Philadelphialainen

Philadelphia Vireo - Kanadanvireo - Mika Bruun

Aamu aloitus Lighthouse Valleysta, mielessä tietysti Black-and-white Warbler – Kiipijäkerttuli. Lintu löytyi miltei välittömästi saavuttuamme pelimestalle. Kuvailimme tyyppiä reilut kolme tuntia ja muutama hieno kuva jäi kovalevylle. Ensimmäinen laji johon voin olla tyytyväinen ja ei jää vaivaamaan seuraavalle päivälle. Myös kaksi Cliff Swallow – Amerikanpääskyä oli mestoilla edelleen. Pakkailimme sateen jälkeen kamoja lähtökuntoon ja samalla lälläri pärähti. Saimme kuulla että Fojo´ssa oli ollut Philadelphia Vireo – Kanadanvireo. Ei muuta kuin taapertamaan muutama kilometriä. Oikaisimme hallitusti peltojen poikki ja olimme hyvissä ajoin paikalla. Lintu oli kohtalaisesti heti esillä ja pari hätäistä kuvaakin pääsin sutaisemaan. Tyytyväisinä lähdimme takaisin ylöspäin ja matkalla Britit olivat löytäneet uuden Red-eyed Vireo – Punasilmävireon. Päivänpinna pois kuljeksimasta ja kohti kylää. Matkalla jälleen kova sadekuuro pysäytti matkan teon, mutta onni onnettomuudessa kun saimme samalla kyydin alas. Pinnaoluita ei voittanut mikään. Sen jälkeen suuntasin kohti lentokentän laitaa. Hukkasin nimittäin eilen illalla kalansilmä obiskan sinne. Kökin ensin hetken sadekuuron ajan perinteisessä Parula – Vireo mestoilla. Kas Red-eyed Vireo – Punasilmävireo hypähti jälleen vajaaseen pariin metriin hetkeksi. Tämä paikka ei petä, tosin linnut ovat aina liian lähellä. Sateen tauottua palailin eilisiä jälkiäni takaisin päin ja yllätys oli suuri kun löysin objektiivini heinikosta. Se oli selvästikin pudonnut olkalaukusta kun ylitin aitaa. Erittäin tyytyväisenä palailin takaisin kämpille ja päädyin tekemään päivän kuvia. Onnistuneen päivän kruunasi hyvä yhteisillallinen. Huomenna on The Päivä.

Black-and-white Warbler - Kiipijäkerttuli - Mika Bruun

Black-and-white Warbler - Kiipijäkerttuli - Mika Bruun

Black-and-white Warbler - Kiipijäkerttuli - Mika Bruun

Sadetta

Blackcap - Mustapääkerttu - Mika Bruun

Eilinen American Redstart – Loistokerttuli jäi hieman vaivaamaan, kuvat eivät olleet sitä mitä halusin. Tosin kuvat eivät parantuneet yhtään aamupäivän sessioissa. Oikeastaan en ottanut yhtään kuvaa koska lintu viihtyi koko ajan korkealla, en jaksa niitä vatsakuvia. Komppasimme iltapäivällä koko Ponte´n, näkemättä mitään uutta. Valtava ukkos-ja sadekuuro keskeytti retken tunniksi. Onneksi saimme tilattua taxin ja pääsimme kuivana takaisin kämpille. Iltaretki lentokentän ympäristöön oli mukava. Aluksi löysin itselleni Azoreiden pinnan Manx Shearwater – Pikkuliitäjästä. Ja kun meni kökkimään Northern Parula – Tiaiskerttuli paikalle, eteeni tupsahti Red-eyed Vireo – Punasilmävireo noin metrin päähän. Hienoa epeli, en uskaltanut liikahtaa jotta sain katsella lintua pitempään. Sen lennähtäessä muutaman metrin, se katosi lopullisesti. Samaan aikaan Parula hiippaili Tamariski pensaikossa, enkä saanut kuvaa siitä. Päivän uusi jenkki saaressa oli Lighthouselta löytynyt Black-and-white Warbler - kiipijäkerttuli. Saareen tuli taas 11 uutta ornia, kaksi lähti. Nyt on uudet ennätykset, yli 40 ornia saaressa. Iltaruokailu sujui siitä huolimatta loistavasti. Toivottavasti myös huomiset kuljetukset.

 

Semipalmated Plover - Kanadantylli - Mika Bruun

Dinner - Mika bruun

American Redstart

American Redstart - Loistokerttuli - Mika Bruun

Aamu oli erittäin sateinen ja pimeä. Tuntui että olisi ollut vielä aamuyö kun kävelimme Ponten metsissä. Ei ollut ihme että mitään löytynyt. Päätimme Petrin ja Markun kanssa siirtyä hieman valoisammalle mestalle ja marssimme kohti Lapan ylä osia. Matkalla tien vieressä odotti mukava yllätys, Wilson´s Snipe – Amerikantaivaanvuohi. Lintu oli tapansa mukaan melko kesy ja liikuskeli suhteellisen avoimesti nurtsilla ja saimme muutamia otoksia joista linnun voi jopa määrittää. katselimme sitä myös lennossa jolloin näkyi siiven kapea vaalea takareuna ja se oli epäselvärajainen. Siivet olivat myös tummat alapuolelta. Ääni lyhyempi ja karheampi kuin perus pässillä. Kuvista näkyvät muut tuntomerkit: Suora ja lyhyt nokka, naaman kuviot lyhyet ja suorat. Karkea harmaan kuvioinen kokonaisvaikutelma. Punaruskean värin puuttuminen. Rinta pitkälle alas voimakas viiruinen. Kylkiä/kupeita ei valitettavasti juuri kuvasta juuri näy, mutta ne olivat selvästi voimakkaamman viiruiset. Mutta onko tämä Wilson´s?

Iltapäivällä kuivattelimme hieman varusteita ja kun sade loppui tuli välittömästi hälytys Pontesta, American Redstart – Loistokerttuli. Alas tullessa vein pikaisesti eilen perustetulle Sendari patsaalle keltaisia kukkia – toimii. Sendari muisti välittömästi. Taxilla pääsimme nopeasti kohteeseen ja lintukin oli melko pikaisesti hallussa. Valitettavasti se liikuskeli latvustossa joten kuvaaminen oli hankalaa. Sain vain surkean altapäin otetun otoksen. Illalla yhteislounas kulttuurikeskuksessa. 

