tiistai 28. joulukuuta 2021

Black-throated Thrush - Mustakaularastas

Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

Joulukuun puolella löytynyt komea koiras Mustakaularastas oli kivasti kuvattavissa ennen joulua. Päivälle sattui vielä hyvä valaistus, ja sain parhaimmat kuvani atrogulariksesta. Nopeasti laskettuna oli allekirjoittaneen 11 mustakaularastas Suomesta, eliksen sain Kannelmäestä jouluna 1987. Aikaa on vierähtänyt niistäkin ajoista. 


Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

Black-throated Thrush - Mustakaularastas - Mika Bruun

 

tiistai 9. marraskuuta 2021

Ancient Murrelet - Mustakurkkumurri

Ancient Murrelet - Mustakurkkumurri

Aamulla 9:58 lävähti textari: "pikkuruokki Kirkkonummi, Luotsiasema... Mika Teivonen" lintutiedotuksesta. No ihan kiva vastahan sellaiinen nähtiin Mäkiluodossa, ajattelin että varmaan sama lintu. Varttia myöhemmin lintu oli siirtynyt kauemmaksi. Mietin lähteä katsomaan safkiksella, mutta en taida jos oli uinut kauemmaksi. 10:53 tilanne muuttui radikaalisti. Paikalle oli tullut useita pikkuruokki bongareita, ja linnusta nähtiin mm harmaa selkä sekä keltainen (luunvärinen) nokka. Lintu muuttuikin hetkessä maalle uudeksi lajiksi, Ancient Murrelet - Mustakurkkumurriksi. Laji jonka Kiinan retkellä 1995 nuijasin, mutta paikkasin Kanadassa 2018. Järisyttävä MEGA laji, täysin odottamaton. Vaikka laji onkin kertaalleen nähty Dorsetissa, etelä Englannissa, tai sama yksilö oli kolmena kevät-kesänä yhdestä kolmeen kuukauteen paikalla. Kyseessä vasta toinen Western Palearctic havainto. Nyt lintu oli paikallisena Suomessa, Kirkkonummella ja lähellä rantaa, aikakin putkella katsottaessa. Kuvaajat olivat hieman erimieltä, lähellä sanan merkityksestä. Se nimittäin oli melko kaukana ja vaikeasti aallokossa keikkuen. Onneksi kuitenkin ehdin itsekin saada linnusta pari sarjaa kuvia, tosin kaikki melko samanlaisia. Lintu sukelteli alituisesti, mikä viittaa siihen että se oli vasta ilmaantunut alueelle ja tarvitsi energiaa pikaisesti. Syö pääosin planktonäyriäisiä (Euphausia) ja tuulenkaloja (Sand Eels), jälkimmäisiä taitaa olla Itämeressäkin, mutta luultavasti muutkin pienet kalat kelpaavat. Kirjallisuuden mukaan Ancient Murrelet tekee V-muotoisia sukelluksia, enimmäkseen < 6 m syvyyteen, enintään 24 m. Sukellusajat yleensä < 45 s, maksimissaan 70 s ja sukellusten välit < 30 s. Tämä tarkoittaa sitä, että se eteni lähes 100 metriä joka sukelluksella. Sillä se oli usein vaikea löytää uudelleen aallokosta ja teki kuvaamisesta haasteellista. Reilun puolentoista tunnin vierailun aikana lintu lopulta lensi noin 600 metrin päähän, josta sen nähtiin katoavan etelä lounaaseen niin pitkälle kuin näkyi. Lintu siis lähti ulkomerelle 12:29. Valitettavasti lintu ei enää palannut takaisin. Murrin ehti havaita päivän aikana lähes 150 ornia.

Ancien Murrelet pesii Bering merellä, pääosin Aleutian saarilla ja Aasian puolella Kamchatkan niemimaan molemmin puolin aina Sakhaliniin saakka, Ohotan meren ympäristössä. Talvehtiin Alaskan ja Kanadan vesillä ja vastaavasti Koren merellä sekä Japanin merellä. Alla kartta.

