Madeira 3.-10.8.2015

Wilson´s Storm-Petrel - Etelänkeiju oli yksi kohdelajeista

Tammikuinen hetken päähänpisto matkailumessuilla vei allekirjoittaneen upealle retkelle Madeiran saarelle. Hienot maisemat, meriretket, muutama endeeminen laji metsissä ja lämmintä, mitäpä sitä muuta tarvitaan onnistuneelle viikolle. Loisto puitteet, hyvä ruoka ja upea seura niin retki oli mitä mainioin. Madeiralle pääsee tällä hetkellä helposti Finnairin reittilennolla suoraan Funchaliin. Viisi tuntia ja merilinnut ovat edessäsi. Lentokin lähtee mukavasti aamulla, joten samana päivänä pääsee jo kivasti retkelle.

Areeiro, saaren korkeimpia kohtia.
Alueella pesii Zino´s Petrel - Madeiranviistäjä

Hotellimme oli pääkaupungissa, Funchalissa josta on melko hyvät ja nopeat yhteydet kaikkiin olellisiin lintupaikkoihin. Saarihan ei ole kuitenkaan järin suuri, reilussa tunnissa selviää esimerkiksi läntisimpään kolkkaan. Ensimmäisenä iltana ja aamuna keskityin apuksiin. Illalla hotellin pihassa pyöri kivasti parhaimmillaan 30 Plain Swift - Madeirankiitäjä. Seuraavana aamuna pääsin kuvaamaankin niitä ja mukana olleita Pallid Swift - Vaaleakiitäjiä ylhäällä vuorilla.

Plain Swift - Madeirankiitäjä

Plain Swift - Madeirankiitäjä

Pallid Swift - Vaaleakiitäjä

Pallid Swift - Vaaleakiitäjä

Aamupäivän retkeltä tuli myös mukavan helposti molemmat maalintujen targetit hoidettua. Molemmat lajit ovat hyvin helppoja nähdä kun vain menee metsäiselle alueelle. Lajit ovat siis Trocaz Pigeon - Madeirankyyhky ja Mareida Firecrest - Madeiranhippiäinen. Lähes jokaisessa retkiraportissa oli mainittu Ribeira Frio parhaana paikkana nähdä nuo kaksi mainittua lajia. En suosittele tätä paikkaa, paitsi jos haluaa ainoastaan pinnan. Huomattavasti parempi paikka on niille myöhempänä tekstissä kerrottu paikka. Siellä nämä "metsälajit" näkee upeasti ja niitä voi jopa kuvata helposti. Ylhäällä Areeiron alueella oli myös Berthelot´s Pipit - Kanariankirvinen ja Rock Sparrow - Kalliovarpunen, madeirensis alalajia. Maalintuja havaitsin päivän aikana hurjat 15 lajia. Mitään pinnarallia täällä tuskin kannattaa järjestää, ainakaan elokuussa.

Chaffinch - Peippo, ssp madeirensis

Madeira Firecrest - Madeiranhippiäinen

Ribeira Frio

 Iltapäivällä alkoikin yksi retken kohokohdista, meriretki. Catarina & Hugo Madeirawindbirds.com odottivat Machicon satamassa. Matkaa Funchalista noin 20 minuuuttia, nyt tulin vuorilta suoraan sinne pikkuteitä pitkin. Satamassa lenteli hetken Roseate Tern - Ruusutiira ja merellä muutama Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä. Olin turhan ajoissa täällä, sillä tunnin odottaminen oli raastavaa. Onneksi muutama muukin ryhmästä lopulta saapui paikalle, sillä luulin jo että ole väärässä satamassa. Monikansallinen ryhmämme, Saksa, Norja, Ruotsi, Hollanti ja Suomi. Meistä viidellä oli kamera ja penkkien jako oli helppoa. Kuvaajat eteen ja toiselle puolelle, ei tarvitse sekoilla veneessä hirveästi. Tällä jaolla mentiinkin kaikki seuraavat kolme iltapäivää. Kaikki oleellinen oli järjestetty hyvin, joten pääsi keskittymään ainoastaan kuvaamiseen. Tosin tuulta olisi tarvittu näinä päivinä. Ainoastaan viimeisenä päivänä oli hetkellinen tuuli jolloin olisi ollut mahdollista nähdä jotain parempaakin. Kaikki oleellinen nähtiin, myös Zino´s Petrel - Madeiranviistäjä. Valitettavasti hyvin hämärässä ja kamerat olivat jo pakattu paluumatkalle. Kaikki muut perusmerilajit näkyivät hienosti ja olivat helppo kuvata. Itse käytin ainoastaan 600 millistä vapaalta kädeltä. Kamera toimi erinomaisesti yhdeksällä pisteellä. Itselläni oli kapea kameralaukku ja täysin vedenpitävä Ortlieb merimiessäkki jossa kameralaukku oli. Se oli nopea sulkea ja avata tarvittaessa. Varustus oli muuten aina normi, tällä kertaa pukeutumiseen ei tarvinnut panostaa. Ainoastaan T-paita ja shortsit sekä sandaalit, sadevarustus pysyi laukussa. Paluumatkalla pimeässä piti kuitenkin laittaa takki päälle ettei palellut. Itse olin hankkinut lähtiessä matkapahoinvointi laastarin (reseptillä), toimi kuin junanvessa. Mitään ongelmia ei tullut, normaalisti saan puolen tunnin jälkeen taistella pahaa oloa vastaan joka ei lopu kuin vasta maissa. Tämä on aivan loistava, yhden korvan taakse laitettavan laastarin vaikutus kestää 72 tuntia. Sopivasti juuri tämän kolmen päivän retken ajan.

