Great Shearwater - Isoliitäjä

 

Sunnuntai iltapäivällä 10.9.2023 lävähti sovellukseen MEGA viesti - Isoliitäjä. Pienoinen paniikki meinasi iskeä päälle. Syy siihen on se että minulla ei ole auto reiluun viikkoon. Vanha on myyty ja uuden piti tulla, mutta se viivästyi parilla viikolla. Meillä on kyllä toinen auto, mutta sille oli muita menoja, tietenkin. Toisella puhelulla sain kyydin H.Vasamieheltä, mutta hän oli 25 kilometrin päässä, ja mulla kesti hetken saada kyyti sinne. Lopulta päästiin matkaan, Tom Backlund poimittiin Keimolasta mukaan. Perillä lintu olikin näkyvissä putkella. Reilu puolituntia pohdittiin miten me kuvaajat pääsisimme veneellä linnun viereen. Menimme pieneen venesatamaan, josta pummasimme kalastajien veneen, kuljettajalla luonnollisesti. Nopeaa toimintaa ja pois, onneksi lintu lenteli perässämme kun lähdimme paikalta pois. Tuli onneksi muutama lentokuvakin.

Great Shearwater - Isoliitäjä pesii pääosin Tristan da Cunha lla, noin 5 miljoonan parin voimalla. Siis melko kaukana, Etelä-Amerikan etelä kärjen ja Afrikan etelä kärjen puolessa välissä. Pesintä alkaa noin marraskuun alussa, joten sinne tämänkin linnun piti mennä. Nyt ne painelevat Grönlannin etelä osista sinne. Lokakuun alkupuolella niitä näkyy kivasti mm Corvolla. Vuonna 2011 näimme satoja, ehkä tuhansia. Ilmeisesti sinä vuonna päämuutto oli juuri menossa niillä kohdin. Muutoin siellä näkee illassa vain max 10 lintua. Pesinnän jälkeen linnut suuntaavat etelä-Amerikan rannikkoa seuraten pohjoiseen, ja tosiaan syksyllä palaavat pääosin Atlantin itäpuolella takaisin pesimään. Lajia ei juurikaan nähdä Grönlannin eteläkärki - Islannin etelä osat - Lofootit alueen pohjoispuolella. Itämerellä lajia ei tiettävästi ole nähty aiemmin. Mutta kuitenkin Saksan Hampurissa ja Ruotsissa yksi havainto sisämaasta, Vänern järveltä. Samoin Kanadasta tiedetään että niitä on eksynyt suurille järville hurrikaanien jälkeen. 

Mistä tämä yksilö on tullut? Sitähän ei tietenkään saada koskaan selville, mutta aina voi spekuloida. Syyskuun alussa ei ollut kovempia tuulia koillisesta, Vienanmerellä tuuli syyskuussa ennen linnun saapumista ainoastaan lounaasta. Myöskään lännestä ei käynyt kuin kerran tuuli luoteesta. 5-6.9 välisenä yönä tuuli melko voimakkaasti Lofoottien suunnasta Itämerelle ja aina sisämaahan asti. Tuulien osalta tämä on ainut hetki jolloin se olisi voinut tulla. Sen sijaan sumuja oli enemmän, niitäkin taisi olla vain aamusta. Näitä oli jo vaikeampi tarkistaa jälkeen päin ja olivatko ne kuitenkaan niin valtaisia? Villi veikkaus on kuitenkin että lintu tuli tuon ainoan tuulen tuomana. Vienanmeren kautta tuloa on nyt vaikeampi uskoa. Tuuli oli kokoajan vastainen. Sitä kautta tulo ei ole liitäjille oikein mahdollista jos ei ole myötä- tai sivutuuli. Myöskin laji on harvinainen Jäämerellä. 

Olin melko varma että lintu ei elä kovinkaan kauan sisävesillä, koska vesi ei ole riittävän suolaista. Mutta toisin kävi. Sehän katosi järveltä vasta 14.9. Tai ainakaan sitä ei löytynyt 15. päivän etsinnöissä. Linnulle syötettiin bongausten ohessa paljon paikallista kalaa ja kalan perkeitä. Ehkä juuri niiden voimalla se selvisi tai mahdollisesti kuoli johonkin suolistobakteeriin? Laji syö normaalisti Atlantilla kalaa (makrilli), kalmareita ja äyriäisiä. Kun selailin lajista enemmän tietoa, oli mielenkiintoista huomata että laji on sukeltaja. Sen tiedetään sukeltavan ravintoa etsiessään jopa 18,9 metrin syvyyteen ja sukellukset voivat kestää 40 sekuntia! Kylmissä vesissä se sukeltelee enemmän kuin lämpimissä vesissä. En tiennyt että liitäjä sukuiset sukeltavat noinkin paljon. 