Ancient Murrelet - Levinneisyysalue



Miten lintu eksyi Suomen vesille? On vain teorioita, totuus on jossain teorioiden syvyyksissä. Ehkä näin, ehkä ei. Mutta tässä yksi vaihtoehto oikealle teorialle. Ancien Murrelet aka Mustakurkkumurri aka Murri on joinain vuosina (mm 2007) "kadonnut" pesimäpaikoiltaan ja niitä on löytynyt uudelleen suuria määriä Chukchi Sea, Beringin salmen pohjoispuolilta lähes 2.000 km pohjoiseen pesimäalueiltaan syyskuussa. Luultavasti ravintotilanteen aiheuttamana. Täältä kun syysmuutto alkaa lokakuussa talven tullessa alueelle. Ei tarvita enää hirmuista väärää navigointia kun mennään kohti länttä. Ehkä siihen riittää kova myrsky joka heittää muutamia lintuja väärään suuntaan riittävän pitkälle? Tämän jälkeen pakkanen tekee tehtäviään ja takaisin päin ei ole enää asiaa. Tänä vuonna näyttäisi, että itä Siperiassa arktinen meri jäätyi lokakuun lopussa. Siitä eteen päin Murrilla ei ole kuin yksi suunta muiden vesilintujen kanssa. Ehkä se on saanut seuraa muista arktisista linnuista, jotka tulevat länteen ja lopulta lounaaseen talvea pakoon. Lopulta on matka mantereen yli Vienanmereltä Itämerelle. Siitä tulee paljon arktisia lintuja, mutta miksi Murri olisi tullut? Ehkä se tuli jonkun parven jatkona, seurallinen lintu kun on, ehkä yksin. Ainakin pohjois Amerikan puolella lintuja eksyy säännöllisesti vuosittain sisämaahan, jopa 4.000 km lähes itärannikolle saakka. Vai tuliko se samaa tuntematonta reittiä kuin taannoin Long-billed Murrelet Romaniaan (2006) ja Sveitsiin (1997). Tällä lajilla ei edes tunneta pitkää muuttoa, siitä huolimatta ne olivat Euroopassa, sisämaassa. Ihmeellisiä ovat Murrien matkat. 

Alla muutama kartta jäätilanteesta Arktisella alueella.



  



maanantai 1. marraskuuta 2021

Corvo 2021 syksyn yhteenveto

 

Prothonotary Warbler - Kolokerttuli - Mika Bruun

Corvo syksy alkoi jo poikkeuksellisesti 4. syyskuuta paikallisten voimilla. Amerikanpääsky kuvattiin kylän yllä ja seuraavana päivänä Caldeirassa kuvattiin Amerikanvesipääsky. Viikko tästä tuli saareen seuraava orni, ja heti löytyi Keltakerttuli. Tästä voisi tehdä nopean johtopäätöksen. Syksyisiä lintuja menee heti syyskuusta lähtien. Niin kuin varmasti onkin, siellä ei vain ole käyty syyskuussa kuin satunnaisesti, varsinkin alkupuolella. Saattoi olla ensimmäinen kerta kun siellä yleensä joku retkeilee syyskuun alussa. 24. syyskuuta alkoi varsinainen kausi. PAC ja muutama italialainen tulivat saareen. Peli alkoi välittömästi seuraavana päivänä. Chest-sided Warbler - Rusokylkikerttuli (WPn 6. ja Corvon 3.) ja Warbling Vireo - Lavertajavireo (WP 1.). Ei mikään surkea alku, molemmat lajit puuttuvat käytännössä kaikilta Corvo Birders jäseniltä. Mantereella odottavilla orneilla alkoi tuskaiset päivät. Melkein kaikilla retki alkaa vasta kahden viikon päästä. No, seuraavat paremmat tuulet saapuivat vasta lokakuun ensimmäisellä täydellä viikolla. Cape May Warbler - Rusoposkikerttuli napsahti ruotsalaisen Mårtenin eteen kylässä, kaupan vieressä (WPn 7.ja  Corvon 2.). Samoilla virtauksilla oli tullut myös Corvon ja WPn  toinen Prothonotary Warbler - Kolokerttuli, samalla meni allekirjoittaneen hyvä blockeri. No nyt on kaksi yksilöä kuvattuna WP:lta, naaras ja koiras. Kauden viimeinen kova laji löytyi 19. lokakuuta Black-throated Blue Warbler - Sinikerttuli (WPn 11. ja Corvon 8.). Koko syksyn aikana havaittiin useita kovia lajeja. Mutta määrät olisivat saaneet olla runsaampia, ainakin ns yleisimmiltä lajeilta. Linnut olivat tänä vuonna hyvin esillä, joten se korvasi hieman tilannetta. Yhteensä  38 nearktista lajia, joita 21 ns maalintua. Kausi oli kokonaisuudessaan vain keskivertoinen. Ensi vuonna ehkä taas normaalia tykitystä, ainakin toivotaan sitä.

