perjantai 28. lokakuuta 2011

It´s over

27.10.2011 Torstai

Tiira - Tern - São Miguel - Mika Bruun


Viimeinen aamu osoittautui tuuliseksi ja sateiseksi, valitettavasti niin. Olisi ollut mukava lopettaa kolmen tunin täysipainoiseen maastossa oloon. Nyt jouduin tyytymään lähinnä autossa istumiseen ja ikkunasta katselemiseen. Aloitin Killdeer paikalta, näin juuri ja juuri lehmien katokselta lätäkön rannalle jossa kaksi Spoonbill – Kapustahaikaraa pitelivät säälittävän näköisenä sadetta. Mitään muuta paikalla ei juuri näkynytkään. Siirryin pika vauhtia kohti Sete Cidadea ja Lagoa Azulia, näkyvyys oli matkalla erittäin huono. Onneksi kraaterin pohjalla näkyvyyttä oli kohtalaisesti ja paikalla oli selvästi tyynempää joten retkeily oli mahdollista. “Panouikku” patsasteli pulleana Nokikana parvessa, kuvia siitä ei saanut. Päivän lintukuvan saaminen saattaakin olla tänään vaikeaa. Seuraavassa pysähdyspaikassa sai uuden retkilajin, Northern Pintail – Jouhisorsan. Kaksi veijaria nökötti seka ankka parvessa, ja nekin liian arkoja kuvattavaksi. Onneksi pikkutien päässä oli muutama kuvaustilanne ja paineet kuvista hieman helpottivat. Kiertelin rannat Lagoa Azlulilta ja totesin ne melko tyhjiksi, peruskamaa ja sitäkin tänään vähän. Laskin että satamaan ajaessa jäisi aikaa vielä puolisen tuntia katsella tiiroja, joten lähdin lopettelemaan retkeä sinne. Sumu ja tihkusade hieman pilasivat suunnitelman vaikka tiiroja pyörikin mukavasti paikalla. Lopussa päätin vielä kastella retkivaatteet perin pohjin kun jouduin makaamaan laiturilla tiiroja kuvatessa. Onneksi on vaihtovaatteet, muuten olisi lentomatka mielenkiintoinen. Välilasku bongauksesta ei tietenkään tullut mitään, sillä kone oli jo lähtiessä myöhässä 40 minuuttia- Eli ei ollut mahdollista käydä edes ulkona. Jäi ikkuna staijaukseksi koko touhu, kaksi lajia Santa Marian pinnoiksi. Pulu ja Sanderling – Pulmussirri joita olikin koneen vieressä assulla peräti 60 yksilöä, hieno parvi.
Kokonaisuutena retki Azoreille oli myönteinen, vaikka lajimäärät ovat todella pieniä. Extra boostin komppaamiselle antavat koko ajan mahdollisuudet löytää jonkin mega-rarin WP´lle. Vaikka tällä kertaa onni ei ollutkaan matkassa. Kovia lajeja tuli kuitenkin nähtyä useita ja monet niistä jäivät hienoina muistoina elämään mieleen. Retken kokonaislajimäärä jäi kohdaltani mutaman lajin päähän siitä luvusta jota odotin. Nimittäin sata oli tähtäimessä ja nyt tuli 96 lajia. Päivittäinen lajimäärä pyöri 20-30 välillä, paras päivä oli 33. Kuvausmielessä olen retkeen melko tyytyväinen, sillä en oikein tiennyt mitä odottaa. Mutta sain muutaman hienon kuvan ja monta hyvää. Kiitokset suomalaispoppoolle (Janne ja Hanna Aalto, Petri Kuhno, Tero Linjama, Tero Toivanen ja Janne Kilpimaa) också tack Jan Kåre Ness för en riktigt lyckad vecka i Flores 2011. Corvo birding ansaitsee myös kiitokset target lajien hoidosta siellä vierailujen päivien aikana. Thanks all Corvo birders in October 2011. Ilman heidän apuaan homma olisi tuskin onnistunut. Kiitos Markku, Keijo, Hannu ja Seppo opastuksista ja neuvoista Corvolla. Seuraavaksi toivottavasti tälle legendaariselle saarelle.

- Mika Bruun


Grey Heron - Harmaahaikara - São Miguel - Mika Bruun

Grey Wagtail - Virtavästäräkki - São Miguel - Mika Bruun

Hedgehog - Siili - Säo Miguel - Mika Bruun

torstai 27. lokakuuta 2011

Flores - São Miguel

26.10.2011 Keskiviikko


Spoonbill - Kapustahaikara - São Miguel - Mika Bruun



Homma alkaa toistamaan itseään, kuin leffasta “päivä murmelina”. Aloitus Faja do Conde´sta, aika hiljaista ei tuntunut rarilta. Hieman kuvailin lopuksi Atlantic Canary – Kanarianhemppoja, mielestäni mulla ei ollut kuvaa tästä yleisimmästä lajista. Ei ole vaan ehtinyt kuvata, eipä mitään huippua tullut nytkään. Kuvailun ohessa sain retkelle uuden lajia ja samalla Azorien pinnan, Garden Warbler – Lehtokerttu. Todennäköisesti sama kuin mitä Linjama & co havaitsivat viikko sitten.
Aamulla oli jo erittäin varmaa että tänään on lento. Aamiaisella juttelin Carloksen kanssa, oli menossa käymään Corvolla. Näinkin satamasta kun speedboat painoi menemään, aika hurjia hyppyjä, mainingit olivat melkoiset vielä aamulla. Tuuli oli kuitenkin varsin heikkoa ja aurinko paistoi, täysin pain vastoin kuin eilen. Kentällä kaikki meni kuin pitikin, jopa enemmän. Auto oli muuten kuudelta päivältä 270 euroa, eli se on se perushinta Azoreilla noin 45 euroa päivältä. Lähtöselvelvityksessä aloin puhumaan São Miguelin majoituksesta, miksi mun pitäisi se maksaa? Pienen neuvottelun seurauksena päädyimmekin samaan tulokseen, SATA maksaa niin kuin illallisenkin. Näin sen pitikin mennä. Pöristeltiin 37 paikkaisella potkurivermeellä São Migueliin. Kentältä auto alle ja bongaamaan Killdeer´a, mutta eihän siellä lätäköllä enää mitään ollut. Ei ollut kuulema eilenkään, saksalais tietoa. Se oli sitten jo toinen hylsy tästä lajista, no kolmeen on mahdollisuus jos nuijaan Santa Mariankin. Aikani käkäiltyäni lehmälammikolla päätin siirtyä itään järville. Matkalla poikkesin teetehtaalla, ilman sitä pysähdystä olisi hankala mennä kotiin. Toinen targetti oli lätäkkö lähellä Lagoa dos Espraiados´sta, siellä piti olla yhtä sun toista mutta hiljaista oli. Ainoastaa Blue-winged Teal tuli juuri kun olin lähdössä paikalta. Kuvaus saldoksi jäi jokunen Red-necked Phalarope – Vesipääsky otos, että tänne asti piti tulla kuvaamaan sitä. Tein vielä ennen pimeän tuloa hätäisen käynnin Lagoa das Furnas´lle. Siellähän oli upeasti Spoonbill – Kapustahaikara, valitettavasti kuvaamiset jäivät vaiheeseen koska valo oli ihan lopuillaan. Olisi pitänyt olla puolta tuntia aiemmin, valo oli silloin hieno. Jäihän taas parantamisen varaa, huomennakaan ei ehdi koska ajattelin mennä Azul´n suuntaan kolmeksi tunniksi retkelle. Sitten kotimatka jatkuu Santa Maria ja Lissabonin kautta himaan. Yöllä kävin vielä tsekkaamassa yöpyvät tiirat, niitä oli 220. Suurin osa Kalatiiroja mutta mukaan mahtui ainakin 15 Ruusutiiraa. Ne yöpyvät siis uimalatsydeemin ympäristössä.

- Mika Bruun


Red-necked Phalarope - Vesipääsky - São Miguel - Mika Bruun

Atlantic Canary - Kanarianhemppo - São Miguel - Mika Bruun

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Still - Flores

25.10.2011 Tiistai


Azorean Herring Gull - Azorienharmaalokki - Flores - Mika Bruun














Aamulla kohtalainen vesisade, joka taukosi tunniksi. Vietin ajan Faja do Conde´ssa, peruslintuja riittämiin. Ainut hieman mukavampi laji oli nuori Roseate Tern – Ruusutiira joka kalasteli Santa Cruz´n satamassa. Yritin kuvata lintua kaatosateessa, mutta se oli syystä tai toisesta aivan liian arka. Kymmeneltä nopea pakkaaminen ja vauhdilla kentälle. Ei olisi ollut mitään kiirettä sillä lento oli jälleen siirretty, reilun tunnin päästä selviää kuinka myöhään. Toivottavasti kuitenkin tänään pääsisi pois, sillä muuten pitää fixata muutkin lennot. Tämähän ei mennyt kuin Strömsössa, lentoyhtiöiden mukaan pääsen heti perjantaiksi Suomeen. Mikäli pääsen täältä Florekselta huomenna São Migueliin. Sieltä Santa Maria´n kautta Lissaboniin, hmm Santa Maria´n kentällähän on Killdeer, ei huono vaihtoehto sittenkään. Hyvä että lentokenttävirkailija kysyi mitä olen tekemässä Floreksella, kerroin tietysti linnuista ja että sen kautta olisi hienoa päästä. Ehkä hoidan sen kuitenkin huomenna São Miguelilta. Arpa peliä tuntuu olevan missä ollaan seuraavana päivänä. Päivä meni hieman pakertaessa kentällä, vuokraamossa ja hotellilla. Kaikki hoitui kuitenkin melko kivuttomasti vaikka aikaa tuhraantuikin.
Iltapäivällä kyselin haviksia JK´lta, ei mitään ihmeitä. Sadetta ja rankkaa sellaista, onneksi iltapäivä oli selkeää mutta tuulista. Iltaa kohden tuuli heikkeni ja näyttää hyvältä huomista ajatellen. Aluksi kävin kaukokuvaamassa Wood Duck - Morsiosorsan, sen ihan oikean pinnakelpoisen. Valitettavasti lintu on piileskelevä eikä juuri tule järven pusikko puolelta mihinkään. Kierreltiin JK´n kanssa Faja Grandea, ala- että yläpellot sekä kompattiin pari tuntia Ponta da Faja´ssa. Ei edes Ovenbird mesta tuottanut mitään, keltanokkaista käkeä kovasti kaipailtiin. Taas kerran toivotettiin hyvää reissua, saa nähdä taasko huomenna nähdään, toivottavasti ei kuitenkaan tällä kertaa. Päivällä pääsin taas pelastus operaatioon, koululaiset saivat Keltanokkaliitäjän tieltä kiinni ja vapaaksi laskeminen tuotti ongelmia, hieman autoin, tämäkin tyyppi halusi kiven koloon, ei mereen. Ja illalla taas yksi tyyppi oli jäädä alle. En ollut koskaan ajatellut ajavani jonkin liitäjän kanssa kolaria, tämäkin pitää miettiä uudelleen. Käänsin tyypin nenän toiseen suuntaan, siis sinne missä tiessä oli pidempi suora. Pienellä lykkäyksellä hemmo laittoi räpylää toisen eteen ja pitkät siivet ottivat lopulta ilmaa alleen, ja hoplaa sinne se katosi meren pimeyteen.

- Mika Bruun 


Wood Duck - Morsiosorsa - Flores - Mika Bruun

Ovenbird and Swainson´s Thrush place - Flores - Mika Bruun

Faja Grande waterfall - Flores - Mika Bruun

tiistai 25. lokakuuta 2011

Dominica

24.10.2011 Maanantai


American Golden Plover - Amerikankurmitsa - Flores - Mika Bruun




Auringon nousua odottelin Ponta Delgadassa, samoin Nighthawk´n aamulentoa. Toinen oli varma, toinen jäi tulematta. Ensimmäisenä tehtävänä oli pelastusoperaatio. Cory´s Shearwater – Keltanokkaliitäjä oli katollaan sataman betonilla. Siinä se heilutteli epätoivoisesti jalkojaan kun käänsin sen oikein päin, no tietenkään mitään ei tapahtunut. Taisi tyypillä olla ajatuskin vielä ylös alaisin. En oikein tiennyt mitä tehdä, joten siirsin sen mereen, omaan elementtiinsä. No ei ollut tyypistä yhtään hyvä idea, äijä pyrki ihan kuin olisi hukkumassa takaisin alatasanteelle, betonille. Aikani katselin touhua ja nappasin siivestä kiinni ja nostin sen uudelleen kuivalle. Näytti tyytyväiseltä ja jäi kyyhöttämään kulmaan, mutta viiden mituutin päästä se oli taas meressä. Yhtä epätoivoisesti pyrkimässä jälleen kuiville. Näytti ettei sillä ollut missään hyvä, aikani siirtelin sitä ja yritin kuvailla Pulmussirriä. Hetken päästä tyyppi oli tehnyt täydellisen katoamisen, joko se upposi tai sitten se kiipesi pysty suoraa kalliota ylös. Ehkä se kuitenkin kaahaili jostain takaisin ulapalle. Ainakin sen kavereita oli sadoittain liikenteessä. Komppaaminen Ponta Delgadan ja Albarnazin välissä oli tavallaan tuloksellista, mutta linnut olivat kaikki vanhoja tuttuja. Ring-billed Gull – Rengasnokkalokki, Upland Sandpiper – Preeriakahlaaja ja White-rumped Sandpiper – Valkoperäsirri. Mistään näistä ei tullut kuvia, tosin hieman muutin retkeilyä pois kuvaamisesta että löytäisin jonkun kivan lajin viimeisenä päivänä. Oikaisin huipun kautta kohti Faja Grande´en, matkalla taas muutama hyvä laji. Toinen vanha tuttu Northern Harrier – Amerikansuohaukka, jälkimmäinen taas retkelle uusi laji Lapland Longspur – Lapinsirkku. JK oli löytänyt aamulla Faja Grande´sta Bobolink – Heinäturpiaalin, ajoin vasta paikalle puolen päivän aikoihin. Lintu lensikin kamoja purkaessa hienosti auton viereen ja putosi heinikkoon. Ajattelin ettei ole mitään kiirettä, rauhoittukoon hetken koska JK oli juuri lopettanut kuvauksensa. Aikani käkäiltyäni ja mennessäni paikalle tyyppiä ei enää ollutkaan laskeutumispaikassa. Eikä sitä löytynyt yli tunnin komppaamisellakaan pelloilta, vaikka saksalainen pappakin yritti komppailla sivussa. Se katosi totaalisesti. Päätin lopettaa, hermo ei pitänyt enää. Siirryin Fajazinha´n yläosiin komppaamaan pusikoita, aika tuloksetta. Myöskään Tropiikkia ei näkynyt tänäänkään, viimeisin havainto on neljän päivän takaa. Suhailin Lagooiden kautta kohti Santa Cruzia, juuri kun olin kääntymässä Lagoa Lomba´lle tuli textari että siellä oli American Golden Plover – Amerikankurmitsa. Lintu oli korkealla mäellä, lehmien ja valtavan härän takana. JK ei lähtenyt komppaamaan, härän tuijotus oli kuulema liian painostavaa. Erittäin varovasti kiersin lähellä aitaa mäen toiselle puolen ja pääsin lähestymään hieman lintua. Varsinaisesti kuvaamaan sitä ei päässyt, varsinkin kun koko karjalauma oli kiinnostunut meikäläisestä enemmän kuin tarpeeksi. Oloni alkoi käydä todella painostavaksi kun noin 40 elikkoa alkaa piirittämään. Melko rivakoin askelin päätin poistua takaisin autolle, kaikkien seuratessa. Syystä tai toisesta auto olikin yht´äkkiä melko turvallinen paikka. JK vitsaili vain jostain breaking new´sta jos olisi videot, onneksi ei ollut.
Iltastaiji parvekkeelta kamoja pakatessa, harmi että tämäkin loppuu. Nyt olisi voinut siirtyä vaikka Corvolle, sää nimittäin näyttää erittäin rariselta loppu viikosta.
Illalla safkalta tullessa vielä yksi keltanokkaliitäjä hölmöili tiellä, ilmeisen yleistä täällä. Vähän kun lykkäsin selästä vauhtia niin alkoihan räpylät sutia ja tyyppi pääsi kuin pääsikin 100 metrin suoralla ilmaan, onneksi ei ollut mutkaa siinä kohdalla.

- Mika Bruun


Morning in Flores - Mika Bruun

Morro Alto - Flores - Mika Bruun

Fajazinha - Flores - Mika Bruun

maanantai 24. lokakuuta 2011

Ovenbird

23.10.2011 Sunnuntai

Ovenbird - Tulipääkerttuli - Flores 2011 - Mika Bruun












Aamulla herätys suurin odotuksin, olihan Corvolla jo eilen Yellowthroat. Haaveet saivat kolahduksen nopeasti kun raotin pimeässä parvekkeen ovea, joku suihkutti vettä reilun annoksen. Sää oli suunnilleen sama kuin eilen. Aamupäivän yritin koluta Lajeksen tyyntä puolta. Löysinkin hienoa metsää jossa voisi olla vaikka sata Warbleria enkä löytäisi niitä. Ainut joita löysin olivat paikalliset Lehtokurpat, niitä näinkin yhteensä peräti neljä. Päivällä sää selkeni ja sateet olivat enää muisto, tuuli sen sijaan hieman koveni. Järville oli turha katsoa edes autosta koska auto heilui aivan liikaa tuulessa. Tapasin Jan-Kåren sattumalta Lagoa´lla, päätimme siirtyä alas koska tuuli aikoi heikkenemään, onneksi. Aloitin Fajazinha´sta komppaamalla ison alueen puolessa välin rinnettä, eikä mitään. Taas tuli tietoa Corvo´lta, äh pari jenkkiä lisää. Pakkohan niitä on täälläkin olla, mutta etsimässä on ainakin yksi puusilmä. Niinpä mitään ei löytynyt, usko alkaa mennä kun mitään ei löydy. Siirryin Ponta´n vanhaan Swainson´s mestaan. Pari tuntia meni mukavasti, puiden suojassa oli lämmintä ja tyyntä. Istuskelin puolisen tuntia katselemassa marjapensaita, josko rastas olisi edelleen tai jotain uutta olisi tullut hyville puskille. Mitä vielä, peruskamaa paljon mutta paremmat lajit olivat kateissa. Takaisin Fajazinhaan, jospa saisin viimeiset kuvat Tropicbird´sta. Paikalla oli jo Mr. R.Bonser, WP´n pinna mielessä. Ehdin olla paikalla puolisen tuntia, Richard oli ollut jo yhdestä lähtien. Tyyppi tullut ollenkaan tänään paikalle, onkohan tuulella vaikutusta? Kirkon kellon soidessa sanoin että tämä oli tässä, kun samassa Jan-Kåre´lta tuli viesti; Ovenbird Ponta now. Pari askelta ja autoon, kymmenessä minuutissa olin Swainson´s parkkiksella, sillä ajattelin että siellä on JK´kin. Sieltä mies tallusteli varman oloisesti ja totesi että kesy lintu oli polulla. Niinpä niin juuri sillä paikalla jossa olin istuskellut hetki sitten. Onneksi en ollut astunut päälle :) Paikalla oli myös kaksi kissaa bongaamassa lintua, onneksi on kiviä ja paljon tällä saarella. Saa nähdä kuinka lintu elää kissalandiassa, veikkaus on että hyvin vähän aikaa. Selviytyä nyt valtameren ylityksestä vain päätyäkseen kissan ruuaksi. Saattaa olla monen väsyneen linnun kohtalo, tämä onkin kilpajuoksua kissojen kanssa. Loistava lopetus päivälle. Huomenna on viimeinen kokopäiväretki tällä saarella toistaiseksi. Lopetus lajiksi olisi kiva saada ihan oikea elis, joku varpuslintu, Sendarille terveisiä. Ps. Aikaisemmin ilmoitettu Snow Egret – Lumihaikara on ilmeisesti kuitenkin Little Egret – Silkkihaikara, jotain hämärän näköistä sakkia. Eli siinä kävi vähän niin kuin ounastelinkin.

- Mika Bruun


Ovenbird - Tulipääkerttuli - Flores 2011 - Mika Bruun

Sanderling - Pulmussirri - Flores 2011 - Mika Bruun

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Kahlaajia

22.10.2011 Lauantai

Osprey - Kalasääski - Flores 2011 - Mika Bruun


Aamun keli oli hirveä, aivan kuin olisi seisonut suihkussa siihen malliin vettä tuli vaakatasoon. Tuulikin oli riittävä, nyt tajusin miksi tien varressa on tuulipussi merkit. Niillä kohtaan pikku Clio nytkähteli ja huojui huolestuttavasti. Ylhäällä oli vielä ns hernerokkasumu, 20 metriä näkyvyyttä. Onneksi meren tasossa oli kuitenkin hieman näkyvyyttä ja suojaisissa paikoissa tuulikin vei sateen yli penkereiden. Soccer field´lla oli lupaavasti White-rumped Sand – Valkoperäsirri, joka ei päästänyt kuvaamaan, vaan katosi huimaa vauhtia myötätuuleen. Ponta Delgada´n satamassa värjötteli Osprey – Kalasääski, juuri kun olin saanut linnun mukavasti ja odottelin sen liikkeitä tuli textari. Greater Yellowlegs – Isokeltajalkaviklo Faja Grande´ssa, oli aika paha keli ajella kun on kiire. Pääsin turvallisesti perille ja Jan-Kåre olikin odottamassa, ehdin katsella autosta putkella lintua pari minuuttia kunnes se katosi. Eikä sitä löytynyt mistään, kunnes saksalainen isompi papparainen tallusteli paikalle ja kertoi että mahdollisesti sellainen laji oli lähtenyt sitä pakoon tien vierestä, noussut korkeuksiin ja kadonnut. Se siitä kuvauksesta, taisi gtyypillä olla meno halut edelleen kovat. Faja Grande´n komppailut jäivät reiluun tuntiin kunnes taas alkoi kunnon tihkusade. Päätin siirtyä takaisin pohjoiseen, oikaisin hiekkatietä pitkin suoraan Albarnaz´in. Valinta oli oivallinen sillä noin kilometriä ennen majakkaa juuri sumu rajassa tiellä oli Spotted Sandpiper – Amerikansipi. Kuvaaja tumpuloi sen verran lahjakkaasti ettei saamut kuin tiestä kuvan. Jouduin liian lähelle lintua huonon näkyvyyden vuoksi ja sehän ei kestänyt isoa etulinssiä joka hyökkäsi sivulasista. Lintu katosi etelän suuntaan hurjaa vauhtia, myöhemmin Jan-Kåre näki samaisen lajin Faja Grande´ssa, mahtoiko olla sama lintu?
Sade ajoi pohjois-osan komppaamisen jälkeen taas liikkeelle, suuntasin Santa Cruz´n satamaan. Siellä olikin mukavasti lokkeja ja tiiroja. Jopa yksi nuori Roseate Tern – Ruusutiira. Sitä hieman jaagaillessa taivaalta molskahti eteeni Osprey – Kalasääski, sain jopa kuvia tilanteesta. Kalansa se meni syömään suojaan lokeilta, mutta palasi heti syötyään staiji paikalleen. Tähän olin jo hieman osannut varautua ja etsinyt paremman kuvauspaikan. Erittäin mukava yllätys vaikka valoa olikin hyvin vähän. Satamassa sain vielä kuvattua Cory´s Shearwater – Keltanokkaliitäjää. Ilman niitä päivän kuvat olisivatkin jääneet hyvin vaatimattomiksi. Illan päätteeksi jälleen take away pizza, täti oppi nopeasti sillä tilaus huudettiin jo valmiiksi kun astuin ovelle. Käännyin ympäri ja sanoin tulevani vartin pasta, pääsin tutkailemaan merilintu tilanteen sillä aikaa. Kuuman pizzan kanssa hotellin terassille staijaamaan ja nauttimaan portugalilaista 92 pisteen punaviiniä – Cabeca de Toiro, 2007. Leppoisaa.