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä

Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä

Yllä oleva Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä oli yleinen merellä. Myös pimeässä rannalla kuului jatkuvasti niiden "kutsuhuutoja" taivaalta. Havaitsin lajin jokaisena retkipäivänä, parhaana päivänä merellä noin 400 yksilöä.

Great Shearwater - Isoliitäjä

Great Shearwater - Isoliitäjä

Great Shearwater - Isoliitäjiä näkyi kaikkina merilintupäivinä muutama yksilö. Laji yleistyy alueella selvästi vasta syyskuussa. Valitettavasti muita liitäjiä näkyi kehnosti. Kuten esimerkiksi Manx Shearwater - Pikkuliitäjiä näkyi ainoastaan muutama yksilö. Macaronesian Shearwater - Kääpiöliitäjä jäi kokonaan näkemättä, enkä saanut vieläkään elistä siitä.

Long-tailed Skua - Tunturikihu

Long-tailed Skua - Tunturikihu

Long-tailed Skua - Tunturikihu

Long-tailed Skua - Tunturikihu

Long-tailed Skua - Tunturikihu

 Long-tailed Skua - Tunturikihu oli ainakin itselleni hieman yllätyksellinen laji täältä keskeltä Atlantia. Vanhat linnut ovat näköjään jo täällä asti elokuun alussa. Vain yhdellä linnulla oli tallella pisimmät pyrstösulat. Parhaana päivänä paikalla oli neljän linnun parvi.

Bulwer´s Petrel - Tyrskyliitäjä

Bulwer´s Petrel - Tyrskyliitäjä

Bulwer´s Petrel - Tyrskyliitäjä

Bulwer´s Petrel - Tyrskyliitäjä

Bulwer´s Petrel - Tyrskyliitäjä

Bulwer´s Petrel - Tyrskyliitäjiä näkyi päivittäin yli sata yksilöä, parhaana iltapäivänä 205 menossa samaan suuntaan. Se oli toiseksi yleisin lintu merellä. Chumille ne eivät juurikaan laskeutuneet, muutamia kertoja kaartelivat ohitse ja jatkoivat matkaansa. Näin ainoastaan kerran kun Bulwer´s Petrel otti jotain syötävää merestä. Hienoja lintuja, joita on hankala nähdä muualta kuin Macaronesian saarilta.

Wilson´s Storm-Petrel - Etelänkeiju

Wilson´s Storm-Petrel - Etelänkeiju

Wilson´s Storm-Petrel - Etelänkeiju

Wilson´s Storm-Petrel - Etelänkeiju

Keijuilut jäivät kuvattaessa yhteen lajiin, Wilson´s Storm-Petrel - Etelänkeijuun. Retkellä havaittiin muutama European Storm-Petrel - Merikeiju, mutta linnut pysyivät hieman liian kaukana hyviin kuviin. Samoin kävi reissun kolmannelle keijulajille, Band-rumped Storm-Petrel - Madeirankeijulle. Lintu pyöri aikansa Wilsoneiden kanssa tulematta lähemmäs ja katosi lopulta tuntemattomaan suuntaan

Deserta´s Petrel 

Deserta´s Petrel

Deserta´s Petrel

Viistäjät olivat kortilla, muutama kaukainen Fea´s Petrel nähtiin, lajista ei saanut irti mitään. Yksi Zino´s Petrel - Madeiranviistäjä havaittiin hämärissä. Viimeisenä iltapäivänä havaittiin yllä oleva yksilö. Lintu näyttää hyvin paljon Deserta´s Petrel, naaras? en tiedä suomenkielistä nimeä. Määritys lähinnä nokan koon perusteella, siiven alapinnan peitinhöyhenistä sekä muodosta.
Merellä näkyi myös kolme valasta - Bryde´s Whale , paljon delfiinejä - Common Dolphin, Spotted Dolphin ja yksinäinen hai - Blue Shark.

Common Dolphin

Bryde´s Whale

Blue Shark

Spotted Dolphin

Alla olevasta kuvasta näkee kuinka onneton tuuli meillä valitettavasti oli. Joskus näitä reissuja on jopa peruttu koska ei tuule.

Very calm sea - Tyyntä

Selfie

Catarina & Hugo

Machico - Lähtö satama kaupungin oikeassa reunassa

Kun kolmen päivän merilintu osuus oli hoidettu, jäi aikaa enemmän tsekata saarta. Käytännössä saari tuli kierrettyä melko tarkkaan ja kaikki mainitut lintupaikat tarkistettu. Tärkeimmät mielestäni lännessä Faron majakkaniemi, luoteen Porto Moniz, lounaassa Lagoa do Baixo, keskiosan ylänkö Areeiro, luoteis Funchalin Botanical Garden Palheiro ja itäisin osa saaresta.
Porto Moniz vaikuttaa hyvältä merilintu staijipaikalta, tosin minulla ei ollut putkea mukana. Mutta näin kaksi Bulwer´s Petrel - Tyrskyliitäjää melko lähellä rantaa. Areeiro ylänkö alueet peruspaikkoja, itse huipulla piti käydä vielä pimeässäkin, varmistamassa Zino´s Petrel - Madeiranviistäjä pinnoihin. Toinen pimeässä havaittu laji oli Machicon sataman lähellä havaittu Barn Owl - Tornipöllö ssp schmitzi. Jospa tästäkin tulee laji joskus, johan hollantilaiset vähän niin meinaavatkin jo.

