perjantai 3. marraskuuta 2017

Snowy Egret

Snowy Egret - Lumihaikara - Mika Bruun
Viimeinen aamu Corvolla ei tuottanut mitään ihmeitä. Ainoastaan retken pinnan sain Suulasta, upeaa. Pikkuisen oli muut lajit mielessä, mutta sääukko oli erimieltä. Ei tullut tuulia, viime tipassa tuli blockeri väliin ja lähdössäkin oli vastainen tuuli. Hienon Corvo syksyn jälkeen on hyvä jatkaa matkaa. Jakson alussa oli pari hiljaista päivää, sitten lähti mylly jauhamaan. Reilut kaksi viikkoa hyviä lajeja lähes päivittäin. Eikä siinä kuitenkaan ollut kuin kaksi aavistuksen pitempää ns lähtöpäivää jenkeistä. Välissä oli pari huonoa mutta sitä ei juurikaan huomannut koska saaressa oli löytämättömiä lintuja, ja heti perään tuli taas uusia. Lopulta kaikki hauska loppuu. Se tapahtui tämän viikon maanantaina, jolloin ei enää löytynyt uusia lintuja. Uusia tuuliakaan ei ollut tulossa, joten loppu oli aikamoista rämpimistä. Aamulla on jo hyvin varmaa ettei uusia ole tullut, mutta usko on pakko olla, muuten hommasta ei tule yhtään mitään. Tästä eteenpäinkin ainakin puolitoista viikkoa, eikä tänne tule mitään. Islantiin ja mahdollisesti Scotlantiin tulee, sieltä vielä kolahtaa. Ehkä Palm Warbler, se on mun veikkaus. No päivällä ensimmäinen etappi oli Horta, Faialilla. Siellä keskellä kaupunkia piti olla sekä Snowy Egret - Lumihaikara että Green Heron - Viherhaikara. Näin tosin vain ensimmäisen niistä. Aikaa lentojen välissä oli noin kolme tuntia. Se ei riittänyt, maanantaina Hannulta & co aikaa meni reilut kuusi tuntia ennen kuin lintu oli tullut kaupungin puiston suihkulähteelle. Nyt ei tullut, kävin paikalla neljä kertaa. Olin melko varma että se tulisi ensin viereisiin puihin ja vasta sieltä laskeutuisi lätäkölle. Ei ollut sielläkään, niin monelta suunnalta katsoin etten usko että se olisi jäänyt huomaamatta. Pari kertaa kävin koko satama altaan läpi. Koska Israelissa vastaavan lajin etsiminen on ollut juuri tuota, satama altaiden veneiden periä ja kaikkea pientä missä voi kyttäillä kaloja. Reilun pulun kokoinen kaveri mahtuu aika pieneen tilaan jos sille päälle haluaa, ja se on vaikea huomata. Jopa niin vaikea etten sitä huomannut tällä kertaa. Kone ei odottele, joten jouduin luovuttamaan. Seuraavana Terceira. Täälläkin pitäisi odottaa pinna, katsotaan aamulla tuleeko se hoitoon. Pelottaa hieman sillä tässä ympärillä on ollut jotkin rallikisat ja meteli ja pörinä on ollut nyt illalla sen mukaista. Kuin sattumalta, ne menevät myös Paul de Praian ohitse. Toivottavasti punapää kestää meteliä.

Atlantic Canary - Kanarianhemppo - Mika Bruun

Horta Harbour - Mika Bruun

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti