Terceira

White-Romped Sandpiper - Valkoperäsirri  -Mika Bruun

Retken vika aamu lähti käyntiin Paul do Praian lammikoilta. Bongasimme aluksi Markulle ja itselleni Azorien pinnan, Sarvivarin. Jatkoimme tästä altaille jossa tällä kertaa vaatimattomasti lintuja. Kuitenkin mm American Wigeon - Amerikanhaapana ja Long-tailed Duck - Alli, joka on täällä ihan kiva havainto.  Lammikot tsekattiin melko nopeasti, takaisin hotelliin jossa pikainen pakkaus ja matkaan. Siirryimme Capo de Praialle. Vielä kerran tiirailua, Cabot´s Tern - Amerikariuttatiira kandi edelleen paikalla, tosin muutama sen kaverikin oli tullut kivasti sekoittamaan pakkaa. Tosin vaikka kuvat ovat nimetty Cabotiksi, ne voivat kuitenkin olla tavallisia Riuttatiiroja. Käsisulat näyttävät näiltä. Pitäisi perehtyä lisää. Yksi lintu on rengastettu, jossain. Yritin kuvata rengastakin jotta saataisiin tietää linnun alkuperä. Valitettavasti en ehdi kuvaa vielä laittaa tähän, mutta palaan siihen myöhemmin. Ihan varmuutta ei ole myöskään näiden kahden uuden linnun lajistaan, eiköhän sekin selviä. Ongelma selvisi 28.10 kun Scotit saivat luettua renkaan läheltä putkella, se oli PLO192. Puolasta niin kuin jo aluksi epäiltiin, sillä jonu vuosi sitten samalla paikalla oli havaittu puolalaisia Riuttatiiroja talvehtimassa. Edelleen odotellaan jonkinmoista julkaisua lajiparista. Tämä on kuitenkin työn alla, joten uskoisin että vielä tämän vuoden puolella asiasta lisää. Lopuksi tsekkasimme vielä kahlaaja altaan, perussetillä mentiin. Semipalmated Plover - Kanadantylli, Semipalmated Sandpiper - Kanadansirri, White-rumped Sandpiper  - Valkoperäsirri ja Blue-winged Duck  -Sinisiipitavi parhaimpana. Kolmen tunnin aamuretki oli nopeasti ohi ja Rami Mirachi, jonka autolla olimme liikkeellä heitti meidän lopuksi kentälle. Alkoi tylsä 17 tunnin paluumatka. Ensi vuonna jälleen uudestaan, uusilla kujeilla ja toivottavasti paremmilla tuulilla.

