Ishak Pasa

Steppe Buzzard - Idänhiirihaukka - Mika Bruun

Jäätävän kylmä aamu, vaatimattomassa majoituksessamme ei oikein lämmitys toiminut. Huomasin vielä kaiken lisäksi että ikkunanpokissa oli noin sentin reikiä ulos. Ei ihme että oli hieman vedon tuntua. Ulkona oli ainoastaan +3 yö lämpötila. Kaikesta selvittiin kun päästiin hämärissä matkaan. Ishak Pasa oli kohteemme, noin 7 kilometriä kaakkoon. Siellä on tai siis pitäisi olla kaikki oleelliset lajit tältä alueelta. Ihan kaikki eivät olleet selvästikään tulleet pesimä paikoilleen, kuten Kivikkosirkku. Saimme nauttia upeista maisemista ja kaikesta huolimatta hienoista lajeista, vaikka täyttä pottia ei tällä kertaa tullutkaan. Parhaita olivat Crimsom-wiged Finch, Eastern Rock Nuthatch ja Red-fronted Serin. Eikä mistään kuvia, kaikki lentelivät epämääräisesti ympäri aluetta ja perässä pysyminen oli luonnollisesti mahdotonta. Aamupäivän lopulla päätimme jättää hyvästit IP´lle ja laskeuduimme alas Doguun ja siitä otimme suunnan kohti Vania. Paluumatkan puolessa välin Van´lle löysimme upean pienen tulvapelto alueen jossa mukavasti lintuja. Saimme kuvattua mm Radde´s Accentor´n ja Rufous-tailed Rock Thrush, lisäksi paikalla oli paljon sekalaista lajistoa. Caldiran kosteikko jäi väliin kovan räntäsateen vuoksi, jopa tielle muodostui muutaman sentin sohjokerros. Onneksi sade hieman lakkasi kun tarkistimme uudelleen laavapellot, Mongolialaisen kanssa kävi vielä huonommin kuin viimeksi. Touhu menikin lähinnä ”Ruffen” kuvaukseksi, niinpä niin vulpinuksia kuitenkin, nää on pahoja. Runsas sadekuuro lopetti lopulta tämänkin touhun. Päätimme palailla kaupunkiin ja etsiä uuden hotellin keskeltä kaupunkia. Löysimmekin nopeasti Hotel Kahraman, edullinen, lämmin, huoneessa netti ja tulee lämmintä vettä. Hyvä ravintolakin noin 100 m pohjoiseen samalla puolen katua. Hotelli 70 TL ja safka 42 TL kahdelta. Eli yhteensä 24 euroa per lätty, ei paha. Lopulta siis emme päässeetkään kaakkoon, aamulla uusi yritys.

Rufous-tailed Rock Thrush - Kivikkorastas - Mika Bruun

Radde´s Accentor - Mika Bruun

Water Pipit - Vuorikirvinen - Mika Bruun

Ishak Pasa - Mika Bruun

Ishak Pasa mountain view - Mika Bruun

Van - Dogubayazit

White-winged Tern - Valkosiipitiira - Mika Bruun

Aamulla saderintama piiskasi vettä ikkunaa aamiaisella. Onneksi sade loppui sopivasti kun pakkasimme kamat autoon ja suuntasimme retkelle. Olimme yllättyneitä koska lämpötila ei ollutkaan noussut yön aikana kolmeenkymmeneen, se oli sitkeästi neljän asteen tuntumassa. Katsoimme kaupungin rannan aallonmurtajalta, en suosittele ainakaan tähän vuodenaikaan. Ainoastaan muutamia Armenicuksia ja jokunen Ridari. Siirryimme Ercek Golü´n luoteispuolen kukkuloille. Aamupäivä meni tässä biotoopissa, alueella paljon kiurulintuja ja hieman muuttoakin. Lisäksi rannan niittyalueella mm 50 Ruostesorsaa. Iltapäivällä päätimme siirtyä Van järven koillisosaan, matkalla huomasimme mukavan Armenicus parven, noin 2.500. Olikohan siinä niiden koko kanta :) Myös Van järven nurkka, Karahan oli loistava mesta, paljon kahlaajia mm 60 pikkusirriä, 5 lampivikloa ja paljon suokukkoja ym. Itse suistoalue näkyi huonosti reunoilta, olisi näkynyt hyvin lintutornista mutta sieltä ei saa kuvia joten ei käyty. Suistossa oli mm 30 Valkosiipitiiraa, 10 Valkopääsorsaa, 40 Ruostesorsaa, 15 Mustakaulauikkua ja kivasti tavallisia vesiäisiä. Myöhään iltapäivällä lähdimme kohti Dogubayazit´a, matkalla poikkesimme kuitenkin Caldiran kaupungin pohjoispuolella olevaan Serpmetos´n kylän laavapelloille. Täältä hoitui eliksiin legendaarinen Mongolian Finch – Rotkotulkku. Hämärissä siirryimme edelleen pohjoiseen, lähelle Iranin rajaa, Dogubayazit´n kaupunkiin. Matkalla ylitimme vuoret 2.600 metrissä ja törmäsimme lumirintamaan, maassa jokunen sentti lunta ja lämpötila putosi nollaan. Kyllä se tästä lähtee :) Löysimme melko helposti kaupungin loppupäästä Hotel Ortadogu ja 50 metriä ennen sitä oli sopivasti pikku ravintola jossa erittäin ystävällinen omistaja. Hotelli on lintumies tasoa, eipä ole hinnalla pilattu. Hotelli 50 TL ja safka oli 20 TL, kahdelta. Aamulla Ishak Pasa ja takaisin etelämmäksi, luultavasti Yüksekova ja Hakkari.

Armenian Gull - Mika Bruun

Ruddy Shelduck - Ruostesorsa - Mika Bruun

Bimaculated Lark - Ylänkökiuru - Mika Bruun

Lava field - Mika Bruun

Birecik - Van

Dead Sea Sparrow - Mika Bruun

Aamun sateessa suunnistimme nokan kohti Ibis Centeriä. Sen vierestä lähtee legendaarinen pikku wadi, jossa alueen oleelliset lajit. No sade hieman haittasi, mutta target laji hoitui niukasti äänellä. See-see Partridge huuteli wadin yläosassa, Rock Sparrowit lentelivät soidintaan ja Sininärhet postasivat pesäkolojensa vieressä. Lyhyellä kävelyllä oli myös kolme paria Kaspiankerttuja ja muuta perussälää. Pikainen käynti myös Ibis Centerissä, nähtiin pesäpöntöt ja opas kertoili hieman linnuistakin. Kyselin myös paljon muista linnuista tee kupillisen kera. Alueella ollut poikkeuksellisen kylmää jo neljä päivää ja talvikin oli kylmä. Sen ehkä aistii sillä osa linnuista on selvästi tulematta. Kuten toivottu Upcher´s Warbler, joka kuulemma tulee heti kun lämpenee, eli alkavalla viikolla. Lyhyt käynti Irak Babbler mestassa, lintuja nähtiin viisi mutta edelleen yhtä vaikeita kuvattavia. Paikalle pelmahti myös Ankaralainen opas tanskalaisen ornin kera, yllättävän paljon näitä orneja täällä kuitenkin tapaa. Vaihdettiin nuotteja ja kyseltiin itä Turkin tilanteesta. No hemmo kertoi että kyllä sinne Hakkari alueelle voisi kuitenkin mennä, illalla ei kuitenkaan kannata liikuskella. Jaa-a. Hieman ennen puoltapäivää otettiin suunnaksi Van. Hilpaisimme motaria pitkin itään, ja hups ei kuunneltu navikaattoria ja meni 20 kilometriä pitkäksi. Havahduimme hieman kun kyltissä luki Irak, meidän kun piti mennä koilliseen, ei kaakkoon. Aivan uusi motari teki tepposet ja missasimme yhden liittymän. Ei niin kiva juttu kun edessä on 650 kilometrin siirtymä. Loppu matka sujui kuitenkin loistavasti ja joutuisasti ja olimme perillä Van´n kaupungissa ilta seiskalta. Lämpötila putosi melko reilusti kun saavuimme ylängölle. Räntäsade piiskasi tuulilasiin Van järven rannassa, lämpömittari näytti huimaa neljää astetta. Lumi oli kuitenkin sulanut alueelta, lukuun ottamatta vuoria joissa näkyi olevan vielä reilusti valkoista ainetta. Valitsimme sattumalta ennen kaupunkia Madi Otel Van nimisen hotellin, 100 turkkilaista rahaa. Ihan kelpo ornitason hotelli, en kyllä muutoin tähän asettuisi. Vasta päätä oli jokin baari josta sai safkaa, epämääräistä kebabia. Huomenna aamulla selviää kuinka epämääräistä, samoin myös se oliko salaatin syönti järkevää. 