- Mika Bruun


Cory´s Shearwater - Keltanokkaliitäjä - Flores 2011 - Mika Bruun

Storm - Myrsky - Flores 2011 - Mika Bruun

lauantai 22. lokakuuta 2011

Haikaroita

21.10.2011 Perjantai


Northern Wheatear - Kivitasku - Flores - Mika Bruun


Aamulla edelleen tyyntä, tosin heti auringon noususta alkaen lämmintä länsiluode tuulta. Tuoksui harvinaisuuksilta, tosi aika hiljakseen sain ihmetellä vanhoja tuttuja Ponta Delgada´ssa. Snow Bunting – Pulmunen oli ihastuttamassa brittejä, ei hirveesti jaksanut innostua. Myös Northern Wheatear – Kivitasku oli paikalla, se on onneksi edes kanadalainen tai grönlantilainen, hieman mielenkiintoisempi. Nokisorsa hybridit olivat tällä kertaa Moinholla, viisi. Mukana oikea Black Duck – Nokisorsa naaras. Ahnehdin pahasti, putkella päästiin Staffanin kanssa ihmettelemään tosi hienosti tieltä. No pitihän sitä kuva saada, jotenkin luulin että ne on pullasorsia ja marssin ihan rauhassa kohti. 200 metrin päästä "sekasikiöt" päättivätkin ottaa siivet alleen, se siitä. Oikea tyyppi jäi, ja taas luulin. Raivasin kuvaus tilaa kasvistoon että olen suojassa ja näen kuvata ojaan hyvin. Juuri kun olin lopettamassa hommia tyyppi lähti lentoon viidestä metristä, luulin että se oli siellä missä muutkin aiemmin. Ei mennyt putkeen – taaskaan. Päätinkin siirtyä White-tailed Tropicbird – Pikkutropiikkilintuun, se oli ajallaan. Mutta ihan ihme seikkailut jatkuivat, ei käynnyt kuin kerran lähitalon vieressä. Muuten se tutkaili kallioita pohjoisrannassa, pesä paikkaa näyttää selvästi etsivän. Noinkohan se saa puolison, olisi kova veto jos jonain päivänä olisi kaksi tyyppiä. Iltaretki suuntautui Santa Cruz´n satamaan, pari valkoista haikaraa. Great Egret – Jalohaikara, jenkkiversio oli hotellini edustalla. Seuranaan Snowy Egret – Lumihaikara, mikäli siksi osoittautuu. Ainakin allekirjoittaneelle se on ei tyypillinen, rehellisesti sanottuna vaikka olen niitä nähnyt satoja/tuhansia en ole katsonut niitä määritys mielessä tarpeeksi. Nyt siitä saa sitten maksaa, ei ole ihan varmaa lajista. Eiköhän se tuosta kuvasta määrity jonkun toimesta.
Peruspizzeriassa jotkin pippalot, onneksi sain hieman vääntämällä take away pizzan. Laitoin rahan tiskiin ja sanoin tulevani 20 minuutin päästä, no olihan se pizza onneksi siellä. Suomi kannattaa ottaa aina käyttön puheeseen silloin kun asiat eivät mene haluamalla tavalla. Ja mitä nopeammin pystyy puhumaan, aina parempi. – se toimii aina reissussa:)

- Mika Bruun


Traffic jam - Ruuhkatilanne - Flores - Mika Bruun

Little Egret - Silkkihaikara - Flores - Mika Bruun

Great Egret - "Amerikan"jalohaikara - Flores - Mika Bruun

perjantai 21. lokakuuta 2011

Välipäivä

20.10.2011 Torstai


Common Starling - Kottarainen - Flores - Mika Bruun
Viimeinen aamu yhdessä, muut lähtevät tänään São Migueliin ja sieltä takaisin himaan. Aamuretki vietettiin Faja do Conde´ssa näkemättä mitään ihmeitä. Ainoastaan Osprey – Kalasääski istui upeasti kuivassa puussa. Muuten linnusto oli sitä samaa peruskamaa, peippo, satri, canary-hemppo, merula ja regulus että pulu. Muiden lähtö, oma lippujen vaihto ja auton sekä hotellin säätö vei koko aamupäivän. Retki jäi hieman niukkaan koko päivältä, mutta kaahailin itseni järvien kautta Fajazinha´n “tropiikkiin”. Matkalla tapasin D.Mitchelin, valitteli myös väärää tuulen suuntaa, joka onneksi vaihtuu piakkoin. Lagoa Lomba´lta löytyi Garganey – Heinätavi, kertonee paljon mistä lajeja saapuu.
Fajazinha´ssa oli niin Daniel että Jan Kåre, Italia-Norja-Suomi kerho kokoontui White-tailed Tropicbird – Pikkutropiikkilintua vastaan ottamaan. Tänään tyyppi oli sovitusti paikalla, katosikin sovitusti ilta viideltä, ihme tyyppi. Tilanteita hieman niukasti ja homma meni Canon´n haukkumiseksi kaikkien yhteisestä suusta. Uusi runko ilmestyikin sopivasti pari päivää sitten, hintaa vaatimattomat 6.000. Kova hinta jos ei ole rahaa :)
Toimisiko se jo niin kuin pitää? Tänäänkin oli hyvä esimerkki, tummaa taustaa vasten valkoinen liikkuva iso kohde ja ruudun täydeltä. Miksi Mark IV löytää taustametsän sen liikkuvan valkoisen linnun sijasta, häh? Tai miksi kymmenen ruudun setistä vain joku keskikohdalta on tarkka, kaikki muut ihan mitä sattuu. No niin lähti lapasesta…
Illan staijailin hotelli Ocidental´n parvekkeelta merilintuja, aika yksitoikkoiseksi Cory´s Shearwater – Keltanokkaliitäjiä ja Great Shearwater – Isoliitäjiä. Onhan ne toki mukavampia kuin isokoskelot ja kalalokit. Illalla safka Danielin kanssa pizzeriassa, pitää lähteä käymään Firenze´ssa joku kevättalvi. Kuulema paljon lintuja kuvattavana.