Cabot´s Tern or Sandwich Tern - Mika Bruun

Cabot´s Tern or Sandwich Tern - Mika Bruun

Sandwich Tern with Polish ring - Mika Bruun

Cabot´s Tern (presumed) - Mika Bruun

Long-tailed Duck - Alli - Mika Bruun

American Wigeon - Amerikanhaapana - Mika Bruun

Viimeinen Corvo aamu tällä kertaa

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä - Mika Bruun

Aamun reilun kolmen tunnin retki keskittyi luonnollisesti alemmille pelloille. Loppuun asti yritettiin jotain kivaa kaivaa esiin mutta jouduimme tyytymään tavallisiin lintuihin. Onneksi aamuun mahtui kuitenkin hauska tapahtuma. SPEAn tyypit vapauttivat noin 15 Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjää. Niitä joudutaan keräämään öisin kylän kaduilta. Linnut ovat nuoria, juuri pesästä lähteneitä. Niillä ei lento mene aina niin kuin pitäisi ja pakkolaskuja joudutaan tekemään vähän mihin sattuu. Ja maalta nämä veijarit eivät oikein pääse vielä lentoon. Yllättävän hyvin ne kuitenkin lähtevät liitelemään kun ne tuodaan veteen. Tosin tänäänkin nähtiin muutama hiekalle tapahtunut pakkolasku. Puolelta päivin oli pakko lähteä saaresta. Jälleen haikein mielin, koska se The Päivä voi olla jo seuraavana päivänä. Mutta joskus on lähdettävä, se päivä oli edessä. Poistuimme Hortan kautta kohti Terceiraa, jossa neljältä iltapäivällä. Välittömästi katsomaan taas Cabot´s Tern - Amerikanriuttatiiraa satamaan. Lopulta tyyppikin saapui paikalle, ehdin kuitenkin käydä välillä katsomassa kahlaajia Cabo da Praialla. Niitä oli paikkaan nähden vaatimattomasti, parhaimpana mm Semipalmated Plover - Kanadantyllejä. Herra Cabot tuli lyhyesti kuvattavaksi vasta kuuden pintaan, jolloin valot olivat jo heikohkot. Laji ei ole vieläkään varmistunut sata varmaksi. Vaikeita ne ovat, mutta toiveikkaana odotellaan päätöksiä. Ilta hämärissä nopea bongaus Paul de Praialle. Paikalla Long-tailed Duck - Alli, siitä napsahti kiva Azorien pinna. Aamulla aloitetaan sieltä paremmissa valoissa, ehkä paikalta löytyy jotain muutakin.

Cabot´s Tern - Amerikanriuttatiira - Mika Bruun

Cabot´s Tern - Amerikanriuttatiria - Mika Bruun

Swainson´s Thrush

Swainson´s Thrush - Korpirastas - Mika Bruun 

Aamu näytti synkältä, hirveä pohjois luoteinen tuuli ja pieniä sadekuuroja. Olimme kuitenkin päättäneet että Lighthouse Valleysta pitää aloittaa, joten sinne mentiin, tosin aika turhaan. Mitään ei löytynyt ja ääniäkään ei kuulunut tuulen takia. Marssittiin takaisin kahden tunnin tsekkauksen jälkeen. Onneksi heti seuraavasta Valleysta oli juuri löytynyt Swainson´s Thrush - Korpirastas kun olimme laakson yläpäässä. Nopeasti paikalle Unkarilaisten opastuksella, olivat löytäneet linnut vain puoli tuntia aikaisemmin. Kaverin uudelleen tulo tosin kesti lähes kaksi tuntia, silloinkin se vain dyykkasi ribeiran pohjaa alas päin. Kuvia ei juuri saatu. Päätin lähteä pois, mutta alas päin mennessäni päätinkin että jos lintu kuitenkin olisi edelleen menossa alas ribeiran pohjaa pitkin voisin mennä odottamaan sitä. Hirveällä ryminällä pääsin liukasta ja lähes pystysuoraa rinnettä alas, pystyssä ei siis mitään persmäkeä vaikka se oli pari kertaa tosi lähellä. Lintua ei näkynyt missään. Jostain syystä katsoin kuitenkin taakseni ja huomasin että siinähän se hölmöili, aivan takanani. Siitä alkoi yhteinen taipaleemme alas. Tulin tyypin perässä koko laakson läpi. Edelle en päässyt koska rinteet ovat aivan liian jyrkkiä edes yrittämään mitään ohituksia. Ribeiran pohjalla oli käsittämättömän pimeää. Jouduin veivaamaan ISOt 10.000 kohdalle ja siitä huolimatta ajat jäivät 125:n pintaan. Eikä tyyppi suostunut näyttämään kuin selkäänsä, ihme hiihtäjä. Mutta onneksi se muutaman kerran erehtyi menemään sellaisiin kohtiin, että puiden välistä pääsi valoa lintuun. Retken viimeinen täysi retkipäivä päättyi kuudelta Guesthouseen. Illallinen venyi normaalia pidemmäksi, koska oli viimeinen ilta yhdessä monen ornin kanssa täällä tänä vuonna. Tuuli on valitettavasti edelleen todella rajoilla, toivottavasti helpottaa aamuksi että päästään suunnitellusti pois saaresta.
Grey-cheeked Thrush - Tundrarastas muuttui matkalla Terceiraan Swainson´s Thrush - Korpirastaaksi. Tosin tuntuu edelleen olevat jotain häikkää rastaassa, mutta eiköhän se noilla kuvilla määrity varmaksi

