keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Viimeinen päivä

Scarlet Tanager - Tulitangara - Mika Bruun
Viimeinen aamu aloitettiin Ponten tieltä jossa eilen oli hybridi Brewster´s Warbler. Lintu oli pari ensimmäinen tunnin aikana niin piilotteleva, ettei ollut enempää aikaa jäädä odottelemaan sitä kuvattavaksi. Siirryin Poco da Aquan rinteelle hoitamaan WPn toista Eastern Wood Peewee - Idänpiiviä. Lintu näkyikin hyvin kauempaa, mutta kun menimme hieman lähemmäksi se katosi samaan tyyliin kuin ensimmäinenkin yksilö, ujoja tyyppejä. Molemmat olivat muuten tänäänkin yhtä aikaa omilla paikoillaan. Tunnin jaksoin odotella mutta herra ei tullut takaisin. Oli pakko lähteä tallustelemaan kämpille päin. Edessä pakkaus ja maksut, niin sanottuja ylimääräisiä säätöjä. Paluu matkalla oli pakko lähteä hoitamaan jo toista viikkoa paikalla ollutta Pectoral Sandpiper - Palsasirriä WPn vuodenpinnoihin. Se oli tällä kertaa helppoa kun tiesin paikan. Yllätykseksi paikalta pomppasi lentoon myös Wilson´s Snipe - Amerikantaivaanvuohi, se oli täysin bonuslaji. Lintu oli seikkaillut Lapan niityillä vielä myöhemminkin. Matkalla näin myös Grey-cheeked Thrush -  Tundrarastaan. Kuvat vain jäivät tänään hyvin vaatimattomiksi, kaikki pakenivat tai eivät tulleet esille. Päivän viimeinen yritys palkittiin jonkinmoisella räpsyllä. Se tapahtui melko viime hetkellä, sillä siitä painuttiinkin suoraan turvatarkastukseen. Vaikka alku retkelle olikin hankala ja lisäksi lintuja ei tuntunut tulevan ollenkaan. Loppu oli taas sitä minkä takia tänne tullaan, jenkkejä saari pullollaan. American landbirdeja näin retkelläni 21 lajia ja jenkkejä yhteensä 33 lajia. Ei voi valittaa. Pinnoja tuli viisi; Veery, Grey-cheeked Thrush, American Robin, Chimney Swift ja Eastern Wood Peewee. Hieman reissu jäi kesken, sillä viisi viimeisen päivän meno jatkuu ainakin vielä muutaman päivän. Maanantaihin asti olisi pitänyt olla saaressa. Mutta eihän näitä voi etukäteen koskaan tietää ja näillä korteilla mennään mitä kädessä on. Toivotaan että ensi vuonna taas uudelleen.

Pectoral Sandpiper - Palsasirri - Mika Bruun

Little Egret - Silkkihaikara - Mika Bruun

Blackbird - Mustarastas - Mika Bruun

tiistai 20. lokakuuta 2015

Toinen Eastern Wood Pewee

Eastern Wood Pewee - Idänpiivi - Mika Bruun
Aamu alkoi mielenkiintoisesti, kaikki paikat jumissa ja nukuin puolituntia pommiin. Vauhdikas aamupala ja tavaroiden kerääminen ei auttanut, pääsin vasta toiseen taxiin. Niinpä Lighthouse Valleyhin meno viivästyi, onneksi ei ratkaisevasti vaikka se pelko olikin. Viisi tuntia kuvailtiin yllä olevaa herraa. Harmiksemme valot eivät olleet ihan kohdallaan ja ajat jäivät sen vuoksi hitaiksi. Toivoin itse lentokuvia, mutta nyt se ei onnistunut. Posekuvia tuli väännettyä ihan riittävä setti. Kuvausten ohella jaloissa pyöri Northern Parulakin, mutta aivan liian lähellä. Sananmukaisesti se oli jaloissa, yritin kuvata sitä ainoastaan iPhonella. Matkaa oli max pari metriä, ja aina se tuli samaan puskaan ihmettelemään. Ei vaan voinut liikkua kun odotin Peeweetä paikalle. Rinteestä löytyi myös Common Yellowthroat  - Naamiokerttuli naksuttelemasta, se näkyi ainoastaan vilahduksen omaisesti vastapuolella. Onneksi puolanpojat ehtivät saada kuvan josta saatiin laji varmistettua. Lähdin melko hätäisesti paikalta kun katsoin että kuvat oli otettu, ja tuli tieto Black-throated Blue Warbler - Sinikerttulista. Nopea ryntäys Cancelakseen ja vuodenpinna pois kuljeskelemasta. Sillä pohjalla ollessani kuulin tiedon Swainsons Thrush - Korpirastaasta, Lighthouse Valleyn tiellä. Oikominen ei näköjään kannata, päätin painella samalla tasolla olevia peltoja pitkin bongaamaan, olisi kannattanut mennä rauhallisesti polkua pitkin. Rastakin löytyi helposti ja samalla paikalla oli myös kaksi Scarlet Tanager - Tulitangaraa, näitä tuntuu riittävän tänä vuonna. Näyttää siltä että lisää lintuja on tulossa, sillä kaikki nämä vaikuttivat kovin uupuneilta. Mielenkiintoista oli myös se, että pohjoisen puolelta meni jättikokoinen rahtialus pari tuntia aiemmin. Tämä ja huominen sää pelottaa nyt entistä enemmän, sillä laaksoista lintuja ei löydy niin helposti kuin täältä alhaalta. Siihen ei välttämättä päivä riitä ja uusia lintuja löytyy aina loppuviikolle asti. Asiaa ei helpottanut sekään että WPn toinen Eastern Wood Pewee - Idänpiivi löytyi Poco do Aquan keskivaiheilta. Linnut olivat muuten samaan aikaa molemmissa paikoissa ja tietysti kuvattuna, näyttääkin erilaiselta. Palailimme löydön jälkeen paikalle, mutta lintu oli kateissa. Hiljalleen palailimme kohti kylää nuoren puolalaisornin kanssa. Keskustelu oli rauhallista, sillä toinen osaa ornienglantia ja toinen ei puhunut puolan lisäksi muuta. Pääsimme Miradourolle asti ja kysyin onko alhaalla uusia lintuja. Samassa tuli vastaus että Pontessa Golden-winged Warbler - Kultasiipikerttuli, pinnaa pukkaa. Kilometrin ravi oli liikaa ja oli pakko pyytää paikalliselta hemmolta kyyti apua, ei vaan jaksanut juosta ja ilta pimeni uhkaavasti. Ehdinkin juuri ja juuri näkemään linnun, ja kuulemaan etttä se on hybridi. Jenkeissä melko yleinen Brewster´s Warbler, eli Blue-winged -ja Golden-winged Warbler risteymä. Että sellaista, olihan se uusi WPlta. Ei tosin juurikaan lohduttanut, olisi vaan ollut GwW. Lähes pimeässä pääsin vihdoin takaisin kämpille. Päivät ovat pitkiä ajallisesti, mutta lyhyitä retkeilyyn. Huomenna viedään viimeistä, onneksi saa retkeillä kuitenkin pitkälle iltapäivään koska kone lähtee vasta viideltä. Toivotaan hurjaa lopetusta.