- Mika Bruun


Alagoas Creek - Flores - Mika Bruun

Osprey - Kalasääski - Flores - Mika Bruun

torstai 20. lokakuuta 2011

Harrier

19.10.2011 Keskiviikko

Upland Sandpiper - Preeriakahlaaja - Flores - Mika Bruun















Aamulla suuntana Ponta Delgada, ylänkö alueen lopussa takapenkiltä kuului huuto - suohaukka. Nopea pakitus ja vieressämme saalisteli matalalla peräti kaksi Northern Harrier - Amerikansuohaukkaa. Sitä ei ole vielä virallisesti splitattu, mutta kohta siitä tulee oma laji. Kyseessä siis vielä tällä hetkellä Circus c. hudsonius. Linnut saalistelivat hienosti, valo olisi voinut olla erittäin paljon parempi. Sillä aurinko ei ollut vielä noussut, kuvatkin jäivät hieman vaiheeseen valon takia. Mutta jotain määristystä tulevaa niistäkin saa irti. Linnut selvästi etsivät "ulospääsyä" saaresta kiertäen ylänkö aluetta myötäpäivään. Sisämaat näkivät linnut saaren eteläosassa paria tuntia myöhemmin. Samalla paikalla myös Taiga Merlin - Ampuhaukka, ilmeisesti myös jenkki alalajia. Loistavaa aamua jatkoimme pohjoiskärjessä, Upland Sandpiper - Preeriakahlaaja oli vihdoin ja viimein kuvattavissa. Ei tähti kuvia, mutta hyviä lajikuvia sai räpsittyä. Viereisellä pellolla oli ilmeisesti sama Ring-billed Gull - Rengasnokkalokki kuin aiemmin. Iltapäivän aluksi kiertelimme järvi aluetta, kaikki aiemmin ilmoitetut lajit ja yksilöt löytyivät. Lisäksi paikalle oli tullut kaksi uutta tavia, naaraspukuisia joten laji jäi varmistamatta. Kolmeksi suuntasimme luonnollisesti Fajazinha´n kuvaamaan Tropiikkia. Mutta suureksi hämmästykseksi lintu ei saapunut koskaan laaksoon. Tämä kun piti olla sata varma, ja ei tarvinnut kuin kuvata kun kaikki sen liikkeetkin oli jo ajateltu valmiiksi. Tyyppi teki siis oharit ja selkeät, toivottavasti huomenna. Paikalta havaittiin kuitenkin mukava laji, Short-ear Owl - Suopöllö, jenkki alalaji. Vasta kolmas Florekselta, eikä niitä muutenkaan ole liikaa Azoreilta, vain 27 havaintoa. Viimeinen yhteinen ilta hujahti vauhdilla, iltahuudossa kuitenkin Floreksen retken lajiennätys, 36 lajia. Siihen on hyvä lopettaa. Alekirjoittanut jatkaa tästä yksin.

- Mika Bruun

Northern Harrier - Amerikansuohaukka - Flores - Mika Bruun

Northern Harrier - Amerikansuohaukka - Flores - Mika Bruun

Norwegian style - Flores 2011 - Mika Bruun

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Corvo

18.10.2011 Tiistai


Ruddy turnsone - Karikukko - Corvo - Mika Bruun

Pimeässä Santa Cruz´n satamaan, jossa Carlos jo odotti vene valmiina nosturissa. Sää hieman epäilytti maallikoita, kuskia vain hymyilytti. No venekyyti Corvolle oli hieman monttuisempi, mutta aika kuivana selvittiin perille. Targettina ollut Purple Martin – Sinipääsky piti luonnollisesti hoitaa ensimmäisenä. Armoton staiji päälle Powerstation´lla, aika puuduttavaa touhua. Tosin havaittu Common Kestrel – Tuulihaukka aiheutti mukavat vibat, koska lintu oli hieman kaukana kiikareille. Niitä oli lopulta kaksi yksilöä, hyvä havis täällä vasta 4. havainto Corvolta. WP-ryhmän paineet kasvoivat kohtuuttomiksi tunnin staijilla kun lintua ei havaittu. Juosten pakenivat Vireo paikalle, uhrauduin jäämään staijaamaan koska Red-eyed Vireo – Punasilmävireo oli jopa vuodareissa, Brasiliasta. Pojat hoitivat metsiköstä Vireon  parissa tunnissa. Martinia ei näkynyt missään, homma menikin ajoittain jutusteluksi koska kaikki corvolaiset ornit tulivat yksitellen tietä alas, koska Swainsons Thrush – Korpirastas oli ollut hyvin aamulla näkyvillä. Kovasta staijaamisesta huolimatta oli pakko siirtyä alemmille leveleille, siirryimme Vila Novan yläosiin staijailemaan loppu iltapäiväksi. Ja edelleen oli hiljaista, ainoastaan American Herring Gull – Amerikanharmaalokki hälytys vierestä katkaisi homman. Lintu osoittautui kuitenkin brittiläiseksi selkälokiksi, ja sekoilemassa oli britti :) Viimeinen tunti tallusteltiin lentokentän päähän ja staijailtiin vielä vanhalle Purple Martin  - Sinipääsky paikalle. Jossain vaiheessa ylhäällä pyöri kaksi erikokoista pääskyä. Hanna ja itse saimme kenttään isomman joka näytti mahdolliselta Purple Martin´lta ja Janne sai kiikarikenttään pienen jolla oli vaalea yläperä, mahdollinen Cliff Swallow. Tilanne kuivui valitettavasti nopeasti kasaan kun linnut katosivat harjanteen taakse. Markku taisi ehtiä myös mukaan tilanteeseen ja hälytti linnuista. Samalla hetkellä baarin ovesta ryntäsivät sisämaan ihmelapset ulos, ei ollut näkynyt baariin "pääskyjä" :)
Paluu matka meni mukavasti, tällä kertaa Floreksen itärantaa seuraillen. Carlos ajeli veneellä hiljakseen ja näytti koko komeuden luolineen. Hanna selosti tulivuoren purkauksista ja geologisista merkeistä vuoren seinämillä. Aika mielenkiintoinen oli siis paluu matkakin. Otimme tulomatkalle mukaan myös saksalaisen tutkijan, aika hemmo. Oli yöpynyt kolme yötä teltassa kraaterijärvellä uiden saareen ja ilman ruokaa. Tyyppi todisteli foinikilaisten saaressa oloa ennen portugalilaisia joskus kauan aikaa sitten. Aika pehmeää tarinaa tyypillä. Ja lintuharrastajatko muka outoja?