North east cost - Meriretket suuntautuivat kuvan yläoikeaan reunaan

Cancel north - Täältä ehkä mahdollisuus havaita Zino´s hyvällä N-tuulella

Cancel south - Tässä paras paikka nähdä Desertas Petrel ilman meriretkeä

Funchalin luoteis osan yläosissa on Palheiron golf-kenttä, tämän pohjois puolella pieni mutta loistava Botanical Garden. Moottoritiellä on jopa Palheiro kyltti ja niitä seuraamalla paikalle osaa luovia helposti. Loistava paikka, nimittäin Trocaz Pigeon - Madeirankyyhkylle. Paikalla on myös Madeira Firecrest - Madeiranhippiäisiä, niin lähes aina metsässä kuin metsässä. Useita Trocazeja lenteli matalalla puutarhassa ja kävivät jopa juomassa paikalle tehdyssä altaassa. Valitettavasti itselläni oli mukana ainoastaan kevyt kuvausvarustus, 100-400 millinen.

Trocaz Pigeon - Madeirankyyhky

Trocaz Pigeon - Madeirankyyhky

Palheiro - Näkymä Funchaliin

Matkalla länteen pakollinen pysähdys on aina tehtävä Lugar de Baixo´ssa. Itse en havainnut siellä juurikaan mitään poikkeavaa, ainoastaan paikallisia Noki- ja liejukanoja sekä Common Waxbilleja. Mutta esimerkiksi paikalla oli 20.8 jenkki yllätys, Yellow Warbler. Paikka on pieni kosteikko jossa on kohtalainen ruovikko ja aavistuksen lietettä, tämä tuntuu riittävän monelle muullekin harvinaisuudelle joita paikassa on nähty. Lännessä äärimmäisenä on Faro ja majakka jonka ympäristössä on helposti muutama olellinen laji tälle retkelle. Betrhelot´s Pipit - Kanariankirvinen on paikalla yleinen, lisäksi siellä on Rock Sparrow - Kalliovarpunen. Näin siellä myös Hoopoe - Harjalinnun ja Linnet - Hempon ssp guentheri. Paikalla pesii myös Spectacled Wabrler - Pikkupensaskerttu ssp bella, havaitsin ainoastaan yhden rätisijän mutta sehän riittää pinnaksi. Täällä on helppo nähdä myös Red-legged Partridge - Punapyy, tosin se on istutettua ssp hispanica kantaa. Joten ainakaan allekirjoittanut ei saa pinnaa. Paikalla oli myös kivasti kuvattavia Kestrel - Tuulihaukkoja ssp canariensis sekä useita Common Buzzard - Hiirihaukkoja

Kestrel - Tuulihaukka

Faro - Näkymä majakalle jonka vasemmalla puolella loistava pensasalue

Elokuun retkeilyyn Madeiralla kannattaa suhtautua kevyesti ja suunnata käytettävissä oleva aika target lajeihin, koska muuttoa ei täällä juurikaan tähän aikaan ole. Kaikki sujui hienosti retkellä eikä ongelmia ollut. Vuokrasin auton Europcar:lta, navigonin navigaattori minulla on iPhonessa. Joten kaikkiin paikkoihin oli helppo löytää. Auton palautuksessa kävi ikävä tapaus josta valitan Europcarille. Auton alta löytyi isohko painauma. Kysyn vaan kuka katsoo auton alle kun sitä on ottamassa vuokraamolta, en ainakaan minä tehnyt niin. Palautuksessa kaveri kyykistyi ainoastaa sille kohdalle jossa tämä painauma oli. Ei edes katsonnut muualle. Haistoin palaneen käryä tässä toiminnassa. Tämä oli viimeinen kerta kun vuokraan auton Europcar :lta. Mikään ei auttanut 400 euroa meni samantien luottokortilta. Ja tällä kertaa voin vannoa etten ajanut mihinkään. En edes poistunut asvaltilta ja auto oli aina hotellin tallissa.
No mutta palataan asiaan, näin retkellä huimat 41 lajia. Sain neljä elistä, Trocaz, M Firecrest ja Wilson´s sekä Zino´s. Muista alalajeista ei vielä tiedä, mutta ovathan odottamassa jos vaikka joskus.
Toivottavasti ajatuskatkoksia ei ole hirveästi, sillä keskeytyksiä oli tänä päivänä enemmän kuin tarpeeksi. Osa tosi mielettömän hienoja, sillä havaitsin tätä tehdessä Pikkusiepon, Haarahaukan ja Kiljukotkan. Ulkona kirjoittaminen siis kannattaa, sillä Kiljukotka oli myös himapinna.

Paluu ihmisten ilmoille

Black Lark - Mustakiuru

17.6.2015

Tältä erää viimeinen herätys Kazakhstanissa tuli edellisten tapaan hieman ennen auringon nousua. Nyt tosin oli lähtö lentokentälle, ei enää retkelle. Tarkoitus oli vielä aikaisin aamulla katsella ruskopääsirkkua ja peltotulkkua aamuvaloissa. Mutta ilmeisesti oli liian aikaista, sillä aurinko oli vasta nousemassa, eikä kumpaakaan näkynyt. Ainut mielenkiintoisempi havainto oli Golden Oriole – Kuhankeittäjä, joka viihtyi pääoven edessä olevissa puissa. Ilkeästi purevat hyttyset häiritsivät tätä lyhyttä päivän ainoaa lintuhetkeä. Kellokin meni hurjaa vauhtia eteenpäin, joten oli pakko siirtyä sisätiloihin ja check in tiskille.

Kazakhstan 2015, Markku Santamaa, Mika Bruun ja Mikko Järvinen @MS

Allekirjoittaneelle tuli tiskillä mielenkiintoisia ajatuksia vartiksi, koska minulle ilmoitettiin ettei ole paikkaa koneessa. Sitä ei todellakaan ollut siinä käsinkirjoitetussa listassa, josta he tarkistivat lähtijöitä. Kummasti sitä ehtii pienessä ajassa käymään läpi asioita. Kuten miten ja missä viettää mahdollisesti seuraavan päivän, miten pääsisin Ural Deltalle retkelle? Taxilla johonkin, mutta miten saisin veneen? Hotelli ja lentoliput olisivat helppoja hankkia, se ei olisi edes tavallaan minun ongelma. Kuinka monta päivää olisin täällä? Mitä ilmoittaisin himaan? Perusselitys; Pelikaani lensi turbiiniin ei ehkä mene läpi? No lopulta paikalle tuli ”supervisiiri”, otti homman haltuun ja taikoi minut lennolle. Tosin näytin hänelle MacBookista varausnumerotkin, mutta jotenkin se puuttui heiltä. Lopulta kaikki meni hyvin ja pääsimme lähtemään oikealla lennolla kohti Moskovaa.

White-winged Tern - Valkosiipitiira parvi

Moskovassa vietetyt 12 tuntia menivät yllättävän hyvin, syöden ja koneen ääressä ja käytiin läpi reissua. Joka oli kaikin puolin onnistunut. Kiitos kuuluu Markulle, joka oli onnistunut suhteillaan järjestämään hyvät oppaat. Suuri kiitos kuuluu retken onnistumisesta Denis & Yan kaveruksille. Yan ajoi Land Cruiserinsa Moskovasta Atyrauhun, 2000 km ja vielä takaisinkin, Denis tuli messiin jostain matkalta. Kaverit siis ovat venäläisiä ja asuvatkin siellä. Joten kieliongelmiakaan ei ollut, koska herrat puhuivat ”kohtalaista” venäjää ja hyvää englantia. Retkellä kaikki toimivat, auto, varusteet ja ruokapuoli sekä loistavat satelliittikartat onlinena koko ajan. Lukuun ottamatta puolen tunnin taukoa, jolloin Yan:n Lenovo sanoi sopimuksen irti. Mutta näppärä kaveri ei edes huolestunut, vaan avasi Lethermanilla koneen miljoonaan osaan. Minä pidin piirilevyjä, sun muita osia sekä ruuveja lippahatussa. Lopulta Yan pesi kaiken 98% alkoholilla ja kokosi kaiken takaisin, meni vielä oikein. Ja voilá, kaikki toimi jälleen. Tuntui pro meiningiltä. Ilman heitä emme olisi pystyneet keskittymään täysillä lintuihin. Nyt ei tarvinnut oikeastaan välittää mistään muusta kuin mistä löydämme seuraavan kohde lajin. Niissäkin onnistuimme täydellisesti. Yksi helpoimmista retkistäni. Lopuksi suurkiitos vielä Markulle ja Mikolle, kestivät ajoittain jatkuvaa kuvaamistanikin :)

Female Black Lark - Mustakiuru

Sykes´s Warbler - Aavikkokultarinta

Red-headed Bunting - Ruskopääsirkku

Blue-cheeked Bee-eater - Vihermehiläissyöjä

Best of the Day – total 9 species:

Golden Oriole - Kuhankeittäjä, 1

Retken nisäkäs ja matelijalista:

Saiga Antelope - Saiga tatarica, 3
Corsac Fox - Vulpes corsac, 5
Bobak Marmot - Marmota bobak, 20
Yellow Ground Squirrel - Spermophilus fulvus, 3
Small Five.toed Jerdoa - Allactaga elater, 1
Eversmann´s Hamster - Allocricetulus eversmanni, 2
European Hare - Lepus europaeus, 6
European Pond Turtle - Emys orbicularis, 10
Secred Toad-headed Agama - Phrynocephalus mystaceus, 2
Agama species - Phrynocephalus sp, 6
Steppe Runner Lizard - Eremias arguta, 10
Dice Snake Natrix tessellate, 2

Viimeinen retkiaamu

Kovasti Suomeenkin odotettu Pallas´s Gull - Mustapäälokki

16.6.2015

Viimeinen retkiaamu käynnistyi niin kuin kaikki muutkin tähän mennessä, auringon noustessa. Aamu ei varsinaisesti tuonut mitään uutta lajistoa, lintuja edelleen niukasti. Paitsi Caspian Plover – Kaspiantyllejä, niitä oli mukavat 17 yksilöä parin sadan metrin päästä leiristä. Ja niin kuin jo eilen epäilimme, täällä ilmeisesti pesii muutama pari. Ainakin niin hätäillen kaksi pariskuntaa vartioi aluettaan. Aamuretki jäi lyhyeksi, osittain siksi koska täällä ei ollut juurikaan muita lintuja kuin edellä mainitut. Päätimme purkaa leirin ja kadota alueelta. Pienillä stopeilla olimme kuitenkin melko nopeasti takaisin päätien varressa. Olimme suunnitelleet menevämme Atyraun kaupungin luoteispuolen suurelle altaalle, ne ovat ilmeisesti jätevesialtaita, N 47.11.235 E051.46.573.

Caspian Plover - Kaspiantylli koiras

Caspian Plover - Kaspiantylli naaras

Horned Lark - "Kaspian" tunturikiuru naaras

Greater Short-toed Lark - Lyhytvarvaskiuru

Steppe Runner Lizard - Eremias arguta

Selfie arolla

Pääsimme nousemaan altaalle hienosti ja edessämme avautui suuri allas alue, sen pohjoisosassa oli paljon lintuja. Ensimmäisellä stopilla saimme ihastella Paddyfield Warbler – Kenttäkerttusen aktiivista laulua ruovikon latvaosissa. Altaiden takaosassa oli kuitenkin paljon lintuja, joten siirryimme sinne. Kahlaajia oli runsaasti. Aivan edessämme lepäili 180 Pied Avocet – Avosetin parvi. Viereisessä parvessa oli perus tringat ja hieman pientä sekalaista kahlaajaa. Mukana ei valitettavasti ollut mitään erityisen kiinnostavaa. Hieman etäämmällä oli vesilintuparvi jossa oli mm. 300 Ruddy Shelduck – Ruostesorsaa ja saman verran Garganey – Heinätaveja sekä muita vesiäisiä pienempiä määriä. Lintuja ilmeisesti ammutaan täällä, koska kaikki olivat hyvin arkoja. Paria sataa metriä lähemmäs ei ollut mahdollisuuksia mennä, sillä koko parvi lähti lentoon ja vieläpä poispäin. Altaan keskiosassa pesi Caspian Gull – Aroharmaalokkeja ja ilmeisesti myös Pallas´s Gull – Mustapäälokkeja. Eteläosassa puolestaan oli kolme paria White-headed Duck – Valkopääsorsia. Toivottavasti ainakaan näitä ei ammuttaisi, vaikka ne olivat hieman luottavaisempia ja pakenivat ainoastaan ruovikon kätköihin. Laji nimittäin kuuluu uhanalaisten (endangered) listalle. Populaatio on ainoastaan 5300-8700 yksilöä, suurimmat juuri Kazakhstanissa. Myös pieni parvi White-winged Tern – Valkosiipitiiroja pesi etelän ruovikko saarilla. Paikka tuli tsekattua harmiksi melko nopealla tempolla, joten sen potentiaali jäi hieman vaiheeseen. Lisäksi olimme altailla juuri iltapäivän kuumimpaan aikaan, lämpötila reilut 30 astetta. Mutta koska D&Y:lla on edessään vielä ajomatka Moskovaan, sovimme että lopetataan retki tänne. Kolmelta olimmekin jo pienessä hotellissamme, Hotel Laeti, N 47.06.434 E051.53.895

Green Sandpiper - Metsäviklo oli joka paikan lintu missä vain oli vettä

Curlew - Kuovi, näimme ilmeisesti pesiviä lintuja, ssp suschkini

Garganey - Heinätavi oli yleinen järvillä

Little Gull - Pikkulokki puolestaan vähälukuinen

Illalla menimme Kazakhstanin retken viimeiselle illalliselle viereisen ostarin kyljessä olevaan Arabiankieliseen ravintolaan. Ruoka oli maittavaa, mutta olut oli törkeän kallista. Heillä ei ollut muka paikallista olutta ollenkaan. Illalla omassa hotellissa vielä yhdet ja ihmettelyä netissä. Koko viikko ilman mitään tietoa mistään uutisista tai tms. En kyllä huomaa tuo illankaan jälkeen tyhmentyneeni mitenkään huomattavasti, joten kai sitä voi olla toistekin ilman nettiä?

Best of the Day – total 64 species:

Ruddy Shelduck - Ruostesorsa, 300
Garganey – Heinätavi, 300
Ferruginous Duck – Ruskosotka, 10
White-headed Duck – Valkopääsorsa, 6
Glossy Ibis – Pronssi-iibis, 50
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 3
Pied Avocet - Avosetti, 180
Caspian Plover – Kaspiantylli, 17
Marsh Sandpiper – Lampiviklo, 55
Pallas´s Gull - Mustapäälokki, 35
Blue-cheeked Bee-eater – Vihermehiläissyöjä, 1
Horned Lark – Tunturikiuru, 5 (brandti)
Paddyfield Warbler - Kenttäkerttunen, 2

Suolajärvet

Aamun aloitus Isabelline Wheatear - Arotaskulla

15.6.2015

Herätessä Nightjar – Kehrääjä vielä surisi, Stone-curlew – Paksujalat ja Grey Partridge – Peltopyyt huutelivat, oli hämärää. Pian kuitenkin äänet vaihtuivat, Red-headed Bunting - Ruskopääsirkut ja Skylark – Kiurut aloittivat. Aamun kohteena oli sirkut, taaskaan en löytänyt kesyä Ruskopäätä. Sen sijaan olin yllättynyt kun yritin kuvata yksinäistä koirasta. Paikalle pölähti Black-headed Bunting – Mustapääsirkku joka ajoi pois Ruskopään. Tämä parivaljakko ei saanut toisistaan selvyyttä ja ajoivat ainoastaan toisiaan takaa, ja kuvia kummastakaan ei irronnut. Jouduin tyytymään muutamaan räpsyyn, onneksi niissä näkyy kuitenkin lintu kohtalaisesti. Pojat olivat tällä välin yrittämässä taas hyvää näkymää Fasaanista, nolla tuloksella. Vaikeita tuntuvat olevan tähän aikaan vuodesta. Paikalla oli kuitenkin ollut kaksi Lesser Whitethroat – Hernekerttua, ssp halimondendri. Oli puolipakko lähteä yrittämään siitä kuvaa. Ei tuntunut olevan minun aamu, näin kyllä linnun mutta koska ääntä ei ollut, lintukin katosi Tamariskeihin. Sain kuitenkin paikattua retkelle uuden lajin, Markku ja Mikko näkivät sen jo aamulla, Golden Oriole – Kuhankeittäjän. Kiertelin viimeiseen asti yltyvässä tuulessa Tamariskejä, mutta tulos oli melkoisen pyöreä. Palasin leiriin, muut olivatkin melko lähtövalmiina. Joten pikainen aamiainen ja teltan purku ja jälleen matkaan. Päätimme ajaa alueelle jossa aamulla huuteli kaksi Fasaania, mutta ei taaskaan näköhavaintoa. Näimme sen sijaan Caspian Stonechat – Kaspiantasku (ssp hemprichii) pariskunnan. Lopulta päädyimme isolle ruovikko alueelle, jossa yritimme nähdä lokki parvea paremmin. Sinne katosivat ”cacca-lokit” johonkin, ilmeisesti lähtivät merelle tai maatuivat niin kuin kyseisellä aineella on tapana tehdä.

Red-headed Bunting - Ruskopääsirkku oli yksi targetlaji

Black-headed Bunting - Mustapääsirkku sen sijaan yllätys laji

Blue-cheeked Bee-eater - Vihermehiläissyöjä oli yleinen etelässä

Hobby - Nuolihaukka oli yllättävän runsaslukuinen puuttomalla alueellakin

Oli aika vaihtaa mestaa, mutta ensin piti suunnistaa takaisin päätielle. Päivän päämääränä oli ”Caspian” Horned Lark – ”Kaspian” tunturikiuru (ssp brandti). Pysähtelimme alussa heti kylän jälkeen, langoilla oli kivasti Red-footed Falcon – Punajalkahaukkoja sekä Blue-cheeked Bee-eater – Vihermehiläissyöjiä. Alueella oli varmasti hyvin korentoja, koska korennonsyöjiäkin oli runsaasti. Kivan pysähdyksen jälkeen oli pakko saada päivän jäätelö, onneksi edessä oli jälleen kylä jossa pääsimme kauppaan, N 46.36.638 E049.26.553. Tästä parisataa metriä länteen on toinen kauppa josta saa myös jäätelöä. Saimme ostettua myös retken viimeiset ruuat ja juomat. Jälkimmäistä jäätelöä syödessä tuli jälleen retkipinna, House Martin – Räystäspääsky. Selvisimme hienosti päätielle ja huoltoasemalle, N 46.37.544 E049.21.418. Hetken päästä pysähdyimme vielä lounastauolle, N 46.46.516 E050.10.604. Mielenkiintoisen keiton jälkeen otimmekin melkein heti suunnaksi pohjoisen ja suolajärvi alueen, siellä pitäisivät ne brandtiit olla.

Ainoa kylä jossa oli hieman elämää

Junaradan ylittäminen osoittautui haastavaksi, kaikki ylityspaikat olivat tukittu, ilmeisesti öljy/kaasukentän vuoksi. Lopulta radan vieressä ajelu tuotti tulosta ja pääsimme rautatien yli, N 47.02.189 E050.31.146. Onni onnettomuudessa, sillä siinä ajaessa löysimme Long-legged Buzzard – Arohiirihaukan pesän. Siellä oli kaksi melko pientä poikasta, tosin päivä oli niin kuuma ettemme halunneet häiritä pesää minuuttia kauempaa. Matkalla GPS pisteelle, laskimme Blue-cheeked Bee-eater – Vihermehiläisyöjiä ja Steppe Grey Shrike – ”Arolepinkäisiä” (palliditrostris). Ensimmäisten määrät voittivat, tosin ei niin hirveän selvästi. Lepinkäisiä oli useita poikueita ja vanhoja langoilla. Alkumatkasta havaittiin useita laulavia Syke´s Warbler – Aavikkokultarintoja samalla harvalla puska alueella.

