Apuva, missä jenkit !?!

American Golden Plover - Amerikankurmitsa - Mika Bruun

Aamulla kolme taxia kuskasi lähes kaikki ornit laaksoihin. Perinteisesti "belgialaiset" jäivät luonnollisesti vain odottamaan muiden löytöjä Guesthouseen. Corvon hengen mukaisesti, muut painaa ja muutama lepää, ja aina samat :) No asiaan taas. Aloitimme, ja aika moni muukin alatieltä. Ribeirojen alaosat katsottiin hyvin tarkasti, yläosat jäivät kovan pohjois tuulen vuoksi vähemmälle. Tulos oli aamupäivän osalta aika sama kuin muinakin päivinä. Ainoastaan Red-eyed Vireo - Punasilmävireot olivat vanhassa tutussa mestassa. Muutaman kuvankin ehdin räiskäistä, vaan ei onnistunut vieläkään saada koko lintu posekuvaan läheltä. Tuntuu olevat yli pääsemätön laji meikäläiselle. Matkalla "kotiin" päin löytyi uusi Whinchat - Pensastasku, ääh eurooppalainen laji taas. Pontassa, sillalla, oli hetken sykähdys. Markku näki lyhyesti jonkun Warbler tyyppisen linnun, mutta niin nopeasti ettei sukuakaan irronnut. Sitä etsittiin luonnollisesti melko kauan. Lopulta sekin oli jätettävä koska mitään ei löytynyt. Päätin tämän jälkeen lähteä kuvailemaan vaihteeksi lintuja. Otin suunnaksi Reservoirin, sillä Amerikankurmitsa oli vielä kuvaamatta hyvissä valoissa. Perille päästyäni linnut olivatkin hienosti esillä. Bonuksena myös Buff-bellied Sandpiper - Alaskanvikla oli myös hoodeilla, lisäkuvat eivät haitanneet. Onnistuneiden kuvausten jälkeen lähdin alas Tennessee Valleyn kautta. Ajatuksissani hieman harhauduin reitiltä, mutta Sendari opastikin minut oikealle mestalle. Sain nimittäin Azoreiden pinnan Siskin - Vihervarpusesta, lintu onkin viihtynyt alueella jo viikon päivät. Nyt sattui vihdoin kohdalle. Illalla jalat jälleen ihan tukossa kävelystä ja kuvausten yhteydessä rinnettä ylös - alas ravatessa. Saareen tuli taas lisää jengiä, 6 puolalaista ja 5 unkarilaista. Huomenna onkin mukavat 46 ornia etsimässä mahdollisia jenkkejä, nyt olisi jo aika. Viimeistään perjantaina ainakin.

Buff-breasted Sandpiper - Tundravikla - Mika Bruun

Red-eyed Vireo - Punasilmävireo - Mika Bruun