Bald Ibis - Mika Bruun

Ibis Center Wadi - Mika Bruun

Crested Lark - Töyhtökiuru - Mika Bruun

Allekirjoittanut by Tomi Muukkonen

Turkki

Ménéstris Warbler - Kaspiankerttu - Mika Bruun

Tulimme eilen Tomi Muukkosen kanssa illalla Istanbulin kautta Adanaan. Heti pientä säätöä ennen kuin auto oli alla. Herzt löytyi lopulta koska hakuhemmo ei tullut kentälle. Vihdoin puoli yhdeksältä illalla saimme suunnaksi idän ja selviydyimme ensimmäiseen kohteeseemme Birecikiin aika lailla tasan puolelta öin. Hotelliksi valittiin perinteisistä se parempi, eli Acar. Jouduimme valitettavasti vain maksamaan turistihinnan, se oli tällä kertaa 200 kahdesta yöstä kahdelta. Ensimmäinen lintuaamu palloiltiin Eufrat joen länsipuolen altailla. Targettina oli luonnollisesti Irak Babbler. Tämä on WPn puolella ainoa paikka josta lajin voi hoitaa. Melko helposti havaitut kymmenkunta lintua pyörivät ruovikossa ja ympäristössä. Linnut olivat yllättävän arkoja, olin kuvitellut että kuvaaminen olisi ollut helppoa. Nyt jouduin tyytymään kaukokuviin. Aamun kohokohta kuvauksissa oli Kaspiankerttu. Yhteistyökykyinen koiras lauloi upeasti tien vieressä ohdakkeiden latvoissa pehmeässä valossa, hieno ilmestys oli vielä kaiken lisäksi elis niin kuin Babblerkin. Sain nauttia aamulla vielä yhdestä eliksestä, Bald Ibis, nämä Birecikin tunnuslinnut pyörivät wadin ja peltojen väliä yhtenään. Paikallisen Can Yeniyurt´n mukaan lintuja on tällä hetkellä 152 vanhaa lintua, lisäksi noin 50 munaa/poikasta pesissä. Kaikki linnut ovat rengastettuja ja ne ”talvehtivat” täällä paikan päällä, isossa tarhassa. Sillä jos ne pääsevät muutolle, ne ammutaan lähi-idässä muuttomatkalleen, siellä kun tällainen tappaminen on harrastus. Mutta ehkä nämä linnut voivat joskus tulevaisuudessa muuttaa normaalistikin talvehtimisalueilleen. Toivotaan niin sillä muita yksilöitä ei ole tällä suunnalla. Marokossa on olemassa hyvin pieni kanta, en muista juuri nyt yksilömäärää. Senkin selviytyminen on kiikun kaakun. Mutta ottaakko näistä pinnaa vai ei, siinä vasta pulma :) Aamun muita mukavia olivat Mustafrankoliini ja Pikkukiitäjä. Sadekuro keskeytti retken, oikeastaan sopivasti sillä oli lounaan aika. Iltapäivä meni sillan alapuolisilla altailla kuvatessa Pikkumerimetsoja ja muita sekalaisia lintuja vaihtelevalla menestyksellä. Sadekuurot haittasivat melkoisesti kuvailuja, mutta selvisimme niistä kunnialla. Illan suussa oli pakko panostaa synttäripäivän kunniaksi seuraavaan elikseen, eli Pallid Scops Owl. Yksinäinen lintu löytyikin melko helposti Tee mestan puistosta, tosin aika korkealta. Päivän neljäs elis oli plakkarissa, tähän olikin hyvä lopettaa päivä ja siirtyä takaisin hotellin huomaan ja syömään viereiseen ravintolaan, Altin Sofraan, syömään. Huomenna uudet kujeet ja pitkä ajomatka Van´n kaupunkiin itä Turkkiin.

