torstai 19. elokuuta 2021

Kamchatka Leaf Warbler

 

Kamchatka Leaf Warbler - Kamtsatkanuunilintu - Mika Bruun

Aamu valkenee kuuman kosteassa rannikko sademetsässä Bali Baratin reunoilla pohjois Balilla, Indonesiassa. On helmikuun alku 2020, yhtenä targettina on Kamchatka Leaf Warbler. Kapuamme pienelle kukkulalle jossa lintuja pitäisi olla. Tulemme valoisaan noin 6-7 metriä korkeaan metsään. Se muistuttaa minua sirittäjä biotoopista Suomesta. Näin jälkeen päin, lapin tunturikoivikosta. Jo puolessa välin rinnettä kuuluu kova 2-3 tavuinen hieman pehmeä västäräkkimäinen "tsrit-strit". Vaikka opas Iwan kertoi tämän ja olin soitellut tätä koko illan, on tietysti pakko kaivaa puhelin esiin ja varmistaa tilanne vielä äänitteestä. Sehän se, totesin. Aktiivinen lintu löytyi lehvästön alaosista melko helposti, mutta sen hyvin näkeminen tuotti ongelmia. Kuvaaminen tuotti vielä enemmän ongelmia kuin olin arvannutkaan. Lintu nimittäin pelästyi joka kerta kameran ääntä ja säikähti aina kun laukaisin sarjan ensimmäinen kuvan. Sama toistui aamun aikana miltei säännöllisesti. Kuvat jäivät melko surkeiksi, vaikka yritin useampaa lintua. Myöskään toisena päivänä kuvaaminen ei onnistunut odotetulla tavalla. Näin kuitenkin tällä alueella aamuretkellä yhteensä 14 yksilöä KLW yksilöä. Kaikki linnut löytyivät helposti kutsuäänestä. Muutama koiras tosin lauloi, ehkä jotain esilaulua. Tämä alue oli selvästi parhaita lajille, havaitsin kolmen viikon retkellä yhteensä 32 määritettyä lintua. Vertailun vuoksi ainoastaan yhden meikäläisen Lapinuunilinnun, senkin löysi hieman nolosti opas. Ja blaah blaah, selitystä. Ainoita tuttuja ääniä, ja senkin hölmöilen, olisi pitänyt vain olla tarkkana ja lopettaa tämä selittely.  

Kamchatka Warblerin talvehtimishabitaattia - Mika Bruun 

Reilu vuosi myöhemmin, tarkemmin 18. heinäkuuta 2021 illan suussa lävähtää lintutiedotukseen viesti: "UUSI LAJI, Enontekiö, Kilpisjärvi...". Tässä vaiheessa juuri alkanut F1 kisa ei muistu edes mieleen, vaikka se pauhaa taustalla. Luen viestin vielä uudelleen, ajattelen hieman sekavasti, mutta kun tarkistan lähettäjän, LEHPI, ajatus kirkastuu. Selaan nopeasti lentoja lappiin, nopeasti selviää ettei ole tänään yhtään lentoa. Kellohan on tosiaan jo melkein 17:00. Samassa tulee viesti, lintu kädessä. Tämän jälkeen mietintää, sillä en pysty ajamaan autolla tällä hetkellä. Kyyti siis pitää saada, auto löytyisi heti, mutta tarvitaan kuljettaja. Muistin reilun kuukauden takaisen puhelun, siinä Kankaanpään Pekka mainitsi että jos tarvit joskus kyydin... Pienten järjestelyjen jälkeen kyyti olikin valmis lähtemään itä Helsingistä kosti Kilpisjärveä. Hieman myöhässä, mutta matkalla ja tilannetiedotus toimi erittäin hienolla tavalla läpi 1200 km matkan Pasasen Eskon välityksellä paikan päältä. Epalla nimittäin kävi posketon tuuri, hän oli Kilpisjärven hotellissa, kun häly tuli. Pekka soitti, että jos jaksat mene ulos niin näet Suomen pinnan siinä pihassa. Lintuhan olikin sopivasti pussissa kun Epa asteli pihalle. Oikea sijoittuminen helpottaa bongausta mukavasti, pitää vain tietää mihin menee. Saapuessamme perille 5:30 aamulla, sää oli hieman toisenlainen kun Balilla KLW viimeksi näkiessäni. Sää oli aavistuksen tihkusateinen ja lämpötila ainoastaan +4. Siinä etelän mies tärisi kun nousi aamulla autosta ulos. Onneksi olin ehtinyt ottaa lämpimiä vaatteita autosta mukaan, hytinä loppui nopeasti. Lintuhan ei ollut alkuperäisellä paikallaan, ilmeisesti hieman säikähtänyt rengastusta? Luultavasti hiljaa myös kylmyyden takia. Hakuympyrä suureni yhdeksään mennessä jo puoleen kilometriin. Lintu löytyi uudestaan vasta yhdeksän pintaan 350 metrin päästä luoteeseen. Suuntaan johon se luultavasti myös seuraavana yönä katosi, jatkamaan "päätöntä" muuttomatkaansa. 

