 |
| Velvet-fronted Nuthatch - Mustaotsanakkeli - Mika Bruun |
Aamu hämärissä haahuilua Camping alueen reunassa, lähinnä pöllön odottelua. Olin myöhässä ja hemmo oli mennyt goisimaan. Pitää siis yrittää iltahämärissä. Hämärää oli kuitenkin vielä hitusen jäljellä, joten päätin mennä tarkistamaan voisiko kuusi aamua vanha Giant Pitta - Sulttaanipitta mahdollista etsiä. Pääsinkin hyvin joen yli melko kuivin jaloin ja lähdin taapertamaan metsään, suuntaan johon se oli kadonnut. Soittelin hieman ääntä, mutta ei vastausta. Olin jo hieman luopunut toivosta kun edestäni rinteestä alkoi kuulumaan ääni. Soitin muutaman kerran atrappia ja totesin että nyt on kova. Nopeasti nauhuri taskusta ja päälle, samalla hamusin mikkiä toiselta puolelta. Hämmästys oli melkoisen suuri kun kädessäni oli vain pistoolikahva jossa oli ainoastaan patteriosa. Ihmeissäni katselin ympärilleni mutta missään ei ollut mikkiä, se oli pudonnut. Olin kävellyt reilut 300 metriä umpi metsässä, mitä ihmettä teen? Pittakin hiljeni kiroamisessani, soitin vielä mutta se ei heti vastannut. Päätin lähteä yrittämään kulkea jälkiäni, helppoa. Ajattelin ettei mitään toivoa, se oli löydettävä tai kaksi oleellista päivää jää aivan vajaaksi ilman äänityskamoja. Puolen tunnin taapertamisen jälkeen osuin kohdalle. En voinut uskoa silmiäni, siinä se makasi kuivilla lehdillä täysin puhtaana. Uskomaton tuuri niin Pitan kuin mikinkin kanssa. Olin enemmän kuin hyvin iloinen, ei ollut sanoja iloon. Palasin autolle ja lähdin ylös päin. Onnessani myös unohdin että tiehän on yksisuuntainen aamupäivällä. Se selvisi minulle kun törmäsin vartijoihin puolessa mäessä. Lupasin kääntyä, mutta arvaatte varmaan käännyinkö :) Matka jatkui samojen tähtien alla mistä se oli aamulla alkanutkin. Parin kilometrin jälkeen näin Grey Peacock Pheasant - Harmaatäpläfasaani pariskunnan tiheässä jyrkässä rinteessä, pinna napsahti. Tästä noin kilometri ja edessäni oli kiva näköala, kaivoin putken takaluukusta ja haravoin isoja puita. Eikä kauankaan kun löysin 3 Yellow-vented Green Pigeon - Malakanpuikkokyyhkyjä, tämäkin aivan mahtava laji täällä. Samasta paikasta katselin ihmeissäni kotkien paljoutta, 5 Black Eagle, 4 Changable Hawk-Eagle ja Mountain Hawk-Eagle. Lisäksi ilmassa oli paljon Shikroja (10) ja Needletaileja ja Pacificuksia. En ole vieläkään ihan varma onko kuvassani White-fronted Needletail (Ssp nudipes - Himalayan Needletail, tuliskohan tästäkin laji joskus?) vai Silver-backed? Miltähän nuori bongariliiton nimikkolintu tuota alalajia mahtanee näyttää tähän aikaan? Tapahtumia riitti koko matkalla ylös, jossa oli vasta kolmelta iltapäivällä. Tuntuu olevan hyvä reitti mennä ylös, tosin se on kiellettyä. Lintuparvia oli mahtavasti, tosin pysähtelin todella paljon, ehkä sekin vaikuttaa. Yllätyksiin kuului myös White-crested Laughingthrush - Valkotöyhtötimali, en muistanut että se on näinkin etelässä. Tosin pitää muistaa että tämä on huikean suuri alue ja tänne mahtuu kaikenlaista ihmeellistä. Päivä yllätyksiin lasken myös Everett´s White-eye - Harmaakuverilli, sain kuvattua linnut ja sitä kautta myös määritettyä nopean tilanteen. Upea koiras Crimson Sunbird - Karmiinimedestäjä näkyi hienosti putkella, tämä jäi kaivelemaan kun en saanut kuvaa. Se on hienon punainen. Tänään näkyi myös tavallisia lajeja selvästi enemmän kuin eilisellä täsmä retkeilyllä. Esimerkiksi Radde´s Warbler - Siperianuunilintuja oli lähes parikymmentä, eilen vaivainen yksi. Myös muita ns meitä kiinnostavia lajeja pääsi ihmettelemään ja niitä myös oli runsaasti. Kuvaamiset jäivät tänään vähemmälle. Lounastin ylhäällä ja päätteeksi klo 16 kun sai lähteä ajamaan alas päin, yksisuuntainen liikenne, pysähtelin niissä paikoissa lyhyesti joissa en tullessa pysähtynyt. Muutama retkenlajin sain kerättyä. Kunnes vähän ennen ns tasaista tien yli meni komea Kajil Pheasant - Teräsfasaani. Sain napattua pyrstö kuvan ennen kuin se katosi. Kun yritin sitä vielä tähystää, perässä tuli naaras. Aaaah mikä moka, tosin se meni aika lujaa tien yli mutta olisihan Canon ehtinyt. Paljoa enempää ei voisi toivoa lajeilta, tämäkin vielä. Jo on tähdet kohdallaan. Ajoin onnesta sekaisin vajaan kilometrin ja törmäsin jälleen kerran Aussi orniin. Ainut orni lisäkseni puistossa. Jengiä kyllä on jopa liiaksi, mutta kaikki Aasialaisia kuvaajia. Suurin osa ei tiedä yhtään mitä ne kuvaa, tai tietää että lintuja. Hän oli juuri sattumalta kohdalla jossa eilen oli ollut äänessä White-fronted Scops-Owl - Valko-otsapöllönen. Siis se jota olen jo kauan odottanut ja joka Thaimaan retkellä yrittänyt. Etsimme hämärissä jospa se olisi edellis vuoden päivehtimis bambuissa, ei ollut. Päätettiin atrapoida, no tännän se tietenkin onnistui. Tyyppi aloitti pulinansa lähes samantien. Niin hämilläni olin ja kiirekin oli ulos koska puomi menee kiinni, enkä tajunnut äänittää. Sam pää kesät talvet. Päivä oli loistava, paras minkä olen Thaimaan retkilläni tehnyt. Huomenna viimeinen aamu täällä, joitain lajeja on vielä jäljellä, oikeastaan useitakin.
 |
| Silver-backed Needletail - Luotikiitäjä - Mika Bruun |
 |
| Mountain Hawk-Eagle - Mahtijalokotka - Mika Bruun |