Night Heron - Yöhaikara - Mika Bruun

Iraq Babbler - Persiantimali - Mika Bruun

Pallid Scops Owl - Mika Bruun

Viimeiset tunnit

House Crow - Intianvaris - Mika Bruun

Viimeiseen aamuun oli aikaa pari tuntia, olimme sen ajan North Beach´lla. Pohjoistuuli ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta sama pikku muutto jatkui normaalina. Pikkuisen Heinätaveja ja Selkälokkeja sekä muutama ei niin yleinen. Tällä kertaa Muuttohaukka ja Pikkutiira lentelivät kuvattavissa joista sain päivän kuvat haalittua. Aamun ohjelma olikin auton palautusta ja pakkaamista. Ovdaan lähdettiin 9:45, bussimatkalla vielä haikeana katsoimme matalalla rundaavia Hiirihaukkoja. Ei auta, pakko on poistua maasta tällä kertaa. Nopeiden tarkastuksien jälkeen koneeseen ja kohti Suomea. Eikä ole vieläkään kevät alkanut Espoossa, tylsää.

Peregrine Falcon - Muuttohaukka - Mika Bruun

Little Tern - Pikkutiira - Mika Bruun

Retken viimeinen

Crested Lark - Töyhtökiuru - Mika Bruun

Viimeinen koko päiväretki oli melko hiljainen. Varhainen aamu NB´lla josta siirtyminen vuorille, jospa pohjoistuuli toisi jämät pedoista. No niitä meni jonkin verran, ehkä tonni Hihoja reilussa tunnissa. Kaikki huonosti ja korkealla, seassakaan ei ollut kuin Pennari ja Nipa. Päätimme mennä etsimään parempia kiuruja. Pari tunnin taaperrus ei tuonut juuri mitään mullistavaa, itse näin lyhyesti Sarvikiurut, mutta en ehtinyt edes ottaa kameraa alas kun ne porhalsivat kauas. Retkelle uusi laji oli Pikkupensaskerttu, poikue piileskeli matalassa piikkipöheikössä. Kuvaukset olivat hyvin vähissä. Iltapäivän lopuksi lähdimme bongaamaan Phoenicuroides lepinkäistä joka oli löytynyt aamupäivällä Yotvatasta. Onneksi näimme linnut kivasti, mutta sitäkään ei juuri kuvaamaan päässyt. Lopulta rajahemmot keskeyttivät kuvaukset lopullisesti, tosin seisoimme jo rajatiellä jossa ei ilmeisesti saisi olla. Ilta perinteisesti NB´lla, päivän viimeinen retkenpinna tuli 11 linnun voimin, Mustapäälokkeja muutti pohjoiseen. Illallinen italialaisessa ravintola Pastory´ssa, loistava ruoka ja palvelu.

Turkestan Shrike - Ruostepäälepinkäinen - Mika Bruun

Black Kite - Haarahaukka - Mika Bruun