sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Viimeinen Ahwaz retkipäivä

Egyptian Nightjar - Mika Bruun
Aamulla vesisadetta, mutta lähdimme luonnollisesti maastoon. viimeinen Basra yritys oli toivotonta. Tunnin seisoimme vesisateessa paikalla jossa oli viime vuonna 5 paria, eivät vain ole tulleet vielä. Paikalla ainoastaan Blue-cheeked Bee-eater ja muutama Clamours Reed Warbler, lähdimme takaisin päin aavistuksen pettyneenä. Päädyimme ostamaan lounasta kaupasta ja samaan aikaan sade loppui. Pienen neuvottelun jälkeen siirryimme ns kuivemmalle alueelle. Tai sitä se olisi normaalisti, ei tänä vuonna. Ensimmäisellä tiellä kävely osuudella havaitsimme märkiä Egyptian Nightjar. Yritin kuvata ja muutaman lentokuvankin sain, mutta linnut olivat räjähtäneen näköisiä koska olivat niin märkiä. Muutamasta kuivemmasta linnusta sain maassa kuvia. Hypocoliuksia muutti, White-tailed Lapwing parvi oli laskeutunut läheiselle alueelle, Menetries´s Warbler pariskunta pyöri lounaspaikassa. Mukava lounaspaikka. Ajoimme muutaman kilometrin eteenpäin ja vastaava paikka oli jälleen edessä. Paikka kuhisi Pratincolia ja tien reunoissa lenteli Nightjareja, hämärää hommaa. No kuvaajalle se ei ollut huono asia ensinkään. Seuraavalla stopilla oli mukava varpuslintu parvi, Corn Bunting, Wagtails, Pipits ja Larks. Kiva sekaparvi jota oli mukava katsella. Paluu matkalla muutamia tasku pysähdyksiä. Kiireellä palasimme hotellille, pakkasimme ja illallisen jälkeen lähdimme kentälle. Palasimme Teheraniin, jossa kaupungin laidalla pienehkössä hotellissa myöhään yöllä. Iltatoimet menivät lähes aamuyöhän. Päivän parhaat lajit; Egyptian Nightjar, Grey Hypocolius, Lesser Short-toed Lark, Red-throated Pipit ja Corn Bunting

Blue-cheeked Bee-eater - Mika Bruun

Collared Pratincole - Mika Bruun

Collared Pratincole - Mika Bruun

Egyptian Nightjar - Mika Bruun

Female Menetries´s Warbler - Mika Bruun

Yellow Wagtail beema - Mika Bruun
Ahwaz ruksittuna, ainakin Ville mielestä

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Irankin rajamailla

Mesopotamian Crow - Mika Bruun
Lähtö leppoisan aikasin, viideltä. Nopea aamiainen ja maastoon, matkaa pelipaikoille oli reilu 50 kilometriä. Jonkinlaisia altaita, ensimmäinen pysähdys oli villisika lauma ja shakaali. Jäätiin myös paikalle kulostelemaan ja katsomaan lintuja. Leppoisa paikka, jossa suurimmalle osalle Irak Babblerista tuli pinna. Ruovikkoinen alue oli melko linturikasta mutta lähdimme kohti rajaa, ajoimme satojen kahjaajien ohi kohti määrän päätä. Kohteena mahdollisesti Basra Reed Warbler, mutta perille päästyämme saimme havaita että se oli tulvan alla ja tie oli suljettu. Lisäksi perille päästyämme meille jäi ainoastaan tunti retkiaikaa. Alkoi satamaan, lisäksi melko paljon, joten ulkona ei voinut olla. Myöhemmin retken viimeisinä päivinä vasta tajusimme tulvien laajuuden ja veden määrän, mutta siitä myöhemmin. Ehdimme kuitenkin nähdä mielenkiintoisia lajeja kuten African Darter. Jouduimme palaamaan kaupunkiin, jossa jälleen syömään lounas. Ravintolalle se tuli yllätyksenä ja asia kesti hieman. Mutta ruoka oli hyvää ja sitä todellakin oli riittävästi, lopuksi otettiin ryhmäkuva Instaan. Muuten ainoa some kanava joka täällä on sallittu, eli sitä ei ole blogattu, vielä. Iltapäivän kohteena meillä oli Elhaei´n itä puolen altaan ja peltoalue. Taas yritettiin Basra RW ta mutta turhaan. Alueella oli onneksi paljon muita lintuja joten ihan kiva iltapäiväretki. Upea "vulvescens" nähtiin hienosti maassa ja lennossa, retken ainoa Mountain Chiffchaff ssp lorenzii sekä useita laulavia Clamours Reed Warbler. Takaisin bussille päästyämme meitä odotti koko kylä, kaikki halusivat ottaa kuvia turisteista ja osa yritti kysellä mitä me puuhataan. Opas tietty selitti jotain linnuista, joku osasi muutaman sanan englantiakin. Mukava päivä vesisateesta huolimatta, lajimäärä oli jo parempi. Päivän parhaat lajit; Marbled Duck, Western Reef Heron, Greater Spotted Eagle "vulvescens", Pallid Harrier, Grey-headed Swaphen, White-tailed Lapwing, Collared Pratincola, Pallas´s Gull, Blue-cheeked Bee-eater, Mesopotamian Crow, Mountain Chiffchaff, Clamours Reed Warbler, Irak Babbler ja Afghan Babbler.