Hämmästyttävä havainto jälleen kerran Suomesta. Alla muutama kuva linnusta ja tilanteesta. Venekuva Petteri Hytösen ja kuvaustilanne veneen omistajan Teemu Mattilan.

Vasemmalta Matti Rekilä, Mika Bruun, Teemu Mattila, Heikki Vasamies ja Jussi Murtosaari

Vasemmalta Rekilä, isoliitäjä ja Bruun

Vuoristopäivä

 

Red-tailed Wheatear - Persiantasku - Mika Bruun

Aamulla (lue yöllä) kello soi 1:45, lähtö pöllöilemään 2:00 aamuyöstä. Tervettä touhua tämä lintuharrastus. Targetlaji on ilmeisesti kadonnut, lintua on etsitty kolmena yönä. Ei minkäänlaista kosketusta lintuun, Omani Owl´iin. Aamupäivän retki jatkui yöretkestä. Lintuja nähtiin ihan hyvin, saatiin kaikki mitä tuolta oli ajateltukin. Pois lukien tietty tuo typerä pöllö. Plain Leaf Warbler oli se mukavin, se on nyt hoidettuna ryhmälle. Linnut ovat vasta tulleet talvehtimisreviireilleen, koska taistelu tuntui olevan välillä kiivasta. Lounaan jälkeen matka jatkui uuteen hotelliin sisämaahan. Perillä reilun kolmen tunnin jälkeen. Piharetkeily hotellin alueella ei tuottanut oikein mitään oleellista, ei edes tavallisia lintuja. Illallisen jälkeen lähdimme taas pöllöilemään. Targettina sama laji. Nyt saatiin jonkinlainen kosketus, mutta asiakkaille näyttäminen ei onnistunut sinne päinkään. Yhdeltä yöllä hotellille. Eli tuli 23 tunnin retki. Toivottavasti ehtisi huomenna ottamaan hieman rennommin. Lähtö onkin vasta 6:30. 

Birdquest ryhmä vuoristossa - Mika Bruun

Tyyppimaisemaa Omanin vuoristossa - Mika Bruun

Duunipäivä

 

Socotra Cormorant - Socotranmerimetso - Mika Bruun

Poikkeuksellisesti aamu alkoi kunnon aamiaisella, rauhallisella sellaisella. Outoa. Jatkui myös erilailla, pakkausten jälkeen polkaisin kiinalaisen ihmeen, MG´n vauhtiin. Ohjenkirjan pläräämiseen ei jaksanut hirveästi vaivautua, vaikka niin päätin. Kyllä ne vauhdissa oppii kun kokeilee. Kaikki muut ovatkin löytyneet mutta cruiseria en löydä, ehkä se löytyy huomenna? Aloitimme retken tutusta Sooty Falcon mestasta. Lähes yhtä monta lintua oli paikalla kuin neljä päivää sitten. Venehemmot alkoivat tulla jo tutuiksi, tiesivät mitä halusimme ja olivat super avuliaita kuvauksia ja katsomisia varten. Muutamaa Socotraa pääsi oikein kuvaamaankin ja ihan nättiä jälkeä R5 teki. Mutta ei se toimi nopeisiin tilanteisiin niin kuin pitäisi, valitettavasti. Ehkä en ole löytänyt nappeja oikein tai näpit eivät pelitä? Tilanteiden ja lounaan jälkeen vaihtui hotelli. Pikku breikki ja iltaretkelle. Pohjustukset toimivat lähes täydellisesti ja lajeja ropisi koriin. Illalla piti syödä vielä kerran tänään, kukaan ei oikein jaksanut enää. Kaikki jätti mm jälkiruuan väliin. Liian hyvät safkat, tai olemme vain syöneet liian paljon. Huomenna aamulla jälleen yöretki hyvin aikaisella herätyksellä. Toivottavasti yö/aamu onnistuu.

