torstai 26. maaliskuuta 2015

Champions of the Flyway

White-crowned Wheatear - Stuidu - Mika Bruun
Tiketit saimme käteen 00:03 ja pääsimme ensimmäisenä matkaan. Kisa alkoi, lähtö kuvattiin ja heitimme pikaisen keikan sallitulle altaalle. Sieltä lähdettyämme peräämme ilmestyi auto, oikaisin viitisen kilometriä huonoa autiomaa tietä ja tyypit taistelivat perässä. Ihmettelimme vielä moottoritielläkin ketä meitä seuraa, kunnes tajusimme auton tullessa vierelle että kyseessä on Israelilaiset paparazzit. Ajoimme Yotvataan asti jossa teimme ensimmäisen stopin, hemmot ryntäsivät heti haastattelemaan ja yksi halusi mukaan autoon. Aikamme keilailtua valolla peltoja pitkin ja poikin hän halusi onneksi jo pois. Vartin kuluttua auton lattialta kuului tekstiviestin ääni, kaveri oli kadottanut puhelimensa. Saimme heidät kiinni toisesta numerosta ja puhelin palautui. Mystinen alku rallille, niin ja mitään oleellista lajia ei tullut tässä ensimmäisen tunnin sekoilussa. Lähdimme ajelemaan kohti aamu paikkaamme, järveä pohjoisessa. Sinne päästyämme plakkarissa olikin jo muutama oleellinen laji, Sarvari ja Scops. Aloituspaikkana se oli mitä monipuolisin, pikkulinnuista Syyriantikkoihin sekä vesilintuja että pientä muuttoa. Tästä oli hyvä jatkaa. Toiseksi target kohteeksi valitsimme Sde Bokerin jossa tuhlaantuikin koko aamupäivä. Osittain olimme liian laiskoja mutta toisaalta paikkaa oli hankala jättääkin koska kivoja lajeja tuli tasaisesti. Mutta huomasimme olevamme tunnin myöhässä aikataulusta, kapteeni ottaa tästä vastuun. Keltapäähaukka, Vuorikotka ja mahdollinen Kyproksenkerttu häly sekoittivat pään. Kaksi ensimmäistä nähtiin mutta kolmas oli Brittien sekoilua. Aavikkopaikaksi tarkoitettu Nahal Meishar oli suljettu sotilasharjoituksen vuoksi. Tässä meni mahdollisuudet voittoon, ja mieliala hieman putosi. Olihan meiltä pohjustettuna sieltä 4-5 lajia, mm Sarvikiurun pesä. Jouduimme lähtemään kohti Yotvataa, sillä sinne alkoi jo olla kiire. Matkalla saimme muutaman pohjustuslajin helposti, joten mieliala hieman piristyi. Kiire kuitenkin aiheutti sen ettemme menneet Yotvatassa ihan kaikkiin paikkoihin mihin oli tarkoitus. Valitettavasti sillä samalla missasimme taas kaksi lajia. 15 km etelämpänä ollessamme päätien yllä rundaili Heliaca. Hah, se olisi oletettavasti rundaillut siinä juuri silloin, jos olisimme käyneet tsekkaamassa viimeisen Yotvatan paikan. Näin se rallissa menee, yksi virhe johtaa toiseen. Joskus tosin käy myös toisin päin, ei vaan nyt. Altailta poimittiin autosta ne mitkä pitikin ja kiiruhdimme North Beachille. Sieltä peruslajit plakkariin, lukuun ottamatta Kirjokalastajaa. Tyypit eivät vaan haluneet näyttäytyä, vaikka normaalisti niitä on useampi yksilö näkyvissä. Näkyi muuten pari minuuttia siitä kun poistuimme paikalta. Oli ehdittävä K19 altaalle odottamaan Pitsihietakyyhkyjä, myös 60 muuta rallaajaa oli tehnyt saman päätöksen. Yllätykseksi linnut tulivatkin paikalle jo normaalia valoisammassa ja kaikki näkivät linnut hienosti. Valoisa loppui ja päätimme mennä Agamimiin seisovaan pöytään ahmimaan ja miettimään tilannetta. Tunnin ahmimisen jälkeen suuntasimme auton vielä Lotanin suuntaan, tarkoituksena löytää viime öinen Tornipöllö. Eipä nähty, mutta sen sijaan matkalla poikkesimme lyhyesti Yotvataan jossa yhytimme rallin viimeisen lajin, Viiriäinen pomppasi valoista lentoon ja sain sen vielä hienosti teholampun valokeilaan. Hauska lopetus. Puoliunessa ajoimme takaisin hotellille. Lajilistan palautuksessa järjestäjien naamasta huomasi heti että emme voittaneet. Tosin voittohaaveet karsiutuivat jo päivän kommelluksissa, joten asiaan oli jo ehtinyt tottua. Uni taisi tulla jo ennen kuin pää osui tyynyyn. Aamulla nähdään sijoitus, toivotaan podium paikkaa.