- Mika Bruun 


Flores - Corvo 2011 - Mika Bruun

Finnish style - Corvo 2011 - Mika Bruun

Swedish style - Corvo 2011 - Mika Bruun




tiistai 18. lokakuuta 2011

Black one

17.10.2011 Maanantai

Black Duck - Nokisorsa - Flores 2011 - Mika Bruun














Aamuisen sateen jälkeen kapusimme liukkaita liuskekiviä kohti Moinho´n alkulähteitä, vesiputous lammelle. Anakset mielessä, tarkemmin ottaen nokinen sellainen. Upeassa paikassa oli kylläkin kolmea lajia anaksia, Common Wigeon - Haapana, Showler - Lapasorsa ja Teal - Tavi joka jäi määrittämättä, naaraspukuinen uimassa. Eipä ollut nokiveijari täällä, siis takaisin Moinho´n niitylle. Sieltä tärppäsi, ja nyt on oikea Black Duck - Nokisorsa, vanha naaras joka on hybridien alkuäiti. Putouksilla oli valtavan hienoa isohkoa metsää, johon valitettavasti mahtuu monta monta jenkkiä, eikä niistä tiedä koskaan mitään. Aamupäivä yritettiin jälleen Northern Harrier - Amerikansuohaukkaa, tuloksetta. reilun tunnin staijauksen jälkeen ylänköniitylle tuli sumu, tarkemmin ottaen pilviä ja tihkusadetta. Piti palata alas rannalle, zoomailimme Lajes´n satamaa, laaksoja ja sama jatkui länsi rantaa pitkin aina Fajazinha´an asti. Sinne olimmekin sopineet treffit White-tailed Tropicbird - Pikkutropiikkilinnun kanssa, tosin kaveri oli muutaman minuutin myöhässä. Jälleen se kierteli kylän talojen kattoja ja kirkon tornia aikansa kunnes hävisi merelle viideltä. Nyt vierailu odotetussa paikassa jäi erittäin lyhyeksi, johtuiko tihkusateesta? Pilvisyydestä ja tihkusateesta johtuen kuvaaminen tuntui olevan liian vaikeaa allekirjoittaneelle tänään. Ajat eivät riittäneet, tai oikeastaan tumpuloin enemmän kuin tarpeeksi. Ne kolme tilannetta jotka Zendari antoi, mälväsin kaikki. Ihan kuin olisi ollut talvirukkaset käsissä, sormet elivät ihan omaa elämäänsä. Käskyt kyllä lähtivä kuupasta mutta tieto jäi johonkin käsivarsiin, pitää lopettaa salilla käynti. Eipä ole harmittanut vähään aikaa niin paljoa kun kuvaukset epäonnistuvat, onneksi lintu on aika selvä tapaus. Tai ainakin niin pitäisi olla, se tulee jonain päivänä uudestaan ja kuvaajakin onnistuu. Onhan näitä iltapäiviä vielä aika monta jäljellä. Iltasafka meni myös sekoilussa, Pizzeria oli kiinni niin kuin kaikki muutkin ravintolat Santa Cruz´ssa. Sisämaa-auto hoiti ennakkona safka lähi kylästä, me jouduimme tyytymään herkulliseen kotipastaan. Illalla selvitettiin myös huominen ohjelma, pimeässä Corvo´lle.

- Mika Bruun

Black Duck - Nokisorsa - Flores 2011 - Mika Bruun

White-tailed Tropicbird - Pikkutropiikkilintu - Flores - Mika Bruun

White-tailed Tropicbird - Pikkutropiikkilintu - Flores - Mika Bruun

maanantai 17. lokakuuta 2011

Hiljaista

16.10.2011

Goldcrest - Hippiäinen - Flores 2011 Mika Bruun













Itätuuli ei ole hellittänyt otettaan vieläkään, heikennyt mutta ihan väärä suunta. Aamun vietimme pihapiirissä ja Pontassa, emme nähneet oikeastaan mitään. Herra Swainssonkin oli kadonnut marjapensaasta, tosin tanskalainen pappa näki sen, mutta hän onkin nähnyt kaikki saaressa olevat linnut, ja heti kun tietää vain paikan :) Päivällä sähläsimme American Black Duck – Nokisorsan kimpussa joka oli Moinho´n ojassa, ehkä puhdas yksilö? Allekirjoittanut poisti tänään ainoan ns. puhtaan yksilön, ehkä sekään ei ole, jotain hämärää näissä on. Vaikka täällä pitäisi yksi ollakin puhdas, mene ja tiedä. Pohjoisenpoika näki ojan vieressä suo, ja tietäähän miten siinä käy. Välittömästi Janne taapersi suolle, senkin tietää miten siinä käy - polviaan myöten märässä turpeessa. Iltapäivällä osa meni katsomaan kun White-tailed Tropicbird -  Pikkutropiikkilintu saapuu kirkolle, aika tarkalleen tuli. Viisi innokasta painui yrittämään Northern Harrier – Amerikansuohaukkaa ylänkö niitylle. Erittäin huonoin tuloksin, kaksi tuulista ja viileää tuntia riitti. Huomenna aamupäivällä uudelleen. Kun päivä oli mennyt huonosti muutenkin, ei ollut yllätys että ainoa ravintolakin oli kiinni. No pussipasta on ihan hyvää, kun laittaa tarpeeksi mausteita. Joskus asiat vain menevät pieleen, viimeinen niitti oli ehkä se kun jääkaapin ovi irtosi kokonaan. Mutta tarvitaanko jääkaapissa ovet, oluethan saa kätevämmin sieltä ilman ovea!

