Ovenbirds and Hooded Warblers

Ovenbird - Tulipääkerttuli - Mika Bruun

Aamu näytti loistavalta, lähes tyyntä, lämmintä ja puolipilvistä. Jäin taxista pois "toimistolla" ja kävelin alatien loppuun. Päätin yrittää Cancelaksen Hooded Warbleria ensin. Lintu löytyikin helposti, mutta teki katoamisen lähes välittömästi. Palasi vasta puolen tunnin kuluttua ja hävisi taas yhtä nopeasti. Toista tuntia en jaksanut leikkiä sen kanssa, pitäkööt laaksonsa. Komppasin Cancelaksen vielä lähes ylös, vaihdoin Cantinhoon ja tsekkasin ylä osan, tyhjää. Samassa tulikin kutsu määrittämättömästä jenkki Warblerista, joku Cape Mayn näköinen oli tullut Cancelaksen yläosasta ja jatkanut alas päin. Tunnin verran haettiin, mutta oli varmasti jatkanut matkaansa. Päätin taas vaihtaa Cantinhon puolelle, nyt taka osiin. Päivän toinen, se eilinen upea koiras Hooded, pitäisi saada hoidettua niin olisi kaksi tälle päivälle. Se olikin helppo nähdä, mutta kuvaus olikin tänään ihan toista. Puolessa toista tunnissa sain huikeat viisi otosta aikaiseksi, tarkoitti yhtä lyhyttä sarjaa. Onneksi pari niistä oli kelpoisia, ei huippuja tälläkään kertaa. Päätin vielä kompata vaihteeksi Cantinhoa, nyt ala puolta ja poistua ala tietä hotellille. Suunnitelmat muuttuivat nopeasti kun Gerby löysi Ovenbird - Tulipääkerttulin edellisten laaksojen välistä tieltä. Pitkähkön sateisen odotuksen jälkeen kaivattu lintu tipahti muurin takaan eteemme ja oli hetken jopa hieman kuvattavissakin. Valitettavasti oli sateista ja hyvin pimeää. Lopulta sade yltyi niin että oli parasta jättää pari viimeistä tuntia väliin. Juuri ja juuri ehdin kuudeksi kauppaan, ja sää oli muuttunut taas loistavaksi. Kentän ympäristöstä huudeltiin "peruslajistoa", aina peräsirristä yöhaikaraan. Tänään saaresta löytyi jälleen viisi uutta jenkkiä, joten jotain lännestä tulee koko ajan. Huomenna saattaa olla retken viimeinen länsivirtaus päivä, joten aamu on aloitettava taas Lighthouse Valleysta, mikäli ei sada.