Päivän parhaat:
Short-billed Dowitcher - Rämekurppelo 1
Swainson´s  Thrush - Korpirastas 1

Swainson´s Thrush - Korpirastas - Mika Bruun

Swainson´s Thrush - Korpirastas - Mika Bruun

Swainson´s Thrush - Korpirastas - Mika Bruun

Kova luoteistuuli

Red-eyed Vireo - Punasilmävireo - Mika Bruun

Kevyt tihkusadekuuro ei haittannut meitä jäämästä aamustaijille Lapan kylään etsimään eilistä Cliffia. Valitettavasti lintu oli kadonnut saaresta, sitä ei näkynyt koko päivänä. Aamu päivä vietettiin Pontan "luistinradalla", mukavan liukasta metsän pohjaa. Onneksi löysimme uuden Red-eyed Vireo - Punasilmävireon vakituiselta lounaspaikalta. Soittelin vähän kaikenlaista jotta saataisiin hieman liikettä lintuihin ja tällä kertaa se toimi. Herra REV oli erittäin utelias kutsuääneen. Toinen REV jäi vaiheeseen, kuultiin ääni mutta mitään ei saatu näkyviin. Iltapäivä ihmeteltiin Picossa ja Lapassa, jälkimmäisen komppasin ribeiran pohjaa jyrkänteelle asti. Siitä eteen päin olikin vielä lähes sata metriä, mutta pystysuoraan alas. Illalla tuli tieto että päivän paras laji oli pimitetty. Yhdeltä oli kylässä havaittu Chimney Swift, mutta tieto ei ollut kulkenut puolalaisilta mihinkään. Joutuvat puhutteluun, vakavaan sellaiseen.

Päivän parhaat:
Short-billed Dowitcher 1
Pectoral Sandpiper - Palsasirri 3
Spotted Sandpiper - Amerikansipi 1
Semipalmated Sandpiper - Kanadansirri 1
Chimney Swift - Piippukiitäjä 1
Red-eyed Vireo - Punasilmävireo 3

Lapa fields - Mika Bruun

Miniponille kelpasi apilat - Mika Bruun

Indikaattoreita

Male, female and 1st-winter Collared Dove - Mika Bruun

Aamu aloitettiin Cantinhon ja Cancelaksen ala osista, jotka vedettiin rauhallisella ja huolellisella tahdilla. Tyhjin käsin jouduimme yrittämään samaa vielä Fojon alaosasta, mutta tulos oli sama. Eikä myöskään radiosta kuulunut yhtään mitään. Hämärää, kaikki eilisetkin linnut olivat kadonneet johonkin. Etsijöitä oli riittävä määrä, vaikka päivällä lähtikin 18 pois saaresta. Koska 8 tuli lisää, meitä on 40 edelleen saaressa. Lähes kaikki olivat alatiellä komppaamassa laaksoja. Kahden aikohin, juuri kun olimme saapuneet Flicker mestoille, lintua ei nähty tänään, alkoi tihkusade. Päätimme lähteä alas kylään koska sää näytti hieman paremmalta alhaalla. Kun olimme jo kylässä, alkoi rankkasade. Onneksi tätä ei kestänyt kuin tunnin. Pääsimme vielä iltaretkelle, alhaalta löytyikin kaksi uutta Red-eyed Vireo - Punasilmävireota. Yritimme kuvata toista kun radiosta kuului Cliff Swallow - Amerikanpääsky Lapassa. Kello oli kuitenkin niin paljon ettei jaksanut lähteä höntyilemään, vaikka lajia on havaittu WP:lla alle 30 kertaa ja itsekin olen nähnyt 5 lintua. Huomenna yritetään paremmissa valoissa, toivottavasti myös kuvata. Kova länsi-luode tuuli on tuomassa jotain mukavaa huomiseksi. Sillä huomenna on The Päivä.