Corvon Nearctiset lajit syksyltä, 4.9 - 6.11.2021:

  • Surf Scoter - Pilkkaniska - 1 yks
  • Blue-winger Teal - Sinisiipitavi - 1 yks
  • Ring-necked Duck - Amerikantukkasotka - 6 yks
  • Great Blue Heron - Amerikanharmaahaikara - 3 yks
  • Killdeer - Amerikantylli - 1 yks
  • Semipalmated Plover - Kanadantylli - 2 yks
  • Semipalmated Sandpiper - Kanadansirri - 2 yks
  • White-dumped Sandpiper - Valkoperäsirri - 5 yks
  • Pectoral Sandpiper - Palsasirri - 1 yks
  • Buff-breasted Sandpiper - Tundravikla - 1 yks
  • Upland Sanpiper - Preeriakahlaaja - 1 yks
  • Lesser Yellowlegs - Keltajalkaviklo - 1 yks
  • Spotted Sandpiper - Amerikansipi - 2 yks
  • Wilson´s Phalarope - Amerikanvesipääsky - 1 yks
  • Ring-billed Gull - Rengasnokkalokki - 1 yks
  • American Coot - Amerikannokikana - 1 yks

  • Northern Harrier - Amerikansuohaukka - 1 yks
  • Black-billed Cuckoo - Missipinkäki - 1 yks
  • Cliff Swallow - Amerikanpääsky - 4 yks
  • American Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen - 2 yks
  • Grey-cheeked Thrush - Tundrarastas - 1 yks
  • Swainson´s Thrush - Korpirastas - 1 yks 
  • Philadelphia Vireo - Kanadanvireo - 1 yks
  • Red-eyed Vireo - Punasilmävireo - 13 yks
  • Warbling Vireo - Lavertajavireo - 1 yks
  • Black-and-white Warbler - Kiipijäkerttuli - 1 yks
  • Northern Parula - Tiaiskerttuli - 3 yks
  • Myrtle Warbler - Keltaperäkerttuli - 1 yks
  • Northern Waterthrush - Rantakerttuli - 1 yks 
  • Prothonotary Warbler - Kolokerttuli - 1 yks
  • Chestnut-sided Warbler - Rusokylkikerttuli  - 1 yks
  • Cape May Warbler - Rusoposkikerttuli - 1 yks
  • American Redstart - Loistokerttuli - 1 yks
  • Yellow Warbler - Keltakerttuli - 1 yks
  • Scarlet Tanager - Tulitangara - 2 yks
  • Indigo Bunting - Indogokardinaali - 1 yks
  • Bobolink - Heinäturpiaali - 1 yks