Päivän lajit: 16+1 lajia "Jenkkejä"

Eastern Wood Pewee 2
Black-throated Blue Warbler 1
Northern Parula 1 (sama)
Blackpoll Warbler 1 (sama)
Common Yellowthroat 1
Black-and-White Warbler 1 (sama)
"Brewster´s Warbler" 1
Veery 1 (sama)
Swainson´s Thrush 1
Chimney Swift 1 (sama)
American Cliff Swallow 1 (sama)
Philadelphia Vireo 2 (samat)
Red-eyed Vireo 7 (1 uusi)
Scarlet Tanager 4 (2 uutta)
Rose-breasted Grosbeak 2
Indigo Bunting 3 (samoja)
Buff-bellied Pipit 2 (samoja)

Eastern Wood Pewee - Idänpiivi - Mika Bruun

Swainson´s Thrush - Korpirastas - Mika Bruun

Vihdoin sain kuvattua tämän tyypin, mikähän lajia? - Kotihiiri


maanantai 19. lokakuuta 2015

Köpöttelyä

Red-eyed Vireo - Punasilmävireo - Mika Bruun
Eilisestä kompuroinnista johtuen päätin jäädä tasaiselle, ettei vaan sattui mitään. Kiertelin ja kaartelin alaosaa joka suunnasta koko päivän. Linnut olivat melko samoja kuin eilenkin alhaalla. Paljon jenkkejä on edelleen ja niihin törmää jatkuvasti. Eihän täällä minun tietääkseni tällaista ole aiemmin ollut. Onhan se mahtavaa kun ei tarvitse sataa metriä enempää kävellä kun on taas seuraava jenkki edessä. Tosin kuvia niistä en tänään oikein jaksanut ottaa, odottaminen oli hankalaa. Niinpä köpöttelin hiljalleen ja napsin kuvia aina kun joku lintu meni läheltä. Moni otos olikin myös paikallisista tyypeistä, vaihteeksi näin. Näin myös alhaalla kaikki lajit ilman bongaamisia, joten päivä oli rauhallinen siinä mielessä. Tänään näkyi myös parvia jotka ovat WP alueella hyvin harvinaisia. Rose-breasted Grosbeak - Punarintakardinaaleja samassa läjässä neljä lintua, samoin Indigo Bunting - Indigopeippoja neljän parvi. Blackpoll Warbler - Viirukerttuleita kahden "parvi". Kovasti oli myös joillakin yksilöillä luonnollinen tarve päästä etelän suuntaan. Flores häämötti horisontissa, taas mm Philadelphia Vireo - Kanadanvireo yritti aamulla lähteä matkaan. Sadan metrin meri matka oli kuitenkin liikaa ja tyyppi jäi ihmettelemään merta rannalle. Samoin kävi myös Scarlet Tanager - Tulitangaralle, ei eväät riittäneet vielä lähtöön. Osa linnuista, varsinkin pienemmistä, näkyi että safka on tehnyt tehtävänsä. Niistä on tullut selvästi pirteämpiä ja liikkuvampia, kaikki ne kuitenkin täältä poistuvat ennemmin tai myöhemmin. Olisikin mielenkiintoista tietää mihin ne päätyvät. Olettaisi että suurin osa Atlantiin. Ehkä joku yksilö selviää takaisin jollekin mantereelle, mutta sitähän ei tiedä kukaan. Suurin osa orneista meni laaksoihin aamulla, mutta ei siellä lintuja ollutkaan. Ainoastaan Black-and-White Warbler - Kiipijäkerttuli ja Grey-cheeked Thrush - Tundrarastas löytyi uusina yksilöinä. Ehkä toissapäivän tulo muutta taas mielipiteitä siitä mitä täällä saarella voi tapahtua. Mistä linnut tulevat ja mihin ne tulevat ensiksi? Kaikki ei menyt ainakaan nyt niin kuin on oletettu menevän aiemmin. Tai siitäkin ollaan edelleen hieman erimieltä. Omasta mielestä tämä tulo vain vahvisti sitä miten linnut tulevat. Oli myös erittäin harmillista ettei naapurisaaressa, Floreksella, ollut ketään retkellä. Oletuksena nimittäin on se että myös sen saaren pohjoiskärki, ehkä länsi osakin oli täynnä jenkkejä. Mikäli siellä olisi joku ollut ja sieltä olisi löytynyt jokin mega, tapahtumat täällä olisivat olleet vähintäänkin mielenkiintoiset. Huomenna on allekirjoittaneen viimeinen täysi retkipäivä, valitettavasti. Sää näyttää ikävän vaaralliselta, lintujen suhteen. Sillä jet-virtaukset alkavat huomenna suoraan tänne jenkeistä. Joten lintujen pitäisi olla tiistai iltana ja keskiviikko aamuna täällä. Onhan siinä hetki aikaa, mutta riittääkö se jos tulee uusi samanlainen sessio. Löytyykö mega heti aamulla vai vasta kun olen koneessa. Ei ole helppoa lähtökään saaresta. Suurin osa suomalaisista lähtikin jo tänään. Taitaa olla myös niin että viimeistään perjantaina lähtee kaikki, muutama saattaa jäädä ja pari voi tulla. Mutta kausi on lähes taputeltu tämän viikon jälkeen. Odotetaan vielä kuitenkin huomiselta jotain bonusta.