Wilsons´s Snipe - Amerikantaivaanvuohi - Mika Bruun

Wilsons´s Snipe - Amerikantaivaanvuohi - Mika Bruun

Wilsons´s Snipe - Amerikantaivaanvuohi - Mika Bruun

Ribeira da Lapa - Mika Bruun

Tick - tick - tick

Northern Parula - Tiaiskerttuli - Mika Bruun

Päivä alkoi hyvin samaan tapaan kuin eilen. Taxilla Cantinho´n vanhoille Warbler mestoille, jos vaikka tänään tulisi mestariotos, no ei tullut. Sää oli myös hyvin samantapainen, ylhäällä pilvet tekivät raskaan sumun ja alhaalla paistoi aurinko täydeltä terältä. Cantinho oli tässä rajalla, välillä hyvin valoa ja välillä tuntui että on yö. Pelipaikoilla oli enää vain Black-and-white Warbler – Kiipijäkerttuli, sekin oli melko hankalalla fiiliksellä. Puolelta päivin päätimme, emme nyt päiviämme, mutta lähes. Siirryimme kantavuus alueille ja lajeja pukkasi siihen malliin ettei ollut varmuutta siirrytäänkö alas vai ylöspäin. Päätimme lähteä alas, ja se kannatti. Matkalla tuli heti häly Common Yellowthroat – Naamiokerttuli jonka löysi Larssonin Kalle, good for him totesimme ja tilasimme taxin. Alhaalla oli nimittäin Northern Parula – Tiaiskerttuli paikalla, kun Yellowthroat ei ollut näkynyt puoleentoista tuntiin. No alhaalla selvisi ettei ollut Parulaakaan näkynyt. Mutta onneksi olin ladannut uuden Warbler kirjan chip call äänet iPhoneen. Sitä vähän vinkkuttaen Parula pelmahti eteemme ja homma oli sillä selvä. Samassa tuli hälytys Tree Swallow – Kelopääsky kylän päältä. Äkkiä taas taxi alle ja kohti kylää ja Miradouroria, matkalla huomasin pääskyn lentävän Lower fieldin yllä ja stoppasimme nopeasti, pääskykin katosi. Ja onneton menin löytämään toisen Miradourin päältä, se osoittautui Cliff Swallow – Amerikanpääsky. Pinna aika monelle, mutta illalla selvisi että Tree Swallow -  Kelopääsky lenteli juuri matalalla kohdassa jossa näin pääskyn – ärghhh. Taxi matka jatkui luonnollisesti ylös, pika kuvat linnusta. Kohti seuraavaa lajia, nyt oli Common Yellowthroat  - Naamiokerttuli aika. Sama kuvio, lintua ei näkyvissä ja chip call pelasti tilanteen. Lintu hilppasi saman tien esille nopeasti kadoten saman tien, ja kaikille pinna. Elämä on. Paluu matkalla pääsimme kuvaamaan urakalla paikallista nyt paikallista Cliff Swallow – Amerikanpääsky Power Station´lla. Illalla juhlistettiin kolmen pinnan päivää. Upea päivä taas kerran. Mutta huomenna odotellaan sitä THE päivää.

Cliff Swallow - Amerikanpääsky - Mika Bruun

Cliff Swallow - Amerikanpääsky - Mika Bruun

Common Yellowthroat odottelua - Mika Bruun

Välipäivä

Common Tern - Kalatiira - Mika Bruun

Aamu alkoi poikkeuksellisesti jo pimeässä kovalla nighthawk komppauksella, olin yllättynyt ettei niitä löytynyt. Jäimme Petrin kanssa koko päiväksi alas. Komppasimme Lower field´n ja lähirinteet melko tarkasti. Mitään mainittavaa ei löytynyt. Ainoastaan eilinen Northern Parula – Tiaiskerttuli oli mestoilla, mutta ei juurikaan kuvattavissa. Kuvasin myös jonkin aikaa Common Tern - Kalatiiroja. Muutama tilanne oli melko mukavassa valossa. Päivä oli tuskaisen kuuma ja aamupäivä vielä heikko tuulinen, se vain lisäsi kuumuuden tunnetta. Iltapäivän aluksi pakolliset pankkiasiat ja kauppa. Tämän jälkeen tulikin häly jostain määrittämättömästä Warblerista. Taxilla perille ja homma oli saatu juuri haltuun, valitettavasti lintu oli jälleen Northern Parula – Tiaiskerttuli. Saimme samoihin aikoihin jälleen uusia miehittäjiä, nyt 16. Ainoastaan kolme poistui, joten huomenna aamulla on pienoinen logistiikka ongelma. Mutta toisaalta komppaajia riittää joka notkoon, joten lajeja pitäisi löytyä. Tänään itselleni uusi perhoslaji Corvolta, Painted Lady, jenkki. Päivälle löytyi tänäänkin muiden toimesta uusia jenkkejä. Mm Red-eyed Vireo - Punasilmävireo ja edellä mainittu Parula.

Northern Parula - Tiaiskerttuli - Mika Bruun

West coast - Mika Bruun

Aamun ensimmäinen taxi - Mika bruun

Common Tern - Kalatiira - Mika Bruun