African Lime Butterfly - Mika Bruun

1stW Sooty Falcon - Nokihaukka - Mika Bruun

Striated Heron - Kyyryhaikara - Mika Bruun

Peltoretkeilyä

 

Adult Asian Black-winged Kite (ssp vociferus) - Liitohaukka - Mika Bruun

Päädyimme ottamaan hieman rauhallisesti tämän päivän, ennen kuin opastettavat saapuvat. Aamupäivä etsittiin urakalla arohyyppiä, tulos oli pyöreä nolla. Peltolintuja oli kuitenkin ihan mukavasti katseltavaksi. Liitohaukkoja pörräsi taivaalla, Intianhyyppiä juoksenteli pelloilla, Siperiankurmitsa parvet etsivät ruokailuoaikkoja. Delicate Prinia, carpenteri määritystä pohdittiin ja tutkittiin, etelässä tullaan näkemään Graceful Prinia, yemenensis. Lopulta ilma kävi liian kuumaksi ja aloitimme duunin. Hotellin tarkistusta, josta tuli heti säätöä safkan suhteen, kaupassa käyntiä autot täyteen vettä ja muuta tarpeellista, lopuksi vielä kaikki autot. Meikäläisen auton haku oli hankalaa, ensimmäinen ei pelittänyt kunnolla. Tai jos tykkää tärinästä, auto olisi kelvannut. Mutta kun kello alkaa irrota ranteesta yli satasen vauhdissa tärinästä, se oli jo rauhalliselle kaverillekin liikaa. Pajero vaihtui kiinalaiseen ihmeeseen, MC nimiseen. Ainakin autoa joutuu opiskelemaan ennen kuin päästään liikkeelle. Illalla tavattiinkin herra Pekka Nikander, joka oli saapunut omalta seikkailultaan hotellille. Kuulema tullissa kolme tuntia on liikaa, tarina ei kerro mitä siellä tapahtui. Illallisella nähtiin jo kolme asiakasta, tästä se lähtee.

Arabian Green Bee-eater - Mika Bruun

1stW Asian Black-winged Kite (ssp vociferus) - Liitohaukka - Mika Bruun

Pacific Golden plover - Siperiankurmitsa - Mika Bruun

 

Plain Leaf Warbler

 

Plain Leaf Warbler - Pikkutiltaltti - Mika Bruun

Aamulla vuoristoon jälleen, upeat maisemat ja monta kivaa lajia. Mm Plain Leaf Warbler, Red-tailed Wheatear, Pallid Scops Owl, Little Owl, Ménétries´s Warbler ja Long-billed Pipit. Aika meni jouhevasti, kahdeksan tunnin jälkeen palasimme aikaan lounaalle ja päivälevolle. Iltaretki suuntautui pelloille ja pöheikköön, lämpö oli taas palannut, samat 39 astetta. Nyt oltiin kuumin aika päivästä onneksi nukkumassa. Illalla olikin vain mukavan lämmin retkeillä. Löytyi jokunen pelto, johon jatkossa on ryhmän kanssa päästävä. Vasta leikatulla ja kasteluilla pelloilla oli paljon lintuja. Suurin osa tietysti yleisiä lajeja, mutta mukava oli niitäkin katsella. Kuvat jäävät yhteyksien takia vain muutamiin. 

Common Myna - Pihamaina - Mika Bruun

Long-billed Pipit - Kalliokirvinen - Mika Bruun

Little Owl - Minervanpöllö - Mika Bruun

Oman - Sooty Falcon

 

Sooty Falcon - Nokihaukka - Mika Bruun

Tuli yöllä Muscat, Omaniin. Rasittavan reissun jälkeen, lentolippujen kanssa yhtä hässäkkää. Osalla Istanbulissa vaihdossa olleilla matkustajilla oli lippu maksetuna, mutta ei paikkaa koneessa. Minullakin oli aluksi niin, mutta jostain se saatiin kaivettua viime minuuteilla Helsingissä. Lippu tuotiin koneeseen. Ja niinhän siinä olisi käynyt että ilman tuota, olisin jäänyt Istanbuliin. Näin kävi viidelle matkustajalle, kone oli ylibuukattu. Turkish Airlanes, aina niin hyvin toiminut tähän saakka. Mutta täällä ollaan onneksi. Aamulla aloitettiin auton haulla, jonka Hannu Jännes hoiti niin kuin aina moitteetomasti. Hyvä Toyota Prado, kulkee maastossakin hyvin ja tilaa on. Kävimme alkuun katsomassa Sooty Falcon - Nokihaukkoja, niitä oli muutamia poikueita vielä pesimäpaikoillaan. Lentokuvauksista ei vain meinannut tulla mitään, ne eivät suostuneet lentämään muuta kuin vaihtamalla kalliolla kiveä. Ohella sain joitain haikara kuviakin. Mielenkiintoinen aamuretki, tyhjän Corvon jälkeen. Hieman katseltiin myös rantapaikkoja, paljon tiiroja ja lokkeja. Iltaretki suunnattiin kauemmas vuorille, piti hoitaa pöllöjä. Ihan kaikkea ei vielä löytynyt, esim Omani Owl jäi odottamaan ruksaamista. Ehkä jo huomenna sen voi tehdä, uusi yritys aamulla. Lämpötila oli ihan siedettävä, iltapäivällä mittari näytti 39 astetta lämmintä. Nyt voidaan sanoa ettei ainakaan palele. vuorilla ei ollut kuin 32, mukavan viileätä.  Tästä tämä lähtee. Päivityksiä voi tulla heikommin, koska yhteydet tuntuvat olevan vajaavaiset. Yritetään.

Striated Heron - Mika Bruun

Western Reef Heron - Mika Bruun

 

Flores -Green Heron

 

Green Heron - Viherhaikara - Mika Bruun

Viimeinen aamu Corvolla tänä vuonna, ja ensi syksynä uudelleen. Tämä vuosi oli varmasti pettymys monelle varsinkin uusimmille Corvon kävijöille. Lokakuussa ei havaittu ainuttakaan Warbleria. Se oli yllätys/pienoinen pettymys itsellenikin. Olin melko varma että tulevana maanantaina niitä vielä tulee Corvollekin. Onneksi muutama isompi lintu, Least Bittern & Magnificent Frigatebird, sentään pelasti retken täydeltä katastrofilta. Tämän aamuinen kävely ja jutustelu ei tosiaan tuottanut juurikaan kiinnostavia lintuja. Ja 13:00 pitikin jo tallustella turvatarkastukseen. Se on täällä kentällä nopea. Nyt oli 7 ornia ja kaksi paikallista lähdössä Floreksen kautta eteen päin. Matka oli tuulen vuoksi aika pomppuinen, mutta ihan normaalia. Saatiin juuri ennen lähtöä Florekselta, sveitsiläisiltä viesti että Green Heron olisi paikalla. Siispä otimme taxi kun tulimme kentälle ja puolen tunnin päästä haikara olikin kuvattavissa. Ruotsalaiset repivät lajista vielä WP-pinnan. Reilu vartti kuvattiin ja pikaisesti takaisin kentälle. Puolitoista tuntia uhrattiin kahden tunnin vaihdosta, ja hyvin jäi aikaa vesipullon ostoon kentällä. Matka jatkui samantien kohti Saõ Miguelia. Siellä taas taxilla retkelle satamaan, parin tunnin retki ei tuottanut kuin lehmähaikarasta retkenpinnan. Mukava oli taas nähdä hämärissä yöpyvät tiirat, vielä oli paikalla 350 kalatiiraa. Valitettavasti ruusutiirat olivat jo kadonneet. Onko birdflu vaikuttanut niihin, koska niitä ei ole ollut paikallisten mukaan sitten elokuun. Tässä oli tämän vuotinen Corvon reissu. Seuraavaksi paluulento Lissabonista Helsinkiin, ja seuraavana aamuna lento Helsingistä Istanbuliin. Sunnuntaina alkaa uusi seikkailu.

Päivän parhaat:

• Great Shearwater - 10+
• Osprey - 1 (sama)
• Kittywake - 1
• Little Stint - 1 (sama)
• Curlew Sandpiper - 1
• Meadow Pipit - 1 (sama)
• Spotted Flycatcher - 1
• Snow Bunting - 2 (samat)

Flores:

• Green Heron - 1

Ruddy Turnstone - Karikukko - Mika Bruun

Green Heron - Viherhaikara - Mika Bruun

Green Heron - Viherhaikara - Mika Bruun

Common Tern - Kalatiira - Mika Bruun