Upland Sandpiper - Preeriakahlaaja 1
Red-eyed Vireo - Punasilmävireo 2 (new)
Cliff Swallow - Amerikanpääsky 1
Common Yellowthroat - Naamiokerttuli 2

Kylän yläpuoleiset pellot - Mika Bruun

Lähtöpäivä - Mika Bruun

Flicker maisemaa, siellä se jossain luuraa - Mika Bruun

Uusia jenkkejä

Philadelphia Vireo - Kanadanvireo - Mika Bruun

Aamulla oli jopa turha yrittää ensimmäisiin taxeihin, koska pinnaa vailla olevat rynnivät niihin. Otimme rauhassa ja odotimme kun kaikki olivat lähteneet, hämmentävää. Päästyämme ylös, kuulimme että osa ei ollutkaan nähnyt Flickeria. Atrappia oli soitettu liian aikaisin, eikä kaikki ehtineet paikalle, reilu meininki. Yritettiin auttaa linnun etsinnässä muutama tunti, mutta se oli kadonnut jäljettömiin. Päätimme lähteä etsimään uusia jenkkejä. Tällä kertaa epäonnistuimme karkeasti. Sillä kun pääsimme takaisin tyhjin käsin, näkemättä siis mitään. Kesti noin vartti kun samasta paikasta ilmoitettiin kaksi Philadelphia Vireo - Kanadanvireota sekä yksi Red-eyed Vireo - Punasilmävireo. Kaikki olivat samassa parvessa. Emme soittaneet edes atrappia juuri tuossa kohdassa, joten pienestä homma on kiinni. Ohi voi kävellä vaikka kuinka monesta linnusta. Onneksi takaisin oli lyhyt matka ja näimme linnut. Muutaman kuvankin ehdin kanadalaisesta räpsäistä. Vaikka linnut olivatkin vasta WPn 15. ja 16. havainto, se on täällä joka vuotinen. Useimmat havainnot ovat lisäksi olleet juuri siellä missä nytkin, eli Fojo´ssa. Onnistuneen pikku bongauksen jälkeen tsekkasimme vielä Ponten, normi tuloksin. Päivään toi lohtua se että saaresta löytyi tänään kuusi uutta "maalintua" jenkeistä, putki on auki. Lopulta myös tuntia ennen hämärää tuli tieto että muutamaa vaille kaikki näkivät myös Flickerin. Illalla vietettiinkin Teron 700 WP pinnan katkaisua kevyesti ns Suomi talossa.

Päivän parhaat:
Ring-necked Duck - Amerikantukkasotka 2
Short-billed Dowitcher - Rämekurppelo 1
Pectoral Sandpiper - Palsasirri 2
Spotted Sandpiper - Amerikansipi 1
Semipalmated Sandpiper - Kanadansirri 1
Norther Flicker - Kultatikka 1
Common Yellowthroat - Naamiokerttuli 2 (1 new)
Red-eye Vireo - Punasilmävireo 3
Philadelphia Vireo - Kanadanvireo 2
Bobolimk - Heinäturpiaali 1

