Rariviikko alkoi mukavasti Ulkokrunnilta löytyneellä Taigakirvisellä. Havainto oli jo syksyn neljäs, maalle se oli jo 51. mikäli vuoden aikaisemmat hyväksetään RK:ssa. Muutaman viime vuoden aikana havainnot tästäkin harvinaisuudesta ovat lisääntyneet kiitettävästi. Viimeisen kolmen vuoden ajalta on 16 havaintoa, kun aiemmin laji ei ollut edes joka vuotinen. Ehkä lajia osataan etsiä oikeaan vuoden aikaan ja tuntomerkit sekä äänet ovat käyneet tutuimmaksi. Alkuviikon sää valitettavasti oli juuri sellainen kuin olikin odotettavissa, kylmä ja melko tuulinen, siis tuuli vain väärästä suunnasta. Torstai yönä alkanut heikko kaakkois tuuli, jonka lounaasta tullut matalapaine aiheutti. Se toikin välittömästi mukavia lajeja maahan. Helsingin Kyläsaaresta löytyi Töyhtökiuru, 46. havainto Suomesta. Perjantaina puolen päivän aikoihin Lågskäriltä löytyi loistava indikaattori laji, Hippiäisuunilintu sekä heti perään oikea rarikin, Siperianuunilintu. Se on maalle vasta 25. havainto, laji onkin nykyään lähes joka vuotinen, tosin määrät ovat luonnollisesti pieniä. Jo seuraavana aamuna Lågsilta kuului mukavia, saaresta löytyi vasta 15. Arotasku Suomelle. Sunnuntaina Hailuodosta jysähti, tosin kaakkois tuulilla ei ollut tällä kertaa mitään tekemistä sen kanssa että maalle löytyi uusi laji. Amerikankurmitsa löytyi iltapäivällä Hailuodon Tömpästä, määritys oli aluksi hieman auki, kyseessä on vaikea lajipari. Mutta määritys aukeni ilmeisen nopeasti linnun löytäjälle Hailuotolaiselle Veijo Nissilälle. Tuoreita kuvia linnusta on Harri Taavetin sivuilla. Laji olikin jo melko pitkään odotettujen listalla, sillä esimerkiksi Ruotsissa siitä on jo 19 havaintoa, joista peräti 7 Itämeren puolella. Sunnuntai iltana löytyi vielä Tampereen Vilusenharjulta maan 32. Nunnatasku, syksyn toinen. Kannattaakin ilmeisesti mennä etsimään lisää taskuja, alkuviikko voisi olla kohtalaista rari säätä, ainakin heikko tuulista.
Indikaattori eli pikkurarien puolesta viikko oli melko rauhallinen. Ainoastaan kaksi Hippiäisuunilintua ja viisi Taigauunilintua kertovat paljon tähän aikaan. Loppuviikon Mustaleppälinnut ja Turturikyyhkyt ovat myös hyviä indikaattoreita vaikkeivat varsinaisia harvinaisuuksia olekaan.
Pienestä tämä rari touhu on kiinni, pitää vain tuulla kaakosta, etelä ja itäkin tietty on kohtalainen tuuli. Sama jatkuu aina tammikuun alkuun nykyään, eli aina kun tuulee kaakosta jotain kivaa tulee. Ongelmahan on se että jonkun pitää löytää se rari, aika rankkaa on tietty retkeillä kun mitään muutakaan ei tahdo näkyä. Ei muuta kuin toivomaan että matalapaineet menevät oikealta kohdalta.
Virosta, Saarenmaan Harilaidista löytyi sunnuntaina 18.10 maan 3. Tiiralokki.
Viikon yllätyslaji löytyi Hollannista, uusi laji maalle oli Kaspiantylli joka löytyi 17. päivä Texelistä.
Se olikin vasta 9. havainto läntisestä euroopasta, Suomessakin laji on myös havaittu kerran, Rovaniemellä 3. kesäkuuta 2005.