Corvo Birders - Mika Bruun 

Hooded Warbler - Huppukerttuli - Mika Bruun

Päivän maisema, Upper Cancelas - Mika Bruun

Stunning male Hooded Warbler

Hooded Warbler - Huppukerttuli - Mika Bruun

Aamu alkoi empien, tämän päivän lähtijät olivat kahden vaiheilla mitä pitäisi tehdä neljä käytössä olevalla tunnilla. Valinta oli oikea, Lighthouse Valley, sillä suunnalla olivat kaikki päivän parhaat lajit. Tosin Markku, Mikko ja Ilkka eivät kaikkea ehtineet nähdä, mutta pinnoja ei olisi ehkä tullut. Itse jäin hieman rauhallisemmin maastoon ja jäin muutamaksi tunniksi Lighthouse Valleyhin Pete, Bob ja Gerbyn kanssa. Jotain otoksia sain räpsittyä Bay-breasted Warbler - Rusorintakerttulista ja Swainson´s Thrush - Korpirastaasta. Takaisin päin tullessani The Birder - Pete Stronach aloitti päivän Short-eared Owl - Suopöllöllä, ilmeisesti jenkki, koska aika tummempi puku kuin meikäläisellä. Pete löysi myös sulan ja se tutkitaan myöhemmin, usein onnistuneesti ja nopeasti Briteissä. Hetkeä myöhemmin viereisessä puskassa oli Philadelphia Vireo - Kanadanvireo, molemmat löydöt katsoin melko läheltä. Seuraavan sadan metrin päästä oli pakko pitää juomatauko, jonka Pete luonnollisesti keskeytti. 70 metrin päässä ollut puska alueen sisältä kuului chip ääniä. Koska näin miehen ottavan reippaita askelia lähemmäs, pakkasin tavarat nopeasti selkään ja kiihdytin paikalle. Hetkessä atrapin avulla esiin tuli valtavan upea Hooded Warbler - Huppukerttuli, vasta WP:n kuudes havainto ja tämän retken toinen. Hetkeksi jäätiin kaikki kuvaamaan sitä, mutta hiekosti se suostui tulemaan ulos puskastaan. Onneksi kerran. Ajattelin vielä jäädä kuvaamaan hetkeksi, mutta luovuin ajatuksesta nopeasti kun kuulin tilhen äänen. Samassa lälläristä kuului myös Cedar Waxwing - Amerikantilhi, lintu lähti, kenenkäs muun edestä kuin Pete´n. Lintu lensi melkein ylitseni ja katosi pohjoisen suuntaan. Hetken odoteltuamme linnun takaisin tuloa, mutta pellolla se ei ollut kovinkaan mukavaa koska satoi melko paljon. Siiryimme Cantinhon alaosiin, jossa Janne oli nähnyt hetkeä aikaisemmin myös Hooded Warblerin. Valitettavasti sen verran huonosti ettei osannut sanoa oliko se vanha viereisestä laaksosta vai ei. Meillä siis vähintään kaksi yksilöä saaressa tänään. Sillä ainakin puolelta päivin sama vanha oli Cancelaksessa paikalla. Emme nähneet mekään sitä lintua uudelleen. Mutta edestäni lähti juoksemaan Spotted Crake- Luhtahuitti. Onhan se aina eksoottista nähdä sellainen keskellä metsää kuivassa ojan pohjassa. Valitettavasti en saanut kuvaa linnusta. Pete sai jonkun epämääräisen että pystyimme sulkemaan Sora´n pois kuvioista. Valitettavasti näin tällä kertaa. Yritimme vielä Cantinhon ylä osan komppausta, mutta vesisade vain runsastui eikä siitä tullut mitään. Metsän alus savi oli kuin luistinrata ja pisaroiden ropinan takaa ei oikeastaan kuullutkaan lintujen ääniä. Päätimme läpimärkänä päivän ja tilasimme Fojosta taxin. Märkä mutta loistava päivä.