Clamours Reed Warbler - Mika Bruun

Greater Spotted Eagle vulvescens - Mika Bruun

Greater Spotted Eagle vulvescens - Mika Bruun

Little Cormorant - Mika Bruun

Pien Kingfisher - Mika Bruun

Red-wattled Lapwing - Mika Bruun

Siberian Stonechat maurus - Mika Bruun
Komppausta tyypillisessä Ahwaz maisemassa

Kaasukenttää riittää

Ruovikon reuna alueita

perjantai 29. maaliskuuta 2019

Ahwaz

Graceful Prinia - Mika Bruun
Aamulla ennen auringon nousua ulos lentokentältä, pakko päästä ulos. Onneksi sain nukuttua hyvin sen reilun pari tuntia. Oli tunti aikaa retkeillä lentokentän pihassa. Paras havainto oli Apus a pekinensis, eli itäinen tervapääsky. Muutoin White-eared Bulbul yleinen, mahdollinen dukhuensis västäräkki ja tiltaltti sekä sylvia. Lisäksi perus hässäkkää. Onneksi päästiin lähtemään kohti Ahwazia turvallisella Iranilaisella koneella. Tosin viereisen koneen takaovi ei antanut kovinkaan vakuuttavaa vaikutelmaa. Ovi oli nimittäin korjattu jostain syystä jesarilla, piti oikein kiikarilla tarkistaa. No tuskin se sillä ainoastaan oli kiinni, tai mistä sen tietää? Meidän kone oli sekin melko vanha, nitisi ja natisi. Mutta menoa ei tuntunut haittaavan. Matkalla hienot lumi maisemat kun ylitettiin Zargos vuoret. Perillä taas odoteltiin, yksikään kulkuväline ei ole ollut vielä ajoissa tällä retkellä, jotain suuren suurta virkamiestä puolisen tuntia ennen kuin pääsimme koneesta pois. Saimme kaikki laukut ja lähdimme kohti pikkubussia. Kun päästiin bussille joku aavistuksen isompi lintu vilahti puskaan. Hetken kuluttua sain huutaa retken ensimmäisen pinnan, Afghan Babbler. Tästä se lähtee, matkalla hotellille nähtiin myös retken ainoa Indian Roller. Nopea vaatteiden vaihto ja ylimääräisten kamojen jättö hotellille meni putkeen ja pääsimme rivakasti maastoon. Siirryimme tunnin ajomatkan päähän Shoush´n kylään ja päädyimme lounaalle. Maukkaan lounaan jälkeen vihdoin maastoon, Khshan´n luonnonpuisto tyyppiseen pusikkoiseen maastoon. Joku metsänvartija tyyppi käveli ryhmän mukana. Emme vielä aavistaneet että jokaisella paikalla autoon tuli metsänvartija. Eihän ne mitään tehneet tai tienneet mutta olivat mukana, illallisella ja lounaalla joissa aina ensimmäisenä. Mutta pitäähän virkamiehellä jokin tehtävä olla hoidettavana, näillä oli syöminen. Päivän parhaat lajit; See-see Partridge, Black Francolin, Black-winged Kite, Short-toed Eagle, Hen Harrier, Red-wattled Lapwing,  Egyptian Nightjar, Indian Roller, Syrian Woodpecker, Mesopotamian Hooded Crow, Grey Hypocolius, Syke´s Warbler, Eastern Olivaceous Warbler, Afghan Babbler, Menetries´s Warbler ja Dead Sea Sparrow

