Mika Bruun: Terceira

Redhead - Amerikanpunasotka - Mika Bruun

Hämmästys oli suuri kun Brancossa ei ollutkaan perinteistä hammastikulla yhteenlaitettua settiä, eli kinkku ja juustosiivu tikussa, kahvi, tuoremehu ja valkoinen leipä sulatejuustolla tai marmeladilla, sokerona pohjalla vielä muroja ja maitoa. Ne on siinä ja lisää ei saa. Nyt tuli jostain ihmeestä jugurtti, mutta vastaavasti juusto- ja kinkkuviipaleet puuttuivat. Runsaan aterian jälkeen jaksoinkin lähteä maastoon, läheiselle Paul do Praian altaille. Siellä on se kuuluisa Redhead - Amerikanpunasotka, on ollut syyskuun alusta asti. Tyyppi vaihtoi mm kaikki siipisulat, nyt taas lentelee pieniä pyrähdyksiä. Sain auton vasta yhdeksältä, joten kuvailin rauhassa lintua aamulla melko pimeässä tosin. Olisi toki saanut olla hieman kesympi, mutta paikalla on kaikkea muutakin eivätkä linnut tahdo tulla lähelle. Päädyin nopeasti Capo de Praialle katsomaan kahlaajia. Vesi oli valitettavasti kadonnut altailta eikä kahlaajia ollut hirveästi. Satuin täydelliseen laskuveden aikaan pelipaikalle. Hieman käkäilin ja totesin ettei tästä tule pariin tuntiin mitään, muutaman otoksen ja altaiden tsekkaamisen jälkeen siirryin sisämaahan päin. Tarkoitus oli mennä katsomaan Canada do Juncon kosteita peltoja joissa oli alkuviikosta kaikkea kivaa. No se oli silloin, nyt ihan tavallisia lajeja. Viereisellä reservoirillakin amerikanokikana oli vaihtunut tavalliseen, joten se siitä toivotusta pinnasta. Ilma ei tosin ollut paras mahdollinen retkeilylle, tihkua tuli tasaiseen tahtiin ja iltapäivä menikin peltoteitä ajellessa ja lokkeja katsoessa. Tylsää. Viideltä palautin auton ja vuokraaja heitti minut kentälle. Siinä oli tämän kertainen Corvon retken lopetus. Illalla Lissaboniin, aamulla Lontooseen ja kotiin illaksi.