White-dumped Sandpiper - Valkoperäsirri - Mika Bruun

Black-throated Blue Warbler - Sinikerttuli - Mika Bruun

Cape May Warbler - Rusoposkikerttuli - Mika Bruun

Ring-billed Gull - Rengasnokkalokki - Mika Bruun 

Pectoral Sandpiper - Palsasirri - Mika Bruun

Semipalmated Sandpiper - Kanadansirri - Mika Bruun



keskiviikko 27. lokakuuta 2021

Välilasku Terceiralle

 

Belted Kingfisher - Sepelkalastaja - Mika Bruun

Aamu oli onneksi heikkotuulinen, mutta sadekuurot edelleen todella voimakkaista. Onneksi ne loppuivat puoli kymmeneltä, juuri kuin kyyti oli tulossa. Lentoa tuskin on peruttu tänään ja on mahdollisuus päästä eteen päin. Onneksi pääsin check-in´iin heti ensimmäisenä, taxin tultua kentälle. Sain nopeimmat mahdolliset ja ilmeisesti viimeiset liput Terceiralle. Lento oli tosin Hortan ja Saõ Miguelin kautta, mutta puoli neljäksi pääsen kohteeseen. Jää ryhtinaalliset kolme tuntia retkiaikaa. Saõ Miguelin reilun tunnin vaihtoaika meni pieleen hillittömän rankkasateen vuoksi. Siellä odotti Laughing Gull satamassa, taxilla 5 minuuttia perille. En lähtenyt pelleilemään sen vuoksi sateeseen. Mikko ja Ilkka olivat vastassa Terceiran kentällä. Vähimmäistoive itselläni olisi saada kelvollinen kuva Belted Kingfisher´sta. Tämä haave kaatui kun huomasin altailla ettei minulla ole lentolippua jostain syystä Terceiralta eteen päin, ainoastaan vanha lippu Saõ Miguelista Lissaboniin. En saanut sitä vaihdossa. Niinpä oli pakko lähteä kesken kuvausten käymään kentällä, onneksi siellä asia selvisi. Olivat unohtaneet antaa sen minulle, tosin ei asiasta oltu edes mainittu mitään. Eli se oli kentällä valmiina, ja ei kun takaisin. Onneksi kenttä on lähellä. Mutta menetin ne parhaat hetket. Lopulta meille ei jäänyt aikaakaan odottaa hämäriin asti Great Grey Heronia eikä Solitary Sandpiperia. Haikarat tulevat ilta hämärissä yöpymään altaille ja niin luultavasti Solitarykin. No Snowy Egret oli paikalla loppuun asti, mutta se ei nyt oikein jaksanut kiinnostaa. Nyt oli pakko ehtiä kentälle. Olin jo kolme edellistä päivää ollut lentoasemilla, halusin äkkiä jälleen kentälle. Päivän neljäs lento odotti. Muilla saarilla ei juurikaan hyviä lintuhavaintoja tänään ollut, alla Terceiran parhaat. Retki Corvolle ja Azoreille on tältä vuodelta ohi, ensi vuonna jälleen uudestaan

Päivän parhaat:

  • Ring-necked Duck - Amerikantukkasotka, 2
  • Cattle Egret - Lehmähaikara, 2
  • Snowy Egret - Lumihaikara
  • Belted Kingfisher - Sepelkalastaja 

Belted Kingfisher - Sepelkalastaja - Mika Bruun

Snowy Egret - Lumihaikara - Mika Bruun

European Coot - Nokikana - Mika Bruun


tiistai 26. lokakuuta 2021

Floresin lentokenttä

Little Egret - Silkkihaikara - Mika Bruun

Aamulla kiittelin yösijasta ja toivotin hyvää syksyn jatkoa, kun lähdin hämärissä retkelle. Tuuli oli voimistunut melkoisesti, eikä aamu kävelystä tullut oikein mitään Faja Grandessa. Kävi mielessä, että lähteeköhän kone aamupäivällä ollenkaan. Ei kai niin voisi taas käydä täällä? Christianin kanssa vaihdettiin kuulumiset, ja todettiin ettei ole mikään valtavan hyvä lintupäivä tulossa. Little Egret jäikin ainoaksi mainittavaksi lajiksi täältä. Alkoi sataa ja poistuin vielä innokkaana FG´sta. Innokkuus loppui todella lyhyeen kun ajoin noin viisi kilometriä ja pääsin hieman korkeammalle. Hillitön sumu ja vettä tuli kaatamalla. Toivoin ettei sitä lentoa vaan peruttaisi. Kymmeneltä oli kentällä ja tuuli oli vain yltynyt, nyt lukemat näyttivät 12 m/s ja vesisade vain kiihtyi. Jonossa ilmoitettiin jo lennon viivästymisestä. Kahden tunnin odotus toivottavasti palkitaan. Iltapäivän alussa paikalliset katosivat lentokentältä, sade ja tuuli eivät. Sovitusti kello 15:00 lähdin kysymään lopullista tilannetta. No keskustelu oli varsin lyhyt. Kysyttiin vain, että otanko voucherin hotelliin ja illalliselle. Silmissä vain vilkkui kuvaustilanteet Terceiralla, tuskin kuulin edes neuvoja joita sain kentältä. Muistin vain että aamu kymmeneltä tulee kyyti hakemaan taas kentälle. Hotelli oli tuttu ja turvallinen Occidentalis, mutta illallisen jouduinkin maksamaan itse, se kuponki ei kelvannut. Eikä ollut käynyt viimeiseen kolmeen vuoteen. Sateessa oli vain muutaman minuutin taukoja, ilta meni parvekestaijailuksi. Näkymät olivat tavallaan tylsiä, vaikka Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjiä lenteli tuhansittain melko lähellä. Ilman kaukoputkea ei ole toiveita löytääkään juuri mitään, tai ainakaan niin että saisi määritettyä varmaksi niitä. Päivän ja 3 viikon retken päätteeksi kuuma vaahtokylpy ja totaalinen puhdistautuminen oli paikallaan. Päälle vielä lähtö illallinen, joka oli loistava, maukas keitto, mustekalaa, jäätelö sekä erikoiskahvi. Nukahtaminen kovaan vesisateen tasaiseen suhinaan.

Päivän parhaat:

  • Little Egret - Silkkihaikara 

Corvo - Mika Bruun

Corvo - Mika Bruun

Corvo - Mika Bruun


maanantai 25. lokakuuta 2021

Green Heron

Green Heron - Viherhaikara - Mika Bruun

Aamupalalla ilmoitettiin ettei minulla olekaan huonetta seuraavaksi kahdeksi yöksi. Illalla vielä oli, mutta se hävisi yön aikana. Hyvin mielenkiintoista. Tänne tullessa kaikki oli vielä hyvin ja huone varattuna. Näin ne tilanteet voivat muuttua, ainakin Corvolla. No aamupäivä meni edellisestä jouhtuen lentokentällä lentoja sumpliessa. Parin sadan maksulla sain lennot muutettua niin etten menetä jatkolentoja Lissabonista. Maksoin lennot Floresin kautta Terceiralle, josta Sao Miguelin kautta Lissaboniin keskiviikko myöhäisiltana. Floresilla olin 15:00 autossa menossa kohti Green Heron paikkaa. Lintu olikin hienosti paikalla kun tulin polkua pitkin polun päähän. Sitten se lähti yllättäen. Vasta puolella putouksen juurelta ilmaantui 5 espanijalaista jotka uivat lammen poikki, vaikka se on isolla kielletty. Kirosin kaikki espanjalaiset siltä istumalta. Meni kokonaiset kaksi tuntia että lintu palasi omalle kalastuspaikalleen keskelle lampea. Mutta hienot valot menivät ja tilalle jäivät harmaat heikommat valot. Näillä mentiin. Kuvaukset saatuani loppuun paikalle tuli paikallinen, kysyin olisiko Faja Grandessa jotain edullista B&B ta josta saisi myös illallisen. Hän lähetti yhden viestin ja sieltä luvattiin yöpyminen. Sitten hän kertoi että sen omisti suomalainen mies. Tässä vaiheessa tilanne kääntyi oudoksi. No majoitus oli ihan ok, ja ruoka taivaallisen hyvää. Olisi liian pitkä tarina koko episodista. Mutta oli tyytyväinen majoitukseen ja illalliseen. Erittäin edullinenkin kaiken lisäksi. Huomenna toivottavasti kohti Terceiraa.