Päivän lajit:

Eastern Wood Pewee 1 (sama)
Blue-winged Warbler 1 (sama)
Northern Parula 1 (same)
Blackpoll Warbler 2 (samat)
Black-and-White Warbler 1
Grey-cheeked Thrush 1
Chimney Swift 1 (sama)
American Cliff Swallow 1 (sama)
Philadelphia Vireo 2 (samat)
Red-eyed Vireo 8 (5 uutta)
Buff-bellied Pipit 3 (samat)
Scarlet Tanager 2 (samat)
Rose-breasted Grosbeak 4 (samat)
Indigo Bunting 9 (6 uutta)

Blackpoll Warbler - Viirukerttuli - Mika Bruun

American Cliff Swallow - Amerikanpääsky - Mika Bruun

Willow Warbler - Pajulintu - Mika Bruun

Grey Heron - Harmaahaikara - Mika Bruun

Common Starling - Kottarainen - Mika Bruun

Atlantic Canary - Kanarianhemppo - Mika Bruun


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Uusi laji WP:lle

Eastern Wood Pewee - Idänpiivi - Mika Bruun
Aamulla saimme puhuttua ihmiset jäämään alas, koska täällä oli mielestämme paljon löytämättä eilisen lintuja. Sovimme että ylös lähdetään aikaisintaa kymmeneltä. No tykitys alkoi vartin päästä kun päästiin ulos. Ensin löytyi Cliff Swallow - Amerikanpääsky Campingin reunasta. Sitä katsoessa löytyi Chimney Swift - Piippukiitäjä, vihdoin näin tämän pitkään odotetun lajin. WalkieTalkie huusi yhtenään jo eiliseltä tuttuja lajeja. Nyt niitä tuntui olevan vain enemmän, ainoastaan Punarintarastas tuntui kadonneen. Hieman ennen kuin olimme sopineet taxin lähdöstä löytyi Blackpoll Warbler - Viirukerttuli, myöhemmin toinenkin. Laji piti tästä kuitenkin tarkistaa ennen lähtöä ylös laaksoihin. Lopulta ainoastaan 16 ornia uskalsi lähteä pois alhaalta, niin kova paine oli päällä. Meidän taxi suunnisti alatielle, Cancelas - Fojo alueen alaosille. Toinen meni suoraan Lighthouse Valleyhin. Sää parani selvästi ja melko nopeasti, alueelta löytyi kolme Red-eyed Vireo - Punasilmävireota ja Indigo Bunting - Indigopeippo sekä Veery - Viitarastas oli edelleen asemissaan. Juuri kun olimme kävelemässä kohti yhteyksiä, eli päätielle. Lighthouse Valleysta oli juostu ilmoittamaan American Flycatcher - siis joku jenkki sieppo. Onneksi kohdallemme sattui paikallinen autoineen, ja saimme häneltä kyydin tien päähän. Ehdimme selvästi ennen taxeja, joihin meillä ei todennäköisesti olisi ollut mitään mahdollisuuksia mahtua. Paikan päällä selvisi että ainoastaan kaksi neljästä oli nähnyt linnun. Pienen pähkäilyn jälkeen lajikin oli selvinnyt, Eastern Wood Pewee - Idänpiivi. Uusi laji Western Palearctic alueelle. Tilanne oli vain ongelmallinen sillä linnusta ei oikeastaan ollut mitään tietoa, se oli vain kadonnut. Paikalla havaittiin "ainoastaan" Northern Parula - Tiaiskerttuli. Kahden tunnin päästä linnun katoamisesta yksi orni näki linnun uudelleen kunnes se katosi taas tunniksi. Eikä alue ole suuren suuri, hyvin ne siepotkin osaavat piiloutua tarvittaessa. Lopulta se löytyi saalistelemasta pienen metsän keskiosasta ja kaikki vihdoin näkivät linnun. Mitään lähikuvia ei toistaiseksi tullut, koska lintu oli melko arka. Bongauksen tiimellyksessä vedin myös onnistuneet lipat. Housut rikki, kaikki vermeet säilyivät ehjänä. Yksi sormi ei suostu enää yhteistyöhön ja on pullistunut, onneksi on vasemmassa kädessä. Myös polvi on mukavasti ruvella ja turvonnut, aamulla katsotaan miten juostaan taas liukkaassa rinteessä ja kivikossa.

Päivän lajit: 15 lajia Jenkkejä ("varpuslintua") !

Eastern Wood Pewee 1
Blue-winged Warbler 1 (sama)
Ovenbird 1 (sama)
Northern Parula 1
Blackpoll Warbler 2
Grey-cheeked Thrush 1 (sama)
Veery 1 (sama)
Chimnet Swift 1
American Cliff Swallow 1
Philadelphia Vireo 2 (samat)
Red-eyed Vireo 11 (5 samaa)
Buff-bellied Pipit 3 (samat)
Scarlet Tanager 5 (3 samaa)
Rose-breasted Grosbeak 7 (4 samaa)
Indigo Bunting 4 (2 samaa)

Northern Parula - Tiaiskerttuli - Mika Bruun

Blackpoll Warbler - Viirukerttuli - Mika Bruun

Chimney Swift - Piippukiitäjä - Mika Bruun

American Cliff Swallow - Amerikanpääsky - Mika Bruun

Eastern Wood Pewee - Idänpiivi - Mika Bruun


lauantai 17. lokakuuta 2015

Über MEGA päivä

Blue-winged Warbler - Kultakerttuli - Mika Bruun
Eilinen ennustus ylätuulista hieman epäilytti aamulla kun näkyvyyttä oli ainoastaan alhaalla. Pari taxia lähti ylös laaksoihin, todettiin että kaikki tekee joskus virheitä. Ei hötkyilty ulos koska hieman tihuuttikin. 8:30 paine ulos kävi liian kovaksi ja sadekin loppui, pilvet vain tulivat alemmaksi kylään. Eivät kuitenkaan koskaan yltäneet kuin hieman Miradouroa alemmas. Tunnissa ehdimme haahuilla Camping paikalle johon Markun, Hannun ja minun seuraksi liittyivät aina leppoisat Malmö pojkarnat, Jesper ja Rikhard. Homma meni vitsailuksi jonka Markku keskeytti huomaamalla Indigo Bunting - Indigopeipon aidalta, huomattiin kuvasta heti että kyseessä oli uusi lintu. Tästä ei mennyt kuin vartti niin edessämme oli Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen. Tämäkin uusi yksilö, tuli jostain mereltä. Nyt paikalle tuli paljon muitakin ja ei mennyt kovinkaan kauan kun Windmilleiltä tuli hälytys Rose-breasted Grosbeak - Punarintakardinaali. Reippaasti kävellen kentän toiselle puolen, onnistunut kuvaussessio ja kahville viereiseen rakennukseen. Yritimme juoda sitä ulkona mutta sadekuuro pakotti sisälle. Melko nopeasti tilanne oli taas sateeton ja lähdettiin takaisin ulos. Ainoastaan 20 metriä käveltyämme mereltä päin tuli kottaraisten jahtaamana Scarlet Tanager - Tulitangara. Nyt oli linnuilla vauhti päällä, jäimme hetkeksi staijailemaan kahvilan pihaan. Taas tuli lännestä, mereltä päin seuraava RbG - Punarintakardinaali. Mitä täällä tapahtuu oli ainoat sanat, päätimme lähteä nopeasti komppaamaan Tamariskejä. Lähes ensimmäisestä Britit löysivätkin Philadelphia Vireo - Kanadanvireon, olimme 50 metrin päässä joten bongaus oli helppoa. Samalta paikalta löytyi myös Grey-cheeked Thrush - Tundrarastas. Kaaos oli valmista. WalkieTalkieihin huudeltiin välissä Red-eyed Vireo - Punasilmävireoita, Indigo Bunting - Indigopeippoja, Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvisiä ja Blue-winged Teal - Sinisiipitavia. Samassa kentön toisestä päästä löytyi lisää Scarlet Tanager - Tulitangaroita ja RbG - Punarintakardinaaleja. Jostain rantaan ilmestyi myös toinen Philadelphia Vireo - Kanadanvireo. Iltapäivän alussa kesken Tangara ja Kardinaalien ihmettelystä kaikki joutuivat juoksemaan jälleen takaisin kentän länsi päähän. Hälytys tuli Blue-winged Warbler - Kultakerttulista, laji on vasta WP:n kolmas. Uupunut lintu ruokaili pellossa pelottomana ja väsyneenä. Sadekuuron alkaessa jätimme sen etsimään safkaa, sitä se todella tarvitsi. Toivotaan että on vielä huomennakin elossa. Sadekuuron loputtua toiselta puolen kenttää hälytettiin American Robin - Punarintarastas, tämäkin vasta kolmas Azoreilta. En edes muista kuinka monta kertaa yritimme kompata Tamariski alueen uudelleen ja kuinka monta kertaa puolijuoksimme toisaalle. Niin kävi jälleen, juuri kun pääsimme takaisin Tamariskeille löytyi Camping alueen yläpuolelta Ovenbird - Tulipääkerttuli, sekin vasta 17 WP:lta. Tässä vaiheessa ilta alkoikin jo hämärtää, uskomaton päivä. Oletettavasti koko WPn kovin raripäivä koskaan, tai tähän mennessä sillä aamulla alkaa uusi tykitys. Emme nimittäin ehtineet kompata kuin pienen osan kentän ympäristöstä. Päivään mahtuu myös uskomattomia kommelluksi. Mm osa porukasta oli oluella kun American Robin löytyi, eikä heillä ollut edes kiirettä paikalle. Sen varmaan arvaa miten siinä lopulta kävi, lintu lähti. Toivottavasti olut oli edes hyvää. Paras oli ehkä saksalaisten päätös lähteä bongaamaan Amerikannokikanaa Florekselle. No siellä oli niin paljon sumua ettei näkynyt koko järveä ja kun he ilta viideltä tulivat takaisin, oli kova kiire bongata edes jotain mitä jäljellä oli. No tunnissa ei enää paljoa ehtinyt ja parhaat lajit jäivät saamatta. Rule number one: Never leave Corvo. Puolitoista viikkoa ollaan kirottu tätä saarta ja nyt yksi päivä muutti jälleen kaiken. Mieletön päivä !!

