keskiviikko 16. lokakuuta 2013

First for WP

Yellow-throated Warbler - Keltarintakerttuli - Mika Bruun
Aamulähtö taktikoitiin myöhäisempään lähtöön, eikä allekirjoittaneella ollut mitään hajua vielä autossakaan mihin mennä. Onneksi heti kylästä poistuttua homma selkeni. Puolan pojat olivat löytäneet eiliseltä American Robin mestalta Yellow-rumped Warbler – Keltaperäkerttulin, suunta siis sinne. Päästyämme mestoille rankan kävelyn jälkeen totesimme tilanteen kuivuneen kasaan. Samalla lälläri pärähti ja osa hajonneesta porukasta oli löytänyt viereisestä kurusta White-throated Sparrow – Valkokurkkusirkun. Ja taas mentiin ylämäkeä 400 metriä. Kuinkas ollakaan tilanne oli kaoottinen, ei mitään tietoa missä lintu olisi voinut olla. Etenimme, kuinkas muutenkaan, ylämäkeen. Nyt tuntui että BigSix painaa, mutta kaikesta huolimatta jouduin syystä tai toisesta kaikkein korkeimmalle. Lintua ei vain löytynyt, ihmettelimme rinteessä kun lälläristä alkoi kuulua epämääräisiä ääniä. Kunnes lopulta saimme kuulla selväkielisesti – Yellow-throated Warbler, first for WP! Erittäin nopean repun pakkaamisen jälkeen tossua toisen eteen ja täysillä alas. Lintu oli löytynyt noin 500 metrin päästä alapuolelta Poco da Aqua´n ylärinteestä. Nyt reppu ei oikeastaan painanut yhtään, olin ensimmäisenä paikalla. Jotenkin selvitin kaikki kivimuuritkin Bryggaremaisesti yli kaatumatta. Lintukin löytyi miltei heti ja nopeat kuvat sai otettua. Kymmenessä minuutissa kaikki olikin ohi, lintu katosi. Valitettavasti noin 7 henkilöä ei ehtinyt tilanteeseen. Toivotaan että lintu löytyy vielä uudestaan. Nyt mahtava Sendari muisti jälleen kerran nöyrää palvelijaa. Eilinen kelta-sininen kimppu toimi mahtavasti, on se ihmeellistä. Sendari muisti vielä tämän tilanteen kuivuttuakin meitä, sillä White-throated Sparrow – Valkokurkkusirkku löytyi uudelleen alkuperäisestä mestasta, ensimmäinen havainto Azoreilta. Se oli kaiken lisäksi hyvin kuvattavissa. Iltapäivä meni haaveissa ja kavutessa alas, nyt homma tuntui jo jaloissa. Paluumatkalla muistin jälleen kerran Sendaria viemällä nyt vaaleanpunaisia ja liloja kukkia. Onkin mielenkiintoista nähdä mitä seuraavaksi pelmahtaa, on niin oudot värit. Sarkastiseksi Sendari antoikin välittömästi kukituksen jälkeen rajun sadekuuron niskaamme ja kastuimme sadevermeistä huolimatta totaalisesti. Kaupan kautta kämpille ja vaatteiden vaihdon jälkeen iltavaloille Mourning Dove – Vaikertajakyyhky kuvauksiin. Vihdoin sain jotain kuvia, paineet tämän lajin kuvauksiin katosivat saman tien. Illalla pientä juhlintaa, aamuksi pitää olla kuitenkin pelikunnossa. Tänään se vihdoin oli THE PÄIVÄ, mitä minä sanoin :) Muuten huomenna odottaa uusi the päivä.


Yellow-throated Warbler - Keltarintakerttuli - Mika Bruun

White-throated Sparrow - Valkokurkkusirkku - Mika Bruun

Mourning Dove - Vaikertajakyyhky - Mika Bruun

3 kommenttia:

  1. Melkoista meininkiä.. :-)
    pirpa

    VastaaPoista
  2. joku sanois että se se pierut kiskoo..
    jos ei elämässänne ole mitään järjellisempää

    VastaaPoista