Mika Bruun

lauantai 8. lokakuuta 2016

Sadepäivä

American Golden Plover - Amerikankurmitsa

Aamu aloitettiin Markun kanssa toiveikkaana Reservoir´lta. Mielessä häämöittivät lähikuvat Preeriakahlaaja, joka on ollut alueella jo useamman päivän. Kahden tunnin kuluttua mieleen palautui useampikin nuijauskeikka. Tuuli oli sietämätön, pako ääntä ei ollut juurikaan mahdollista kuulla. Nöyränä poistuimme paikalta. Onneksi alaosissa oli paikalla vielä Jenkkikurmitsa. Sain muutaman heittolaukauksen aikaiseksi, tyyppi oli liian arka kuvauksille ja jätin sen ruokailemaan. Komppasimme alas tullessamme Lapan kosteikon. Fiilikset eivät hirveästi nousseet, vaikka edestämme nousikin muutama kurppa. Kaikki nimittäin olivat ihan tavallisia Taivaanvuohia. Lapan yläosan komppauksen lopussa huomasimmekin lounaasta saapuvan kovan vesisateen. Melko märäksi ehdimme kastua vaikka saimme autokyydin nopeasti. Parin tunnin jälkeen sade loppui ja pääsimme ulos uudelleen. Tulos oli suunnilleen samaa luokkaa, sillä naurulokki jäi parhaaksi. Säälittävä iltapäivä loppui myös saderintamaan niin kuin aamupäiväkin. Illan meristaiji jäi ikäväksemme väliin. Kaikki päivän toiveet ovat hyvässä illallisessa, toivotaan että edes se onnistuisi tänään.

Päivän parhaat:
American Golden Plover - Amerikankurmitsa 1
Red-eyed Vireo - Punasilmävireo 1

perjantai 7. lokakuuta 2016

Canada

Canada Warbler - Viirurintakerttuli - Mika Bruun

Aamupäivä sujui mukavasti matkustaen, kolmella lennolla selvittiin Corvolle. Puolen tunnin käkäilyt ja päästiin maastoon. Ponta kutsui, kolme päivää sitten löytynyt Canada Warbler - Viirurintakerttuli oli odottamassa. Ainakin niin toivottiin, valitettavasti miehitys on hyvin vajaata eikä saaressa tänään ollut kuin kolme ornia. Joten laakson pohjalla ei pitänyt olla ketään. Mutta yllätys oli suuri kun kysyimme lällärillä olisiko paikalla ketään? Vastaus tuli heti ja ilmoitus että lintu on ollut puolisen tuntia sitten paikalla. Eikä mennytkään kuin viitisen minuuttia niin WPn neljäs Canada Warbler oli hoidettu pinnaksi. Laji on havaittu ainoastaan kolme kertaa aiemmin WPn alueella, Islannissa 1973, Irlannissa 2006 ja täällä Corvolla 2009. Joten melkoisesta harvinaisuudesta on kyse. Onneksi tällä kertaa lintu oli helppo havaita. Sitten alkoikin neljän tunnin uurastus, kuva ois kiva. Lintu viihtyi kivasti latvuksissa ja oli erittäin vilkas. Ne kerrat kun se kävi alhaalla, oli suurin ongelma kasvuston tiheys. Kamera ei vain kyennyt tarkentamaan niin nopeasti. Uuvuttavan ylös/alas ravaamisen jälkeen päätin luovuttaa. Liukas savi jyrkässä rinteessä ei ole parasta alustaa kun pitäisi liikkua nopeasti linnun perässä. Muutaman säälittävän otoksen sain raavittua kasaan, ehkä huomenna lisää. Illalla odotti kiva yllätys ruokailun muodossa. Saaressa on vain yksi ravintola auki. Tarjoilu siellä oli ajoittain hyvin hidasta, ja useimmiten vieläkin hitaampaa. Mietittiin että miten selvitään ruokailusta kun paikalla on 50 ornia. Toivottavasti paikalliset järjestävät jotain yhteisruokailua.

Päivän parhaat:
Canada Warbler - Viirurintakerttuli 1
Upland Sandpiper - Preeriakahlaaja 1
American Plover - Amerikankurmitsa 1
Short-billed Dowitcher - Rämekurppelo 1
Peregrine Flacon - Muuttohaukka 1

Canada Warbler - Viirurintakerttuli - Mika Bruun

torstai 6. lokakuuta 2016

Terceira

Lesser Yellowlegs - Keltajalkaviklo - Mika Bruun

Odotettu Corvon retki alkoi viime yönä. Yhdeksän tunnin jälkeen saavuimme Markun ja Karin kanssa välilasku mestalle, Terceiran saarelle. Tulimme puolilta päivin kalasatamaan jossa piti olla Cabot´s Tern, ei kai suomalaista nimeä vielä? No tiiroja näkyi, mutta mitään varmaa ei saatu, hankalia tähän aikaan vuodesta. Tämä Riuttatiiran Amerikan velipuoli on hyvin saman näköinen kuin meidän. Paikalla oli ollut edelleen, sitten elokuun lopun, kuin nytkin viikonloppuna, samainen tiira. Lintu oli kuvattu samoilla tolpilla ja langalla, ehkä se on ollut koko ajan paikalla, mutta orneja ei ole juurikaan käynyt paikalla. Se käyttäytyi täysin samoin ja laskeutuikin samoille sijoilleen missä PAC & co muut olivat sen kuvanneet elokuussa. Mutta meille se jäi toistaiseksi tiiraksi, ehkä myöhemmin selviää lajikin. (Muutaman tunnin unien ja viestittelyn jälkeen PAC varmisti että lintu on sama yksilö. Myöhemmin kun pääsimme tutkimaan kirjallisuutta koko porukka, alkoi homma olemaan selvää pässin lihaa. Tosin lopuksi saattaa vielä käydä huonosti :) ). Hämmennyksien jälkeen päätimme lähteä retkelle. Veimme Karin kentälle, hän jatkoi Hortalle jossa yötä. Me jäimme katselemaan lintuja tänne ja poistumme aikaisin aamulla samalle reitille. Huomenna itse Corvolla aikalailla kello 12:00, ainakin aikataulun mukaan. Capo da Praian kahlaaja mestalla oli kohtalaisesti mukavaa katseltavaa. Semipalmated Plover- Kanadantyllejä (5), Least Sandpiper - Amerikansirri, Semipalmated Sandpiper - Kanadansirrejä (2), Lesser Yellowlegs - Keltajalkavikloja (4) ja ihan perus sälää. Upea paikka jossa on aina pakko käydä kun Azoreille tulee. Ilta lopetettiin Paul da Praiaan, ainoa mainittava oli Ring-necked Duck - Amerikantukkasotka.

Hyvä artikkeli Cabot´s Tern´in määrittämisestä löytyy www.nabirding.com

Least Sandpiper - Amerikansirri - Mika Bruun

Semipalmated Plover - Kanadantylli - Mika Bruun

Cabot´s Tern - Amerikanriuttatiira - Mika Bruun

Mielenkiintoisia tiiroja - Mika Bruun

Ring-necked Duck - Amerikantukkasotka - Mika Bruun

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Lieksa - Kuusamo - Ivalo - Finnmark

Willow Grouse - Riekko - Ivalo, Mika Bruun

Toukokuun lopun opastus retki alkoi etelä-Suomen pöllöistä, jatkui Lieksaan Ahma kojuille ja päätyi Kuusamoon. Ryhmä vaihtui ja matka jatkui Ivalon kautta Norjan Finnmarkiin, Jäämeren rannoille. Lopulta päädyin Kuusamoon johon tämä leppoisa retki päättyi.
Alku säädeltiin Keith Barnes´n kanssa pöllöilemässä etelä-Suomessa. Nähtiinkin lopulta kaikki paitsi Hiiripöllö, sitä ei valitettavasti ollut edes itä-Suomessa tai Oulussa josta Keith lähti kohti Islantia. Ahma koju oli uusi juttu allekirjoittaneelle. Ihan mukava oli olla pari yötä siellä, vaikka ei olekaan ydin aluettani. Kolmas yö olisi luultavasti ollut jo liian raskas. Kuusamossa sain Tuomakselta ryhmän opastettavaksi Lappiin ja Norjaan. Rykäisimme nopeasti Ivaloon ja retkeilimme jokusen päivän ympäristössä. Kaikki oli melko ennallaan, paitsi Pohjansirkku aivan liian vaikea. Niitä ei vaan löytynyt, ei vaikka jonain päivänä Ivalon alueella oli 5 ryhmää. Positiivinen asia puolestaan oli Hiiripöllöjen melko massiivinen esiintyminen. Löysimme yhteensä 4 pesää ja 8 reviiriä, jossa kaikissa pariskunta. Myös pohjois-Lapissa oli kivasti muitakin petoja, kuten Piekanoja. Tunturikihuja oletin olevan enemmänkin, mutta niitä oli varsin normi määrä. Norjan puolella kaikki oli toisin, siellä niitä oli reilummin. Sanoin ainakin minua yllätti Kiirunoiden määrä, niitä oli selvästi enemmän kuin mitä olen aiemmin nähnyt. Merellä havaittiin vielä muutamia Kyhmyhaahkoja ja Jääkuikkia. Super yllätys oli kun löydettiin Stejneger´s Scoter (ssp stejnegeri) - Kyhmypilkkasiipi, onkohan tällä suomenkielistä nimeä, Berlevåg´sta. Havainto oli vasta Norjan 7. havainto. Kesäkuun alku ihmeteltiin Varanginvuonon rannoilla elämää. Ilmat suosivat jälleen koko reissun ajan ja lintuja oli runsaasti. Amerikanjääkuikkia oli useita, nähtiin mm kolmen linnun parvi lähellä Hamningbergia. Hornøjalla piipahdettiin päiväretkellä, muutaman tunnin sain kuvatakin. Lähinnä edestäni lenteli Ruokkeja, paremmat lajit pysyttelivät hieman liian kaukana tällä lyhyellä kuvaushetkellä. Takaisin tultaessa ajoimme poikkeuksellisesti Näätämön kautta takaisin Ivaloon. Itseäni kiinnosti lähinnä mitä lintuja on vuonon päässä. Se on kuitenkin melko lähellä Suomea. En ollut käynyt alueella sitten 80-luvun alun. Merellä ei ollut mitään massiivista jonoa Suomen puolelle, perus settiä. Mutta hyvät mahdollisuudet siitä on suunnistaa Inarinjärvelle oikealla tuulella ja utuisella kelillä. Piekanoja riitti sielläkin, laskettiin autosta mukavat yli 50 lintua. Selvästi osa ainakin oli sopivassa pesimä ympäristössä. Ryhmä lensi Englantiin Ivalosta, itse singahdin Kuusamon kautta etelään. Kuvasin muutaman kohteen pikaisella vauhdilla ohi mennessä ja oli seuraavana päivänä jo Espoossa, erittäin väsyneenä. Upeasta reissusta kiitos Hannulle, Alan & Ruth lle sekä Tuomakselle että Saurolalle, Siitoselle ja Höltälle. Hienoa avustusta ja neuvoa, kiitos.