Painted Lady, niitä oli liikkeellä kymmeniä, jos ei jopa satoja tuhansia

Black Francolin - Mika Bruun

Crested Lark - Mika Bruun

Lesser Whitethroat halimondendri - Mika Bruun

Egyptian Nightjar - Mika Bruun
Iran Airlanes

Saipa, Iranin suosituin auto ja teipattu kone

Zargos vuoret - Mika Bruun

Zargos vuoret - Mika Bruun

Zargos vuoret - Mika Bruun

Zargos vuoret - Mika Bruun

Khuzestan - Mika Bruun

Kaasukenttä - Mika Bruun

torstai 28. maaliskuuta 2019

Iran

Porkkalan yllä, matkalla Istabulin kautta Iraniin
Kentäällä hienosti ajoissa, jossa todetaan ettö lähtö on puolitoista tuntia myöhässä. Onneksi ei ole tiukka vaihto Istanbulissa. Maistellaan viimeisiä oluita, tosin vielä saa Efesit Istanbulissa. Mietitään lajeja mitä tuleman pitää ja kauhistellaan kaikkea mitä rajalla tapahtuu. Onko vakuutus kunnossa, viedäänkö kamerat, päästäänkö yleensä maahan ja onko viisumit kunnossa siellä päässä? Kauhukuvia paljon. Edessä pitkä matkustaminen ja yö unet jäävät lentokoneessa vietettyihin muutamiin tunteihin. Aamulla ei ehkä niin pirteä olo. Ensimmäinen lento meni hyvin ja saavuimme viimeisen kerran Istanbulin vanhalle kentälle, tullessa onkin jo uusi uljas tilalla. Kenttä olikin tupaten täynnä, niin kuin normaalistikin. Onneksi löytyi se Efes pöytä. Pääsimme lähtemään melko ajoissa portilta, mutta kone viivästyi teknisen vian vuoksi puolitoista tuntia. Se aika meni lueskellessa lintukirjaa. Vihdoin matkaan ja kohti Irania. Perillä tietty myöhässä. Viisumin hakeminen oli naurettavan helppoa, samoin passin tarkastus sekä tulli. Aikaa tuhraantui 20 minuuttia ja olimme tuloaulassa etsimässä opasta joka ohjaa meidät kuljetukseen toiselle kentälle. Nuori neito ohjasi meidän isoon bussiin ja alkoi tunnin ajo kehä tietä pitkin kotimaan kentälle. Matkalla Khomeinin mausoleum tai joku iso moskeija jossa tyypin viimeinen leposija. Hillittömän kokoinen. Täällä näimme myös oppaamme ensi kerran, Ali Alieslam. Ammattimainen opas joka on opiskellut simultantti tulkiksi Englanti-Farsi, joten kieli vaikeuksia ei ole odotettavissa. Kahden aikaan yöllä saimme nukuttua jälleen pari tuntia. Itse olin ottanut puhallettavan patjan mukaan joten nukkuminen oli melko vaivatonta lattialla.

Lähdön tunnelmissa, Petri, Roni ja väsyneen näköinen tyyppi, taustalla Hannu

Istanbul

Teheran, vasemmalta Ville, Ilpo, Timo, Roni, Marita Petri ja Hannu

Teheran by night

Mehrabad airport