Kamchatka Leaf Warbler - Kilpisjärvi - Mika Bruun

Kamchatka Leaf Warbler - Kilpisjärvi - Mika Bruun

Kamchatka Leaf Warbler - Kilpisjärvi - Mika Bruun

Matkaa, jos hieman oletetaan, kertyy esimerkiksi Balista jossa havaitsin lajia. Sieltä kertyy 11.000 kilometriä Kilpisjärvelle. Lajin normaali muuttomatka Kamchatkanin niemimaalle on sekin pitkä, 9.000 km. Eli jokseenkin samoilla kilometreillä kuitenkin mennään, suunta on tietysti hieman väärä. 


Levinneisyyskartta


Muuttomatka Balilta Kilpisjärvelle ja normi pesimäalueelle


Kuinka pienestä kaikki onkaan kiinni. No tietysti pitää tuntea äänet, myös hoksata ne oudoimmatkin. Osa Lehikoisten autokunnasta oli jo autossa, kun Pepe kuuli jotain idulimaista tien toiselta puolelta... Loppuhan on legendaa, pienten pohdintojen jälkeen Suomelle uusi laji päätyi käteen ja DNA varmistanee lajin aikanaan. onnittelut Pepelle ja Aksulle upeasta, hyvin odottamattomasta lajista. Tätä on ehkä unelmissa toivottu, mutta tuskin kukaan tosissaan. Tämähän on myös uusi laji WP:lle. Pari kertaa tätä on yritetty saada listoille mutta molemmissa lintu on osoittautunut tavalliseksi Lapinuunilinnuksi, vaikka toisesta jouduttiinkin ottamaan jopa DNA lajin varmistumiseksi. Siinä oli tosin äänikin joka oli melko tyypillinen lapinuunilintumainen. 

Kamchatka Leaf Warbler - Bali - Mika Bruun

Kamchatka Leaf Warbler - Bali - Mika Bruun

Kamchatka Leaf Warbler - Bali - Mika Bruun


sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Slaty-backed Gull - Ohotanlokki

Slaty-backed Gull - Ohotanlokki - Mika Bruun

Eilen, 23. tammikuuta Elissa Soikkeli löysi Kuusankoskelta vanhan Ohotanlokin, Suomen toinen ja WPn yhdeksäs. Erittäin harvinainen vieras siis. Pesii koillis Siperiassa, Kamchatka - Hokkaido alueella Tyynen meren rannoilla, talvehtii Beringin ja Japanin merillä. Sitä ei tiedä kukaan mistä se oli eksynyt kymijoen rannoille. Mutta siellä se oli vielä tänäänkin, ja harvinaisen komeasti esittäytyen. Alla jokunen kuva, valitettavasti suljin ajat eivät riitä sumuisessa talvisäässä hyviin kuviin. Näillä mennään.




























maanantai 26. lokakuuta 2020

Mustakurkkurautiainen

 

Black-throated Accentor - Mustakurkkurautiainen - Mika Bruun

Hangosta, maankaatopaikalta, löytyi lauantaina 24.10 myöhään iltapäivällä rautiaislaji. Ensi ilmoituksessa se oli ilmoitettuna taigarautiaisena, ja melko pian kun linnusta oli saatu kuvat selvisi että kyseessä oli mustakurkkuinen rautianen, eli mustakurkkurautiainen. Sunnuntai aamuna paikalta löytyi vielä sepel/mustapäätasku. Oli pakko tehdä lähtöä mökiltä, Mäntyharjulta. Tosin taskusta selvisi ennen lähtöä ettei ollut paniikkia, mutta päätin lähteä koska minulla ei jostain syystä ole kunnon kuvaa atrogulariksesta. Pääsin perille Hankoon tosin vasta iltapäivällä, mutta kuvausvaloja riitti vielä useammaksi tunniksi. Lintu oli hankala, kesy mutta piileskeli miltei koko ajan matalan kasvuston seassa. Aina kun tuli hieman aukeammalle, se hyppi kovaa vauhtia joko takaisin tai seuraavaan kasvustoon. Onneksi sain jokusen räpsyn, joten matka ei ollut täysin turha. 


Black-throated Accentor - Mustakurkkurautiainen - Mika Bruun

Black-throated Accentor - Mustakurkkurautiainen - Mika Bruun

Black-throated Accentor - Mustakurkkurautiainen - Mika Bruun

Black-throated Accentor - Mustakurkkurautiainen - Mika Bruun

Black-throated Accentor - Mustakurkkurautiainen - Mika Bruun

Black-throated Accentor - Mustakurkkurautiainen - Mika Bruun

Black-throated Accentor - Mustakurkkurautiainen - Mika Bruun


torstai 22. lokakuuta 2020

Lähtö

 

Highland Cattle - Ylämaankarja - Mika Bruun

Aamulla piti tihuuttaa kevyesti vettä, ei tullut tihkua vaan kunnon sade. No ulos lähdettiin joka tapauksessa. Juniorit kiersivät lähirannat, vanhat ihmettelivät menoa pommikopin kyljestä ja yrittivät nähdä merelle. Näkyvyyskin oli surkea, viisi kaakkuria ja pulmuset eivät kiinnostaneet kovinkaan kauan. Salokangas toi museoväkeä saareen, ja siinä olisi kyyti mantereelle. Päätin tehdä ratkaisun ja poistua saaresta Petterin ja Lunkan kanssa. Sadetta nimittäin jatkuu sunnuntaihin saakka, ja viikonlopusta on tulossa tuulinenkin. Oletuksena on ettei mitään kovaa voi tulla saareen. Lisäksi viime iltayö oli jälleen liian raskas, vain linturetkelle tulleelle. Viinaa voi juoda kaupungissakin, mikäli niin haluaa tehdä. 

Näin jälkikäteen voi kertoa että ratkaisu oli oikea. Menetin ainoastaan humein ja fuscatuksen, molemmat ovat jo spondeissakin eli mitään ei menetetty. Ehkä ensi vuonna taas Corvolle, etsimään WPlle kovia rareja.

keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Kokopäiväsadetta

Säppi Hanhisto - Mika Bruun

 Juniorien bileet pitivät yöllä unen määrän hyvin pienenä. Aamulla kaiken lisäksi satoi, ja satoi aina iltapäivän loppuun asti. Retkeily oli hyvin hankalaa, koska vettä tuli melko runsaasti. Pari kertaa yritettiin, mutta säälittävinä palattiin asemalle melko nopeasti. Kahdet vaatteet läpimärkinä, sadevaatteetkin päästivät läpi. Iltapäivällä kannoin saunalle vedet, oli sauna päivä. Pojilla saunan lämmitys meni vähän vihkoon, mutta pienellä avustuksella siitä selvittiin ja päästiin saunomaan. Huomenna aamulla ehkä muutama tunti retkeily säätä, muutoin luvattu jälleen sadetta koko päiväksi. Saa nähdä saako tätä yönä nukuttua? Ai niin ne linnut, merisirri, valkoviklo ja pari jänkäkurppaa. Huikeeta. 

tiistai 20. lokakuuta 2020

Lintupäivä

Siberian Tit - Lapintiainen - Mika Bruun

 Kylmä tyyni pakkasaamu, lätäköt jäässä. Lintuja mukavasti liikkeellä ja mikä miellyttävintä äänet kuuluivat hienosti. Aamuvakiolta eteläkärjestä huudettiin lapintiainen, onneksi olin itsekin tulossa juuri mestoille ja lintu palasi kärkeen. Muutaman kuvankin sain, mukavassa ja erilaisessa ympäristössä. Samoihin aikoihin lännen puolelta meni melko hienosti amerikanjääkuikka, mutta koska se huomattiin vasta kohdalla kuvat jäivät saamatta. Saarta kierreltiin iltapäivällä tiukasti, samalla kuvasin jokusen otoksen dronella. Kuvaukset loppuivat lyhyeen kun tuli häly tulipäähippiäisestä. Nopeasti metsän poikki lännennokalle ja lintu oli edelleen paikalla. Mukava laji jälleen tälle kolmen viikon länsirannikon retkelle. Muita päivän mukavia havaintoja saaressa olivat; harmaapäätikat, vuorihemppo ja merisirri. Iltahuuto oli aikaimoista menoa, nuorisolla meni lujaa. Huomis aamuksi on luvattu kaakkois tuulta ja räntäsadetta. Saa nähdä mitä siitä seuraa, toivottavasti olisi edes hetki satamatta.

Pakkasaamu asemalla - Mika Bruun

Eteläkärjen aamuvakio - Mika Bruun

Siberian Tit - Lapintiainen - Mika Bruun

Siberian Tit - Lapintiainen - Mika Bruun

Siberian Tit - Lapintiainen - Mika Bruun

Firecrest - Tulipäähippiäinen - Mika Bruun

Highland sonni - Mika Bruun

Otter - Saukko - Mika Bruun

Säppi idän puolelta - Mika Bruun

Eteläkärki - Mika Bruun