Isä, Long-legged Buzzard - Arohiirihaukka

Pojat, Long-legged Buzzard - Arohiirihaukka

Steppe Grey Shrike - Palliditrostris

Aloimme lähestyä meille annettua GPS pistetta, mutta jouduimme ajamaan reilut kaksi kilometriä mäkisessä/kuoppaisessa maastossa. Ihmeellisistä paikoista Yan hilasi autoansa eteenpäin, itse olisin epäröinyt monessa kohtaan. No päästiin lopulta mäen päälle johon piste oli merkitty. Näytti täysin väärältä paikalta, paperit esille ja pisteen tarkistus. Vaatimattomat 12 kilometriä oltiin pielessä, tylyä. Jokin oli mennyt pieleen pisteessä. Takaisin tielle ja kohti uutta pistettä. Se näyttikin paremmalta jo alkuunsa ja nousimme autosta tarkistamaan tilannetta. Ensimmäiset nähdyt linnut olivatkin Caspian Plover – Kaspiantyllejä, niitä oli yhteensä seitsemän pienellä alueella. Seassa oli myös kuusi target lajia, ”Caspian” Horned Lark – ”Kaspian” Tunturikiurua. Suupielet korvissa kerroimme D&Y:lle että voivat valita läheltä leiripaikan, jäämme tähän viimeiseksi yöksi, N 47.21.245 E050.49.018. Alue oli melko karua ja lajimäärä hyvin niukkaa, eikä määriäkään juuri ollut. Ainut mainittava edellisten lisäksi oli Greater Sand Plover – Aavikkotylli, joka lepäili suolajärvellä hetken. Retken viimeinen kokonainen päivä oli takana, sitä juhlistettiin kylmällä oluella ja pidettiin iltahuuto komeassa auringon laskussa.

Isabelline Wheatear - Arotasku, jo lentokykyinen poikanen

Horned Lark - "Kaspian" tunturikiuru, ssp branti

Viimeinen leiripaikka

Best of the Day – total 62 species:

Grey Partridge - Peltopyy, 4
Common Pheasant – Fasaani, 5 (septentrionalis)
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 6
Red-footed Falcon – Punajalkahaukka, 8
European Stone-curlew – Paksujalka, 4
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 2
Greater Sand Plover – Aavikkotylli, 1
Caspian Plover – Kaspiantylli, 7
Eurasian Nightjar – Kehrääjä, 1
European Bee-eater – Mehiläissyöjä, 120
Blue-cheeked Bee-eater – Vihermehiläissyöjä, 66
Horned Lark – Tunturikiuru, 6 (brandti)
House Martin – Räystäspääsky, 1
Caspian Stonechat – Kaspiantasku, 2 (hemprichii)
Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, 7
Lesser Whitethroat – Hernekerttu, 2 (halimondendri)
Penduline Tit - Pussitiainen, 14 (caspius)
Golden Oriole – Kuhankeittäjä, 1
Steppe Grey Shrike – ”Arolepinkäinen”, 41 (pallidirostris)
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 15
Black-headed Bunting – Mustapääsirkku, 1

Fasaanin perässä

"Caspian Penduline Tit - Kaspianpussitiainen" koiras rakentamassa pesää

14.6.2015

Käsittämättömän hieno kuuluvuus heti aamuhämärästä alkaen. Horisontissa saalisteli noin 18 sirosuohaukan löysä parvi, ilmeisesti 2kv lintuja ja suurin osa Arosoita, oletan. Lähemmäksi ne eivät koskaan tulleet ja en jaksanut lähteä tallustamaan muutamaa kilometriä koska halusin nähdä kiurulintuja paremmin. Äänittelinkin White-winged Lark – Valkosiipikiurun soidinta, joka jatkui loputtomasti yläpuolellani. Ainutkertainen kokemus, seuraavaan kertaan voi mennä aikaa tai sitten ei. Pieni parvi Black Lark – Mustakiuruja pyöri myös lähistöllä ja sadat Calandrella Lark – Arokiurut pitivät taustaäänet kohdillaan. Löysin myös Corsac Fox:n pesän, tai siitä lähti aikuinen Corsac. Mutta pesäkolon kolme poikasta näyttivät tavallisilta ketuilta. Joka tapauksessa kaksi niistä oli erittäin uteliasta. Nuorempi ei juurikaan välittänyt minusta kun pysyttelin ilmavirtauksen alapuolella. Hauskan näköisiä veijareita. Kolme tuntia meni joutuisasti ja oli palattava aamiaiselle ja leirin purkuun. Edessä oli pitkä ajomatka lounaaseen, onneksi päätietä.

White-winged Lark - Valkosiipikiuru esitti soidintaan vielä täysillä

White-winged Lark - Valkosiipikiuru koiras

Ketun poikasia

Noin kolmen kilometrin jälkeen päätimme kuitenkin ottaa jo ensimmäisen stopin, paikalla piti olla pieni lampi, N 49.02.563 E051.39.929. Eipä ollut, mutta joen reunassa oli paljon lintuja. Muutama Paddyfield Warbler – Kenttäkerttunen lauloi pienessä ruovikossa. Viereisillä langoilla istuskeli Red-footed Falcon – Punajalkahaukkoja ja ilmassa rundaili Steppe Eagle – Arokotkia. Hetken päästä kuului myös kovaa Demoiselle Crane – Neitokurjen soidinhuutoa, ne yrittivät karkottaa yksinäistä Common Crane – Kurkea pois reviiriltään. Kurki oli päättänyt olla kaveri tämän pariskunnan kanssa, tosin Neitokurjet olivat asiasta erimieltä ja yrittivät karistaa herraa kaikin tavoin pois seuroista. Ehkä ne siinä onnistuivatkin, seuraaminen jäi kesken kun tuli muuta mielenkiintoista ihmeteltävää. Nimittäin jaloistani lähti kaksi käärmettä jokeen. Mutta sen verran nopeita ne olivat etten saanut niistä irti kuin värin ja selän kuvion, erittäin todennäköisesti ne olivat Dice Snake (Natrix tessellate) – suomeksi ehkä Noppakäärme.