Flicker

Northern Flicker - Kultatikka - Mika Bruun

Aamulla jengi katosi veneellä Florekselle, me ihmeteltiin touhua aamiaisella. Uhottiin kaikille ettei kannata, edelleen on voimassa säännöt - nro 1 - Never leave at Corvo, nro 2 - Never leave at Corvo and nro 3 - Never forgot rule number 1 & 2. Rauhassa lähdimme komppaamaan ala osaa, tulos oli aikalailla samanlainen kuin parina aikaisempana päivänä. Ei oikeastaan mitään mainittavaa. Päivä kaffen jälkeen päätimme iskeä ja lähdimme Suomi ryhmänä laaksoihin. Jouni ja Ilkka jäivät Pontaan, Hannu ja Kari Fojo - Poco do Aquaan ja me Markun kanssa jatkoimme viimeiseen alatien laaksoon eli Cancelakseen. Pari tuntia kuuntelimme ja ihmettelimme tavallisia ääniä ja maisemia. Ei niin mitään. Päätimme jatkaa matkaa suoraan ns. Markun officeen, paikka josta saa ensimmäiset yhteydet puhelimella kun tulee ylös laaksoista. Muutama sata metriä ennen tein ison keltaisen kukkakimpun sendarille, ja toivottiin että retki loppuisi hyvissä merkeissä. Vaikka on ollut ennätyksellisen hiljaista. Mutta tänään piti olla mahdollisuus tulla läpi jenkeistä, ainakin vahvojen lentäjien. Ei tosin näyttänyt siltä. Vain minuutteja ennen Kari ja Hannu olivat tulleen sattumalta myös officeen syömään eväitä. Kuulimme että Lighthouse Valleyssa oli ollut REV - Punasilmävireo, todettiin että uusi lintu. Ennuste pitänee edelleen paikkansa, lintuja on tullut. Tästä ei mennyt kuin muutama minuutti kun Hannu huutaa - TIKKA! Hämmennyksen ilmapiiri on käsin kosketeltava. Kaikki tuijottavat pois lentävää lintua, joku huutaa Flicker ja lintu katoaa puskien taakse. Ehdimme nähdä yläperän, nokan, lentotyylin ja muodon. Paniikki iski, nopeasti reppu selkään ja tietä pitkin sata metriä täyttä perään paremmalle paikalle. Viheltelen Flickerin ääntä, mitään ei tapahdu. Huudamme radioon lajia ja samassa lintu lentää jälleen nopeasti lyhyen lennon. Nyt näimme jo kaikki tuntomerkitkin loistavasti. Azorien kolmas ja WP:n neljäs Northern Flicker - Kultatikka oli varma. Sain jopa hätäisen kuvan aikaiseksi tilanteesta. Seuraavan vartin sisällä paikalle tuli muutama muukin läheltä ja mm WPn pinnakärki Ernie Davis kuittasi pinnan nro 844. Puolessa tunnissa kaikki saaressa olijat saapuivat paikalle, tosin tikka oli hukassa. Mutta pian kuulimme kutsuhuutoa Picon metsästä. Päräytimme "nauhan" soimaan ja melko nopeasti Flicker lensi ohitsemme korkealla takaisin alkuperäisen paikan suuntaan. Riemua riitti, mm Richard Stephenson katkaisi 800 tällä lajilla. Kaveri on kävellyt viikon melko hiljalleen ja valitellut polviaan. Nyt hyppi kuitenkin X-asennossa riemuhyppyjä ja suorastaan juoksi kivimuurien yli. Kipukin on niin suhteellista. Flicker katosi pian tämän jälkeen takaisin Poqo do Aquan kätköihin. Toisessa saaressa, Flores, jossa muut hoitivat juuri tätä ennen Lumihaikaran pinnoihin. Hiljaisuus oli myös käsin kosketeltava, sillä meidän viestit olivat kuuluneen hyvin selvästi myös tuon 25:n kilometrin esteettömän merimatkan yli sinne. Paikalla oli toisteltu "Never leave at Corvo" lausetta useampaan kertaan. Ensimmäinen vene kyyti ehti takaisin vasta viiden jälkeen, eikä tikasta tehty enää mitään havaintoa. Toinen kyyti tuli vasta hämärissä takaisin Corvolle. Illallisella fiilis oli kuitenkin mahtava, koska suurin osa porukasta oli saanut pinnan. Jotkut Lumihaikarasta ja  toiset Kultatikasta, muutama jäi tosin ilman mutta lajit olivat kovia eikä kukaan valittanut. Aamulla yritetään löytää "syyllinen" uudelleen että saadaan kaikille laji hoitoon. Sendari sai paluu matkalla sen ison keltaisen kukkakimpun. On tämä ihme saari.

Päivän parhaat:
Northern Flicker - Kultatikka 1
Yellow-billed Cuckoo - Amerikankäki 1
Bobolink - Heinäturpiaali 1

Northern Flicker - Kultatikka - Mika Bruun

Sateenkaaren pääkin osoitti oikeaan suuntaan aamulla