House Crow - Mika Bruun

Wood Sandpiper - Metsäviklo - Mika Bruun

Ryhmien iltapaikkana K19 - Mika Bruun

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Hektinen hetki ennen H-hetkeä

Western Reef Heron - Riuttahaikara - Mika Bruun
Viimeinen pohjustus päivä aloitettiin rauhallisesti kaupungista. Tarkistimme muutaman valmistellun paikan, kaikki kunnossa huomista varten. Mitään uutta ei löydetty aamuretkellä, ainoastaan moni ryhmä tuli vastaan. Ihmettelimme vielä hetken perus peto muuttoa, Arokotkia meni 10 tunnissa. Ihan kivasti koska niiden päämuutto on jo ohitse. Tosin tarkoittanee sitä että kohta niitä ei mene enää yhtään, toivottavasti se ei ole huomenna. Iltapäivän aluksi Jonathan Meyrav & co kertoivat oleellisen tapahtumasta. Säännöt ja mihin ei ole suotavaa mennä, niitäkin paikkoja on täällä rajan pinnassa, ainakin miinakenttä. Pieni iltaretki antoi ehkä muutaman viime hetken vinkin, niistä aloitetaan. Toivottavasti kisa menee mukavasti ja ennen kaikkea että meillä on hauskaa seuraava vuorokausi. Kuvat saattavat olla aika hakusessa huomisen blogissa, otsikkokuva voisi olla vaikka podium kuva.

Pied Kingfisher - Kirjokalastaja - Mika Bruun

Black-eared Wheatear - Rusotasku - Mika Bruun

Water Pipit - Vuorikirvinen - Mika Bruun

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Gulgula

Hooded Wheatear - Hupputasku - Mika Bruun
Lähiretkeilypäivä alkoi Aravan laaksosta. Matkaamme tuli heti aamusta toimittaja, Saara, jonka kanssa komppailimme laaksoa. Kevyessä pohjoistuulessa heti auringon noustessa petoja ja pikkulintuja alkoi muuttaa matalalla laaksoa ylös päin. Mukavasti alkanut muutto kuitenkin hiljeni nopeasti, paitsi Hiirihaukkojen osalta, niitä virtasi tasaisesti koko aamupäivän. Auringon alkaessa lämmitämään kunnolla vaihdoimmekin paikaksi Eilan Mountainin. Ainoastaan muutama Arokotka ja Pikkukotka valui ylitsemme Hiirihaukkojen lisäksi. Paikalla tehtiin myös elokuvaa, siis linnuista kertovaa. Osittain onnistuimme välttämään kiperät kysymykset. Päivällä Eilatin oletettuja kisapaikkojen tarkastusta, matkalla hoitui allekirjoittaneelle myös WPn pinna, lämpöväreilykuva alla. Myöhään iltapäivällä lähtö kohti Neot Hakkikar´iin. Champions of the Flyway yöretki Kuolleenmeren etelä osiin. Tavoitteena hoitaa entinen Hume´s Owl - Aavikkopöllö ja Nubian Nightjar - Nubiankehrääjä. Molemmat näkyivät läheltä mutta varsin nopeita tilanteita. Nubialaisesta en ehtinyt saada edes kuvaa. Menomatkalla näimme lyhyellä pysähdyksellä Arabian Warbler - Arabiankertun. Täsmäretki oli siis erittäin onnistunut ja kaikki kohdelajit hoituivat helposti. Pitkä retkipäivä päättyi vasta seuraavan päivän puolella. Aamulla olisi viimeinen pohjustuspäivä, olisi tarkoitus ottaa lunkisti ja kerätä voimia keskiviikon koitokseen.

Oriental Skylark - Aasiankiuru - Mika Bruun

Black-winged Stint - Pitkäjalka - Mika Bruun

Desert Tawny Owl (Hume´s Owl) - Aavikkopöllö - Mika Bruun

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

S´de Boker

Temminck´s Lark - Sarvikiuru - Mika Bruun
Hyvin aikainen lähtö S´de Bokerin jylhiin maisemiin. Päätiellä muutama pakollinen stoppi. Lintuja tänään kohtalaisesti, muuttoa on selvästi tullut enemmän kuin alkuviikosta. Hyvä niin, mutta valitettavasti pohjoistuuli puhaltaa edelleen viileästi. Ehkä tästä tulee vielä hyvä, kunhan vain lämpöaalto saapuu. Tänään oli mm Arotaskuja ja Pensaskerttuja kivasti liikkeellä. Petoja meni todella heikosti aavikon puolella, kun taas Eilatissa niitä meni hienosti vielä iltapäivälläkin. Sain jälleen eliksen, nyt Semicollared Flycatcher - Balkaninsieposta. Lajinsa vanha koiras ilahdutti vihdoin minuakin, vihdoin tämäkin laji. Huomenna tsekataankin hieman jos niitä sattuisi tulemaan enemmänkin. Aamupäivällä myös Maaseudun tulevaisuus lehden vierailu staijipaikalla. Allekirjoittanut toivoo helppoja kysymyksiä, väsymys painaa ja vastaaminen ei ehkä ole parasta mahdollista. Siis normi linturetki tilanne. Illalla juhlaillallinen Eilatin lintuasemalla.

Arabian Babbler - Arabian Timali - Mika Bruun

Semicollared Flycatcher - Balkaninsieppo - Mika Bruun

Syrian Woodpecker - Syyriantikka - Mika Bruun



lauantai 21. maaliskuuta 2015

Lähiretkeilyä

Pied Kingfisher - Kirjokalastaja - Mika Bruun
Aamu jälleen kevyehkösti Yotvatan alueella. Lintuja niukasti, tosin retkeilykin aika väsynyttä. Uusia lajeja ei juurikaan löytynyt vaikkakin yöllä oli ollut selvä muutto. Ehkä se tästä lähtee, tuulen vain pitäisi kääntyä. Hivuttauduimme vähitellen altaille ja lopulta North Beachille. Päivän saldo oli vaatimaton. Ainoastaan muutamia kuvaustilanteita ja ehkä 5 uutta lajia. Illalla pari esitelmää ja suurin osa joukkueista oli saapunut paikallekin. Huomiselle muutama tärppi joita joudutaan tarkistamaan.

Common Redstart - Leppälintu - ssp samamisicus - Mika Bruun

Squacco Heron - Rääkkähaikara - Mika Bruun

Sandwich Tern - Riuttatiira - Mika Bruun

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Ovda desert

Mourning Wheatear - Surutasku - Mika Bruun
Koko päivän retki Ovdan ylängön kuivaan maailmaan. Aavikkoa tuli kompattua ristiin rastiin, näkyi lintuja, eläimiä ja käärmekin. Lintuja tosin hieman enemmän kuin muita, mutta niitäkin melko niukasti. Aavikon peruskamat olivat kaikki hoidettavissa, toiset hankalia ja toiset taas helppoja. Vaikeaa päättää mitä tehdä Champions of the Flyway kisassa. Ilta oli mielenkiintoinen, sain nimittäin eliksen. Thick-billed Lark - Paksunokkakiurun, kolme tyyppiä lähti edestämme ja lensi ylitsemme kadoten horisonttiin. Kuvia ei valitettavasti syntynyt tästä nopeasta tilanteesta. Mutta päivän kuvaussessio oli Mourning Wheatear - Surutasku pariskunnan reviirillä, tosin ihan perus pönöä pukkasi. Iltapäivän alkuun nautimme Cappucinoa ja juustokakkua useamman palan Neot S´madarin kibbuzilla. Illallisella ihmeteltiin paikallisten kanssa hieman lintujen vähyyttä, ehkä se tästä. Illan presentaationa oli Digiscoping, eli Swarovskin mainos. Hyvä paketti sitä harrastaville. Aamulla pohjustukset jatkuvat täydellä miehistöllä, E. Valsta saapuu kaikkine paikka tietoineen.

Sinirinta - Bluethroat - Mika Bruun

Rock Martin - Afrikankalliopääsky - Mika Bruun

Ovda desert - Mika Bruun

torstai 19. maaliskuuta 2015

Yotvata

Cyprus Wheatear - Kyproksentasku - Mika Bruun
Aamu oli poikkeuksellisesti pilvinen, ihmeellinen fiilis. Suuntasimme pohjoiseen, Yotvatan peltojen ympäristöön. Sinne päästyämme taivas alkoikin näyttää jälleen siniseltä ja aurinko porotti hetkessä jälleen kuumana. Pelloilla oli ihan hyvä meno, petoja meni kohtalaisesti ilmatilassa ja pelloilla oli kiurulintuja ja muuta sekalaista mukavaa. Hiirihaukka oli valtalaji, vaihtelevalla laskuilla niitä meni sieltä 2.500. Seassa muutama Kiljukotka, 15 Arokotkaa, 7 Pikkukotkaa ja 2 Käärmekotkaa. Maalinnuista mielenkiintoisimpia olivat 6 Isokiurua, erilaiset Saxicolat (kuvat vielä tsekkaamatta) ja päivän paras havainto Cyprus Wheatear - Kyproksentasku. Iltapäivällä tarkistimme matkalla takaisin kaupunkiin muutaman oleellisen Champion of the Flyway kohteen. Päädyimme perinteisesti North Beachille. Paikalla oli poikkeuksellisesti White-eye Gull - Valkosilmälokit rannassa ja kerrankin niitä pääsi jopa kuvaamaan. Päivän lajimäärä pyörii niukasti alle sadassa. Siitä on mukava matka todennäköiseen voitto lajimäärään joka pyörinee noin 170 kieppeissä. Riippuu paljon pikkulintujen mahdollisesta pudotuskeleistä.

Little Green Bee-eater - Pikkumehiläissyöjä - Mika Bruun

Booted Eagle - Pikkukotka - Mika Bruun

White-eyed Gull - Valkosilmälokki - Mika Bruun