- Mika Bruun 

Atlantic Canary - Kanarianhemppo - Flores 2011 - Mika Bruun

P.Kuhno & J.Aalto - Flores 2011 - Mika Bruun

Aldeia da Cuada - Flores - Mika Bruun

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Peruskamaa

15.10.2011 Lauantai

Atlantic Canary - Kanarianhemppo - Faja do Conde - Mika Bruun


















Ensimmäinen raskas aamu, viikon kova komppaus on tehnyt tehtävänsä. Aamu oli vaikea mutta pääsimme ajallaan Faja do Condo´n laaksoon heti auringon nousun aikaan. Tämä suojainen ja rehevä laakso näyttää erinomaiselta lintupaikalta. Valitettavasti tällä kertaa etsimämme jenkki lajit puuttuivat täysin. Sisämaan tähdet löysivät kuitenkin paikalta Garden Warbler – Lehtokertun. Oli vasta Azoreiden neljäs havainto. Aamupäivän lopuksi lähdimme hakemaan kentältä vahvistuksia tähän väsyneesen jengiin. Mukaan liittyi Hanna Aalto, aloitimme pienen bongauskierroksen. Alku näyttikin lupaavalta Wood Duck – Morsiosorsa hoitui hetkessä. Mutta siitä eteen päin olikin punnertamista. Aamupäivällä myös Corvolaiset saapuivat suurella joukolla saareen, tällä kertaa 27´n hengen voimin. Lähes viisi tuntia epätoivoista kirkon katselua. Ainut henkilö joka oli tyytyväinen oli baarin pitäjä 50 metrin päässä kirkosta. Taatusti vuoden paras päivä hänelle. Mutta kyllä se oli myös bongareille, sillä varttia ennen määräaikaa White-tailed Tropicbird – Pikkutropiikkilintu saapui mereltä kellotapuliin. Laji oli siis ensimmäistä kertaa hoidettavissa WP´n alueella. Me valitettavasti myöhästyimme tältä päivältä, lintu tulee paikalle hieman ennen neljää ja lähtee reilun tunnin kuluttua uudelleen merelle. Huomenna hoidetaan varmasti elis myös Hannalle. Sisämaan autokunta singahti lounais kolkkaan ja me menimme pohjoiseen. Kumpikaan ryhmä ei nähnyt mitään järisyttävää. Eteläinen ryhmä valitteli kovaa tuulta. Sama tuuli oli pohjoisessakin, mutta tuurilla havaitsimme pari uutta lajia retkelle, Snow Bunting – Pulmunen ja Northern Shovler  - Lapasorsa. Päivän laji määräksi tuli hirmuiset 28, joka oli meidän  Floreksen osuuden ennätys. Päivän kommellus oli ikävä kameran pudotus, tämän jälkeen yksi ryhmän kamerasta vain toimii osittain. Harmittava takaisku kuvaajalle.

- Mika Bruun

Woodcock - Lehtokurppa - Flores 2011 - Mika Bruun

Osprey - Kalasääski - Flores 2011 - Mika Bruun 

Faja Grande - Flores - Mika Bruun

Lagoa Branca - Flores - Mika Bruun

lauantai 15. lokakuuta 2011

Tropicbird

14.10.2011 Perjantai

White-tailed Tropicbird - Pikkutropiikkilintu - Flores - Mika Bruun
















Aamu alkoi pirteästi koko jengiltä, ilmeisesti eilinen oli tuoreessa muistissa. Siirryimme 4´n kilometrin päähän rantaan, Ponta´n ympäristöön. Kolmen tunnin komppaus ei tuottanut mitään mullistavaa. Juuri kun pääsimme autolle Staffan laittoi viesti Swainson´s Thrush – Korpirastas 200´n metrin päässä, aika lyhyt bongaus – mutta bongaus. Lintu oli hillittömässä pöheikössä, sitä paitsi olimme juuri kompanneet sen isolla joukolla. Ilmeisesti silmät kiinni, no se oli pomppinut avoimesti maassa. Paikalle saavuttuamme lintu oli kateissa niin kuin arvata saattaakin. Reilun vartin kuluttua soittelin atrappia, ja kas lintu tuli viereiseen puuhun. Valitettavasti kaikki eivät ehtineet nähdä lintua joten uudesta odotuksesta meinasi muodostua pitkä. Onneksi Linjama löysi paikan jossa se kävi syömässä marjoja. Tästä lintu löytyi muutamaan kertaan helpohkosti. Käsittämättömän arka se valitettasvti oli, kuvaustilanteita oli peräti yksi.
Iltapäivän ratoksi siirryimme majoituksemme etelä puoleiseen kylään, Fajazinha´n kylän reunamille. Puolessa välin alamäkeä apumies Janne A. Alkoi änkyttämään siihen malliin että oli pakko pysähtyä. Tropicbird.....vi..u, white-tailed tropicbird, ei voi olla, vi..u, mikä toi on? Tossa menee – tropicbird, eihän toi olla muu.... Siinä vaiheessa auto pysähtyi keskelle tietä ja ovet aukesivat, kuljettajana en nähnyt mitään koska lintu lensi hieman korkeammalla suoraan sivulla. Siinähän se pyöri keskellä kylää White-tailed Tropicbird – Pikkutropiikkilintu. Havainto on vasta Azoreiden 4. myös aikaisemman ovat Florekselta. Lintu pyöri aikansa ympäri kylää ja katosi merelle, hienoa. Mutta hetken päästä se oli uudestaa kylän ympärillä. Lenteli lähellä maata, laskeutui kallion kielekkeelle, maahan hetkeksi ja talon katolle. Käsittämättömän outoa, sehän on täysin merilintu. Lopulta lintu laskeutui kirkon tornin ja katon väliseen koloon. Nyt vasta meni oudoksi. Ilmeisesti se tulkitsi sen pesimä paikaksi. Paikallisten mukaan se oli ollut jo elokuussa paikalla ja pitää kirkontornia hallussaan. Oli miten oli, aika hieno havis. Huomenna saari taas kuhisee Corvolaisia bongareita.
Ilta oli haahuilua rannalla ja suolla sekä pihassa. Muutama meistä teki tuttavuutta suohon lähemminkin, kuulema se on syvä! Toiset juoksivat bongauspaikalla ojanpohjia, nekin voivat olla syviä. Asemalla hieman juhlistettiin päivän lintua ja allekirjoittaneen 1000. ulkomaan retkipäivää jolle sattui erittäin sopiva laji, sendari siis muisti :)

- Mika Bruun

White-tailed tropicbird - Pikkutropiikkinlintu - Flores - Mika Bruun

White-taile Tropicbird - Flores - Mika Bruun

Swainsons´s thrush, Flores - Mika Bruun