Corvolta Terceiralle

Short-billed Sandpiper - Lyhytnokkakurppelo - Mika Bruun

Aamu oli koleahko ja kirkas, eilinen sumu ja sade oli kaikonut. Siirryimme ylös maastoon, itse meni yhteen suosikki paikaani, alatien päähän. Jäin pois Picnic placessa, tsekkasin Fojon alaosan. Jatkoin matkaa Cantinhon ja Cancelaksen alaosiin. Komppasin ne rauhassa ja tarkasti, sain kuintenkin taas poistua tyhjin käsin ylöspäin. Ei ole palikat kohdillaan tämän retken alku taipaleella. Koko päivän tulos oli saarella surkea, komppaajia oli kuitenkin 21. Parhaana löytyi Spotted Sandpiper – Amerikan Rantasipi – what ! Naapuri saarelta pari ornin voimin löytyi kuitenkin Scarlet Tanager ja Bobolink – WTF !! Meillä oli muuten myös Keltaväiski, oh yeah. Päätimme poistua saaresta, vaikka on olemassa sääntöjä. Rule nro 1: Never leave at Corvo, Rule nro 2: Never leave at Corvo, ever and Rule nro 3: Remember rules 1 and 2 !! Siitä huolimatta Corvo jäi taakse, olimme tosin jo tilanneet liput iltaa aiemmin muutaman oluen jälkeen. Lähdimme Terceiran kautta (lue Short-billed Dowitcher) São Migueliin (lue Willet). Tanskalaisilta puuttui SbD ja luonnollisesti kaikilta Willet pinnoista. Willen luo pääsemme huomenna iltapäivällä, tänään ei olisi edes ehtinyt. Capolla ehdittiin käydä pikaisesti, lähes kaikki lajit mitkä siellä oli jo tullessani olivat edelleen paikalla. Huomenna on aamupäivä aikaa ihmetellä kahlaajia, toivottavasti myös hieman kuvata niitä. Illalla pääsimme maistamaan myös kaupungin parasta pihviä Zodiaco Clubissa oikean ison oluen kera.

Birds of the Day (Corvo)

Eurasian Spoonbill

White-rumped Sandpiper

Eurasian Collared Dove

Yellow Wagtail

Spotted Sandpiper
American Pipit

Cancelas lower - Corvo - Mika Bruun

Sadetta ja sumua

White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirri - Mika Bruun

Aamun sade ja sumu sotki pelin melko pahasti. Kaikki uudet saareen tulijat menivät innokkaasti Lighthouse Valleyhin Ukulin toivossa, onnistuen siinä. Itse jäin käkäilemään alas pelloille ja päädyin lopulta neljän tunnin meristaijiin. Merellä tapahtui lopulta melko vähän. Cory´s Shearwater – Keltanokkaliitäjiä tietysti kaahaili merellä loputtomasti. Paras laji oli Pomarine Skua – Leveäpyrstökihu. Muita mainittavia oli kolme Teal – Tavia, naaraspukuisia, joten se siitä lajista. Great Shearwater – Isoliitäjä parvi oli myös kiva, ne ruokailivat hetken putkella katsottuna lähellä. Iltapäivää värittivät sadekuurot ja sateenkaaret. Common Kestrel – Tuulihaukka oli iltapäivän uusi laji tälle retkelle. Muutoin rannoilla hyörivät vanhat tutut yksilöt. Itse saarella meinasi olla vakava tilanne, mutta siitä lopulta selvitiin. Eräs turisti oli mennyt omin päin Caldeiralle, jossa oli kova sumu. Niinhän siinä kävi että miestä ei kuulunut ajoissa Florekselle lähtevään laivaan, oli päiväretkeläinen. Ambulanssi ja palokunta lähtivät sumuun etsimään miestä ja mekin olimme valmiudessa mikäli tilanne olisi mennyt myöhäisemmäksi. Kaveri oli lopulta päässyt kiipeämään etelä puolelta ulos ja haahuili jossain Reservoirin tiellä kunnes tuli GSM kentille ja soitti itse olevansa turvassa. Onnetonta tunarointia tältä turistilta, miten joku edes ajattelee kokevansa jotain ihmeellistä täydellisessä ”hernerokka” sumussa. Hyvä että omat varpaansa näkee. Illallinen oli uudessa paikassa, työmaa ruokalassa. Ihan onnistunut kombinaatio maksoi 10 euroa kaikkine lisätarvikkeineen. Ilma myös parantui illalla ja tuuli heikkeni ehkä myös kääntyy hiljalleen länteen. Olisi jo aikakin kääntyä.

Birds of the Day

Eurasian Spoonbill

White-rumped Sandpiper

Snowy Owl

Eurasian Collared Dove - 2

Pomarine Skua

Great Shearwater – 8
Manx Shearwater

Rainbow at Corvo - Mika Bruun

Sumua ja sadetta

Little Stint - Pikkusirri - Mika Bruun 

Aamu alkoi sumuisena, ja muuten loppuikin. Kaikesta huolimatta aloitimme vakaasti retken Lighthouse Valleysta. Pöllöstä ei näkynyt jälkeäkään, eikä paljon muustakaan. Kaiken huippuna alkoi pieni sade. Kosteissa fiiliksissä päätimme pudottautua eri laaksoihin. Itselleni jäi tai sain Pontan, tulos oli kaikilla jokseenkin sama. Ainoastaan Woodcock – Lehtokurppa oli hieman erilaisempi, verrattuna siihen että olisi kävellyt tiellä. Tosin niitä näkyi tänään tielläkin. Takaisin päästyämme  saareen oli tullut koneellinen innokkaita orneja, ainakin luulimme niin. Alhaalla oli kohtalainen näkyvyys, mutta ei sieltäkään mitään löytynyt pienellä kaapimisella. Osa porukasta tosin oli komppaillut alaosaa jo aamusta alkaen. Niinpä tyydyimme viimeiset valoisat tunnit istuskelemaan Guesthousessa ja illallisravintolan terassilla. Välissä tosin kuvailtiin retkelle uutta lajia, Little Stint – Pikkusirriä. Illallinen oli suhteellisen onnistunut, nyt meitä oli jo 21 henkilöä ja homma pelitti. Loppu illasta pientä säätöä loppu viikolle, katsotaan miten onnistuu. Sendari on unohtanut meidät kokonaan, tänään vein kuitenkin sateesta huolimatta keltaisia kukkia. Jospa huomenna olisi parempi päivä?

Birds of the day

Eurasian Spoonbill

White-rumped Sandpiper

Ukuli

Snowy Owl - Tunturipöllö - Mika Bruun

Jouduimme siirtymään aamulla kahteen taxiin, ja lähdin sillä myöhemmällä. Näin ollen peruutin Lighthouse Valleyn ja jäin Cancelakseen jonka könysin alas. Alatiellä vielä komppasin alaosan myös Cantinhon puolelta. Mitään erityistä ei löytynyt. Pari kertaa kuulin radiosta jotain, saamatta kuitenkaan mistään selvää. Niinpä siinä sitten kävi kun tulin kentille, textari lävähti välittömästi. Snowy Owl – Tunturipöllö Lighthouse Valleyssa. Eihän siinä mene kuin vartti kun kiipeää takaisin päätielle, aika lämmin tuli. Eikä helpottanut seuraavakaan vartti kun taapersin kohti määränpäätä. Kaikki muut tulivatkin vastaan polulla, onneksi Tommy lähti näyttämään tarkan paikan mistä piti lähteä alaspäin. Pöllö onneksi odotti siellä missä pitikin. Täysin räjähtänyt naaras lintu silmät täynnä kärpäsiä. Ei näyttänyt kovinkaan kuvaukselliselta. Mutta jostain syystä se lennähti ja näytti täysin eri tyypiltä kuin hetki sitten. Päätin aloittaa hätäiset kuvaukset. Tyyppi oli aluksi melko arka, mutta kesyyntyi kun kaartelin muina miehinä ympäriinsä kuvaamatta lintua. Lopulta pääsin kuvailemaan sitä ja se vaihtoi kiveäkin sopivasti muutaman kerran. Lintu näyttää kuvassa eri yksilöltä kuin Floreksella oleva. Enkä usko että se tuollaisella sulkasadolla kovin pitkälle lentäisikään. Ovat varmasti molemmat viime syksyisestä ennätyksellisestä vaelluksesta joka oli jenkkien puolella. Parin tunnin ravaamisen jälkeen olin niin väsynyt että päätin lopettaa kuvaukset. Piti tallustaa vielä takaisin kylälle. Erittäin yllätyksellinen ja mukava kuvaussessio. Muut näkivät vielä paikalla nopeasti yhden eilisistä Cliff Swallow – Amerikanpääskystä. Muuten lajit olivat melko samoja kuin eilen. Sendari kiitti uudesta patsaasta ja valkoisista kukista. Huomenna on vaalean keltaisia ja hieman koristeena siemeniä. Tuuletkin hieman kääntyivät tänään aamulla lähtöpuolelta paremmiksi. Eiköhän kohta tule jo vihdoin katseltavaa.

Birds of the Day:
Eurasian Spoonbill

White-rumped Sandpiper

Snowy Owl
American Cliff Swallow

Snowy Owl - Tunturipöllö - Mika Bruun

Kausi virallisesti avattu

Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen - Mika Bruun

Aamu projektina Niittykirvinen, ei onnistunut. Vähän epäilyttää 15 yksilön parvi? Lajikin on havaittu Azoreilla ainoastaan 4 kertaa aiemmin. No löytyi paikalta kuitenkin viiden yksilön American Pipit – Tuhkakirvisen parvi. Miksiköhän tämän nimi on suomeksi tuhka-, eikä amerikankirvinen? Käveltiin aamulla sumuun ja tilanne näytti surkealta. Sattumalta löysin pari yksilöä alempaa ja kun muut tulivat paikalle, soitin nauhaa. Ja hoplaa, hetkessä ylhäältä tuli viiden linnun parvi eteemme. Helppoa kuin heinän teko, sanotaan. Onneksi myös sumu hälveni hetkeksi ja sain raapaistua muutaman kuvankin. Tiukasti jatkoin niittareiden etsintää ja kolusin koko alueen niityt, tyhjää. Olin noin puolessa välissä menossa kohti Miradouroa kun lällyttimestä kuului sanat Swallow ja Miradouro. Tunnistin Karin äänen joka välitti tietoa. Tommy oli löytänyt kahden linnun parven minun ja Miradouron välistä. Jatkoin vaikeakulkuista rinnettä oletettuun suuntaan. Kohta olikin jo kaksi Cliff Swallow – Amerikanpääskyä edessäni, jopa liian lähellä. Miksi nyt oli mukana BigSix eikä 300 millinen, elämän on yhtä valintaa ja taas meni väärin. Muutaman kuvan onnistuin saamaan vaikka tilanne oli vaikea jyrkässä rinteessä ja linnut kiitivät nopeasti ohitseni. Iltapäivän alkuun näin vielä Corvon pinnaksi Collared Dove – Turkinkyyhkyn. Linnut olivat vasta saaren ensimmäiset, siis rari tällä saarella toistaiseksi. Illan suussa uudelleen kuvauksia White-rumped Sandpiper – Valkoperäsirristä. Nyt olivat valotkin jo kohdallaan ja nuoresta linnusta tuli kivat poset. Illallinen jouduttiin siirtämään sataman raflaan, kun tämän vuoden paikassa oli kartaoke ilta ja kaikki pöydät täynnä. Ei oltu innostuneita portugalilaisesta musiikista, ainakaan näin alkuillasta.

Birds of the Day:
Eurasian Spoonbill

White-rumped Sandpiper

Eurasian Collared Dove - 2

American Cliff Swallow - 2
Buff-bellied Pipit - 5

Cliff Swallow - Amerikanpääsky - Adult - Mika Bruun

Cliff Swallow - Amerikanpääsky - 1st winter - Mika Bruun

Kävelyä

White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirri - Mika Bruun

Aamuksi päätettiin mennä Calreiraan, oli Spoonbill – Kapustahaikara paineita. Corvon pinna piti saada, no samalla tsekkasimme mestan kun tuntuu olevan jenkit vielä kortilla. Nuori lintu oli sitten kesyä kesympi. Muuten reissu olikin taapertamista. Tiedoksi että parkkikselta lampareet ympäri ja takaisin on noin 6 kilometriä. Onneksi se on pehmeää suota ja lopussa lähes kilometrin pituinen nousu. Mutta ei tuntunut missään vaikka oli 25 astetta lämmintä, aurinko paistoi ja kamerareppu selässä. Kun päästiin vauhtiin niin vetäisin samantien suoraan vasta rinnettä parkkikselta alas. Seuraavana oli Poco de Aquan ylä osa, jossa muistelin viime vuotista Yellow-throated Warbler – Keltakurkkukerttulia. Ei näkynyt, mutta Scolo oli mestoilla. Hyvä laji sekin on, tai ainakin laji. Muuta siitä mäestä ei kerrottavaksi jäänytkään. Innostuin niin hyvästä menosta että päätin vielä tsekata alaosankin. Tuskin tarvitsee mainita lajeja, jokainen arvaa ne kaikki kolme. Tässä vaiheessa reppukin alkoi hieman ahdistamaan selässä. Miksi pitää kantaa kameraakin mukana, hyvä kysymys tuli moneen kertaan mieleen. Mutta Pontan kohdalla päätin vilkaista pikaisesti alaosaa, samoin tuloksin. Taapersin takaisin sillalle, samalla törmäsin Tommyyn ja Larsiin. Hekin olivat oikaisseet Caldeirasta suoraan Lighthouse Valleyhin. Kiva reitti sekin. Tulos oli jokseenkin sama. Päätimme siirtyä Bandidokselle staijaamaan, tosin kaupan kautta. Energia tasot olivat hyvin lähellä nollaa. Nimittäin huomasin Calderaiossa että olin unohtanut juomat ja välipalat kämpille. Onneksi pojatkin olivat ehtineet juoda jo vetensä, ei tullut kiusausta kysyä tilkkaa. Vaikka en juuri kokista muuten juo, nyt meni kaksi tölkkiä minuuttiin. Kylmö olut Bandidoksella on upea kokemus. Osa lähtikin välittömästi Reservoirille hoitamaan Buff-bellied Pipit – Amerikankirvisen. Niitä oli lopulta kolmen parvi Meadow Pipit – Niittykirvis parvessa. Se pitäisi hoitaa huomenna. Nimittäin se Niittykirvinen, olisi Corvon pinna. Lajiahan ei ole havaittu aiemmin Corvolla, nyt 15 lintua ?? Illalla pientä kiertelyä alhaalla ja White-rumped Sandpiper – Valkoperäsirrin kuvausta. Valitettavasti ei pasty kunnon valoille, liian suuret aallot pitivät huolen siitä. Iltasafkat uudelleen avatussa lentokentän viereisessä raflassa, nimi vielä hakusessa. Niin kävely kilometrejä tuli tänään noin 20 km. Mitattu GPS:lla. Mutta kausi on avattu jenkkien osalta, kahlaajia ei lasketa tähän leikkiin.

Birds of the Day:

Eurasian Spoonbill

White-rumped Sandpiper

Eurasian Collared Dove - 2
Buff-bellied Pipit - 3

Spoonbill - Kapustahaikara - Mika Bruun