Päivän lajit:
Blue-winged Warbler 1
Ovenbird 1
Philadelphia Vireo 2
American Robin 1
Grey-cheeked Thrush 1
Veery 1 (still)
Scarlet Tanager 3
Rose-breasted Grosbeak 4
Indigo Bunting 3
Buff-bellied Pipit 3
Red-eyed Vireo 7
Blue-winged Teal 1
White-rumped Sandpiper 3

Philadelphia Vireo - Kanadanvireo - Mika Bruun

Scarlet Tanager - Tulitangara - Mika Bruun

American Robin - Punarintarastas - Mika Bruun

Ovenbird - Tulipääkerttuli - MIka Bruun

Rose-breasted Grosbeak - Punarintakardinaali - Mika Bruun

Grey-cheeked Thrush - Tundrarastas - Mika Bruun



perjantai 16. lokakuuta 2015

Vihdoin buggasi Buntingia etsimeen

Indigo Bunting - Indigopeippo - Mika Bruun
Aurinkoinen ja tyyni aamu antoi loistavan fiiliksen, hetkellisesti. WalkieTalkie pysyi kuitenkin hiljaa. Jouduimme katselemaan paikallisia Peippoja, Mustapääkerttuja, Kanarianhemppoja, Mustarastaita ja Kottaraisia sekä sokerina pohjalla Virtavästäräkkejä. Huimaa. No äänimaailma oli hieno, koska kuuluvuus oli mieletön tänään. Fojossa oli kuitenkin nähty aamulla eiliset Veery ja Red-eyed Vireo, ei osunut kohdalle vaikka haettiin. Komppasimme tänään pienet metsät joissa ei ole ehkä kukaan käynyt, tulos oli puhdas nolla niistäkin. Iltapäivällä yritimme saada WP vuodareihin Palsasirrin, mutta emme löytäneet edes paikkaa, ei mennyt ihan putkeen. Paluu matkalla tuli hälytys Tennessee Valleysta, siellä oli nähty jokun tyyppinen Shrike - Lepinkäinen. Puolessa tunnissa koko laakso olikin piiritetty, mutta mitään sen tyyppistä lintua ei löytynyt. Kylän pelloilla ollut Indigo Bunting - Indigopeippo näyttäytyi vihdoin paremmin, onhan sitä vasta kuusi päivää ihmetelty. Jotkut osaavat olla piilottelevia aukeammassakin maastossa. Päivät alkavat uhkaavasti vähenemään, viimeinen pyristys alkaa. Viikonlopuksi oli pieni ennuste, että ylä tuulilla saattaisi kolahtaa jotain nyt viikonloppuna. Se selviää aamulla.

Indigo Bunting - Indigopeippo - Mika Bruun

torstai 15. lokakuuta 2015

Veery

Veery - Viitarastas - Mika Bruun
Aamuretki suunnattiin Poco da Aquan ala osiin, aika heikoin menestyksin. Mieleen jäi ainoastaan kova puhe Catharuksista, koska alhaalla sen tyyppinen vilahti, mikä lie? Lisäksi PdA on yksi parhaista paikoista nähdä kyseisen suvun lintuja. Tavallisesti ne ovat olleet Grey-cheeked Thrush - Tundrarastaita, joita siellä on nähty viisi Corvon seitsemästä linnusta. No nämä olivat vain puheita ja haaveita, ei arvattu mihin päivällä vielä jouduttiin. PdA:sta päätettiin siirtyä Pontan syövereihin. Ei päästy kuin perinteiseen ekaan "kuuntelu" paikkaan kun WalkieTalkie alkoin sähisemään. Kuulimme sanan Veery, ja singahdimme hätäisesti tielle kuuntelemaan lisäohjeita. Paikaksi ilmoitettiin Pico, siis matkaa vain sata metriä. Nopea singahdus pohjoispuolen metsän reunaan. Meitä ehti paikalle kuusi ornia ja pyysimme lisä ohjeita kun ketään ei näkynyt. Varsin pian selvisi että Pico olikin Fojo, ohjeet hieman pielessä. Nyt tulikin reilun kilometrin kävely suuntaan josta juuri olimme tulleen. Paikalle selvisimme helposti ja melko joutuisasti. Lintu oli luonnoillisesti kateissa, oli paennut viimeksi johonkin metsän perukoille. Hiljalleen aloimme etsiä lintua lähipiiristä ja osa jäi originaali paikalle odottamaan. Se kannatti sillä reilussa puolessa tunnissa lintu palasi takaisin siihen mistä oli lähtenytkin. Tätä kutsutaan bongarin ensimmäiseksi säännöksi, lintu palaa aina paikalleen. Kaikki yli 40 ornia saatiin melko sujuvasti melko tiiviiseen kasaa, ja jäimme odottamaan. Tunnin kuluttua lintu lennähti yllättäen täysin esille melko lähelle meitä ja jatkoi ruokailuaan maassa pomppien. Paikka oli kuitenkin haasteellinen kuvattava, paljon aluskasvillisuutta ja erittäin vähän valoa. Muutamia kuvia kuitenkin jäi muistoksi tilanteesta ja uudesta pinnasta, lintu oli myös uusi laji Azoreille. Kiitos Unkarilais teamille jotka linnun löysivät, mukava aloitus heille sillä ovat ensi kertaa Corvolla ja niin ikään ensimmäinen retkiaamu. Yritimme kuvata lintua hämärään asti, tosin metsä muuttui iltapäivän lopussa melko nopeasti lähes pimeäksi. Lopulta kirkas tik ääni lopetti kuvaukset täysin. Juuri kun lintu alkoi kesyyntyä. Black-and-White Warbler - Kiipijäkerttuli oli hetken näkyvissä samassa paikassa. Aikansa tiksutellessa sekin teki häviämis tempun ja lopetimme tältä päivältä. Hyvillä fiiliksillä sain marssia alas kylään jossa olin vasta hämärissä perillä. Retken paras päivä toistaiseksi. Huomenna odotukset taas korkealla, on luvattu lähes tyyntä. Ääni maailma on varmasti loistava ja luulisi taas jotain löytyvän. Jostain nämäkin ovat tulleet, ehkä ennustus pitääkin paikkansa ja ylä tuulet tuovat mukavia lajeja seuraavt päivät.

Veery - Viitarastas - Mika Bruun

Veery - Viitarastas - Mika Bruun

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Apuva, missä jenkit !?!

American Golden Plover - Amerikankurmitsa - Mika Bruun
Aamulla kolme taxia kuskasi lähes kaikki ornit laaksoihin. Perinteisesti "belgialaiset" jäivät luonnollisesti vain odottamaan muiden löytöjä Guesthouseen. Corvon hengen mukaisesti, muut painaa ja muutama lepää, ja aina samat :) No asiaan taas. Aloitimme, ja aika moni muukin alatieltä. Ribeirojen alaosat katsottiin hyvin tarkasti, yläosat jäivät kovan pohjois tuulen vuoksi vähemmälle. Tulos oli aamupäivän osalta aika sama kuin muinakin päivinä. Ainoastaan Red-eyed Vireo - Punasilmävireot olivat vanhassa tutussa mestassa. Muutaman kuvankin ehdin räiskäistä, vaan ei onnistunut vieläkään saada koko lintu posekuvaan läheltä. Tuntuu olevat yli pääsemätön laji meikäläiselle. Matkalla "kotiin" päin löytyi uusi Whinchat - Pensastasku, ääh eurooppalainen laji taas. Pontassa, sillalla, oli hetken sykähdys. Markku näki lyhyesti jonkun Warbler tyyppisen linnun, mutta niin nopeasti ettei sukuakaan irronnut. Sitä etsittiin luonnollisesti melko kauan. Lopulta sekin oli jätettävä koska mitään ei löytynyt. Päätin tämän jälkeen lähteä kuvailemaan vaihteeksi lintuja. Otin suunnaksi Reservoirin, sillä Amerikankurmitsa oli vielä kuvaamatta hyvissä valoissa. Perille päästyäni linnut olivatkin hienosti esillä. Bonuksena myös Buff-bellied Sandpiper - Alaskanvikla oli myös hoodeilla, lisäkuvat eivät haitanneet. Onnistuneiden kuvausten jälkeen lähdin alas Tennessee Valleyn kautta. Ajatuksissani hieman harhauduin reitiltä, mutta Sendari opastikin minut oikealle mestalle. Sain nimittäin Azoreiden pinnan Siskin - Vihervarpusesta, lintu onkin viihtynyt alueella jo viikon päivät. Nyt sattui vihdoin kohdalle. Illalla jalat jälleen ihan tukossa kävelystä ja kuvausten yhteydessä rinnettä ylös - alas ravatessa. Saareen tuli taas lisää jengiä, 6 puolalaista ja 5 unkarilaista. Huomenna onkin mukavat 46 ornia etsimässä mahdollisia jenkkejä, nyt olisi jo aika. Viimeistään perjantaina ainakin.

Buff-breasted Sandpiper - Tundravikla - Mika Bruun

Red-eyed Vireo - Punasilmävireo - Mika Bruun

tiistai 13. lokakuuta 2015

Sumua


Black-tailed Godwit - Mustapyrstökuiri - Mika Bruun
Yöllä Corvon ohitti erittäin voimakas ukkosrintama, meteli ja salamointi oli kovaa. Ehdimme onneksi irroitella piuhat ja johdot seinistä, kaikki eivät ehtineet. Guesthousesta meni latureita ja digiboxeja ja muutakin sekalaista epäkuntoon. Aamulla kaikki olikin ohi, ainoastaan kova sumu oli jäljellä. Tarkoitti lähinnä sitä että oli pysyttävä kylän alueella. Juurikaan mainittavaa uutta ei nähty, Pintail - Jouhisorsa oli ehkä paras. Indigo ja Peräsirrit ainoast jenkit edelleen alueella, ensin mainittu yhä hankala nähdä. Kuvia syntyi muutama tava lajeista, mutta valot olivat sumun takia epäsuotuisat. Päivällä alkoi ikävä tihkusade joka oli ikävää kuuroluonteista iltaan asti. Välillä ihan kiva sää ja ajoittain täysin mahdoton retkeillä. Illalla tuuli yltyi ja kääntyi luoteeseen, Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjiä oli paljon (tuhansia) ilmassa, mutta staijaaminen jäi heikon näkyvyyden takia vaisuksi. Tänään Outer Hebrideilla Wilson´s Warbler, lintuja on siis liikkeellä. Ylä tuulet näyttävätkin neljä seuraavaa päivää hyvältä, täytyy vain toivoa että kausi jo alkaisi. Muuten käy ettei se alakaan meidän aikana ja syksystä tulee huonoin kautta aikain. Huomenna kun kaikki 37 ornia sukeltaa Ribeiroihin, pakko sieltä on jotain löytyä. Näihin tunnelmiin täältä sumujen saarelta tällä kertaa.