Bay-breasted Warbler - Rusorintakerttuli - Mika Bruun

Swainson´s Thrush - Korpirastas - Mika Bruun

The Birder - Pete Stronach

Pitkänokkakyyhky, eikun paikallinen Sepelkyyhkyn poikanen

Bay-breasted Warbler

Bay-breasted Warbler - Rusorintakerttuli - Mika Bruun

Aloitimme hyvin persoonallisesti aamun. Olimme soittamassa "nauhaa" kuivahkossa joen uomassa jossa ei ollut juuri vettäkään Ralluksen ääntä. Ernie oli eilen nähnyt Luhtakanan Poco do Aguan ala osassa, pakkohan sitä oli yrittää. Oli siinä vielä pieni mahdollisuus Virginia Railiin, hyvin pieni. Olimme hämmästyneitä kun sitä ei löytynyt. Palattuamme tielle tapahtui edelleen outoa, Valkoperäsirri tuli alhaalta metsän reunaa ohitsemme, tuli jostain taivaalta saareen. Kun alhaalta tuli viesti Blackpoll - Viirukerttulista, tiesimme että on lintupäivä. Uusia lintuja on tullut yön aikana saareen, ihan niin kuin ennustuksesta pitikin käydä. Lähdimme välittömästi tarkistamaan seuraavaa lähintä laaksoa, Pontea. Siellä hyppeli ainoastaan mahdollinen Ovenbird, mutta tilanne oli liian nopea että olisimme naulanneet lajin. Pienen rupattelun jälkeen päätimme siirtyä ulos ja palata kuuluvuus alueelle. Se kannatti sillä heti tuli tieto Bay-breasted Warbler - Rusorintakerttulista, löytäjänä oli David Monticelli. Lintu on vasta toinen havainto Western Palearctiselta alueelta. Ensimmäinen oli 1.10.1995 Cornwall´sta, Briteistä. Tässä jo Brittien RC:n hyväksytyssä havainnossa on useita kysymysmerkkejä, kuten esimerkiksi se missä se on kuvattu/videoitu. Epäilys lajin poistamisesta Brittien listalta on kiihtynyt. Noustuamme Pontesta juoksimme päätielle ja saimme tilattua taxin ensimmäisenä ja jäimme odottamaan sitä. Mutta Guesthousin omistaja Manuel sattui ajamaan lava-autollaan juuri sopivasti ohitse, 13 ornia ahtautui lavalle ja saimme siitä nopeamman kyydin perille. Kääntöpaikalta olikin aika tarkalleen kilometrin juoksu pelipaikalle. Kapeassa ja mutaisessa pellossa yksi sun toinen juoksi oman ennätyksensä tällä radalla. Jäin hopealle, koska PAC ohitti minut viimeisellä alamäki osuudella. Otin varovaisesti koska 115 kilon massaa tavaroineen on aika hankala pysäyttää. Huomasin linnun, lähes välittömästi ja sain heti perään sarjan ruutuja joista sain WP pinnan. Huimaa jälleen kerran. Samassa isohkossa kataja puskassa oli myös kaksi Blackpoll - Viirukerttulia ja Swainson´s Thrush - Korpirastas. Lisäksi PAC, Pete ja minä kuulimme täysin kirkkaasti ja selvästi noin 10 kertaa Eastern Wood-Peween äänen samasta paikasta kuin mistä se löytyi pari vuotta sitten. Nopeasti kaivoin atrapin, mutta vastausta tai lintua ei näkynyt. Ehkä se löytyy huomenna alueelta. Kaikki havaitut olivat uusia lintuja  ja tulleet hyvällä luoteis virtauksella, ja huomenna pitäisi tulla lisää. Ennustukset pitävät melko tarkalleen paikkansa ja tätä virtausta kestää aina tiistaihin saakka. Sen jälkeen on hieman epäselvää tilannetta tulossa. Katsotaan, sanoi tohtori. Olemme jälleen vaihtopäivän ongelmissa. Saaresta nimittäin lähtee noin 20 ornia pois, me jäävät kyllä selvitään hyvin tilanteesta. Olen enemmän huolissani lähtijöistä, kestääkö kuuppa? Sendarille vein eilen valkoisia kukkia, joissa oli punaista, mukana myös muutama keltainen. Enteellistä. Tämä oli vasta kolmas kerta kukituksia, ja joka kerta seuraavana päivänä on ollut mega pinna :) Huomenna The Päivä

Bay-breasted Warbler - Rusorintakerttuli - Mika Bruun

Bay-breasted Warbler - Rusorintakerttuli - Mika Bruun

Blackpoll Warbler - Viirukerttuli - Mika Bruun

Twitching in Lighthouse Valley - Mika Bruun 

Twitching in Lighthouse Valley - Mika Bruun

Muutama uusi Jenkki

Tennessee Warbler - Kanadankerttuli - Mika Bruun

Tuuli oli koventunut rajusti sitten eilisen. Pahimmillaan 13 m/s tuuli lounaasta ei ollut mitenkään mukavaa, puut heiluivat ja mitään ei kuullut. Kovasti kuitenkin koluttiin Ribeirojen pohjia, aamupäivä oli jopa eilisen jälkeen ihmeellisen hiljainen. Onneksi helpotti hieman kun tuli ensimmäinen uuden linnun häly. Ovenbird - Tulipääkerttuli hälytys tuli suoraan alapuoleltamme Cancelaksessa. Hetkessä olimme paikalla, mutta liian myöhään. Tätä on nyt yritetty jo liian monta kertaa, vaikka se ei ole edes pinna. Ehkä se vielä tulee jostain retken pinnaksi. Samassa hässäkässä kävin katsomassa vielä eilistä Hooded Warbleria, on se hieno. Seuraavassa laaksossa, Fojossa  havaittiin Red-eyed Vireo - Punasilmävireo. Josta puolalainen Hubert sai yllättäen pinnan. Tuulinen osuus painettiin tiukasti tietä pitkin ja vedimme Pontesta sisään metsään. Valitettavasti paikalla ollut Black-and-White Warbler - Kiipijäkerttuli sai jäädä odottamaan tulevia päiviä, koska tuli häly. Allekirjoittanutta kiertänyt Northern Waterthrush - Rantakerttuli oli nähty Lapassa. Samantien ylös laaksosta ja vajaa kilometri tietä pitkin ja seuraavaan laaksoon sisälle. Lintu oli kuitenkin kateissa, kuinkas muuten kun tulin paikalle. Tunnin verran jaksoin odotella kun päätin että laskeuduin komppaamaan joen pohjaa. Pitkä kierto kymmenen muurin yli ja sukellus syvään laaksoon. Linnun piti olla siellä toisessa päässä, mutta yllätykseksi se olikin alhaalla ja lähti edestäni lentoon. Seuraavan havainnon siitä mokasin koska se oli korkean kiven päällä, enkä nähnyt sitä. Kun katseemme kohtasivat, toinen meistä pakeni paikalta äännellen. Onneksi se lensi kaikkien paikalla olleiden edestä, kadoten ylä juoksuun päin. Yrityksistä huolimatta lintua ei enää tänään nähty uudelleen. Illalla Pierre-Andren 850 WP pinnan kakkujuhlat Guesthousessa, johon lähes kaikki paikalla olijat olivat saapuneet. On se huima luku, A-kategoria lajejakin on noin 825. Päivän paremmat lajit löytyvät Tarsigerista

Päivän reitti 10.75 km

Club WP850 - Ernie & Pierre-Andre

Corvon miehittäjät tänään

Hooded Warbler - Huppukerttuli - Mika Bruun

What a Day!

Hooded Warbler - Huppukerttuli - Mika Bruun

Aamu alkoi hyvin heikko tuulisessa säässä Cantinhosta. Loistava kuuluvuus ja lämmintä. Eilen oli jo puhetta että tänään on hyvä päivä, jopa The Päivä. Eikä se siitä pahasti pieleen mennytkään. Reilun tunnin kaikki kauhoi tyhjää, mutta lopulta peli aukesi. Kohdallamme Cantinho oli tyhjä ja päätimme että menemme viereiseen laaksoon Cancelakseen, josta kuului lällätys että Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli olisi hyvin esillä ja perään jostain Catharus lajista. Paikalla oli runsaasti orneja, koska eilinen häly BtGW´sta tuli liian myöhään heille. Päästyämme Ribeiran reunalle kuului radiosta epämääräistä mölyä, HOODED, Hooded Warbler. Bongaus oli meille helppo sillä laskeuduimme 25 metriä alas ja pinna oli hoidossa. Muilla paniikki oli valmis, tosin osa porukasta oli syvällä muissa laaksoissa eivätkä tienneet pitkään aikaan mitään. Ennen kuin tulivat ulos kuuluvuus alueelle. Lopulta kaikki saaressa olijat saivat haluamansa pinnan. Osa myös tänään lähtijöistä ehtivät hoitamaan pinnan, osalla pakkaukset olivat pahasti kesken eivätkä uskaltaneet lähteä. Nämä ovat näitä vaihtopäivän hienouksia. Paikalla olleet BtGW ja Grey-cheeked Thrush - Tundrarastas näyttäytyivät allekirjoittaneelle. Mahtava paikka tänään. Tosin muuallakin oli koko päivän vilinää. lähes joka laaksossa. Päivän aikana havaittiin yhteensä 14 lajia amerikkalaisia varpuslintuja. Lisäksi lajien laatu oli varsin kovaa luokkaa. Eiliset keltaiset kukat Sendarille olivat osuvia. Iltapäivällä aloimme hipsiä alatieltä takaisin ylös, muutamilla stopeilla näkyi luonnollisesti jenkkejä. Fojossa Red-eyed Vireo - Punasilmävireo, Indigo Bunting - Indigokardinaali ja Yellow-billed Cuckoo - Amerikankäki. Teiden risteyksessä, eli toimistolla, päätimme lähteä katsomaan puolalaisten kuvaamaa Blackpoll Warbler - Viirukerttulia, koska kuvasta ei voinut sulkea Bay-breasted Warbleria pois. Kiipesimme Markun ja Pierre-Andren kanssa Poco do Agua´n ylä osiin josta lintu löytyikin varsin helposti. Määritys oli oikea, valitettavasti. Jatkoimme päätietä takaisin päin ja Reservoirin kohdalla huomasimme että puolalaispariskunta kuvaili jotain tien reunassa, samalla tulikin tietö Rose-breasted Grosbreak - Punarintakardinaalista. Ajattelimme auttaa Mikkoa ja Ilkkaa pitämällä lintua hallussa siihen asti kun he tulevat paikalle. Tilanne kuivui kasaan kun lintu lähti. Lähdimme kävelemään kohti päätietä, jälleen ajoitus oli kohdallaan kun tuli hälytys 300 metrin päästä. Tennessee Warbler - Kanadankerttuli, paniikin omaisesti juoksimme jyrkkää alamäkeä, loppu matka korkeiden muurien ylitystä ja niiden päällä kävelyä. Ehdimme nähdä lintua noin pari minuuttia kunnes se katosi jyrkänteen reunan suuriin kaisloihin. Täydellinen lopetus päivälle. Illallisen jälkeen pienet juhlallisuudet, Pierre-Andre Crochet katkaisi toisena bongarina Hooded Warblerilla 850 WP:lla. Huima luku. Päivän parhaimmat havainnot jälleen Tarsigerissa.

Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli - Mika Bruun

Blackpoll Warbler - Viirukerttuli - Mika Bruun

Hooded Warbler twitching, Suomi ryhmä ottaa pinnan

Vasemmalla Cancelas ja oikealla Cantinho

Magnolia

Magnolia twitching, Ribeira da Ponte - Mika Bruun

Päätimme aloittaa Markun kanssa Ribeira da Pontesta, mutta siirsimme lähtöä eteen päin Poco do Aguan ala osiin. Mietimme vielä alaosissa sateen aikana jos kuitenkin lähtisimme Ponteen. Päätimme lähteä kiipeilemään kuitenkin ylös päin. Näkemättä lopulta mitään, paitsi Warbling Vireo tyyppinen ääni sähisi 30 sekunnin ajan mutaa emme löytäneet lintua, eikä se vastannut enää atrappiin. Mikä lie? Pääsimme lopulta ylös laaksosta ja What´s Upista pärähti Ovenbird - Tulipääkerttuli juuri Pontesta ja joku Catharus rastas Tennesseesta. Uusia lintuja selvisi kuitenkin Atlantin yli, vaikka se oli tuulien mukaan hyvin epävarmaa. Nyt vihdoin päätimme mennä sinne Ponten peruspaikalle. Olimme molemmat nähneet Ovenbirdin jo muutamaan kertaan aiemmin, mutta laji on hauska ja erilainen. Pomppii maassa hölmön oloisena, tosin hieman piileskelevä. Tulimme paikalle takakautta samalla kompattiin sekin alue. Mainitulla alueella olikin heti tilanne kun näimme muut. Hieman ihmetytti kun katsoivat hieman korkeammalle puuhun, mutta emme nähneet mitään ja kaikki olivat hiljaa. Lopulta kuului chip ja paikalta vilahti pieni lintu jolla näkyi valkoista pyrstössä. Olin ihmeissäni, ei tuo ainakaan Ovenbird ollut. Yritin nähdä lintua paremmin, joka oli nyt korkealla puissa. Näin vain vilahduksia ja se lensi lopulta toiselle puolen Ribeiraa. Porukka katsoi kameroidensa kuvia, hämmästelin tilannetta, mikä siinä Ovenbirdissä maksaa, lajihan on helppo tunnistaa. Lopulta tilanne päättyi kättelyyn, olikin jo pakko kysyä mikä siellä oli. Magnolia Warbler - Magnoliakerttuli kuului jo ilman radiotakin. Paniikki kasvoi, näin linnun liian huonosti. Onneksi löysin sen lopulta varttia myöhemmin uudelleen, mutta kuvia en saanut. Lintu pyöri korkealla muutaman tunnin, enkä innostunut kuvaamisesta ja Ovenbird oli myös kadonnut tässä hässäkässä kaikilta. Pinna kopsahti purkkiin joka tapauksesta, jo neljäs tältä retkeltä, Sendari on ollut suosiollinen. Pontesta taaperrettiin hiljalleen päivän linnun löytäjien, Richardin ja Jesperin kanssa kohti kylää. Kun lopulta pääsimme hotellille alkoikin kaatosade ja tuli pieni huoltotauko. Illalla pienet juhlat Karin 750 katkaisulle. Lopussa perinteinen kartta päivän reitistä, paremmat havainnot löytyvät www.tarsiger.com

Poco do Agua, Lower part - Mika Bruun

Selfie Invisible Manin kanssa, joka saattaa joskus näkyäkin

 

Päivän reitti - Mika Bruun

Munakiisseli

Dickcissel - Preeriakardinaali - Mika Bruun 

Aamulla yritimme löytää Cape Verde Farmilta myöhään eilen ilmoitettua mahdollista Waterthrushia. Onnettomin tuloksin vaihdoimme paikkaa. Kiitoradan päässä lähellä rantaa Grey Phalarope - Isovesipääsky teki ohilennon. Hetkeä myöhemmin pelästytimme Black-crowned Night Heronin ilmaan tamariskeista. Oli olevinaan kiire, lentokentälle, ei en ole lähdössä. Liput piti mennä muuttamaan koska rouva SATA muutti viikko sitten lentoni jostain kumman syystä niin että kun marraskuun alkupäivinä lähden täältä 13:05 Hortaan, jatkolentoni lähtee sieltä neljä tuntia aikaisemmin. Näppärää. No onneksi sain selvitettyä asian vielä paremmin päin itselleni. Niin että lähden Terceiralle ja saan retkeillä siellä koko päivän. Siellä vielä odottaisi ainakin kolme WPn pinnaa. Muutoin olisin odotellut jatkolentoa Lissabonissa vuorokauden. Enkä edes joutunut maksamaan mitään yhdestä välilennosta. Lähes heti kun olin saanut selvitettyä lennot, tuli hälytys Lapan pelloilta, ylhäältä. Dickcissel - Preeriakardinaali oli kuvattu ja se puuttuu pinnoista. WPn kuudes, ja Corvon neljäs havainto. Taxilla kiireesti perille ja tunnin verran ihmettelyä, koska lintu oli kadonnut. Siihen se kuitenkin ilmestyi kuin tyhjästä ja lähes kaikki saivat tarvitsemansa pinnan linnusta. Dokumentti kuvankin sain nopeasta tilanteesta, näkee siitä ainakin sen että se on nuori naaras. Lintu teki jälleen katoamistempun ja päätimme noudattaa samaa jo hyväksi koettua kaavaa, eli palata Tennessee Valleyn pirullista rinnettä takaisin kylään. Kannattihan se taas, sillä vanha tuttu, Blackburnian Warbler - Tulikurkkukerttuli löytyi lähes samalta paikalta kuin mistä sen kolme päivää sitten löysin. Kiireinen kaveri hävisi jälleen johonkin katajien kätköihin muutamassa minuutissa. Onneksi melko moni sai sen vihdoin pinnoihinsa. Illalla saivat kaikki loputkin, onneksi. Ennen ruokailua aivan poikkeuksellinen puolentoista tunnin varusteiden huoltotauko. Illalla pienet juhlat Janne K:n 700:n katkaisulle.

Black-crowned Nightheron - Yöhaikara - Mika Bruun