tiistai 10. lokakuuta 2017

Corvo Birders 2017

Corvo Birders
Blogi on jäänyt sitten keväästä melko vaiheeseen. Oikeastaan mitään ihme retkiä ei ole tapahtunut. Toukokuun lopussa pienoinen opastus, lähinnä karhu ja ahma kuvaukset jäivät itselle mieleen. Lintuja olen kuvaillut erittäin nihkeästi. Loppukesästä viikon mittainen Viron retki meni lähinnä mustalintuja ihmetellessä, en löytänyt Amerikanserkkua joten ei siitä sen enempää. Muutama bongaus tilannekin kesällä on sattunut kohdalle, mm Oriental Pratincole - Aasianpääskykahlaaja Joroisilla. Oli kaikkine tapahtumineen leppoisaa, ainakin allekirjoittaneelle. Elokuun lopussa ollut Eleonora´s Falcon - Välimerenhaukka bongaus lähes kotipiiristä ei ollutkaan niin mukavaa. Nimittäin en saanut sovelluksen kautta mitään viestiä siitä ja olin reilun puoli tuntia myöhässä tilanteesta ja lopulta lintu katosi. Koin töissä kauhun hetken kun hississä sattumalta vilkaisin facebookia. Eteeni lävähti herrojen Tuomela & Ohtonen lärvit ruudun täydeltä peukut pystyssä ja rastin merkkiä näyttäen. En oikein uskonut kuvaa ja mietin missä herrat oikein ovat? Ehkä viiden sekunnin päästä tajusin lukea tekstin uudelleen ja katsoin kuvaa ja ymmärsin että tämä oli Maarintornissa. Hissi pysähtyi ja juoksin niin kovaa kuin pääsin autolle ja pikavauhtia Maarille, niin liian myöhään. Onneksi lintu palasi pelipaikalle ohi lentäen keskeltä lahtea ja pääsin nauttimaan mukavasta eliksestä. Syksyllä kävin bongaamassa ainoastaan Stadin pinnaksi Tulipäähippiäisen Tähtikseltä, kiitos löytäjälle.

Syyskuun lopusta aika onkin mennyt Corvon havaintoja päivitellessä ja päivitellessä. Mukava hurrikaanin jäänne pusersi jenkkejä roppakaupalla Corvolle. Onneksi paikalla täsmäretken tehneet Skotit pääsivät todistamaan tätä hienoa virtausta. Myös kahden hengen ranskalaisryhmä oli myös saaressa, ja pienellä joukolla pojat kaapivat kasaan varsin kiitettävän listan jenkkejä. Retki alkoi 23.9 vaatimattomasti WP:n seitsemännellä Magnolia Warbler - Magnoliakerttulilla. Jatkui Black-throated Green Warbler - Seetrikerttulilla, Black-throated Blue Warbler - Sinikerttuli, WPn 9 ja päätyi WPn viidenteen Canada Warbler - Viirurintakerttuliin. Toki tällä syyskuun viimeisellä viikolla oli paljon muutakin; 4 Black-and-White Warbler - Kiipijäkerttuli, Ovenbird - Tulipääkerttuli, 3 Northern Waterthrush - Rantakerttulia, Philadelphia Vireo - Kanadanvireo, Common Yellowthroat - Naamiokerttuli ja 20+ Red-eyed Vireo - Punasilmävireota. Lisäksi muitakin ns tavallisia jenkkejä. Meno ei suinkaan hyytynyt lokakuun alussa vaan heti kun porukkaa tuli lisää saareen löytyi Belted Kingfisher - Sepelkalastaja, Scarlet Tanager - Tulitangara, Yellow-billed Cuckoo - Amerikankäki ja ns perusjenkkejä lisää. Itse pääsen töiden takia lähtemään aavistuksen myöhässä, eli vasta huomenna iltapäivällä. Perillä keskiviikkona puolelta päivin, silloin saaressa onkin jo yli 40 ornia. Seuraavalla viikolla lyödään miehitys ennätys sillä saaressa tulee olemaan 70 ornia parina päivänä. Yhteensä miehittäjiä on 80 tänä syksynä, syyskuun puolesta välistä marraskuun alkuun. Huimaa. Toivottavasti kuljetukset ja ruokailut sujuvat, tarvitaan varmasti hieman kärsivällisyyttä. Aina ne ovat lopulta toimineet, vaikka ei näytä alussa siltä. Keskiviikosta lähtien blogi päivittyy yön aikana, ei tosin itsestään. Yritän pitää Corvon henkeä yllä, toivotaan hyviä tuulia ja tuuria.
Loppuun muutama keväinen kuva alkutekstien mukaisesti.

Brown Bear - Karhu - Kuhmo - Mika Bruun

Wolverine - Ahma - Lieksa - Mika Bruun

Firecrest - Tulipäähippiäinen - Mika Bruun

2 kommenttia:

  1. Hyvä Mika, näitä on mukava lukea! Perästä tullaan, toivotaan viikoksi itätuulia!

    VastaaPoista
  2. Tätä on odotettu, luulin jo että jätät vuoden väliin. Kovia kelejä ja kovempia haviksia :)

    VastaaPoista