Vanha Steppe Eagle - Arokotka

Kurki ja sen "poikanen"

Tästä eteenpäin päivä sujuikin tienvarsi retkeilyssä autossa päätietä pitkin. Tosin ensimmäinen 50 kilometriä tuntui ettei tässä ole koskaan edes ollut tietä. Tasaisempaa oli ajaa tien vieressä, sillä niin kuoppaista asvaltti osuus oli. Meilläkin oli kuitenkin kunnon maastoauto, tavallisella autolla meno olisi ollut hyvin mielenkiintoista. Päätimme pitää lounastauon päätien varressa olevassa pienessä ravintolassa, hämmästys oli suuri siellä oli netti, N 47.13.226 E051.00.697. Lounaan jälkeen aloimme lähestyä kuitenkin itse kohdettamme. Kapeaa puskavyöhykettä ennen laajaa ruovikkoaluetta merenrannassa, tosin merelle oli vielä reilut 10 kilometriä. Käännyimme pisteestä, N 46.41.296 E049.32.025, (piste aavistuksen epätarkka) etelän suuntaan ja haahuilimme pikku hiljaa meille annettuun pisteeseen. Pienen joen ylitys onnistuu ilmeisesti ainoastaan tästä, N 46.39.273 E049.30.725. Lopulta aika mutkikasta reittiä tuli kartalle, mutta lopulta pääsimme kanavatielle. Täällä on seuraava kohdepaikkamme, N 46.36.233 E049.33.455

Lesser Short-toed Lark - Pikkukiuru

Greater Short-toed Lark - Lyhytvarvaskiuru

Muutaman kilometrin ajon jälkeen tien läheisyydessä vilahtikin itse kohde, Common Pheasant – Fasaani. Niin ja nyt on kyseessä ihan A-kategorian linnut, eikä mitään metsästäjien istuttamia typeriä Fasaaneja. Lintujen alalajikin on eri, ssp septentrionalis, piste! Toinenkin yksilö huuteli pusikoissa, muttei näkynyt. Samalle paikalle ilmestyi myös toinen kohdelajeista, Penduline Tit – Pussitiainen. Tästä paikallisesta alalajista on mahdollisesti tulossa oma laji, onhan tämä melko erinäköinenkin kuin meille tuttu Remiz. Hienon näköinen koiras, ”Caspian Penduline Tit – Kaspianpussitiainen” rakenteli pesää aivan tien viereen kauniissa iltavalossa. Oli pakko jäädä kuvaamaan lintua, muut jatkoivat matkaa ja yrittivät vielä nähdä Fasaania paremmin. No Fasaani näkeminen ei onnistunut, mutta posekuva Remizistä onnistui. Päätimme etsiä lähistöltä leiripaikan. Etsimiseen ei kulunut kuin 400 metriä ja päätös oli nopea, ihan sama mihin se viritetään, N 049.36.208 E049.33.939

Eurasian Stone-curlew - Paksujalka piiloutuu

 Jälleen uusi leiripaikka

Jälleen rutiininomaisesti leiri pystyyn, pientä retkeilyä ja illallinen. Ihmetellä täytyy kuinka oppaamme D&Y loihtivat kuin tyhjästä maukkaan illallisen. Leiripaikan vierestä nousseet kaksi kanalintua aiheuttivat pientä hämmennystä. Niin kuin hämärissä alkanut huutelukin, kunnes tajusimme tilanteen, Grey Partridge – Peltopyyt huutelivat kilpaa. Täysin yllätyslaji tämäkin. Samoihin aikoihin aloittivat myös paikalliset Eurasian Stone-curlew – Paksujalat soidinhuuto sessionsa. Paikalliset hyttyset aiheuttivat sen ettei iltahuutoa kannattanut tehdä pöydän ääressä, ja möngimme telttoihimme. Koko ilta tuntui olevankin yhtä huutoa. Paksujalatkin vain kiihdyttivät huutojaan ja siihen yhtyi myös European Nightjar – Kehrääjä. Kaksi lintua surisivat telttojen vieressä ja yritin äänittää menoa. Mutta viereisen teltan kuorsausäänet estivät kaiken, ehkä ne saa editoitua pois raidalta, siis ne kehrääjät. Linnut ovat täällä pesivää alalajia, sarudnyi. Tähän oli mukava päättää päivän retki, huomenna uudet kujeet

Best of the Day – total 65 species:

Grey Partridge - Peltopyy, 3
Common Pseasant – Fasaani, 2 (septentrionalis)
Pallid Harrier – Arosuohaukka, 7
Long-legged Buzzard – Arohiirihaukka, 5
Red-footed Falcon – Punajalkahaukka, 4
Common Crane – Kurki, 1
Demoiselle Crane – Neitokurki, 6
Little Bustard – Pikkutrappi, 3
European Stone-curlew – Paksujalka, 6
Black-winged Pratincole – Aropääskykahlaaja, 2
Eurasian Nightjar – Kehrääjä, 2
White-winged Lark – Valkosiipikiuru, 18
Black Lark – Mustakiuru, 10
Crested Lark – Töyhtökiuru, 2 (tenuitrostris)
Sykes´s Warbler – Aavikkokultarinta, 1
Paddyfield Warbler – Kenttäkerttunen, 2
Penduline Tit - Pussitiainen, 3 (caspius)
Red-headed Bunting – Ruskopääsirkku, 7
Black-headed Bunting – Mustapääsirkku, 1