Päivän parhaat:

  • Green Heron (Flores)
  • Ring-necked Duck (Flores)

"Azores Finfoot" - Mika Bruun

Ring-necked Duck - Amerikantukkasotka - Mika Bruun


sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Buff-bellied Pipit

Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen - Mika Bruun

Aamupalalla ei ollut hajuakaan mihin lähteä. Tulin keräämään kamat ja kiireellä hyppäsin taxiin kun näin että Noel odottaa vielä jotain. Vinkkasin että kaksi minuuttia ja tulen. Hyvin ehdin ja päätin vauhdissa että menen Reservoirille, koska oli aurinkoinen heikko tuulinen päivä. Ainakin maisemia pääsee ihastelemaan. Otin kävelyn hyvin rauhallisesti, ylös meni noin tunti. Tosin paljon pysähtelin ja katselin maisemia sekä lintuja. Loppu matkasta vastaan lensi Lapland Bunting - Lapinsirkku, valitettavasti. Sen kuvaus yrityksen menetin juuri siinä ohi lennossa, kun se paineli johonkin lännen suuntaan. Mutta vesisäiliön luona minua odotti tiellä kaksi Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvistä. Hieman olivat arkoja, mutta sain muutamat blogi kuvat. Lentävät kirviset ovat mukavia kuvattavia. Vaikka siivet eivät tulleetkaan täydellisesti, niin ihan kivoja noista tuli. Tyypit viihtyivät hallussani vain noin viisi minuuttia, sitten ne kyllästyivät ja lähtivät kohti Caldeiraa. Siellä ne nähtiinkin iltapäivällä uudestaan. Kuvauksen välissä tuli sekoiltua viklon kanssa, valkoviklohan se lopulta oli. Olisi edes ehtinyt katsoa kiikareilla tai kuulla ääni kunnolla, ennen kuin laittaa viestiä ryhmään. Siitä eteen päin suurin osa myös sekoili linnun kanssa, onneksi siitä oli paristakin paikasta kuva. Nuori valkoviklo myös kuvasta. Tulin alas Reservoirilta merkittyä reittiä pitkin. Piti korkata  tuo reitti virallisesti, kun normaalisti mennään sinne sun tänne pelloilla ja aitojen ylityksin. Ihan kiva maisemareitti. Yhtä kohtaa en ollut aiemmin edes mennyt, ainakaan en muista. Polvissa alkoi taas tuntumaan tunnin jyrkkä alamäki kävely. Sendarille vien taas ohi mennessä kukkia. Jos vielä auttaa, kun päivätkin alkaa loppumaan täällä. Iltakävely ennen illallista ja samalla kuvaus yritystä tutusta Semipalmated Plover - Kanadantyllistä. EI se vaan millään totu ihmisiin, edelleen liian arka kuvattavaksi.  

Päivän parhaat:

  • Black-throated Blue Warbler - Sinikerttuli (sama)
  • Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen (samat)
  • Semipalmated Plover - Kanadantylli (sama)
  • Semipalmated Sandpiper - Kanadansirri (sama)
  • Pectoral Sandpiper - Palsasirri (sama)
  • White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirri (sama)
  • Ring-necked Duck - Amerikantukkasotka, 4 (samat)
  • Common Greenshank - Valkoviklo
  • Osprey - Kalasääski (sama)
  • Peregrine Falcon - Muuttohaukka
  • Lapland Bunting - Lapinsirkku (sama)

Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen - Mika Bruun

Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen - Mika Bruun

Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen - Mika Bruun