Grey Heron - Harmaahaikara - Mika Bruun
Grey Wagtail - Virtavästäräkki - Mika Bruun

maanantai 12. lokakuuta 2015

Välipäivä

White-Dumped Sandpiper - Valkoperäsirri - Mika Bruun
Eilinen kiipeily otti hieman kroppaan, jäimme säätämään alas. Myöskään kova, yli 10 m/s etelä tuuli ei ollut kovinkaan houkuttelevaa. Se osuu melko kivasti suoraan Ribeiroihin. Yritimme heti alkuun kovasti Indigoa, mutta tulos oli surkea. Komppasimme kylän pellot tuloksetta. Kiersimme kaatopaikan tietä saaden Corvon pinnan, Black-tailed Godwit - Mustapyrstökuirin. Muuten eilinen Lehmähaikara ei ollutkaan mulle pinna, kiitos Janne R. Näimme sen täällä viime syksynä taxia odotellessa. Tulimme pinna kaffeelle Guesthouselle ja moikkaamaan uusia tulijoita, 14 uutta innokasta ornia saapui saareen. Kolme myös poistui saaresta, joten yhteismäärä on nyt 36, vähintään. Mukava etsiä yhteisvoimin eurooppalaisia Azoreiden pinnoja, äääh tuulet ihan per....tä. Toivotaan kuitenkin että jotain tulisi myös lännestä, lähtö on kuitenkin ihan ok. Ei siis lähellekään hyvää, mutta kuitenkin. Iltapäivällä lähdimme komppaamaan Tennessee Valleyta, aika nolla tuloksella. Alas tullessa huomasin että Tuplalimosa olisi kuvattavissa. No päästyäni perille sain huomata että kaveri ei pidä minusta, vaihtoi aina paikkaa kun ainoastaan vilkaisin sitä. Päivän ainoa jenkki ihmetteli eurooppalaista menoa kentällä, kuva yllä. Palatessani takaisin kämpille Markku laittoi viestin että Indigo Bunting - Indigopeippo oli tullut takaisin Guesthousen viereiselle pellolle. Ehdin hätäisesti kuulla ja nähdä linnun ennen kuin se taas katosi loppu päiväksi. Ei mennyt ihan putkeen tämä päivä, huomenna on kuitenkin taas uusi päivä, the päivä.

Northern Wheatear - Kivitasku - Mika Bruun

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Vähän parempi päivä

Buff-breasted Sandpiper - Tundravikla - Mika Bruun
Aamu aloitettiin eiliseltä Red-eyed Vireo - Punasilmävireo paikalta. Kaksi lintua tulikin helposti atrappiin, mutta tyypillisesti tyypit vain kurkkivat oksien tai lehtien takaa. Kaksi kertaa hemmo tuli hieman alemmas ja avoimemmalle paikalle. Laji on aina hieman hankala kuvattava. Komppasimme Fojon lännen puoleisen rinteen havaitsematta oikeastaan mitään. Päätimme suunnata kohti Reservoiria ja Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvistä. Lähtemistä lisäsi samaan aikaan tullut viesti Buff-breasted Sandpiper - Tundraviklasta. Matkaa kertyi mukavat neljä kilometriä, ylämäkeen. Jaloissa alkoin hieman painaa, mutta paikalla oli kesy parvi White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirrejä eikä väsymystä enää huomannut. Hetken päästä kuvauskohde vaihtuikin kirviseen, eikä väsyttänyt enää ollenkaan. Tundravikla sen sijaan teetti työtä, ohessa jälleen löytynyt Dotterel - Keräkurmitsa helpotti tilannetta. Kiersin koko alueen ja lopulta päädyin jo alas etelä rinteelle. Toisin sanoen luovutettiin Markun kanssa tilanne. Juuri kun olimme poistumassa kokonaan maisemista, radioon tuli kutsu linnun löytymisestä huipulta. Taas käveltiin kilometri jyrkkää ylämäkeä. Se oli tosin sen arvoista, lintu oli todella hienosti kuvattavissa kivassa valossa. Alas tullessani komppasin Tennessee Valleynkin. Paikalla oli ainoastaan Cattle Egret - Lehmähaikara, on Corvolla rari ja minulle Azorien pinna. Jalat puhki ja vesi loppuneena päätin juhlistaa tilannetta pikku oluella, niin kuin Sisiksetkin P. Kuhnon johdolla. Tätä liikettä ei olisi kannattanut tehdä sillä jos olisin mennyt suoraan Guesthouselle, olisi Indigo Bunting - Indigopeippo hoitunut. Lintu näkyi pihassa, mutta oli kylmä olutkin hyvää. Yritetään tätä WP vuodaria sitten huomenna uudelleen. Illalla retken ensimmäinen yhteissafka tuulimylle ravintolassa. Yhteensä 21 ornia tällä hetkellä, huomenna tulee kymmenkunta lisää. Komppaus kilometrit aika tapissa tänään, 15 km. Huomenna ehkä rauhallisempaa retkeilyä, tulossa hieman tuulisempi retkipäivä.

