Terceira - Scaup

 Lesser Scaup - Pikkulapasotka - Mika Bruun

Herätys sateiseen aamuun, pakko on käydä kuitenkin ulkoilemassa. Reilun tunnin retki läheiselle Paul da Praialle. Paikalle oli tullut myös Mr. Fricke joka tuli myös eilen pois Corvolta. Juuri kun tulin paikalle viereisestä pusikosta oli lennähtänyt Sedge Warbler – Ruokokerttunen esille. Pikaisesti perään ja ääni soimaan, ja kas Azoreiden kautta aikojen toinen Skönäri tuli hoidettua. Eilinen Lesser Scaup – Pikkulapasotka oli selvästi pirteämpi ja se oli saanut kaverin, Blue-winged Teal – Sinisiipitavin. Varsin mukava lyhyt aamuretki oli paljon antoisampi kuin osasinkaan odottaa. Yhdeksäksi pitikin mennä jo kentälle, joten Azoreiden retki loppui tähän. Suunta on pohjoinen tästä eteenpäin. Koti Suomeen ilmeisesti kuitenkin vasta keskiviikkona. Pitää säätää.

Bird of the Day (Terceira)

Sedge Warbler
Lesser Scaup
Blue-winged Teal

Terceira - Capo da Praia - Mika Bruun

Aamupäivän retki Corvolla

Azorean Gull - "Azorienlokki" - Mika Bruun

Viimeinen aamu tällä kertaa aukeni ikkunasta erittäin sumuisena ja sateisena. Mieleen palasi jälleen lennon peruutus, melko tavallista, joten kai siihen on vain totuttava. Aiheuttaa vaan turhan paljon säätöjä. Lähdin kaikesta huolimatta tallustelemaan kylän ympäristöä, jos vaikka kävisi tuuri. Kolmen tunnin etsimisellä sitä ei löytynyt. Ainoastaan hälytys American Wigeon – Amerikanhaapanasta tuulimyllyltä oli aamun kohokohta. Parempi sekin kun ei mitään. Kauhulla katselin tuulia. Yli 500 metrin korkeudessa tuulet ovat suoraan Cape Mayn ja Floridan välistä ja toisaalta alapuolelta Karibian saarilta kohti Corvoa. Toivottavasti pojat löytävät jotain kovaa. Hätäinen lounas Bombeiroksessa ja hyvästit paikalle. Sumussa sitten odoteltiinkin tietoa tuleeko kone vaiko ei. Ensin ilmoitettiin ettei tule, mutta vanha kapteeni ilmestyi kuitenkin koneensa kanssa saareen. Hyvästien jälkeen pääsimme matkaan kohti Faialia. Jossa ihmeellisesti vain pysähdyttiin ja saavuttiin Terceiralle reilua tuntia ennen määräaikaa. Kapteeni taitaa ajella koneellaan vähän omia aikataulujaan, jos sillä on kiire katsomaan jotain paikallista fudis matsia? Petri laittoi viestin Terceiralta, olisi pinnan paikka Paul da Prailla. Kone tuli etuajassa joten ehdimme juuri ja juuri paikalle ennen hillitöntä tihkusadetta. Paikalla oli "komea" nuori Lesser Scaup – Pikkulapasotka, oli se hieno. Pinna tuli. Tai näin ainakin näytti. Myöhemmin selvisi että kyseessä taitaakin olla ihan tavallinen Greater Scaup - Lapasotka. Näin siis Brittien mielestä, katsotaan miten tässä lopulta käy. Loppu ilta Zodiacossa sujui erittäin mukavasti hyvän kala illallisen puitteissa.   

Birds of the Day (Corvo)
American Wigeon
Tree Pipit
Bird of the Day (Terceira)
Lesser Scaup

São Jorge - Mika Bruun

Terceira - Capo da Praia - Mika Bruun

Itäisiä vieraita

Collared Dove - Turkinkyyhky - Mika Bruun

Viimeinen kokonainen retkipäivä alkoi mukavasti Corvon pinnalla Guesthousen pihasta. Cattle Egret – Lehmähaikara lensi yli kun odotimme taxia. Sinne se haahuili kohti luodetta, ehkä se kääntyi takaisin saareen, toivottavasti tai muuten tulee pitkä lentoreissu. Varsinainen retki alkoi Cancelaksen komppauksella alas, tyhjää. Tsekkasin vielä innoissani Cantinhon alaosan mutta tulos oli aika sama. Fojon keskialueen komppauksen piti jo tuoda jotain, mutta tyhjin käsin sain palata tielle. Päätin vielä jaksaa, ja otin suunnaksi Fojon ihan alimman osan. Ja kaboom, taas tuli Corvon pinna. Nyt sydän jo pysähtyi hetkeksi kun ihmettelin mitä kaikki 15 mustapäätä sähisee ja varoittelee. Keskellä niitä oli sieppo!! Hetken jo luulin että nyt on kova. Mutta kun sain linnun tarkemmin syyniin, paljastui todellisuus. Spotted Flycatcher – Harmaasieppo, no onhan se vasta Azoreiden neljäs, mutta ei oikein innostanut edes kuvata. Otin pakko kuvan ja samassa se lähtikin, eikä kuvasta näy muuta kuin rinta. No kyllä sen siitä tuntee jos jotain kaavaketta haluavat. Lintu lähti mustapää armeija perässään ylämäkeen eikä näyttäytynyt enää uudestaan. Hirveän agressiivisia ovat paikalliset linnut näihin vierailijoihin, oikein hämmästyttää. Se tietysti helpottaa löytämistä. Kolmelta iltapäivällä otin liftin ja palasin takaisin viimeiseltä päiväretkeltä. Sendarin kukitus ja Bombeiroksen kautta Guesthouseen pakkaamaan. Aamulla vielä puolipäiväretki säästä riippuen johonkin.

Birds of the Day

Spotted Flycatcher

Cattle Egret

Northern Shrike

Tuuli kääntyy - Mika Bruun

Jenkki parvet jatkuvat

Starling - Kottarainen - Mika Bruun

Loistavan tuntuinen aamu alkoi Cantinhosta. Oli lähes tyyntä aurinko nousi komeana idästä ja ilma oli lämmintä. Erilaista, sillä noin viikon oli ollut kylmähköä, tuulista ja pilvistä. Innokkaana painuin perinteiselle Cantinhon reissulle. Ensin alaosa ja päälle yläosan tupla komppaus, lähellä pohjaa melkein ylös ja yläreunaa alas. Olin pääsyt melkein loppuun kun huomasin latvuksissa Red-eyed Vireo – Punasilmävireon, lintu katosi nopeasti. Hämmästys oli suuri kun samassa kiikarin kentässä olikin saman tien myös Black-and-white Warbler – Kiipijäkerttuli. Kiva kahden linnun parvi tämäkin. Vireosta en edes yrittänyt kuvaa, mutta BW:sta yritin, oli tuskaisen pimeää ja kuvista tuli lähinnä säälittäviä. Ehkä siitä näkee onko lintu sama kuin muissakin laaksoissa. Olisihan se aika yllättävää jos se löytyy aina eri laaksoista seuraavana päivänä. Fojon komppaus ei tuottanut oikeastaan mitään uutta. Lounas meni hiirten kanssa perinteisellä paikalla puutarhassa. Tyyppi meni ihan pokkana kameralaukkuun, vaikka näytin sille punaista korttia liian tunkeilevasta käytöksestä leipääni kohtaan. Tungin itseni myös Poco d Àquan, Pico ja Pontan kautta Lapaan. Näin ainoastaan saksalaisia, ei mennyt hyvin iltapäivä. Jouduin vielä kaiken lisäksi palaamaan takaisin Lapasta Pontaan kun Fricke löysi Northern Shrike – Kanadanlepinkäisen uudelleen Pontan isoista ”männyistä”. Lintu tosin teki katoamis tempun ennen kuin ehdin paikalle. Calderaio ravintolasta aika tyly safka, ei vihanneksia ja mautonta lihaa. Olut oli hyvää. Kaikesta huolimatta vaihteeksi mukava retkipäivä kivassa säässä.

Birds of the Day

Black-and-white Warbler

Northern Parula

Red-eye Vireo

Northern Shrike

Pectoral Sandpiper – 2

White-rumped Sandpiper – 3

Black-and-white Warbler - Kiipijäkerttuli - Mika Bruun

Warbler parvi

Black-throated Green Warbler - Seetrikerttuli - Mika Bruun

Aamun sää hieman parempi kuin eilen. Lähtö aamu, vaan ei minulla, jäin rannalle. Joten jouduin komppaamaan peltoja. Ja vielä surkealla menestyksellä. Saareen oli pullahtanut jostain kuuden saksalaisen ryhmä orneja, whaaaat. Täällähän on kuin olisi Baijerissa retkellä, saksalaisia joka nurkassa. Nyt niitä on jo 9, miten täältä saaresta pääsee pois? Kaikesta huolimatta päädyin taxiinkin saksalaisten kanssa. Onneksi älysin poistua puolisalaa Canselaksen yläosissa ja katosin metsään. Komppailin yläosien vähemmän tuttuja mestoja läpi, muutama ihan kiva mesta, ainoastaan jenkit puuttuivat. Päädyin taas Poco d´Aquan keskiosiiin kun lälläristä kuului että vanha tuttu BtG Warbler oli paikalla. Ajattelin mennä katsomaan miten se olisi kuvattavissa, heikosti oli. Mutta jäin paikalle odottamaan Janne ärrää, häneltä puuttui laji listoilta kokonaan. Lintu valitettavasti katosi ennen Jannea alaosiin. Mutta kun odottelimme tunnin verran paikalle ilmestyi jostain Northern Parula – Tiaiskerttuli. Ja katosi saman tien johonkin, mystinen havainto. Jonkun ajan kuluttua en jaksanut odotella vaan lähdin etsimään Mr. Greenia. Ainoastaan 10 minuutin päästä edessäni oli kahden Warblerin parvi, Parula ja Green hilluivat aivan edessäni vartin verran.  Muut tulivat laakson poikki mutta johtajana oli harhaanjohtaja, ja koko ryhmä eksyi 100 metrin matkalla. Ei ole belgialaisista ja saksalaisista suunnistajiksi. No linnuthan ehtivät jo lähteä siinä ajassa takaisin sinne mistä ryhmä tuli. Aina ei voi onnistua, mutta onnistuisi edes joskus. Illalla safka ongelma koska Windmillin ravintolan isäntä oli ”kännissä kuin ankka”. Ilmoitti aluksi että ruokaa ei ole. Ainut ravintola joka on näin perjantai iltana auki – lol. Onneksi vaimo tuli tekemään ruokaa koko ryhmälle. Muuten olisin kuollut nälkään, tai sitten en. Onneksi tästä selvittiin lopulta ihan hyvällä pihvillä.

Birds of the Day

Black-and-white Warbler

Black-throated Green Warbler

Northern Parula

Chiffchaff

White-rumped Sandpiper - 3

Azorean Herring Gull - Azorienlokki - Mika Bruun

Itätuulet tulevat

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä - Mika Bruun

Aamu alkoi ikävästi sateen merkeissä. Päätin etten lähde hölmöilemään ylös sumuun ja sateeseen, eilinen riitti. Kaksi taxia lähti ylös ja monet tulivat aika nopeasti pois kurjasta säästä. Komppasin ensimmäisen tunnin tihkun sekaisessa säässä alapeltoa. Perussettiä pukkasi, tosin rannassa oli Spotted Sandpiper – Amerikansipi. En jäänyt ilman jenkkiä tänään, yes. Sääkin parani nopeasti ja päivästä tuli lopulta puolipilvinen ja jopa kuuma, mittari näytti 23 astetta. Ylhäällä sää näytti pysyvän aamun kaltaisena. Komppasin kaikki alaosien pellot, mutta mitään oleellista ei näkynyt. Siirryin hieman ylemmäksi Darylin innoittamana ja kas sain Azoreiden pinnan. Tennesee Valleyssa hillui saaressa jo toista viikkoa ollut Redpoll – Urpiainen. Samoilla mestoilla vilahteli myös itätuulien tuoma Chiffchaff – Tiltaltti, niitä olikin lopulta vähintään kaksi. Kuuden tunnin komppauksen jälkeen läpimärät bootsit alkoivat ahdistamaan ja päätin siirtyä alas vaihtamaan kevyempään varustukseen. Bombeiroksen muffinsseja ei voinut kuitenkaan jättää väliin. Iltaretkelle suunnistimme Hannun ja Janne a:n kanssa lentokentän tamariskien ja merenrannan ääreen. Tulos oli valitettavasti aika heikko iltaretkeksi. Tänään oli ikävä lukea Brittien haviksia. Gontzalo myrsky heitti lajeja juuri niin kuin näyttikin, Britteihin. On Catharuksia, Käkiä, Chimneytä ja muuta sälää. On tämä vaan niin pienestä kiinni. Mutta joskus se myrsky osuu oikeasti Corvolle täydellisesti, todennäköisyys vain kasvaa vuosi vuodelta.

Birds of the Day

Black-and-white Warbler

Spotted Sandpiper

Grey Phalarope - 3
Chiffchaff - 2

Redpoll

Great Shearwater - 2

Pomarine Skua

Tennessee Valley - Mika Bruun

Sumua

Grey Wagtail - Virtavästäräkki - Mika Bruun

Aamu taxilla ylös sumuun, ainoastaan Ribeirojen alaosat olivat sumusta vapaat. Ylempänä näkyvyys oli aika nollassa. Komppasimme aluksi Kallen kanssa Poco d´Aquan alaosa aika perusteellisesti läpi. Mitään ei harmiksemme löytynyt. Ainut muutos muutamalle aiemmalle päivälle oli se että yöllä oli satanut ja kivet sekä kalliot olivat erittäin liukkaita. Komppaaminen oli hieman hankalampaa ja hitaampaa. Ylös päästyämme jatkoimme eiliselle Fojon mestalle tarkistamaan josko eilinen Vireo olisi palannut paikalleen. Tosin siellä oli ollut jengiä jo aamu hämärästä alkaen, eikä mitään oltu havaittu. Olimme ympäristössä kuitenkin reilun tunnin, mutta mitään oleellista emme havainneet. Takaisin marssi tapahtui melko putkeen aina Miradourolle saakka, koska sumussa ja tuulessa kävely oli äärimmäisen typerää. Sendari kukitettiin juhlallisesti isolla punaisella Humminbird kukalla, huomenna kolahtaa. Iltapäivällä pitkä muffinssi kahvitauko helpotti harmitukseen ja komppasimme lopuksi kylän yläpellot perusteellisesti Suomi voimin. Mutta lopputulos oli edelleen sama, ei mitään. Päivästä tuli ensimmäinen jolloin en havainnut ainuttakaan jenkkiä. Näillä mennään. Toivotaan että taas huomenna on The Päivä.

Birds of the Day

Black-and-white Warbler
White-rumped Sandpiper

Vila do Corvo - Mika Bruun