Norjan viikon lajit olivat lepinkäisiä. Parhaana Valko-otsalepinkäinen, se löytyi 18. lokakuuta Vest-Agder:sta, Farsundista. Jälkikorjauksena: Norjasta tulikin korjaus, lintu on sama vanha naaras joka rengastettiin 10. elokuuta Listassa. Toinen kova lepinkäinen löytyi 16.10 Akerhus:sta nuori phoenicuroides alalajin Punapyrstölepinkäinen. Maassa havaittin lisäksi myös Etelänisolepinkäinen ssp pallidirostris, joka oli maalle 7. Joten varsin kohtalaisesti oli Norjassa lepinkäisiä kuluvalla viikolla.
Ruotsista 14.10 löytynyt Rusotasku oli maalle 14. havainto. Sunnuntaina Upplandin Horsstenilla että Ölannin Näsbyssa havaittin Siperianuunilintu, joten varsin yksiin lajit tuntuvat lähi maissa menevän.
Irlannin ylivoimaisesti kovin laji oli Amerikantilhi, havainto oli vasta 5. Western Palearctiselta alueelta. Jenkkitilhi on havaittu ainoastaan kahdesti sekä Islannissa että Englannissa.
Ornimisen emämaassa, Englannissa, kohokohta oli Surreyssa josta löytyi maan 8. Siperianlepinkäinen.
Muita mainitsemisen arvoisia ovat myös maan 10. Aavikkokultarinta, josta tieto tuli leppoisasti viisi päivää myöhässä. Kyllä Briteissäkin osataan pimittää :)
Lisäksi havaittiin tukku mukavia lajeja, viikon rarilistaa linkissä.
Islannissa puolestaan viikon huippu oli Erakkorastas, Heimaey:ssa, maalle 11. havainto.
Saksassa, Helgolandissa puolestaa kompattiin esiin maalle uusi laji, Kivikkosirkku 13. lokakuuta.
Havainto on vasta kolmas pohjois-euroopasta, aiemmat havainnot Suomen Porista ja Hollannista, Castricum:ssa jossa laji rengastettiin 16.10.2004.
Ranskasta löydettiin myös maalle uusi laji, Kastanjasirkku. Siitäkään ei ole hyväksyttyjä havaintoja WP:n alueelta kuin 4, Hollannista, Norjasta ja Suomesta.
Ranskassa viikolla oli myös vielä tarkistamaton Harmaakurkkurastas, 17. lokakuuta Morbihan:ssa.
Azoreiden havainnot painivatkin ihan omassa sarjassaan, pääosin havainnot tulivat Corvolta.
Saarille löytyi uusina lajeina: Viirukerttuli, Canada Warbler (Wilsonia canadensis), 3. Westernilta.
Ruskokylkikerttuli, Chestnut-sided Warbler (Dendroica pensylvanica), myös 3. WP:lta.
Valkosilmävireo, White-eyed Vireo (Vireo griseus), sekin kolmas Western Palearctiselta alueelta.
Lähes loputtomalta tuntuvan listan voit lukaista tarsiger.comista tai tunnelmia paikan päältä,
Olof Jönssonin erinomaisesta blogista. Kateeksi käy hemmoa, pinnaa pukkaa aina kun käy ulkona.
Viikon linnuston suojeluosio tulee Norjasta ja Hawajilta.
Eirik Gronningsater puhuu tuulimyllypuistoa vastaan, reilu 2 min videolinkki NRK:n sivulle.
Ja Hawaijilta häpeä huudot muoville ja kalastajille, ei mene hyvin Albatroseillakaan.
Midway atollit, videoita ja tarinaa meressä kelluvista mm muoveista, verkoista sekä aika mieleen painuva Chris Jordanin kuvasarja kuolleista Albatrosseista, kannattaa katsoa ja miettiä.
- Tarsiger team
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti