Brazil 2012 - start

16.-17.3.2012

Jälleen uusi kenttä - Cuiaba - Mika Bruun

Ryhmämme, matkanjohtaja J. Honkala, Jari ”silver card” Siven ja allekirjoittanut kokoontui sovitusti perjantai iltapäivällä lentokentälle. Matkatavaroiden painorajoitukset olivat ensimmäinen puheenaihe, mitä kukakin joutui jättämään pois varusteista että kameravermeen mahtuvat mukaan. Painorajoitukset ylitettiin joka tapauksessa, varsinkin käsimatkatavaroiden osalta. On täysin mahdotonta pusertaa kilot 23:een  ja 5:een. Kaikki pakolliset saatiin kuitenkin mukaan.

Matka Amazonialle pääsi alkamaan, reitti on nopein mahdollinen vaikka se karmealta kuulostaakin. Helsinki – Frankfurt – Sao Paolo – S.J. do Rio Preto – Cuiaba – Sinop – Alta Floresta. Seitsemän kentää, viisi vaihtoa eri koneisiin ja kolme lentoyhtiötä. Yhteensä 28 tuntia lentoasemalla tai koneessa, vaihdot olivat onneksi sovitettu tarkasti ja odotusaikoja ei tullut. Perillä odottaa vielä tunnin automatka ja puolen tunnin venematka. Retkilajeja reilun vuorokauden aikaan ei ole juuri tullut. Saksasta kottarainen ja nokivaris, Sao Paolosta pulu. Vasta Cuiabasta tuli peruskamaa, Black Vulture, Tropical Kingbird, Ruddy Ground Dove jne. Aika puuduttavaa ja tylsää tämä on tietty ollut, kauas on pitkä matka – sanotaan. Tapahtumia niukasti, merkittävin niistä oli Jussin yksijalan menettäminen Rio Preton turvatarkastukseen. Käsittämättömästi joku pelle virkailija päätti sisämaan lennolla takavarikoida sen. Se on siis kulkenut mukana useita reissuja, mutta sen kohtalona oli jäädä Brasiliaan.

Ehdimme iltapäiväretkelle käytyämme ensin kirjautumassa Hotel Floresta Amazonica, se toimii samalla Cristalinoksen toimistona. Siellä tapasimme myös Cristalino oppaamme Fabiano Oliveira:n, nuori, rento ja pätevän oloinen kaveri. Suuntasimme melko vikkelästi kohti Cristalinoa johon on noin tunnin ajomatka ikävän oloista luikasta hiekkatietä. Noin puolessa välissä pysähdyimme hoitamaan target lajin, Point-tailed Palmcreeperin. Laji oli helposti havaittavissa ja saimme lisä aikaa tien loppu osaan. Kävelimme jota kuinkin kilometrin ”venesatamaan” ja matkalla muutama elis, kuten Zigzag Heron ehkä parhaimpana. Venematka kesti vajaan tunnin, tosin pakollisia pysähdyksiä tulee aina retkillä. Tähtihetkenä voisi mainita puihin kiipeilevän muurahaiskarhun, mikälie suomeksi, lontooksi Southern Tamandua (Tamandua tetradactyla) - makee tyyppi. Pimeän tultua pääsimme Lodgelle jossa meitä odotti preeffaus Cristalino Lodge:sta ja juhlava illallinen. Retken ensimmäinen iltahuuto erittäin väsyneissä tunnelmissa, jengiä tipahteli kesken iltahuudon tasaisin välein. Lopulta sekin saatiin loppuun ja oikea retki pääsee alkamaan aamulla.

Legendaarinen Trip - Mika Bruun

Defenderissa on tunnelmaa - Mika Bruun