Dotterel - Keräkurmitsa - Mika Bruun

Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen - Mika Bruun

Red-eyed Vireo - Punasilmävireo - Mika Bruun

lauantai 10. lokakuuta 2015

Muutama uusi tava jenkki

American Golden Plover - Amerikankurmitsa - Mika Bruun
Sateisen aamun aloitimme Reservoirilta. Puolen tunnin taaperruksen jälkeen pääsimme pelipaikalle, märkänä. Eihän sitä sadevarusteita kannata repusta kaivaa, kuin vasta sitten kun on jo kastunut. No American Golden Plover - Amerikankurmitsa oli hienosti paikalla, tai oikeastaan kaksi. Kuvaaminen oli haastavaa koska sumupilvet ja sade eivät hirveästi lisänneet valoa aamulla. Jotain kuvia sain räpsäistyä, koska taisin hieman myös luvata että tästä lajista tulee setti. No jäi vaatimattomaksi toistaiseksi. Jatkoimme tihkusateessa komppaamista ja bongaamista. Aivan Reservoirin päällä törmäsimme aina niin mukaviin "kesäisiin" lajeihin kuin Snow Bunting - Pulmunen ja Dotterel - Keräkurmitsa. Olen aina sanonut että kun Pulmunen näkyy, kausi on ohi. Vedän sen verran takaisin sitä, että koskee vain Suomea. Pulmusia oli 12 ja Keräkurmitsa oli yksin ja syystä tai toisesta vielä arkakin. Paikalla ollutta kohdelajia Buff-bellid Pipit - Tuhkakirvistä ei aamulla sumun vuoksi löytynyt, päivällä se löytyi mutta ei jaksanut uudelleen. Komppasimme yläosaa saaresta ja Poco do Aquan komppaaminen otti sen verran voimille, ettei jaksettu Markun kanssa lähteä Fojoon katsomaan  löytyneitä Red-eyed Vireo - Punasilmävireoita. Sisikset (Kuhno, Kilpimaa ja Toivanen) olivat kaivaneet parin linnun parven metsän siimeksestä. Muutaman pikku komppauksen jälkeen ihmettelimme kaupassa ruuhkaa. Olimme tässä perhanan pikku kaupassa 55 minuuttia kassa jonossa. Kauppaan tuli parin päivän viiveellä hedelmiä ja muutakin tuoretta safkaa. Huomenna taas jaksaa painaa, uusien hedelmien voimalla rinnettä ylös ja alas. Tänään tuli rinnekävelyä aika tarkalleen 10 kilometriä. Huomenna on The Päivä.

American Golden Plover - Amerikankurmitsa 1 - Mika Bruun

American Golden Plover - Amerikankurmitsa 2 - Mika Bruun

perjantai 9. lokakuuta 2015

Ensimmäinen American landbird

Myrsky meni jo
Tänään ei syntynyt yhtään lintukuvaa, säälittävää. Yritys oli kovaan yhden linnun kohdalla, mutta välillemme ei syntynyt minkäänlaista kontaktia. Lintu oli puolelta päivin löytynyt American Redstar - Loistokerttuli. Lintu näyttäytyi muutamia kertoja hyvin nopeasti, mutta ei ollut mitään mahdollisuuksia saada kuvaa. Tilanteet olivat jopa niin nopeita että muutamalta jäi lintu edelleen puuttumaan listoiltaan. Onneksi kuitenkin löytyi kauden ensimmäinen jenkki varpuslintu. Niin kuin eilen jo oli arvattavissa, tänään pitikin se ensimmäisen saapua. Huomenna pitäisi tulla jokunen lisähälytys lisää, päästään kunnolla tunnelmaan. Tulomatkalla Lighthouse Valleysta tuli vielä toinenkin bongaustilanne, Azoreiden toinen Sedge Warbler - Ruokokerttunen löytyi Poco de Aquasta.   Pitihän se Azoreiden pinna hoitaa pois. Päivän muita kiinnostavimpia havaintoja saarella olivat Kestrel - Tuulihaukka, Dotterel - Keräkurmitsa, American Golden Plover - Amerikankurmitsa ja Buff-bellied Pipit - Tuhkakirvinen. Huomisesta toivotaan jo sitä ensimmäistä bongauspäivää.

torstai 8. lokakuuta 2015

Indikaattori

White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirri - Mika Bruun
Joaquin oli saapunut alueelle, noin sata kilometriä pohjoiseen. Valitettavasti heikentyi oleellisesti ennen kuin pääsi tänne. Kaikesta huolimatta aika voimakas se oli. Perus tuuli oli noin 20 m/s ja puuskissa reilusti enemmän. Aamupäivä oli melko hankalaa, vettä satoi, sumua ylhäällä ja tämä tuuli. Linnut olivat sanonnan mukaisesti, kiven alla. Iltapäivällä kun pääsimme takaisin alas kylään, sää oli jo kohtalainen eikä satanut. Tuuli ehkä kuitenkin voimistunut aavistuksen. Vaihtoehdot olivat vähissä.  Tuuli vaikutti asiaan oleelisesti ja päädyimme pieneen meristaijiin. No mitään ei juurikaan mennyt, jos ei nyt lasketa satoja Keltanokkaliitäjiä mukaan. Positiivista oli kuitenkin kentälle väsyneen oleisina laskeutuneet 4 White-rumped Sandpiper - Valkoperäsirrit. Kuvausolosuhteet olivat ehkä haastavimmat missä olen ollut. Voimakas tuuli heitti BigSixiä siihen malliin että oli vaukeuksia pitää lintuja etsimessä, lisäksi merivettä tuli lähes kaatamalla niskaan. Tällä kertaa tajusin kuitenkin suojata kaiken sadesuojalla. Eikä ollut linnuillakaan helppoa seisoskella kentän laidassa, olivat monta kertaa lähteä tuulen viemäksi. Mutta laji oli erittäin hyvä indikaattori, sillä aikaisemminkin nämä nopeat lentäjät saapuvat ensin. Niitä seuraavat vahvemmat maalinnut ja lopuksi Warblerit. Toivotaan että huomenna tilanne on tuo. Aamulla aloitus luultavasti alhaalta koska sää saattaa olla tukkoinen yläosissa. Huomenna on The Päivä.

WrSand - Peräsirri - Mika Bruun 

Sendari valaisi luoteisen taivaan, huomenna ne tulevat

Vila do Corvo, myrskyssä